Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 707/2009 vp Kehitysvammaisten työtoiminnan työosuusrahan taso Eduskunnan puhemiehelle Kunnan velvollisuus on järjestää kehitysvammaisille työtoimintaa ja päivätoimintaa. Vammaisten henkilöiden työtoiminta on säädetty maksuttomaksi lukuun ottamatta kuljetusta ja aterioita (1268/2006). Työtoiminta on huoltosuhteessa tehtävää työtä. Tuloverolain mukaan henkilölle, joka on sosiaalihuollon asiakkaalle järjestämässä työtoiminnassa, voidaan maksaa työosuusrahaa enintään 12 euroa päivässä verottomana sosiaalietuutena. Työtoiminta ja siitä saatava työosuusraha on kehitysvammaisille merkityksellinen asia. Työtoiminnan piirissä tehdään tuottavaa työtä, ja kehitysvammaiset ovat useimmiten hyvin sitoutuneita työhönsä. He kokevat työosuusrahan oikeaksi palkaksi tehdystä työstä. Työosuusraha saattaa mahdollistaa harrastuksen tai muun sosiaalisen elämän (esim. elokuvissa tai teatterissa käynti), johon kehitysvammaisen tulot eivät muuten riitä. Kunnissa on työtoiminnan työosuusrahan määräytymiseen ja maksuun liittyen erilaisia käytäntöjä. Työosuusraha on keskimäärin noin 5 euroa päivässä, ja samaan aikaan toiminnan järjestäjä voi periä kehitysvammaiselta työpaikalla tarjottavasta lounaasta täyden ateriamaksun 5,60 euroa. Maksettu työosuusraha menee siis kokonaisuudessaan ateriamaksuihin eikä välttämättä edes riitä niihin. Työosuusraha ei ole kannustava eikä kohtuullinen, jos siitä ei jää tekijälle mitään käteen. Eräissä kunnissa ateriasta peritään verotusarvo (vuonna 2009 laitosruokailussa aterian verotusarvo on 4,13 euroa). Ongelmaksi tulee tällöin se, että luontaisetujen verotusarvot nousevat vuosittain, mutta tuloverolain mukainen suurin sallittu veroton korvaus taas pysyy vuosia samalla tasolla. Kun aterian verotusarvo nousee, joudutaan kehitysvammaisten työosuusrahaa pienentämään vastaavalla summalla, jottei verottomuuden raja (12 euroa/päivä) ylity. Kehitysvammaisen kannalta ei ole oikein, että hän joutuu alentamaan "palkkaansa" luontaisverojen verotusarvojen mukaan. Kunnat ja työtoiminnasta vastaavat kaipaavat työosuusrahalle selkeitä määräytymisperusteita ja ohjeistusta, sillä kuten jo oheiset esimerkit kertovat, työosuusraha ja työtoiminnasta perittävät maksut määräytyvät eri puolilla Suomea eri tavoin. Kehitysvammaiset ansaitsevat tekemästään työstä kohtuullisen korvauksen. Nykytila, jossa työtoimintapäivistä perittävät korvaukset voivat ylittää työosuusrahan tai verotusarvon nousu johtaa työosuusrahan pienenemiseen, on kaukana kohtuullisesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että pahimmissa tapauksissa työtoimintaan osallistuvan kehitysvammaisen työosuusmaksu ei riitä edes työpäivän aikana tarjottavan aterian maksuun, Versio 2.0

2 onko hallitus tietoinen siitä, että kehitysvammaisen työosuusrahaa voidaan joutua laskemaan, kun aterian verotusarvo nousee, onko hallituksella aikomus ohjeistaa työtoiminnan järjestäjiä työosuusrahan määräytymisestä ja kohtuullistamisesta, jotta edellä kuvatuista epäkohdista päästään ja onko verottoman korvauksen ylärajaa tarkoitus nostaa? Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2009 Merja Kuusisto /sd Satu Taiveaho /sd Tuula Väätäinen /sd Anneli Kiljunen /sd Merja Kyllönen /vas Ilkka Kantola /sd Marjaana Koskinen /sd Esa Lahtela /sd Erkki Virtanen /vas Pentti Tiusanen /vas Kari Uotila /vas Sirpa Paatero /sd Katja Taimela /sd Tommy Tabermann /sd Tuula Peltonen /sd Raimo Piirainen /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 707/2009 vp Merja Kuusisto /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kuusiston /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 707/2009 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että pahimmissa tapauksissa työtoimintaan osallistuvan kehitysvammaisen työosuusmaksu ei riitä edes työpäivän aikana tarjottavan aterian maksuun, onko hallitus tietoinen siitä, että kehitysvammaisen työosuusrahaa voidaan joutua laskemaan, kun aterian verotusarvo nousee, onko hallituksella aikomus ohjeistaa työtoiminnan järjestäjiä työosuusrahan määräytymisestä ja kohtuullistamisesta, jotta edellä kuvatuista epäkohdista päästään ja onko verottoman korvauksen ylärajaa tarkoitus nostaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: 2000-luvun vammaispolitiikan tavoitteena on luoda yksilöllisiä palveluratkaisuja, joilla voidaan lisätä vammaisten ihmisten henkilökohtaisia valinnanmahdollisuuksia elämässä. Tämä koskee myös työhön tai työtoimintaan osallistumista. Osa kehitysvammaisista työskentelee tuetun työllistymisen mallin mukaisesti työsuhteessa avoimilla työmarkkinoilla. Työelämässä pysymiseen liittyvä tuki on tällöin usein järjestetty työkeskuksen toimesta. Samoin osa kehitysvammaisista henkilöistä työskentelee työsuhteisessa työssä joko työkeskuksissa tai tavanomaisessa työpaikassa ja saa työstään palkan. Usein palkka ja työaika tällöinkin sovitetaan siten, että henkilöllä on osatulona myös työkyvyttömyyseläke. Myös eläkkeen lepäämään jättämiseen on mahdollisuus. Osa kehitysvammaisista henkilöistä osallistuu erityishuollon huoltosuhteiseen työ- ja päivätoimintaan, josta heille voidaan maksaa työosuusrahaa. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 35 :n mukaisesti erityishuollon tarpeessa olevalle on pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa. Tällä hetkellä kehitysvammaisten erityishuollon työ- ja päivätoimintaan osallistuu noin henkilöä eli puolet kehitysvammaisten erityishuoltoa saavista henkilöistä. Työ- ja päivätoiminta on perinteistä ryhmätoimintaa hyvin erilaisia tarpeita omaaville kehitysvammaisille henkilöille. Työ- ja päivätoimintaan kohdistuu erilaisia odotuksia ja toiminnan sisältöä on tarpeen kehittää nykyistä monipuolisemmaksi ja yksilöllisemmäksi. Toiminnan tärkeänä tavoitteena on siihen osallistuvien henkilöiden toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen. Toisaalta työ- ja päivätoiminnalla voidaan varmistaa lepo niille läheisille, jotka huolehtivat kehitysvammaisten tarpeista muun ajan. Työ- ja päivätoiminta on luonteeltaan kunnallista palvelua. Tämä kuntien ja kuntayhtymien järjestämä toiminta on asiakkaille maksutonta, aterioita lukuun ottamatta. Myös toimintaan osallistumiseksi tarvittavat kuljetukset ovat kehitysvammalain mukaisina erityispalveluina asiakkaalle ilmaisia. Työtoimintaan osallistuvalle voidaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun asetuksen (988/1977) 24 :n mukaisesti suorittaa työosuusrahaa. Asetuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi vahvistaa työosuusra- 3

4 Ministerin vastaus han perusteet. Ministeriön arvion mukaan tälle ei kuitenkaan ole ollut tähän saakka tarvetta. Työosuusrahan verotonta ylärajaa korotettiin tuloverolain muutoksella vuonna 2006 siten, että se on tällä hetkellä verotonta 12 euroon saakka päivässä. Työsuhteeseen verrattuna huoltosuhteessa tapahtuva työtoiminta on turvallinen tapa luoda toimintaedellytyksiä vammaisen henkilön arkipäiviin. Työtoimintaan osallistuvien henkilöiden toimeentulona on työkyvyttömyyseläke. Toimintarahaa ei ole tarkoitettu työtoimintaan osallistuvan henkilön palkaksi, vaan sillä on kuntoutuksellinen ulottuvuus. Päivätoimintaa tarvitaan niille henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä työtoimintaan. Työtoimintaa tarvitaan niille henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä työsuhteiseen työhön. Palvelusuunnitelman asemaa on vahvistettu voimaan tulleella vammaispalvelulain muutoksella. Kehitysvammaisten ihmisten elämän kulkua on mahdollista suunnitella yksilöllisesti siten, että henkilö voi osallistua edellytystensä mukaan joko työ- tai päivätoimintaan tai tuottavaan työhön. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtiva Sata-komitea tulee ottamaan kantaa myös osittaisen työhön osallistumisen mahdollisuuksiin ja siihen kannustamiseen. Osana PARAS-uudistusta toteutetaan sosiaalihuoltolainsäädännön uudistaminen. Myös tässä yhteydessä tullaan arvioimaan työllistymisen tukemiseen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestämiseen liittyviä sosiaalihuollon tehtäviä jatkossa. Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 707/2009 vp Merja Kuusisto /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 707/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kuusisto /sd m.fl.: Är regeringen medveten om att i sämsta fall räcker flitpenningen för utvecklingsstörda som deltar i arbetsverksamhet inte ens till att betala måltiden som serveras under arbetsdagen, är regeringen medveten om att man kan vara tvungen att sänka flitpenningen för utvecklingsstörda när beskattningsvärdet på måltiden sjunker, har regeringen för avsikt att till dem som ordnar arbetsverksamhet ge anvisningar för fastställandet av flitpenningen, och för dess skälighet, så att olägenheterna som beskrivs ovan kan undanröjas och har regeringen för avsikt att höja maximigränsen för den skattefria ersättningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Målet med handikappolitiken på 2000-talet är att skapa individuella servicelösningar med hjälp av vilka det går att öka de handikappade människors valmöjligheter i livet. Detta gäller även deltagandet i arbete och arbetsverksamhet. En del av de utvecklingsstörda är anställda på den öppna arbetsmarknaden utifrån en modell för arbete med stöd. Stödet som främjar möjligheten att hållas kvar i arbetslivet har då ofta ordnats genom försorg av en arbetscentral. På samma sätt är en del av de utvecklingsstörda anställda antingen på arbetscentraler eller vid vanliga arbetsplatser och får lön för sitt arbete. Även i dessa fall jämkas ofta lönen och arbetstiden så att personen som delutkomst även får invalidpension. Det går även att lämna pensionen vilande. En del av de utvecklingsstörda deltar i arbets- och dagverksamhet inom specialomsorger om utvecklingsstörda utifrån ett omsorgsförhållande. De utvecklingsstörda kan få flitpenning för arbets- och dagverksamheten. Enligt 35 i lagen angående specialomsorger om utvecklingsstörda (519/1977) ska för den som är i behov av specialomsorger i mån av möjlighet ordnas arbetsträning och arbetsverksamhet samt annan stimulerande verksamhet. För närvarande deltar ca personer, d.v.s. hälften av de personer som omfattas av specialomsorger om utvecklingsstörda, i arbets- och dagverksamhet inom specialomsorger om utvecklingsstörda. Arbets- och dagverksamhet är sedvanlig gruppverksamhet som ordnas för utvecklingsstörda med mycket varierande behov. Det finns olika slags förväntningar på arbets- och dagverksamheten och innehållet i verksamheten bör utvecklas till att bli mer mångsidig och individualiserad. Ett viktigt mål för verksamheten är att utveckla och upprätthålla funktionsdugligheten hos dem som deltar i verksamheten. Å andra sidan kan man genom arbets- och dagverksamhet säkerställa att de närstående som tillgodoser de utvecklingsstördas behov under övriga tider får vila. Arbets- och dagverksamhet är till sin karaktär kommunal service. Verksamheten ordnas av kommuner och samkommuner och är kostnadsfri för klienterna med undantag av måltider. Även för verksamheten behövliga transporter är enligt lagen angående specialomsorger om utvecklings- 5

6 Ministerns svar störda kostnadsfria. Till den som deltar i arbetsverksamhet kan enligt 24 i förordningen angående specialomsorger om utvecklingsstörda (988/1977) erläggas flitpenning. Enligt förordningen kan social- och hälsovårdsministeriet fastställa grunder för flitpenningen. Enligt social- och hälsovårdsministeriets överväganden har det dock hittills inte funnit något behov av att göra detta. Den övre gränsen för skattefri flitpenning höjdes genom en ändring av inkomstskattelagen 2006 och uppgår för närvarande till 12 euro om dagen. I motsats till ett anställningsförhållande är arbetsverksamhet som sker i ett omsorgsförhållande ett tryggare sätt för att skapa verksamhetsförutsättningar för de utvecklingsstörda under vardagarna. De som deltar i arbetsverksamhet har som sin utkomst invalidpension. Flitpenningen är inte avsedd som lön för den som deltar i arbetsverksamhet utan den har en rehabiliterande dimension. Dagverksamhet ska ordnas för dem som inte har förutsättningar att delta i arbetsverksamhet. Arbetsverksamhet ska ordnas för dem som inte har förutsättningar att arbete utifrån ett anställningsförhållande. Serviceplanens ställning stärktes genom en ändring av lagen om service och stöd på grund av handikapp vilken trädde i kraft den 1 september För de utvecklingsstörda kan livet och dess gång planeras individuellt så att de utifrån sina förutsättningar kan delta i antingen arbets- eller dagverksamhet eller produktivt arbete. Den s.k. SATA-kommittén som dryftar en reform av den sociala tryggheten kommer även att ta ställning till möjligheter att arbeta på deltid och att uppmuntra till detta. Som ett led i projektet för kommun- och servvicestrukturreformen genomförs en revidering av socialvårdslagstiftningen. Man kommer även i detta sammanhang att utvärdera stödjandet av sysselsättningen och socialvårdens uppgifter framöver i anslutning till ordnandet av arbets- och dagverksamhet. Helsingfors den 1 oktober 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 6