k k Kulttuurihistorian peruskurssi k k

Transkriptio

1 k k Kulttuurihistorian peruskurssi k k Hannu Salmi

2 Keskiajan uskonnollisuuden muotoja Suuret katedraalit: gotiikka Chartresin katedraali: rakentaminen aloitettiin 1145, mutta tapahtui varsinaisesti

3 Pyhiinvaelluskulttuuri Arnolfo di Cambio (n ): Pyhän Pietarin patsas, Pietarinkirkko, Rooma

4 Eleiden kulttuuri keskiajan kulttuurissa, jossa kirjoitetun sanan asema oli vielä vakiintumaton, eleillä oli tärkeä merkitys: vannottiin valoja, kohotettiin maljoja, annettiin suudelmia... huom.: ruumiillisuuden merkitys menneisyydessä

5 Suudelman historia: Pietarin ja Paavalin syleily ( ), Vatopedin luostari, Kreikka.

6 Le Parement de Narbonne (1300-luvun loppu), Louvre

7 Michelangelon krusifiksi (1492), Casa Buonarroti, Firenze

8 Myöhäiskeskiaika ( luvut) Usein korostettu keskiajan syksyä, ja synkkään kuvaan on vaikuttanut ennen kaikkea mustan surman voittokulku Euroopassa kuoleman ja katoavuuden ilmapiiri

9 Johan Huizinga ( ) Herfsttij der middeleeuwen (1919), englanniksi The Waning of the Middle Ages (1924), suomeksi Keskiajan syksy (1951):...Osoittautui, että juuri 14. ja 15. vuosisata Ranskassa ja Alankomaissa ovat paljon enemmän omansa antamaan meille käsitystä keskiajan loppumisesta ja keskiaikaisen kulttuurin viimeisistä vaiheista, kuin tuomaan nähtäväksemme eloon heräävän renessanssin.

10 Uuden ajan alku Erottelu uusi aika uusin aika Yleensä uusi aika viittaa ajanjaksoon, joka ulottuu 1500-luvun alusta Ranskan suureen vallankumoukseen (1789) ja teollisen vallankumouksen alkuun Anglosaksisessa tutkimuksessa käytään käsitettä early modern history, varhaismoderni historia, uuden ajan alku käsitteenä suppeampi kuin uusi aika, viittaa usein ja 1600-lukuihin

11 Tutkimuksen keskiössä Vaikka keskiajan tutkimus on ollut viime vuosina vilkasta, voi väittää, että ns. uusi kulttuurihistoria on keskittynyt voimakkaasti uuden ajan alun historiaan. Esim. Peter Burke, Lynn Hunt, Roger Chartier, Robert Darnton

12 Uuden ajan tunnusmerkit Historiallisessa kirjallisuudessa uuden ajan merkkejä ovat olleet: renessanssi reformaatio löytöretket empiirisen luonnontieteen nousu keskitetyn valtion synty

13 Renessanssi nouseva kiinnostus antiikin perintöä kohtaan Bysantista Italiaan tulleet pakolaiset lisäsivät kiinnostusta kreikkalaiseen kulttuuriin käsitteen lähtökohta italian kielen sana rinascita, uudelleensyntyminen: alettiin käyttää 1500-luvulla (HUOM. epookkikäsite noussut aikalaiskäsitteestä) käsitteen käyttö ensin satunnaista, kunnes Giorgio Vasari ( ) otti sen systemaattiseen käyttöön teoksessaan Taiteilijaelämäkertoja (Le vite de più eccellenti architetti, pittori e scultori italiani, 1550, suom. 1994)

14 Renessanssi tutkimuksen käsitteenä Renessanssin käsite vakiintui historiantutkimukseen 1800-luvulla: sillä kuvattiin ajanjaksoa, joka erotti toisistaan keskiajan ja uuden ajan Jakob Burckhardt ( ) korosti teoksessaan Die Kultur der Renaissance in Italien (1860, suom. Italian renessanssin sivistys) uutta elämäniloa ja elämäntunnetta mutta jätti myöhäiskeskiaikaiset juuret vähemmälle huomiolle. avainasemassa ja 1400-lukujen Pohjois- ja Keski-Italian kaupunkivaltiot ajatukset levisivät muualle Eurooppaan, jossa ilmiö jatkui 1500-luvun ajan vaikutti kuitenkin lähinnä vain älymystön, hovin ja taiteilijoiden melko suppeassa piirissä

15 Renessanssi taiteen käsitteenä Varhaisrenessanssi (1400-luku, esim. Masaccio, Uccello, Botticelli): Brunelleschin kehittämän keskeisperspektiivin käyttöönotto taiteessa Täysrenessanssi (n , Leonardo, Michelangelo, Rafael, Tiziano) Myöhäisrenessanssi (n ), manierismi, Correggio, Caravaggio, Vasari) [taiteen käsitteistössä barokki viittaa yleensä 1600-lukuun ja 1700-luvun alkuun, rokokoo 1700-lukuun]

16 Ajallisuus: antiikki ja suhde menneeseen humanismi: ei tehty vain kommentaareja antiikin teksteihin vaan pyrittiin vetämään omia johtopäätöksiä ad fontes, lähteille humanismia kuvattu vastavaikutuksena keskiaikaiselle skolastiikalle Giovanni Boccaccio ( ) & Francesco Petrarca ( )

17 Tilallisuus: löytöretket Liikkuvuus taustana keskiajan matkailijat fransiskaani Johannes de Plano Carpini matkusti itään ja julkaisi teoksen Historia Mongalorum Wilhelm Rubruk matkusti Mongoliaan (Itinerarium) Marco Polon ( ) matkakirja Kiinasta 1200-luvun lopulla Fiktiiviset matkakuvaukset: Sir John Mandeville eli Jehan de Mandeville ( ) Kuvitusta Marco Polon teoksesta Il milione ( )

18 Tilallisuus: löytöretket Kristoffer Kolumbuksen ( ) matkat, joista ensimmäinen alkoi elokuussa 1492: laivat Santa Maria, Nina ja Pinta saapui Bahama-saarille, San Salvadoriin Ensimmäisen löytöretken Kolumbus teki , toisen , kolmannen ja neljännen, viimeisen vuosina John Vanderlyn: Columbus Landing at Guanahani, 1492 ( ), Rotunda, US Capitol, Washington

19 Tilallisuus: kosmologinen muutos Nikolaus Kopernikus ( ): De revolutionibus orbium coelestium (1543) kopernikaaninen vallankumous

20 Jan Matejkon maalaus Kopernikus: keskustelu Jumalan kanssa (1872), Krakova

21 Reformaatio Martti Luther naulasi 31. lokakuuta teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen. Luther paavi Leo X:lle toukokuussa 1518: Minulle on arvoitus, kuinka teesini levisivät niin nopeasti toisin kuin muut kirjoitukseni tai muiden professorien kirjoitukset. Ne oli alunperin tarkoitettu ainoastaan paikalliselle akateemiselle väelle.

22 Kirjapainotaidon synty Mekaanisen jäljentämisen ajatukselle nojautuvaa kirjapainotaitoa voi pitää tärkeänä muutoksena kirjoitetun sanan kehityksessä: se on teollistumisen mahdollisuuden ehto. Kirjapainotaito merkitsi tiedon monistettavuuden ja levitettävyyden huomattavaa lisääntymistä. vrt. Marshall McLuhanin tulkinta kirjassa The Gutenberg Galaxy (1962): maailmankylän, global villagen, synty alkoi painetusta kirjasta

23 Keksikö Gutenberg kirjapainotaidon? Mainzilainen kultaseppä Henne Gensfleisch, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Johann Gutenberg, on kohotettu tekniikan historian herraseuraan muiden nerojen kuten James Wattin tai Thomas A. Edisonin rinnalle tosiasiassa tänäkään päivänä ei kunnolla tiedetä, millainen rooli Gutenbergillä itsellään oli ja millainen hänen ryhmällään Johann Fustilla ja Peter Schöfferillä. Gutenbergin elämänvaiheistakin tiedetään valitettavan vähän.

24 Monta vastausta... Gutenberg oli taustaltaan kultaseppä, joka oli erikoistunut metallin valamiseen. Gutenberg tunsi tekniikan, Fust markkinat ja Schöffer estetiikan ja kirjantekemisen tradition 42-rivinen Raamattu vuonna Silti on muistettava, että käsin kaiverrettuja kirjoja oli toki aiemmin ja samaan aikaan kirjanpainamisen menetelmiä selvitettiin mm. Hollannissa (xylografian eli kaiverrustekniikan keskuksessa) ja mahdollisesti myös Ranskassa (Avignon)

25 Tapakulttuurin murros Keskiajan ja uuden ajan taitetta pidetty myös tapakulttuurin kannalta tärkeänä muutoskohtana huomio yksilöön: itsen näkeminen muiden silmin tulkinta modernin yksilön synnystä: Roger Chartier on pitänyt hiljaista lukemista modernin yksilön syntymänä, lukija erottautui ryhmästä, vetäytyi omaan hiljaisuuteensa

26 De civilitate morum puerilium Alankomaalainen humanisti Erasmus Rotterdamilainen ( ) kirjoitti ensimmäisen käytöksen kultaisen kirjan: Libellus aureus. De civilitate morum puerilium, julkaistiin Baselissa 1530 oli suurmenestys, käännettiin 14 kielelle, mm. englanniksi 1531, saksaksi 1532, ranskaksi ja tsekiksi vuonna 1537, hollanniksi 1546, suomeksi 1670

27 Erasmus: Kultainen kirja Nuorukaisen kirkas mieli heijastuu voimakkaimmin hänen kasvoissaan. Siksi silmien on oltava levolliset, kunnioittavat ja vakaat, ei julmat, mikä on riidanhalun merkki, ei julkeat, mikä kertoo röyhkeydestä, eikä häilyväiset ja levottomat, mikä viittaa mielipuolisuuteen. Silmät eivät saa olla salamyhkäiset, niin kuin epäillyillä ja petosta suunnittelevilla, eivätkä ammottavat niin kuin idiooteilla. Silmiään ja silmäluomiaan ei saa lakkaamatta räpytellä, sillä se on oikuttelijoiden merkki, eikä levitellä hämmästyksestä ammolleen tämä piirre havaittiin aikanaan Sokrateella. (oma suomennos, 2005)