PORIN MATKAKESKUSHANKE MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Porin kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite PORIN MATKAKESKUSHANKE MELUSELVITYS

2 PORIN MATKAKESKUSHANKE MELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Jari Hosiokangas Porin suunnitellun Matkakeskuksen meluvaikutusten arviointi. Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Sovellettavat ohjearvot Melutason yleiset ohjearvot 993/ Liikennetiedot 2 4. Melumallinnus Mallinnusmenettely ja lähtötiedot 4 5. Tulokset ja johtopäätelmät Ulkoalueiden melutilanne Rakennusten julkisivuihin kohdistuva melu 5 Liitteet 6

4 1 1. YLEISTÄ Porin kaupunki suunnittelee kauko- ja seutuliikenteen linja-autojen terminaalin siirtoa nykyiseltä linja-autoasemalta rautatieaseman yhteyteen. Tässä tarkasteltiin suunnitellun Matkakeskuksen aiheuttamia meluvaikutuksia suunnittelualueen ympäristössä. Selvityksessä huomioitiin nykyliikenne sekä kauko- ja seutuliikenteen muutosten lisäksi paikallisliikenteen linja-autot, jotka tulisivat kulkemaan uuden Matkakeskuksen editse ja Matkakeskuksen saattoliikenne ja uusi Cityliikenne. Työ on tehty Porin kaupungin toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on ollut Liikenneinsinööri Sanna Välimäki. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Hosiokangas, suunnittelijana on toiminut ins (AMK) Arttu Ruhanen. Kuva 1. Selvitysalueen viitteellinen sijainti ( Porin kaupunki, palvelukartta 04/2016)

5 2 2. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT 2.1 Melutason yleiset ohjearvot 993/1992 Melun ohjearvoina käytetään Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, ja ne on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db 45/50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylittymistä, mikäli aikaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjaksoja. Parvekkeiden osalta sovelletaan ulkoalueille annettuja ohjearvoja ja melutasoja arvioitaessa otetaan huomioon mahdollisesti käytettävän lasituksen aiheuttama vaimennus. 3. LIIKENNETIEDOT Matkakeskussuunnitelmana käytettiin kaupungin laatimaa luonnosta, joka on esitetty kuvassa 2.

6 3 Kuva 2. Matkakeskuksen luonnos (Matkakeskus_2016ve3f.pdf) Liikenteen melulähteinä huomioitiin Satakunnankatu, Rautatienpuistokatu, Asema-aukio ja Karjalankatu. Liikenteen lähtötiedot perustuvat seuraaviin lähteisiin: Nykytilanteen kokonaisliikennemäärätiedot ja nopeusrajoitukset: Ramboll, Porin Matkakeskuksen ja kampuksen liikenteen toimivuustarkastelu, 03/2015 Nykyliikenteen raskaanliikenteen osuudet: Nopeusmittaukset 2007 ja R.Jalkanen/Ramboll Paikallisliikenteen nykyiset reitit: Porin palvelukartta Kauko- ja seutuliikenteen nykyiset ja suunnitellut reitit: liikenneinsinööri S.Välimäki/Pori Paikallis-, seutu-, kauko- ja cityliikenteen määrät: liikenneinsinööri S.Välimäki/Pori Matkakeskuksen saattoliikenne: liikennesuunnittelija M.Järvinen/Pori Bussiliikenteen ajallinen jakautuminen: liikenneinsinööri S.Välimäki/Pori Toimivuustarkastelua varten on laskettu iltahuipputunnin aikaiset liikennemäärät suunnittelualueen liikenneväylille. Iltahuipputunnin liikennemäärä on yleisen arvion mukaan n. 10 % koko vuorokauden keskimääräisestä liikennemäärästä (KVL). Kaupungin toimittamien bussien nykyisten lähtöaikataulujen mukaan noin 10 % liikenteestä tapahtuu yöaikaan (klo 22-7). Myös muulle kuin linja-autoliikenteelle käytettiin oletusta, että yöaikainen liikenne on normaalin jakautuneisuuden mukaan 10 %. Nykyisellään paikallisliikenteen Reitti 12 Keskussairaala sekä Tampereen, Helsingin, Rauman ja Turun linja-autoliikenne kulkee Rautatienpuistokatua ja Satakunnankatua (rautatieaseman ja Luvianpuistokadun välinen osuus). Ennustetilanteessa Rautatienpuistokatua pitkin tulisi kulkemaan paikallisliikenne, seutuliikenne pohjoiseen (Kankaanpää, Merikarvia, Honkajoki), pikavuoroliikenne Tampereelle, Vaasaan, Seinäjoelle, Jyväskylään ja Huittisiin sekä cityliikenne. Satakunnankatua (rautatieaseman ja Luvianpuistokadun välinen osuus) pitkin tulisi nykytilanteeseen lisänä seutuliikenne Raumalle ja Olkiluotoon sekä pikavuoroliikenne Helsinkiin ja Turkuun. Nykyisen Matkakeskuksen suunnitelman mukaisesti linja-autot saapuisivat terminaalialueelle kiertoliittymästä oman liittymän kautta ja poistuisivat terminaalialueelta omasta liittymästä kiertoliittymään.

7 4 Linja-autoliikenteen lisäksi Matkakeskuksen lisääntyvä saattoliikenne arvioidaan kulkevan 40 % Satakunnankatu pohjoisesta ja 40 % Satakunnankatua etelästä ja 20 % Rautatienpuistokatua pitkin. Lähtötietojen perusteella on koostettu kuvaan 3 liikennemäärät nykytilanteessa ja ennustetilanteessa, kun Matkakeskus on toiminnassa. Kuva 3. Liikennetiedot melumallinnuksessa 4. MELUMALLINNUS 4.1 Mallinnusmenettely ja lähtötiedot Melulaskennat on tehty 3D maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.4 laskentaohjelmistolla, pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia (RTN 1996) käyttäen. Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti keskiäänitasoina päiväajalle (klo 7-22) ja yöajalle (klo 22-7). 3D-laskentamalli ottaa huomioon etäisyysvaimenemisen, ilman ääniabsorption, heijastukset, maastonmuodot, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat meluvyöhykkeet eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on alle 500 metrin etäisyyksillä noin ±2 db. Meluvyöhykelaskennat on tehty 5*5 m laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Laskentakorkeutena on vakiintuneen tavan mukaisesti 2 metriä maanpinnan yläpuolella. Laskennassa heijastusten lukumääränä oli mukana 3. kertaluokan hei-

8 5 jastukset. Teiden pinnat ja rakennukset mallinnettiin akustisesti koviksi (absorptiokerroin 0) ja muu ympäristö normaalin tavan mukaisesti pehmeäksi (absorptiokerroin 1). Meluvyöhykelaskentojen lisäksi tehtiin erillisiä julkisivulaskentoja selvityksen kohteena olevien asuinrakennusten kaikille kerroskorkeuksille. Maastomalli luotiin Maanmittauslaitoksen Korkeusmalli 2 m aineistosta, jonka sisältää maanpinnan korkeustiedon vaakasuunnassa 2 m välein ja pystysuunnassa 0,3 m tarkkuudella. Olemassa olevat rakennukset tuotiin malliin Porin kaupungin toimittamasta kantakartasta (J.Piikkilä ). Työssä on arvioitu, että 90 % tieliikennesuoritteesta tapahtuu aikavälillä klo Ajonopeutena laskennassa käytettiin kaikilla tarkastelussa mukana olleilla kaduilla 40 km/h. Myös Matkakeskuksen alueelle liikkuvien linja-autojen nopeutena käytettiin laskentamallin alinta mahdollista arvoa 40 km/h, joka ei eroa merkittävästi hyvin hitaasti liikkuvan ajoneuvon meluntuotosta. Mallinnukset tehtiin kuvan 3 mukaisilla liikennemäärillä. 5. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTELMÄT 5.1 Ulkoalueiden melutilanne Liitteessä 1 on esitetty päiväajan (L Aeq 7-22 ) keskiäänitason meluvyöhykkeet nykyisellä liikenteellä ja liitteessä 2 ennustetilanteessa. Meluvyöhykekarttojen mukaan ohjearvon mukainen 55 db:n päiväajan melualue ulottuu tarkastavien katujen lähimpien asuintalojen tien puoleisille julkisivuille. Kaikkien asuinrakennusten ympärillä on piha-alueita, jossa melutaso on alle 55 db. Satakunnankadulla (Rautatienpuistokadun ja Kiertokadun välinen osuus) ja Rautatienpuistokadulla tiivis rakennusmassa antaa suojaa korttelin sisäpihoille, jolloin melutasot asuinrakennusten takana ovat hyvinkin alhaiset. Kuten ennustetilanteen kuvasta huomataan, laajenee 55 db:n melualue vähäisissä määrin asuinrakennusten suuntaan. Vähäisen muutoksen johdosta piha-alueet jäävät merkittävältä osin 55 db:n melualueen ulkopuolelle. Liitteessä 3 on esitetty yöajan (L Aeq 22-7 ) keskiäänitason meluvyöhykkeet nykyisellä liikenteellä ja liitteessä 4 ennustilanteessa. Ohjearvoon verrattava 50 db:n yöaikainen melualue ulottuu jo nykytilassa katuja lähinnä olevien asuinrakennusten kohdalle ja ennustetilanteessa melualueet laajenevat hyvin vähän. Myös ennustetilanteessa asuinrakennusten ympäristössä on piha-alueita, jossa ohjearvo alittuu. 5.2 Rakennusten julkisivuihin kohdistuva melu Rakennusten julkisivuihin kohdistuvia melutasoja päiväaikaan tutkittiin Satakunnankadun ja Rautatienpuistokadun varren asuintalojen osalta. Laskenta tehtiin kaikille kerroskorkeuksille ja liitekuvissa 5 ja 6 on esitetty voimakkaimmat melutasot kultakin laskentakohdalta. Liitteen 5 kuvassa on esitetty julkisivuihin kohdistuvat voimakkaimmat päiväajan keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) nykytilanteessa ja liitteen 6 kuvassa ennustetilanteessa. Satakunnankatu julkisivuun kohdistuvat melutasot ovat nykyliikenteellä välillä db ja vain muutamassa kohdin melutaso nousee 1 db:n verran ennustetilanteessa ja muutoin melutasot pysyvät nykytilanteen tasolla. Tällä kadun osuudella on sisäänvedetyt parvekkeet, joista suurin osa on lasitettuja (Google Street View ). Rautatienpuistokadun varren asuintaloilla nykytilanteen melutasot ovat julkisivuilla db ja ennustetilanteessa n. 1-2 db voimakkaampia. Yhden desibelin muutos nykytilaan tulee kiertoliittymään lähinnä olevilla taloilla ja pohjoisempana Rautatienkatua pitkin melutason muutos on hieman enemmän, koska tällä suunnalla melutaso nykytilassa on pienempi. Rautatienkadun varrella ei ole parvekkeita, kuin kiertoliittymän kohdalla (Satakunnankatu 18). Luvianpuistokadun ja Asema-aukion välillä Satakunnankadun molemmin puolin olevat asuinkerrostaloja, joiden julkisivuilla melutaso nyky- ja ennustetilanteessa alle 65 db, ollen voimakkaimmillaan kadun pohjoispuolen talojen päädyissä db ja eteläpuolella n. 60 db.

9 6 Matkakeskuksen tuoman liikennemäärän lisäyksen meluvaikutus (1-2 db) on siis vähäinen kaikkien talojen osalta. Rakennusten sisämelua voidaan arvioida julkisivuun kohdistuvan melun ja ulkovaipan ääneneristävyyden erotuksen avulla. Tavanomaisen asuntorakennuksen rakenteiden ääneneristävyytenä pidetään nykyisin noin 30 db. Jotta sisällä saavutetaan Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten ohjearvot (35 db päivällä ja 30 db yöllä), olisi mallinnustulosten perusteella rajana julkisivuun kohdistuvalle melulle 65 db päivällä ja 60 db yöllä. Melutasot ovat julkisivuilla ennustetilanteessakin enimmillään 63 db, joten ohjearvojen ylittyminen asunnoissa sisällä on epätodennäköistä. LIITTEET Liite 1 Nykytilanteen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ) Liite 2 Ennustetilanteen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ) Liite 3 Nykytilanteen meluvyöhykkeet yöllä (L Aeq 22-7 ) Liite 4 Ennustetilanteen meluvyöhykkeet yöllä (L Aeq 22-7 ) Liite 5 Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) nykytilanteessa Liite 6 Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) ennustetilanteessa

10

11

12

13

14

15