VYYHTI hankkeen eteläisen osan loppuseminaari Kivitippu, Lappajärvi

Transkriptio

1 VYYHTI hankkeen eteläisen osan loppuseminaari Kivitippu, Lappajärvi Eero Hakala, toiminnanjohtaja, ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n kalatalouskeskus

2 Ennen teollista aikaa: Vedet kylien yhteisesti omistamia ja yhteisessä nautinnassa, yhteisöllistä elinkeinopyyntiä (vesillä suuri arvo omistajille, kotitarvekalastus) Säätelytarvetta vain lohensukuisten kalojen pyynnissä muutoin pyydettävää riitti kaikille pyytäjille (julkinen valta puuttui varsin vähän kalavarojen käyttöön) Valuma-alueet ja vesistöt suhteellisen vähän käsiteltyjä eli vesistökuormitus oli vähäistä (kaikki ympäristöä muuttava tehtiin ns. miesvoimin) => vesiympäristöjen merkitys ja tila pysyi suhteellisen vakaana Teollistumisen myötä Vedet aluksi kylien ja kylissä asuvien hallinnassa, maaltapaon myötä omistus pirstoutui (kalavesien arvo omistajilleen väheni, omistus siirtyi kauemmas) Kalavaroja hyödynnettiin sekä elinkeinopyytäjien että omistajien toimesta, myöhemmin virkistyksen vuoksi (kalavaroja vähemmän, ristiriitoja, julkinen säätelyvalta lisääntyi, kalavesien ja varojen hoito) Valuma-alueita ja vesistöjä alettiin käsitellä monesta eri syystä voimakkaammin ja laaja-alaisemmin (maa- ja metsätalouden tarpeet, energiahuolto, konevoima) => vesiympäristöjen tila muuttui horjuvaksi ja paikoin pilaantui jopa käyttökelvottomaksi, vesien merkitys välineellistyi

3 Tilanne nykyään: Kalavesien merkitys ja omistus pirstoutunutta (vesien tila ja arvo omistajilleen vaihtelee ja samassa suhteessa vastuunotto käytöstä ja hoidosta) Kalavarojen hoidosta ja hyödyntämisestä tullut yhteisöllistä (yhteisnautintaa, huvikalastus elinkeinoksi ruoankalastuksen oheen, ristiriitoja =>paljon sääntelyä) Valuma-alueet ja vesistöt voimakkaasti käsiteltyjä ja moniongelmaisia (ongelmien myötä vesien tilaan kiinnitetty kasvavaa huomiota) => vesisympäristöjen tilaa alettu kohentaa Tulevaisuuden visio: Kalavesien merkitys kasvaa ja omistus yhtenäistyy (kalavesillä tunne ja rahaarvoa omistajilleen, kotitarvekalastus) Kalavaroja hyödynnetään kestävämmin (ymmärretään paremmin syy ja seuraussuhteita, hoitotoimet sen mukaiset) Valuma-alueet ja vesistöt nähdään kokonaisuuksina ja laaja-alaisemmin (maankäyttö ja suojelutarpeet soviteltu) => Vesiympäristöjen tila saadaan aikaa myöden tasapainoisemmaksi

4 Erilaisia kalavesien käyttöön ja hoitoon liittyviä toimijoita Perustoimijoina kalastusoikeuden haltijat (omistajat, kalastajat, valtio) Kalaston hyödyntäminen ja hoito, istutukset, omistajaedunvalvonta Väliportaana alueellinen kalataloushallinto (Kalastusalueet, ELY :jen kalatalousyksiköt, kalatalousneuvonta) Ohjaus, kalastussäätely, suunnitelmat, velvoitteet,(yleisen) edun valvonta, rahaohjaus Ylin kalatalousjohto (MMM, MH, eduskunta ja hallitus) säädökset ja määräykset, strategiat, rahaohjaus Vesiympäristöjen käytön ja hoidon toimijoita Perustoimijoina osakaskunnat, maanomistajat, järjestöt, kansalaiset paikalliset elinympäristökunnostukset, ympäristönhoitotoimet, omistajaedunvalvonta Väliportaassa ELY keskusten ympäristötoimialat ja kalatalousyksiköt, kunnat suunnittelu, velvoitteiden valvonta ja hoito, yleisen edun valvonta, rahaohjaus Ylin ympäristöhallinto (YM, SYKE, MMM, MH, eduskunta ja hallitus ) ohjaus, säädökset, strateginen suunnittelu, rahaohjaus Valuma-alueiden käytön ja hoidon toimijoita Perustoimijoina maanomistajat ja kansalaiset (maan- ja metsänomistajat, valtio, yksityishenkilöt) maa- ja metsäalueiden (ml suot) hyödyntäminen ja hoito, omistajaedunvalvonta, suojelu Väliportaassa ELY keskukset, Metsäkeskus, metsäneuvonta, kunnat, järjestöt ohjaus ja valvonta, edunvalvonta, rahaohjaus Ylin maankäyttöä ohjaava hallinto (MMM, MH, YM, SYKE, eduskunta ja hallitus ) ohjaus, säädökset, strateginen suunnittelu, rahaohjaus

5 Kalavesien käytön ja hoidon kipukohtia: Kalavesien omistuksen pirstoutumisen myötä suhde kalavesiin on etääntynyt: painoarvoa ja vastuunkantajia aiempaa vähemmän yhteisestä omistuksesta ei koeta satavan taloudellista etua kalavesien käyttö vähentynyt => ravintoa tai lupatuottoja vähemmän Kalastusalueille ohjattavien varojen niukkuuden ja vähäisen sitoutumisen takia kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat jääneet ajastaan jälkeen: omat hoitotoimet vähäisiä ja rajoittuvat lähinnä istutuksiin toiminta jähmeytynyt virallisten tehtävien hoitoon edunvalvonta olematonta, Kalavesien tilaan vaikuttavien valuma-alueiden asioihin ei vesialueen omistajalla tai kalastusalueella ole juuri mitään vaikutusvaltaa Lupaprosesseissa omistajille määrätyt haittojen korvaukset ja haittoja kompensoivat velvoitteet ovat tavattoman pieniä kalataloushaittoihin verrattuna, lupaehtojen valvonnan ja velvoitehoidon hoitavat viranomaiset, Vesienhoitosuunnittelussa liikutaan ylätasolla ja asiat koetaan vieraiksi tavalliselle kansalaiselle => Vesialueiden omistajat tai perustason toimijat kokevat vesien hoitoon liittyvät vaikutusmahdollisuutensa niukoiksi ellei peräti olemattomiksi

6 Hankkeiden peruskuvio: Hankkeessa on lähdetty kehittelemään paikallisista tarpeista kummunneita kalavesien tai ympäristöjen hoito- tai kunnostusajatuksia (pienimuotoiset työpajaneuvottelut) Perustoimijoiden tueksi on kerätty jo ideoinnin alkuvaiheessa eri alojen asiantuntijoita miettimään hankkeiden toteuttamismahdollisuuksia (samassa veneessä) Tutustumisretkillä on kuultu samansorttisten hankkeiden toteuttajia ja nähty tuloksia (esimerkit ja vertaistuki) Toteuttamiskelpoisista ajatuksista on muokattu yhteistuumin hankkeita, joille on myös hankittu rahoitusta (sitoutuminen, vuoropuhelu) Hankkeet on toteutettu tai toteutetaan suunnitelmien nuotittamina (yhteinen tekeminen, konkreettiset tulokset) Toimintatavan hyödyt: Paikalliset toimijat kokeneet voivansa vaikuttaa edes hallittavan mittaisiin asioihin Hanke ohjautuu ihmisten tasolla ja asialähtöisesti Murretaan rajaa meidän ja NIIDEN tehtävistä ja vastuista Laajemmat kuviot avautuvat ja tulevat ymmärrettävämmäksi konkreettisten asioiden kautta Opitaan ymmärtämään ja hyödyntämään taloudelliset mahdollisuudet Saadaan itse aikaan jotain näkyvää ja koetaan tekeminen hyödylliseksi

7 Väitän, että Jaa Uutta uskoa ja toivoa oman tekemisen vaikuttavuuteen niiden muutamien yhteisöjen ja persoonien keskuudessa, jotka hankkeeseen osallistuivat Rohkeutta nähdä mahdollisuuksia omissa nurkissa ja tahtoa tarttua ongelmiin Ei Välittömästi hyödynnettäviä työkaluja kalavesien käyttöön ja hoitoon Kaiken kattavaa yhteistyötä tai edes yhteisiä näkemyksiä eri toimijoiden kesken Tyhjiä Hankkeen odotettiin tuovan valmiita ratkaisuja ja kassikaupalla rahaa kalavesien hoitoon jotkut pettyivät On joku NII, joka tekee, vaikkei sitä ole Poissa Isoin osa kalatalousyhteisöistä loisti tällä tavoin Eilinen on kumminkin se paras huominen Siemen jostain uudenlaisesta on silti itämässä 7