Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä helmikuuta 2007.

Transkriptio

1 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ajokorttiasetuksen soveltamispäätöksen pimeällä ajamisen opetusta koskevaa 2 a :ää muutettaisiin sallimalla opetuksen antaminen myös simulaattoriopetuksena. Oppilas voisi valita itse joko perinteisen tai simulaattoriopetuksen sen mukaan kuin opetusta olisi tarjolla. Samalla ehdotetaan täsmennettäväksi pimeällä ajamisen tavoitteita ja sisältöä koskevia säännöksiä. Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä helmikuuta PERUSTELUT Pimeällä ajamisen nykytila Pimeällä ajamisen opetus sisältää ajo-opetusta kaksi ajokertaa ja teoriaopetusta yhden oppitunnin. Ajo-opetus koostuu erilaisista näytöistä (1 ajokerta) ja harjoituksista (1 ajokerta), joilla harjoitellaan havaittavuutta pimeällä ja valojen käyttöä erilaisissa liikennetilanteissa. Opetus edellytetään ensisijaisesti annettavaksi kuljettajaopetuksen ensimmäisessä vaiheessa ja muulta liikenteeltä suljetulla alueella. Opetuksessa noudatetaan Ajoneuvohallintokeskuksen vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Näyttöjen sisältönä on jalankulkijan näkyminen (ja jalankulkijan käsitys näkymisestään) kohtaamistilanteessa, valojen käyttö kohtaamis- ja ohitustilanteessa ja keinot pysäytetyn auton näkymiseksi pimeällä. Harjoitusten sisältönä on valojen käyttö kohtaamis- ja ohitustilanteissa, muun liikenteen varoittaminen pysäköitäessä pimeällä ja erilaiset soveltamisharjoitukset Opetuksen antamiseen liittyy arviointi, jossa opettaja ja oppilas keskustelevat asiasta. Keskustelussa pyritään päätymään yksimielisyyteen ajamisesta pimeällä. Tavoitteena on, että oppilaalle jää realistinen käsitys pimeällä ajamisesta. Pimeällä ajamisen opetuksen toteuttaminen on sidoksissa opetukseen soveltuvaan ajankohtaan. Tutkinnon vastaanottajat ovat määritelleet tarkemmin opetukseen soveltuvat ajankohdat. Ajo-oikeuden suorittaminen kesäaikaan on siirtänyt pimeällä ajamisen opetuksen toiseen vaiheeseen. Vajaa puolet ajo-oikeuden suorittaneista on saanut opetuksen ensimmäisessä vaiheessa. Myös suorituspaikkojen löytymisessä on ollut ongelmia, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suomen Autokoululiiton esitys Suomen Autokoululiitto ry on esittänyt simulaattoriopetuksen hyväksymistä ja perustanut esityksensä asiassa tehtyyn kokeiluun ja sen seurantatutkimukseen. Tutkimuksen mukaan laitteen käyttöönotto pimeäajon harjoituksissa ei näyttäisi tuottavan mainittavia eroja uusien kuljettajien selviytymiseen liikenteessä. Objektiivisesti mitaten pimeäajon valmiuksia opitaan simulaattorissa paremmin kuin perinteisessä harjoituksessa, vaikka osallistujien omien arvioiden mukaan perinteinen opetus on hieman antoisampaa kuin simulaattoriopetus. Laitteen käyttöä suositeltiin nimenomaan vaihtoehtoisena opetusmenetelmänä. Simulaattoriopetuksen vahvuudet ovat nimenomaan tilanteissa, joita ei voi harjoitella käytännön liikenteessä. Perinteisen menetelmän arvioitiin antavan parempia valmiuksia nopeuden sovittamisessa, katseen suuntaamisessa ja valojen käytössä

2 kohtaamistilanteissa. Simulaattoria pidettiin parempana opettamaan toimintaa yllättävän esteen väistämisessä ja kevyen liikenteen huomioon ottamisessa. Menetelmien välillä ei havaittu eroja pimeälle pysäköinnin tai ohittamistilanteiden valojen käytön oppimisessa. Vaikka vahvuudet kallistuvat hieman perinteisen opetuksen hyväksi, erot menetelmien välillä katsottiin pieniksi oppimisen tasoon verrattuna. Molemmilla menetelmillä opitaan kaikkia asioita melko hyvin, joskin simulaattorissa subjektiivinen oppimistulos osiosta toiseen on tasaisempi kuin perinteisessä opetuksessa. Perinteinen opetus koetaan paremmaksi liikenteessä tavallisten asioiden, kuten katseen suuntaamisen ja kohtaamistilanteiden valojen vaihdon harjoittelussa. Simulaattorin vahvuudet ovat sellaisia, joissa jokapäiväisen liikenteen oppimiskokemukset olisivat kohtalokkaita. Tutkimuksessa todetaan, että teknologiaa ja ohjelmia kehittämällä simulaattoriopetusta voidaan ilmeisesti parantaa niiden asioiden osalta, joissa kokeilussa ei päästy perinteisen opetuksen antamiin oppimiskokemuksiin. Tutkimuksen mukaan simulaattoriopetuksen edut ovat: - harjoitukset voidaan sijoittaa opetusohjelmaan pedagogisesti oikein - oppimistulokset ovat riittäviä ja kokonaisuudessaan entisen vertaisia - opetus voidaan järjestää taloudellisesti entistä edullisemmin - simulaattoriopetuksen välineistö, ohjelmat ja järjestelyt tarjoavat monia kehittämismahdollisuuksia - uusille kuljettajille sattuvissa pimeiden teiden vahinko-osuuksissa ei ole tapahtunut suotuisaa kehitystä vuosikymmeniin, joten jotain olisi tehtävä joka tapauksessa. Tutkimukseen sisältyi myös laitetta, laiteympäristöä ja opetuksen toteutusta koskevia suosituksia. Lausunnot Liikenne- ja viestintäminiteriö on pyytänyt lausunnot sekä Autokoululiiton esityksestä että asiaa koskevasta säännösehdotuksesta. Lausuntonsa Suomen Autokoululiitto ry:n tekemästä esityksestä antoivat sisäasianministeriö, Ajoneuvohallintokeskus, Liikenneturva, AKT ja Tieliikenneopettajien liitto sekä Professori Esko Keskinen/TY. Simulaattorin käyttöä vaihtoehtoisena opetustapana kannatettiin, koska kysymys on opetusmenetelmien valinnasta, ei niiden kombinaatiosta. Opetuksen pitäisi niveltyä muuhun vaikeissa olosuhteissa ajamisen kokonaisuuteen ja tukevan aiheesta pidettyjä oppitunteja. Laitteen laaja käyttöönotto nähtiin mahdollisuutena vaatia opetus annettavaksi ykkösvaiheessa. AKT:n mukaan simulaation käyttö ei saisi vähentää käytännön harjoitusten ja luonnollisissa olosuhteissa tapahtuvan opetuksen määrää. Erilaisista oppimisvahvuuksista huolimatta simulaation katsottiin mahdollistavan koulutuksen tason ja oppilaiden taitotason nostamisen perinteiseen opetukseen nähden (Keskinen/TY), joskin sen ja yksipuolisen tilanteiden hallinnan opettamisen arvioitiin myös voivan muodostua haitalliseksi, kuten oppimiskokemuksen painottumiseksi vaaratilanteiden hallintataitoihin varatilanteen ennakoimisen ja välttämisen sijaan (Liikenneturva). Simulaattorin käytössä nähtiin mahdollisuus opetuksen yhdenmukaisuuden ja tasapuolisemman toteutuksen lisäämiseen ja myös liikenneturvallisuuden parantamiseen (sm, po). AKT:n mukaan uuden opetusmuodon ansioista perinteiseen nähden olisi ennen lopullisen päätöksen tekoa hankittava kokemustietoa liikenneopettajilta ja arviot

3 tehtävä sen perusteella. Sisäasiainministeriön poliisiosaston lausunnossa pidettiin puutteena sitä, ettei esityksessä otettu kantaa opettajien valmiuksiin opetuksessa ja näiden koulutustarpeeseen. Erityisen selvänä painopistealueena lausunnoissa nousi esiin opettajan rooli ja läsnäolo opetustilanteessa sekä riittävän etukäteisohjauksen ja palautteen antaminen. Palautteen saamista osin laitteesta kannatettiin. AKT:n mukaan oppilaalla pitäisi aina olla mahdollisuus keskusteluun ja palautteeseen tutun ajo-opettajan kanssa. Yksinomaan laitteen kautta saatuun palautteeseen katsottiin sisältyvän vaara edetä oppimistapahtumassa pelkästään erilaisia vaihtoehtoja kokeilemalla, ilman että todellista oppimista ja oikean suorituksen sisäistämistä tapahtuu (pelastusopisto). Vain Ajoneuvohallintokeskus piti laitteen antamaa palautetta riittävänä ja katsoi itseohjautuvan ohjelman voivan huolehtia siitä yksinään samoin kuin tutkimuksessa todettiin. Hyvänä pidettiin opetuksen toteutuksen yhdenmukaistumista ja yhden koulutusohjelman käyttöönottoa. Hyväksymisen kohteena nähtiin nimenomaan ohjelma, ei simuloinnin käyttö opetuksessa. Korostettiin ohjelmiston helppoa päivitettävyyttä, erilaisten tilanteiden riittävää määrää erilaisissa valaistus- ja sääolosuhteissa, erityisesti simuloinnilla toteutettavia tehtäviä (kuten erilaiset riskitilanteet, joita ei usein havaita todellisessa ajamisessa). Laiteympäristön vaatimuksista tuotiin esiin häiriöttömyys, tuuletus, muusta toiminnasta eristetty pimeä tila oikean vaikutelman aikaan saamiseksi ja oppimistehtävään rauhassa paneutumiseksi. Sisäasiainministeriön lausuntojen mukaan laitteiston ja laiteympäristön olisi vastattava mahdollisimman hyvin todellista tilannetta (sm, po ja pelastusopisto) ja auton hallintalaitteita ja näkymää auton sisällä (pelastusopisto). Myös toimintavarmuutta ja valmistajan teknisen tuen merkitystä ympäristölle ja ohjelmalle pidettiin tärkeänä (pelastusopisto). AKE:n ja poliisiosaston lausunnossa korostettiin minimivaatimusten asettamista laitteistolle, ohjelmistolle ja laiteympäristön hyväksymistä ennen käyttöönottoa. AKE:n mukaan tämä olisi erityisesti tarpeen ristiriitatilanteiden ja hyväksynnän peruuttamisen varalta. Sen mukaan hyväksyttävän kokonaisuuden on oltava yksiselitteinen hallitun ylläpidettävyyden ja kehittämisen kannalta. Opetussuunnitelman korvaavuuden osalta AKE piti esitystä riittävänä. AKE:n mukaan hyväksynnän tulisi olla määräaikainen ja sen pituus voisi toiminnan jatkuessa pidentyä esim. kahdesta viiteen vuoteen. Uusien laitteisto- ja ohjelmistopäivitysten opintosuunnitelman mukaisuus (sm, po) ja erikseen hyväksyminen (pelastusopisto) katsottiin tarpeellisiksi. Aken mukaan vain merkittävät ohjelmisto- tai laitemuutokset olisi hyväksytettävä ja yksilöitävä versionumerolla. Pelastusopiston lausunnossa painotettiin päivitysversioiden samanaikaista käyttöönottoa. Lausunnon säädösehdotuksesta antoivat Suomen Autokoululiitto ry, Ajoneuvohallintokeskus, Liikenneturva, Liikennevakuutuskeskus, AKT/Tieliikenneopettajien liitto ja Valde Mikkonen/Valmixa oy Lausunnoissa suhtauduttiin myönteisesti säädösehdotukseen. LVK:n lausunnossa korostettiin mahdollisimman todentuntuisen ajotuntuman ja pimeällä ajamisen vaikutelman saamista ja pidettiin tärkeänä opettajan osallistumista opetustilanteeseen. Liikenneturvan mukaan laite ohjelmineen ei edellytä opettajaa kaiken aikaa valvomaan ja ohjaamaan oppilaan harjoittelua. Opettajan on kuitenkin oppilaan kanssa keskustellen varmistuttava siitä, että oppilas on saanut oikean kuvan pimeällä ajosta ja ymmärtää siihen liittyvät riskit ja erityisesti nopeuden

4 valinnan merkityksen. LVK:n mukaan säännösehdotuksesta eivät käyneet ilmi laitteen vähimmäisvaatimukset ja mikä taho hyväksyy laitteen. ESITYS Laitteen käytöllä voitaisiin ratkaista pimeällä ajamisen opetuksen toteutuksessa olleet ongelmat ja lisätä opetuksen antamista ykkösvaiheessa. Kysymyksessä olisi vaihtoehtoinen tapa, joka antaisi oppilaalle mahdollisuuden opetusmuodon valintaan. Valinta voisi tapahtua sen mukaan kuin opetusta eri muodoissa olisi tarjolla. Säännös ei velvoittaisi autokouluja esimerkiksi simulaattoriopetukseen. Autokoulu voisi itse päättää opetustarjonnastaan. Simulaatio- ja käytännön opetuksella on omat vahvuutensa, mutta kummallakin tavalla toteutettuna voidaan antaa riittävät valmiudet. Myönteistä on myös oppimisen tasalaatuisuus ja mahdollisuudet sen kehittämiseen opetusta ja laitetta kehittämällä. Pimeällä ajamisen opetus on nykyisellään näyttöjä ja harjoituksia, jotka on säännösten mukaan suoritettava ensisijaisesti muulta liikenteeltä suljetulla alueella. Menettely toteutettaisiin simulaattorilla pitkälti tutkimuksen suositusten mukaisesti. Simulaatio-opetuksen ohjelma on rakennettu näiden harjoitusten ja näyttöjen mukaisesti ja eteenpäin pääsy ohjelmassa edellyttää tehtävän suorittamista oikein. Ohjelma kestää 50 minuuttia eli kaksi ajokertaa. Laite antaa palautteen suoritetusta ohjelmasta minkä lisäksi suoritusta käsitellään tämän palautteen pohjalta vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa. Tavoitteena on, että oppilaalla on realistinen käsitys pimeällä ajamisen vaatimuksista. Autokoululiiton esityksestä annetuissa lausunnoissa korostettiin opettajan mukanaoloa opetuksessa, mitä taas tutkimuksessa ei pidetty tarpeellisena. Opettajalle olisi perusteltua asettaa velvoite opastamisesta ja palautteen antamisesta sekä tarvittaessa mukanaolosta opetustilanteessa. Opettajalta olisi perusteltua vaatia myös samaa kelpoisuutta kuin käytännön opetuksessa. Ajokertojen kohdalla opettajalla olisi oltava liikenneopettajan kelpoisuus. Esityksestä annettuihin lausuntoihin sisältyi näkemyksiä myös mahdollisen todentuntuisesta ja autenttisesta ohjaamosta. Tutkimuksen mukaan laitteelle olisi kansainvälisten kokemusten mukaisesti tarpeen asettaa vain tietyt perusvaatimukset. Koska kysymys ei ole vastaavan kaltaisesta ajo-opetuksesta kuin esimerkiksi linjaauton kohdalla tällä hetkellä on (opetus korvaa liikenteessä annettavaa ajo-opetusta), laitevaatimukset voisivat olla väljemmät. Laitevaatimukset tulisivat tutkimuksen mukaisesti: riittävän laaja näyttö ja ajoneuvon hallintalaitteet, joiden käyttämisen tuntuman tulee olla todenmukaista erityisesti ohjauksen, polkimien ja vaihteiden vaihtamisen osalta. Opetustilalle olisi myös perusteltua asettaa vaatimuksia, jotta pimeällä ajamisen tuntuma saavutettaisiin ja opetustapahtuma olisi oppimisen kannalta hyvä. Ajoneuvohallintokeskus hyväksyisi laitteen, sen ohjelman ja opetukseen käytettävän tilan. Edellä olevan perusteella muutettaisiin ajokorttiasetuksen 2 a :ää ja sallittaisiin simuloinnin käyttö vaihtoehtoisena opetustapana pimeällä ajamisen opetuksessa. Simulaattoriopetusta halutessaan oppilas voisi käytännössä hakeutua sellaiseen kouluun, joka tarjoaa tällaista opetusta. Myös simulaatio-opetus on voitava toteuttaa tavoitteiden ja hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. Laite, siinä käytettävä ohjelma ja opetuksessa käytettävä tila olisi hyväksyttävä ja opettajalle asetettava minimivaatimukset. Ajoneuvohallintokeskus toteaisi sen, että laite ohjelmineen soveltuu opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen.

5 Lisäksi ehdotetaan pimeällä ajamisen opetuksen tavoitteita ja sisältöä täsmennettäväksi 2 a :n 1 momentissa. Opetuksen ajo-opetus on opetussuunnitelman mukaisesti näyttöjä ja harjoituksia ja ne suoritetaan käytännön opetuksessa ensisijaisesti muualla kuin yleisessä liikenteessä. Opetus on määritelty teoria- ja ajo-opetuksena. Nykyinen 2 a ehdotetaan jaettavaksi 1 ja 3 momenttiin ja pykälään lisättäväksi uusi 2 momentti, joka koskee simulaattoritoteutusta. Simulaattorin käyttö opetuksessa jäisi oppilaan valittavaksi. Koska säännös ei velvoittaisi autokouluja antamaan opetusta simulaattorilla, oppilaan olisi hakeuduttava kouluun, jossa opetusta annetaan simulaattorilla. Lähtökohtana olisi, että pimeällä ajamisen opetus annettaisiin kuljettajaopetuksen ensimmäisessä vaiheessa. Jos oppilas valitsisi simulaattoriopetuksen, opetus olisi kautta vuoden suoritettavissa vuodenajoista ja valaistusolosuhteista riippumatta. Opetus voitaisiin lykätä toiseen vaiheeseen vain nykyisin perustein. Opetuksen lykkääminen jatkoopetuksen yhteydessä annettavaksi ei olisi esteenä simulaattoriopetuksen valitsemiselle. Erillistä tutkimusta vaikutusten seuraamiseksi ei välttämättä tarvittaisi, koska käyttöönottoa on selvitetty jo tutkimuksella. Asiaa voitaisiin seurata esimerkiksi kuljettajien onnettomuuskehitystä tarkastelemalla tai AKEn uusille kuljettajille tekemän kyselyn yhteydessä pyytämällä arvio opetuksen toimivuudesta ja sen avulla saatujen valmiuksien riittävyydestä. Asiaa voitaisiin tarkastella erikseen jos tarvetta siihen em. lisäksi esiintyisi. Menettely voitaisiin ottaa käyttöön ilman väliaikaisia järjestelyjä. Ehdotus ajokorttiasetuksen soveltamispäätöksen 2 a :ksi: 2 a Pimeällä ajamisen opetus Ajokorttiin tähtäävän pimeällä ajamisen opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää pimeällä ajamisen erityiset vaatimukset ja tunnistaa siihen liittyviä riskejä. Opetukseen on sisällytettävä ajamisen näyttöjä ja harjoituksia vähintään kaksi ajokertaa ja teoriaopetusta vähintään yksi oppitunti. Opetuksessa on noudatettava Ajoneuvohallintokeskuksen vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetus on annettava mahdollisuuksien mukaan yleiseltä liikenteeltä suljetulla alueella. Opetus saadaan antaa myös simulaattorilla, jonka Ajoneuvohallintokeskus on hyväksynyt pimeällä ajamisen opetuksessa käytettäväksi. Hyväksymisen edellytyksenä on, että laite, opetuksessa käytettävä ohjelma ja opetustila mahdollistavat pimeällä ajamisen opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja soveltuvat opetuksen toteuttamiseen hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. Laitteessa on oltava ainakin riittävän laaja näyttö ja todellista ajotuntumaa vastaavat ajoneuvon hallintalaitteet. Opetukseen käytettävän tilan on valaistus- ja muilta olosuhteiltaan sovelluttava opetukseen ja oppimistapahtuman edellyttämään keskittymiseen. Hyväksyminen on määräaikainen ja se voidaan peruuttaa, jos hyväksymisen edellytykset eivät enää täyty, hyväksymisen ehtoja ei noudateta tai opetusta muuten hoideta asianmukaisesti. Tutkinnon vastaanottajan on ajokorttiasetuksen 41 :n 1 momentin mukaisesti hyväksyttävä opetustila ennen sen käyttöönottoa. Hyväksytyssä laitteessa, ohjelmassa tai opetustilassa tapahtuvista muutoksista on viipymättä ilmoitettava siten kuin hyväksymispäätöksessä määrätään. Opettajalla on oltava ajo-opettajan kelpoisuus. Hänen on opastettava oppilasta laitteen käyttöön, tarvittaessa osallistuttava opetustilanteeseen sekä suorituksen jälkeen oppilaan kanssa

6 keskustellen verrattava oppilaan suoritusta pimeällä ajamiseen liittyviin riskeihin. Pimeällä ajamisen opetus on annettava kuljettajaopetuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä. Muu kuin 2 momentissa tarkoitettu pimeällä ajamisen opetus voidaan kuitenkin siirtää jatko-opetuksen yhteydessä annettavaksi, jos opetusta ei voida antaa siihen soveltuvana ajankohtana kuljettajaopetuksen ensimmäisessä vaiheessa. Ajoneuvohallintokeskus antaa tutkinnon vastaanottajille ohjeet opetukseen soveltuvan ajankohdan määrittelemistä varten. Opetus voidaan siirtää jatko-opetuksessa annettavaksi myös oppilaalla olevan ylivoimaisen esteen johdosta. Muutos ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä helmikuuta 2008.