Vuosisatamme kuvissa Ke klo Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Vuosisatamme kuvissa Ke klo Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

2 Aineisto Aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina jokin aika kunkin luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla esitetty, mutta joskus luennolla käydyn keskustelun ja/tai mahdollisesti ilmenneen korjaus- ja tarkennustarpeen vuoksi se voi olla myös hiukan eri muodossa Osoite on: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/

3 Ohjelma 2/ luku: Kopernikuksen, Lutherin ja Shakespearen vuosisata luku: Galilein, Descartesin ja Ludvig XIV:n vuosisata luku: Mozartin, Voltairen, Washingtonin ja James Wattin vuosisata luku: Napoleonin, Marxin ja Darwinin vuosisata luku: Einsteinin, Leninin, Hitlerin, John Fordin ja Bill Gatesin vuosisata

4 1. kohtaus

5 Leonardo ja renessanssi Renessanssi vaikeasti määriteltävä ja ajoitettava käsite Toisaalta henkinen irtiotto keskiajan näkemyksistä ja humanismille rinnakkainen antiikin ihailu ja uudelleensynnyttäminen, toisaalta myös myöhemmin määritelty taiteen ja kulttuurin tyylikausi Eri tahdissa eri puolilla Eurooppaa luvuilla, monessa mielessä 1500-luku kulminaatiopiste Ensimmäinen ilmeisesti ainakin jossain määrin itsetietoinen aikakausi, ja myös itsetietoisen renessanssiihmisen muodostuminen Yleisnero Leonardo da Vinci ( ) ikoninen renessanssi-ihminen

6 Taiteilija ja keksijä

7 Leonardo: Pyhä ehtoollinen (1498)

8 Sandro Botticelli: Kevät (1485)

9 2. kohtaus

10 Suuret löytöretket 1488 portugalilainen Bartolomeu Dias ( ) purjehti ensimmäisenä tunnettuna eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen Hyväntoivonniemen ympäri 1492 genovalaissyntyinen Kristoffer Kolumbus ( ) ylitti Atlantin Espanjan kuninkaan nimissä ja löysi Amerikan Espanjan portugalilainen Vasco da Gama ( ) purjehti ensimmäisenä tunnettuna eurooppalaisena Afrikan ympäri Intiaan portugalilaissyntyinen Fernão de Magalhães ( ) purjehti Espanjan nimissä ensimmäisenä maailman ympäri, joskin kuoli itse matkalla Filippiineillä

11 Avartuva maailmankuva

12 Cap Agulhas, Afrikan eteläkärki

13 Maailman jako

14 3. kohtaus

15 Amerikan valloitus Tordesillasin sopimuksen (1494) mukaisesti espanjalaiset saivat vapaat kädet uuden maailman valloittamiseen Kristinuskon levittäminen pakanoiden keskuuteen antoi moraalisen oikeutuksen ja olivat siten lähes suoraa jatkumoa reconquistalle eli Pyreneiden niemimaan 'takaisinvaltaukselle islaminuskoisilta maureilta, joka oli päättynyt sopivasti löytöretkien alla 1492 Erityisen dramaattisia olivat kahden varsin kehittyneen ja suuren intiaanikulttuurin Meksikon asteekkien ja Perun inkojen kukistaminen suhteellisesti hyvinkin pienin joukoin häikäilemättömyyttä ja ja aseita käyttäen

16 Cortés ja Pizarro Valloittajista eli konkistadoreista kuuluisimmat olivat asteekit vuosina kukistanut Hernán Cortés ( ) ja inkat vuosina kukistanut Francisco Pizarro (n ) Kummallekin oli tyypillistä häikäilemättömyys, armottomuus ja taktinen kyvykkyys Vastapuolella asteekkien Montezuma (tai Moctezuma) II:lle ja inkojen Atahualpalle tyypillistä oli taas epävarmuus ja kyvyttömyys hyödyntää itsevaltaisesti johtamiensa kansojen valtavaa määrällistä ylivoimaa Meksikossa Cortés onnistui taitavasti kääntämään asteekkien alistamat kansat näitä vastaan ja Perussa Pizarro sai Atahualpan vangitsemisella hallintavallan

17 4. kohtaus

18 Pikku jääkausi Ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi erityisesti Euroopassa noin vuosina Erityisen kylmää oli 1690-luvulla, jolloin mm. Suomessa vuosina koettiin nälänhätää suurina kuolonvuosina Lontoossa Thames-joki jäätyi pitkiksi ajoiksi talvisin ja Thamesin jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, suurimmillaan 1800-luvun alkupuolella Alankomaissa jäätyneillä kanavilla ja joilla luistelu kehittyi merkittäväksi huviksi Grönlannin 1000-luvun alussa syntynyt pieni viikinkiasutus hävisi kokonaan ilmaston kylmennyttyä

19 5. kohtaus

20 Tieteen vallankumous Tieteellisen vallankumouksen, jonka pohjalle sitten myöhempi moderni yhteiskunnallinen kehitys keskeisesti perustuu, katsotaan usein alkaneeksi 1500-luvulla tähtitieteestä ja erityisesti sen ns. kopernikaanisesta vallankumouksesta, jossa maakeskinen maailmankäsitys vaihtui aurinkokeskiseksi puolalais-saksalaisen tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen ( ) aloittaman työn tuloksena Pääteos De revolutionibus orbium coelestium 1543 Keskeistä Aristoteleen ja muiden antiikin auktorien korvaaminen kokeellisella tutkimuksella, joka on nykyisinkin käytettävän tieteellisen metodin ytimessä

21 Muita 1500-luvun tieteen virstanpylväitä Andreas Vesalius ( ) julkaisi vuonna 1543 teoksen De Humani Corporis Fabrica, joka hylkäsi Galenoksen näkemykset ihmisruumiista ja havaitsi mm., että verenkierto johtuu sydämen pumppaustoiminnosta. William Gilbert ( ) tutki magnetismia ja maan magneettikenttää Tyko Brahe ( ) teki laajoja ja täsmällisempiä havaintoja taivaankappaleista 1500-luvun loppupuolella luoden pohjaa Johannes Keplerin töille Francis Bacon ( ) kehitti induktiivista päättelyä, etenemistä havainnoista ja kokeista teorioihin ja korosti muutenkin kokeellisen tieteen merkitystä kaikkeen elämään ( Tieto on valtaa )

22 6. kohtaus

23 Reformaatio eli uskonpuhdistus Katoliseen kirkkoon alkoi 1500-luvulle tultaessa kohdistua yhä useammanlaisia teologisia, poliittisia, sosiaalisia ym. paineita monien eri tekijöiden summana (skolastinen filosofia, humanismi, renessanssi, kirjapainotaito, tieteen vallankumous, löytöretket, avartuva maailmankuva, vilkastuva kaupankäynti, kansallisvaltioiden kehittyminen jne.) Keskeisiä hahmoja Erasmus Rotterdamilainen ( ) ja Martin (Martti) Luther ( ), joista edellinen yritti reformia sisäisin rauhanomaisin keinoin, jälkimmäinen taas jyrkemmin ja poleemisimmin keinoin, mikä johti paitsi heidän keskinäiseen osittaiseen välirikkoon, myös kirkon jakautumiseen

24 Reformaation vaiheita 1517 Luther naulaa 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen 1518 Dominikaanit julistivat Lutherin kirkonkiroukseen, paavi reagoi viiveellä ja varovaisesti 1519 kolmiviikkoinen väittely Leipzigissa mm. vapaasta tahdosta 1520 Lutherilta kolme keskeistä kirjaa, paavi Leo X:lta bulla Lutheria vastaan, Luther puolestaan ekskommunikoi paavin 1521 Wormsin valtiopäivillä Keisari Kaarle V julistaa Lutherin valtakunnankiroukseen, Luther piiloutuu Wartburgin linnaan 1522 Lutherin kannattajat aloittavat ikonoklasmin

25 Reformaatio laajenee 1523 Ulrich Zwingli ( ) aloittaa reformaation Sveitsissä Saksassa uskonpuhdistuskiistat saavat myös sosiaalisia ja poliittisia ulottuvuuksia; ns. ritarien kapina ja talonpoikaissodat Jälkimmäisten johtaja radikaali reformaattoripappi Thomas Müntzer ( ), joka lopulta hävisi ja mestattiin Sveitsissä reformaatiota jatkaa 1531 kuolleen Zwinglin jälkeen Jean Calvin ( ), jonka mukaan reformaation toista pääsuuntausta kutsutaan kalvinismiksi

26 7. kohtaus

27 Uskonpuhdistuksen politisoituminen Useat kuninkaat ja muut poliittiset johtajat kokivat reformaation keinoksi vapautua paavin ylikansallisesta vallasta ja samalla kaapata kirkon ja luostarien merkittävät omaisuudet Erityisesti suhteellisen tuoreet ja asemastaan epävarmat ja osittain myös väkivalloin valtaan nousseet Englannin ja Ruotsin kuninkaat Henrik VIII ( ) ja Kustaa I Vaasa ( ) käyttivät tilaisuutta hyväkseen, Henrik julistautumalla anglikaanisen kirkon pääksi 1537 ja Kustaa Vaasa julistamalla Ruotsin kirkon reformoiduksi Västeråsin valtiopäivillä 1527 Myös Tanskassa alkoi uskonpuhdistus kuningasvetoisesti 1536

28 8. kohtaus

29 Tunnelma kärjistyy Uskonpuhdistuksen jakolinjat politisoituivat yhä enemmän Useita sotia, mm. Schmalkaldenin sota Saksassa Hugenottisodat Ranskassa Alankomaiden vapaussota vuotinen sota Katolisilta vastaisku, Trenton kirkolliskokous Ignatius Loyola ( ) ja jesuiittajärjestön perustaminen Noitien ja harhaoppisten vainoaminen ja polttaminen, mm. uuden vuosisadan alkaessa Giordano Bruno ( ) Roomassa Campo de' Fiorin aukiolla

30 9. kohtaus

31 Kolonialismin alku Kullan ja muiden luonnonvarojen ryöstö erityisesti uudelta mantereelta, Aasiassa voimakkaampien paikallisten yhteiskuntien vuoksi kyse enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesta kaupankäynnistä Amerikan alkuperäisväestön dramaattinen vähentyminen huonon kohtelun ja vainojen mutta erityisesti tulokkaiden tuomien tautien vuoksi Tilalle työvoimaksi keksittiin jo 1500-luvun alusta lähtien tuottaa mustia orjia Afrikasta, mikä johti myöhemmin tuottoisaan kolmiokauppaan, jossa teollisuustavaroita kuljetettiin Euroopasta Afrikkaan, orjia Afrikasta Amerikkaan ja puuvilla, tupakkaa ja sokerisa Amerikasta Eurooppaan

32 10. kohtaus

33 Valtasiirtymiä Portugali ja varsinkin Espanja saivat huomattavia tuloja uuden maailman kullasta ja muista arvometalleista sekä Itä-Intian mausteista, mutta niiden tulot hukkuivat pitkälti sodankäyntiin ja aateliston ylelliseen elämään nostattamatta erityistä yritteliäisyyttä tai porvaristoa toisin kuin myöhemmin erityisesti Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa Myös Englannin kruunun ja lähinnä kuningatar Elisabet I:n ( ) enemmän tai vähemmän avoimesti tukema kaapparitoiminta verotti kultakuljetuksia Ns. Voittamattoman armadan tuho 1588 signaloi selvästi merivallan siirtymistä pois ns. vanhoilta siirtomaavalloilta uusille