Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu"

Transkriptio

1 Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2 Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

2 Tutkimuksia Seuraavissa dioissa on kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia ruokinnan vaikutuksesta lihan rasvahappokoostumukseen diat 44 49, suomalainen väkirehun osuuden vaikutusta mittaava tutkimus, mukana rypsirouhe diat 50 53, suomalainen laidunnuksen merkitystä mittaava koe diat 54 57, englantilainen puna-apilan vaikutusta selvittänyt koe diat 58 61, yhdysvaltalainen laidunnuskoe

3 MTT:n Ruukin toimipiste: Pihvirotuisten nautojen ruokintakoe (2011)

4 Koeasetelma Charolais- ja herefordsonnit kahdella väkirehutasolla (20 %, 50 %) ja rypsilisällä tai ilman rypsiä (0,5 kg A-rehun rypsitiivistettä), säilörehu timoteista happosäilönnällä tehtyä rehua lisäksi kivennäistä (A-rehun KasvuApeKivennäinen) ja vitamiinivalmistetta (XylitolADESAN, Suomen Rehu) Teuraspainotavoite molemmilla roduilla 380 kg Hereford-eläimet kolmelta eri tilalta, kuuden eri astutussonnin jälkeläisiä Charolais-eläimet kolmelta eri tilalta, kahdeksan eri astutussonnin jälkeläisiä

5 Nautojen kasvu- ja teurastiedot Rotu Hereford Charolais Väkirehutaso Rypsitiivistelisä EI ON EI ON EI ON EI ON koe-eläimet (kpl) Kokeen kesto (vrk) Alkupaino (kg) a Loppupaino (kg) b Teuraspaino (kg) c Päiväkasvu (g/vrk) d Nettokasvu (g/vrk) e Teurasprosentti (g/kg) f Lihakkuus, EUROP g 6,4 5,6 6,2 6,5 7,5 7,4 9,8 9,2 Rasvaisuus, EUROP h 4,6 4,6 4,3 4,9 2,6 2,6 3 3 MTT:n Ruukin toimipisteen pihvirotuisten nautojen kasvu- ja teurastiedot ruokintakoeryhmittäin (Teuras- ja tutkimustiedot, Arto Huuskonen, MTT) a) ruokintakokeen alussa punnittu noin puolivuotiaan vasikan paino b) ruokintakokeen lopussa punnittu elopaino c) teurasruhon paino, joka saadaan kun teurastetusta eläimestä on poistettu kaikki muu, paitsi luut ja lihat d) päiväkasvu = (loppupaino alkupaino)/kokeen kesto, vrk e) nettokasvu = [teuraspaino-(alkupaino x 0,4)]/kokeen kesto, vrk f) teurasprosentti g/kg = teuraspaino/loppupaino g) lihakkuus, EUROP-luokitus 1=P-, 2=p, 3=P+, 4=O-, 5=O, 6=O+, 7=R-, 8=R, 9=R+, 10=U-, 11=U, 12=U+, 13=E-, 14=E, 15=E+, jossa 1 on heikoin ja 15 on paras h) rasvaisuus, EUROP-luokitus 1= rasvaton ruho, 2, 3, 4, ja 5 = erittäin rasvainen ruho

6 Väkirehuprosentin vaikutus 20 % väkirehua 50 % väkirehua Merkitsevyys n-6/n-3 rasvahappojen suhde 3,16 5,03 *** Alfalinoleenihapon osuus rasvahapoista % 0,77 0,54 *** Linolihapon määrä mg/100 g lihaa 39,56 72,21 *** Öljyhapon määrä mg/100 g lihaa ** Väkirehuprosentin vaikutus lihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumukseen ja -pitoisuuteen Lähde: MTT:n Ruukin toimipisteen pihvirotuisten nautojen ruokintakoe

7 Päätelmiä 1/2 Mitä lähempänä yhtä n-6/n-3 rasvahappojen suhde on, sitä parempi se on pieni väkirehu-% alensi suhdetta Mitä suurempi alfalinoleenihapon osuus rasvahapoista on, sitä parempi pieni väkirehu-% lisäsi alfalinoleenihapon suhteellista osuutta

8 Päätelmiä 2/2 Vaikka linolihappo on toinen välttämättömistä rasvahapoista, sitä tulee länsimaisessa ruokavaliossa liikaa suhteessa alfalinoleeni- ja muihin n-3 -sarjan rasvahappoihin pieni väkirehu-% vähensi linolihapon määrää Öljyhappo on hyvä rasvahappo sen määrä lisääntyi voimakkaammalla väkirehuruokinnalla

9 Suomalainen koe Laidunnus/sisäruokinta

10 Koejärjestelyt 29 hereford-sonnia kahdessa ryhmässä: loppukasvatus laitumella (62 päivää ennen teurastusta) loppukasvatus sisätiloissa säilörehulla molemmat ryhmät saivat saman määrän väkirehua: 4,4 kg ka ohraa/eläin/pv ja kivennäisrehua 150 g/eläin/pv, vitamiinivalmistetta 50 g/eläin/vk Lähde: Huuskonen ym

11 Tulokset Ominaisuus: Sisäruokinta/ säilörehu Laidunryhmä Merkitsevyys C14:1 myristoleiinihappo 0,1 1,3 * C16:0 palmitiinihappo 201,1 214,0 * C18:1 n-7 vakseenihappo 18,0 15,7 *** C18:2 n-6 linolihappo 84,4 68,8 * CLA eli konjugoitu linolihappo 4,2 2,8 ** C18:3 n-3 alfalinoleenihappo 20 15,3 ** Lähde: Huuskonen ym

12 Päätelmiä Noin kahden kuukauden mittainen laidunnusjakso verrattuna säilörehuruokintaan vaikutti seuraaviin tekijöihin: alfalinoleenihappo- ja CLA-pitoisuudet kasvoivat nämä rasvahapot ovat edullisia ihmisen ruokavaliossa linolihappopitoisuus kasvoi länsimaisessa ruokavaliossa linolihappoa on yleensä tarpeeksi, toisaalta linolihappo on toinen välttämättömistä rasvahapoista (toinen on alfalinoleenihappo) palmitiinihappopitoisuus pieneni tämä rasvahappo on tyydyttynyt ja nykykäsityksen mukaan haitallisin eläinrasvoista Lähde: Huuskonen ym. 2010

13 Englantilainen puna-apilan vaikutusta tutkinut koe

14 Koeasetelma Holstain-teuraslehmiä ruokittiin 12 viikon ajan ennen teurastusta Englannin raiheinästä (Lolium perenne) TAI punaapilasta (Trifolium pratense) tehdyllä säilörehulla säilörehujen rasvahappokoostumus g/kg ka: raiheinärehu apilarehu merkitsevyys C18:3 n-3, alfalinoleenihappo 13,5 8,11 *** C18:2 n-6, linolihappo 3,20 3,96 *** C16:0, palmitiinihappo 3,64 3,75 Ei merkitystä C18:1cis-9, öljyhappo 0,37 0,47 *** C18:0, steariinihappo 0,31 0,48 *** Lähde: Lee ym

15 Tulokset Englannin raiheinä- ja puna-apilasäilörehuilla ruokittujen teuraslehmien lihan rasvahappokoostumus (% rasvahapoista) Engl. raiheinäryhmä Punaapilaryhmä Eron merkitsevyys C18:1cis-9 37,9 34,1 * C16:0 27,1 27,2 Ei merkitystä C18:0 13,1 15,6 P>0,1 C18:2n-6 1,87 2,64 * C18:3n-3 0,71 1,54 *** n-6/n-3 1,70 1,35 * CLA 0,22 0,17 Ei merkitystä Lähde: Lee ym. 2009

16 Päätelmiä Säilörehujen rasvahappokoostumuksissa oli merkittäviä eroja lähes kaikissa rasvahapoissa alfalinoleenihappoa oli merkittävästi vähemmän punaapilasäilörehussa kuin raiheinäsäilörehussa Kummallekaan eläinryhmälle ei annettu väkirehua lainkaan ruokinnat olivat 100 % karkearehua Näistä tekijöistä huolimatta puna-apilasäilö-rehua saaneiden eläinten lihan rasvassa oli merkittävästi enemmän alfalinoleenihappoa Lähde: Lee ym

17 Yhdysvaltalainen 5 kuukautta kestänyt laidunnuskoe

18 Koeasetelma 30 Angus-risteytyshärkää kasvatettiin viiden kuukauden ajan kolmella erilaisella laitumella pelkkä ruokonatalaidun ruokonata + sinimailanen ruokonata + puna-apila Laidunnurmien rasvahappokoostumus mg/g ka: C18:3 n-3 C18:2 n-6 C16:0 C18:1 C18:0 Ruokonata 14,10 3,91 3,85 0,54 0,46 Ruokonata + sinimailanen 14,48 4,66 4,69 0,61 0,54 Ruokonata + puna-apila 14,66 4,33 4,01 0,56 0,48 Lähde: Dierking ym

19 Tulokset Lihan tärkeimpiä rasvahappoja, % rasvahapoista Ruokonata -laidun Ruokonata + sinimailas -laidun Ruokonata + puna-apila -laidun Erojen merkitsevyys C18:1 n-9, öljyhappo 29,83 34,01 27,41 NS C16:0, palmitiinihappo 20,19 23,76 18,79 NS C18:0, steariinihappo 13,60 16,81 13,06 NS C18:2 n-6, linolihappo 6,15 6,75 5,91 NS C18:3 n-3, alfalinoleenihappo 0,56 0,80 0,60 NS Yhteensä n-6 rasvahapot 8,44 9,11 8,17 NS Yhteensä n-3 rasvahapot 1,67 2,21 1,72 NS Lähde: Dierking ym

20 Päätelmiä Tämä on harvinainen koe, koska tässä ei tullut esille puna-apilalle tyypillistä merkittävää vaikutusta lihan rasvahappoihin Kokeen tehnyt tutkija epäili laidunruohoseoksessa olevan liian vähän apilaa tai sinimailasta, jotta niiden rasvahappoja parantava vaikutus tulisi näkyviin Lähde: Dierking ym

21 Lähteitä 1/2 Boufaïed H, Chouinard P Y, Tremblay G F, Petit H V, Michaud R & Belanger G, Fatty acids in forages.i. Factors affecting concentrations. Canadian Journal of Animal Science 83: Dierking R M, Kallenbach R L & Grün I U, Effect of forage species on fatty acid content and performance of pasture-finished steers. Meat Science 85: Huuskonen A, Jansson S, Honkavaara M, Tuomisto L, Kauppinen R & Joki-Tokola E, Meat colour, fatty acid profile and carcass characteristics of Hereford bulls finished on grazed pasture or grass silage-based diets with similar concentrate allowance. Livestock Science 131: Koivunen Erja, Timotei-nurminadan ja puna-apilan kasvuasteen ja muurahaishapon annostason vaikutus säilörehun rasvahappokoostumukseen. Maisterin tutkielma, kotieläinten ravitsemustiede, maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto

22 Lähteitä 2/2 Lee M R F, Evans P R, Nute G R, Richardson R I & Scollan N D, A comparison between red clover silage and grass silage feeding on fatty acid composition, meat stability and sensory quality of the M. Longissimus muscle of dairy cull cows. Meat Science 81: Lock A L, Harvatine K J, Drackley J K & Bauman D E, Concepts in fat and fatty acid digestion in ruminants. Proceedings of Intermountain Nutrition Conference: Simopoulos A P, Omega-6/Omega-3 Essential Fatty Acid Ratio and Chronic Diseases. Food Reviews International 20: Simopoulos A P, Omega-3 Fatty Acids in Inflammation and Autoimmune Diseases. Journal of the American College of Nutrition 21: Vanhatalo A, Kuoppala K, Toivonen P & Shingfield K, Effects of forage species and stage of maturity on bovine milk fatty acid composition. Eur. J. Lipid Sci. Technol. 109 :

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen

Lisätiedot

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:

Lisätiedot

LIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Helena Kämäräinen Pro gradu -tutkielma Elintarvikebiotekniikka Biotieteiden laitos Luonnontieteiden

Lisätiedot

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle

Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle Nautojen valkuaisrehutuotanto näkökulmia tulevaisuuteen Vuokatti 19.2.2019 Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarakeskus Lihanautanäkökulma

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Laidunnuksen vaikutus hereford-sonnien ruhon ja lihan laatuun

Laidunnuksen vaikutus hereford-sonnien ruhon ja lihan laatuun Laidunnuksen vaikutus hereford-sonnien ruhon ja lihan laatuun Arto Huuskonen 1), Susanna Jansson 2), Markku Honkavaara 3), Leena Tuomisto 4) ja Risto Kauppinen 5) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Maitorotuisten sonnien laiduntaminen a)vaikutus tuotantoon ja lihan laatuun

Maitorotuisten sonnien laiduntaminen a)vaikutus tuotantoon ja lihan laatuun Maitorotuisten sonnien laiduntaminen a)vaikutus tuotantoon ja lihan laatuun Susanna Jansson 1), Markku Honkavaara 2) ja Arto Huuskonen 1) 1) MTT/Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, Tutkimusasemantie 15,

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä

Lisätiedot

Kasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Kasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin

Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin Katariina Manni 1), Marketta Rinne 2) ja Arto Huuskonen 3) 1) Hämeen ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinot, Mustialantie

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Monipuolisen väkirehun merkitys ja valkuaisruokinnan optimointi maitorotuisten sonnien ruokinnassa eri ikäkausina

Monipuolisen väkirehun merkitys ja valkuaisruokinnan optimointi maitorotuisten sonnien ruokinnassa eri ikäkausina Monipuolisen väkirehun merkitys ja valkuaisruokinnan optimointi maitorotuisten sonnien ruokinnassa eri ikäkausina Arto Huuskonen 1) ja Eveliina Turpeinen 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Rehuvilja ja

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

ESISELVITYS LUOMULIHAN JA TAVANOMAISESTI TUOTETUN LIHAN LAATUOMINAISUUKSISTA

ESISELVITYS LUOMULIHAN JA TAVANOMAISESTI TUOTETUN LIHAN LAATUOMINAISUUKSISTA M Niemistö 7.9.2012 ESISELVITYS LUOMULIHAN JA TAVANOMAISESTI TUOTETUN LIHAN LAATUOMINAISUUKSISTA Lihan laatu on termi, jolla on monta merkitystä ja käsitettä. Lihan laatu voidaan jakaa ainakin seitsemään

Lisätiedot

Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Väkirehutason ja valkuaislisän vaikutus tuotantoon ja tuotannon talouteen kasvavien lihanautojen seosrehuruokinnassa

Väkirehutason ja valkuaislisän vaikutus tuotantoon ja tuotannon talouteen kasvavien lihanautojen seosrehuruokinnassa Väkirehutason ja valkuaislisän vaikutus tuotantoon ja tuotannon talouteen kasvavien lihanautojen seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen 1), Pekka Pihamaa 2), Hannele Khalili 3), Erkki Joki-Tokola 1), Janne

Lisätiedot

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,

Lisätiedot

Charolais- ja hereford-sonnien sekä hf ch risteytyssonnien lihantuotantoominaisuudet

Charolais- ja hereford-sonnien sekä hf ch risteytyssonnien lihantuotantoominaisuudet Charolais- ja hereford-sonnien sekä hf ch risteytyssonnien lihantuotantoominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Markku Honkavaara 2), Maarit Kärki 1) ja Sirpa Lunki 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa

Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa Arto Huuskonen ja Sirpa Lunki 2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Ruokinnan intensiivisyyden vaikutus maitorotuisten hiehojen kasvuun ja ruhon laatuun

Ruokinnan intensiivisyyden vaikutus maitorotuisten hiehojen kasvuun ja ruhon laatuun Ruokinnan intensiivisyyden vaikutus maitorotuisten hiehojen kasvuun ja ruhon laatuun Päivi Lamminen, Arto Huuskonen ja Päivi Volanto 2) MTT, Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki, etunimi.sukunimi@mtt.fi

Lisätiedot

Ohrarehun ja ohravalkuaisrehun käyttö lihanautojen ruokinnassa.

Ohrarehun ja ohravalkuaisrehun käyttö lihanautojen ruokinnassa. Ohrarehun ja ohravalkuaisrehun käyttö lihanautojen ruokinnassa. Arto Huuskonen 1), Sirpa Lunki 1) ja Asko Rantanen 2) 1) MTT, Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki, etunimi.sukunimi@mtt.fi 2)

Lisätiedot

Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle

Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Understanding Milk Fat and Protein Variation in Your Dairy Herd. Milja Heikkinen ProAgria Norh Savo

Understanding Milk Fat and Protein Variation in Your Dairy Herd. Milja Heikkinen ProAgria Norh Savo Understanding Milk Fat and Protein Variation in Your Dairy Herd Milja Heikkinen ProAgria Norh Savo milja.heikkinen@proagria.fi +35840 166 2597 Milk price in Finland Finland Standard milk: 3,3% protein,

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT

Lisätiedot

Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi

Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi Tuomo Kokkonen, Seija Makkonen ja Aila Vanhatalo Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, PL 28, 0004

Lisätiedot

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Maa- ja elintarviketalous 98 Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen (toim.) Kotieläintuotanto Maa- ja elintarviketalous 98 76 s. Tärkkelys-etanoliteollisuuden

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Maa- ja elintarviketalous 98 Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen (toim.) Kotieläintuotanto Maa- ja elintarviketalous 98 76 s. Tärkkelys-etanoliteollisuuden

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Pihvirotuisten nautojen teurasominaisuudet ja lihan laatu. Arto Huuskonen (toim.)

Pihvirotuisten nautojen teurasominaisuudet ja lihan laatu. Arto Huuskonen (toim.) 46 Pihvirotuisten nautojen teurasominaisuudet ja lihan laatu Arto Huuskonen (toim.) 46 Pihvirotuisten nautojen teurasominaisuudet ja lihan laatu Arto Huuskonen (toim.) ISBN: 978-952-487-402-1 (Painettu)

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Vasikan ruokinnan perusteet. Vasikat vahvoiksi -koulutuspäivä, Iisalmi Arto Huuskonen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Vasikan ruokinnan perusteet. Vasikat vahvoiksi -koulutuspäivä, Iisalmi Arto Huuskonen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Vasikan ruokinnan perusteet Vasikat vahvoiksi -koulutuspäivä, Iisalmi 26.11.2013 Arto Huuskonen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 26.11.2013 Tässä esityksessä: Maitorotuisten vasikoiden alkuruokinta: juottomäärä

Lisätiedot

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA

VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA VALKUAISEN TARVE, FOSFORI, SEOSREHURUOKINTA Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Tarvitseeko

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Teuraspaino max. 400 kg Ø Optimi 350-380 kg Teurasikä max. 24-26

Lisätiedot

03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen

03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen Naudan- ja lampaan lihanlaatu Lihan markkinointi ja suoramyynti 1.1.214 Juva Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa tavoitella?

Lisätiedot

Juomaveden lämpötilan vaikutus maitorotuisten sonnivasikoiden kasvuun, rehun syöntiin ja veden juontiin

Juomaveden lämpötilan vaikutus maitorotuisten sonnivasikoiden kasvuun, rehun syöntiin ja veden juontiin Juomaveden lämpötilan vaikutus maitorotuisten sonnivasikoiden kasvuun, rehun syöntiin ja veden juontiin Arto Huuskonen 1), Leena Tuomisto 1) ja Risto Kauppinen 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Kolmen niiton strategian nurmisäilörehujen tuotantovaikutukset lihanautojen loppukasvatuksessa

Kolmen niiton strategian nurmisäilörehujen tuotantovaikutukset lihanautojen loppukasvatuksessa Kolmen niiton strategian nurmisäilörehujen tuotantovaikutukset lihanautojen loppukasvatuksessa Arto Huuskonen 1) ja Maiju Pesonen 2) 1) Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Halolantie 31A, 71750

Lisätiedot

Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa

Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, arto.huuskonen@mtt.fi Tiivistelmä

Lisätiedot

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Dr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja

Dr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja Ne)osyön/ (residuaalinen syön/) ja sen mi)aus Iso- Britanialaisessa Stabiliser- rotukarjassa Dr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja Rehuhyötysuhde emolehmätuotannossa Mikä

Lisätiedot

Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa

Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Esikuivatun nurmisäilörehun säilöntäainekäsittelyn vaikutukset kasvavien lihanautojen ruokinnassa

Esikuivatun nurmisäilörehun säilöntäainekäsittelyn vaikutukset kasvavien lihanautojen ruokinnassa Esikuivatun nurmisäilörehun säilöntäainekäsittelyn vaikutukset kasvavien lihanautojen ruokinnassa Arto Huuskonen 1), Arja Seppälä 2,3) ja Marketta Rinne 2) 1) Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät,

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen Ruokinta ennen vieroitusta Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Vasikan kasvu ja energiantarvetta Emolehmävasikan kasvun eväät Laidunkasvusto ja vaihtoehdot Lisärehut Mitä tulisi

Lisätiedot

Rukiin käyttömahdollisuudet kasvavien nautojen ruokinnassa

Rukiin käyttömahdollisuudet kasvavien nautojen ruokinnassa Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 78/2017 Rukiin käyttömahdollisuudet kasvavien nautojen ruokinnassa Rukiin viljelyn riskien vähentäminen -hankkeen tutkimustulokset Arto Huuskonen ja Maiju Pesonen Rukiin

Lisätiedot

Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet

Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa?

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? ProAgria Maito valmennus 4.9.2014 Vantaa Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus www.mtt.fi Tulevaisuuden trendit valkuaisruokinnan vinkkelistä

Lisätiedot

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Hyötyykö lihasika säilörehusta? 05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Tiivistetyn tärkkelysrankin ja ohravalkuaisrehun käyttö sonnien seosrehuruokinnassa

Tiivistetyn tärkkelysrankin ja ohravalkuaisrehun käyttö sonnien seosrehuruokinnassa Tiivistetyn tärkkelysrankin ja ohravalkuaisrehun käyttö sonnien seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen 1), Sirpa Lunki 2) ja Asko Rantanen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Väkirehun koostumuksen ja elävän hiivan lisäyksen vaikutukset sonnivasikoiden kasvuun ja rehun syöntiin

Väkirehun koostumuksen ja elävän hiivan lisäyksen vaikutukset sonnivasikoiden kasvuun ja rehun syöntiin Väkirehun koostumuksen ja elävän hiivan lisäyksen vaikutukset sonnivasikoiden kasvuun ja rehun syöntiin Arto Huuskonen ja Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Tutkimusasemantie 15,

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Roduista ja rotujen eroista

Roduista ja rotujen eroista Roduista ja rotujen eroista Neuvojakoulutus 21.08.2014 Faba Maiju Pesonen Otsikon alla: Rodut: ulkomaalaisia ja kotimaisia tutkimuksia Rotujen erojen anatomiaa Rodun vaikutus emojen tuotanto-ominaisuuksiin

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta

Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta Pihvikarjaristeilyn asiantuntijafoorumi 26.1.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Lihanautojen kasvatus kylmissä tuotantoympäristöissä

Lihanautojen kasvatus kylmissä tuotantoympäristöissä MTT:n selvityksiä 53 Lihanautojen kasvatus kylmissä tuotantoympäristöissä Arto Huuskonen (toim.) Kotieläintuotanto MTT:n selvityksiä 53 29 s., 6 liitettä Lihanautojen kasvatus kylmissä tuotantoympäristöissä

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Palkokasvisäilörehujen vaikutukset sonnien kasvu- ja teurastuloksiin sekä lihan laatuun

Palkokasvisäilörehujen vaikutukset sonnien kasvu- ja teurastuloksiin sekä lihan laatuun Palkokasvisäilörehujen vaikutukset sonnien kasvu- ja teurastuloksiin sekä lihan laatuun Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Markku Honkavaara 2) 1) Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Laatulihaa tehokkaalla emolehmätuotannolla

Laatulihaa tehokkaalla emolehmätuotannolla MTT:n selvityksiä 113 Laatulihaa tehokkaalla emolehmätuotannolla Anna-Maija Heikkilä (toim.) Talous Kotieläintuotanto MTT:n selvityksiä 113 77 s. Laatulihaa tehokkaalla emolehmätuotannolla Anna-Maija Heikkilä

Lisätiedot

Igenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa

Igenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa Igenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus,

Lisätiedot