ESR-rahoituksen haku mennessä

Transkriptio

1 ESR-rahoituksen haku mennessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) avaa Pirkanmaan alueella Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoihin 3,4 ja 5 kohdistuvan haun. Haettavana olevat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) määrärahat kohdennetaan rakennerahasto-ohjelmassa seuraaviin teemoihin: työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (toimintalinja 3) koulutus ja ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (toimintalinja 4) sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (toimintalinja 5) Keski-Suomen ELY-keskukselle osoitetut hakemukset tulee jättää viranomaiskäsittelyyn EURA2014-tietojärjestelmässä viimeistään maanantaina Sähköistä tietojärjestelmää käytetään osoitteessa Hakuilmoitus on julkaistu valtakunnallisella verkkosivustolla > Ajankohtaista > Hakuajat sekä Pirkanmaan ELY-keskusten verkkosivustolla > Tarjouspyynnöt ja haut. Rakennerahastotoiminnalla tuetaan Pirkanmaan maakuntastrategian tavoitteita Rohkee mutta sopii sulle! on Pirkanmaan maakuntastrategia vuosille Maakuntastrategian tavoitteena on kehittää Pirkanmaasta älykkäästi erikoistuva vahvojen valintojen maakunta.

2 2 Kehittämisrahoituksen painopisteet Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutettavissa hankkeissa painottuvat työllisyyden edistämiseen, pk-yritysten uudistumiseen ja kilpailukykyyn, koulutuksen työelämävastaavuuden lisäämiseen sekä syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisyyn kohdistuvat ennakoivat toimenpiteet. ESR-hankkeissa kehitetään työllistymistä edistäviä palveluita ja menetelmiä sekä tuetaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia. Rahoitusta suunnataan myös työssä olevien henkilöiden osaamisen kehittämiseen sekä yritysten kehittämiseen tavoitteena yritysten ja niiden henkilöstön parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaatiokyky. Rahoituksen avulla tuetaan myös nuorten ja muiden työelämään kiinnittymisessä tukea tarvitsevien työllistymisvalmiuksia sekä työllistymistä edistäviä palveluja. Rahoitamme ensisijaisesti hankkeita, joilla on mahdollisimman välittömiä, konkreettisia ja pysyviä vaikutuksia ohjelman kohderyhmiin ja keskeisiin tavoitteisiin - erityisesti yritysten kilpailukykyyn, työllistymiseen sekä osaamisen kasvuun ja sen tehokkaaseen hyödyntämiseen em. tavoitteissa. ESR-rahoitusta kohdennetaan Innovatiiviset kaupungit (INKA)- ohjelman sekä ESR-haun kanssa samaan aikaan haettavana olevan EAKR-rahoituksen tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Rahoituksen kohdentamisella haetaan toiminnan vaikuttavuutta ja kerrannaisvaikutuksia. Vähähiilisyys ja sen toteuttaminen rakennerahastohankkeissa Rakennerahastojen ohjelmakauden uusi teema on vähähiilinen talous ml. cleantech, biotalous ja digitalisaatio. Sen tavoitteina ovat energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistäminen. Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan muutoksia rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Uudet ja laajenevat liiketoimintamahdollisuudet tarjoavat mahdollisuuden luoda uusia työpaikkoja. ESR:n rahoituksella voidaan tukea siirtymistä vähähiiliseen, ilmastomuutokseen sopeutuvaan, resurssitehokkaaseen ja ympäristön kannalta kestävään yhteiskuntaan uudistamalla koulutusjärjestelmiä, mukauttamalla tarvittavia taitoja ja pätevyyksiä, parantamalla työvoiman ammattitaitoa ja luomalla uusia työpaikkoja ympäristöön ja energiaan liittyville sektoreille.

3 3 Cleantech tuo ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin kuten ympäristön pilaantumiseen, ilmastonmuutokseen ja resurssien riittävyyteen ja se parantaa teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä materiaalien ja energian tehokkaan käytön myötä. Rakennerahastojen vähähiilisyys-erityisteeman mukaisista hankkeista merkittävä osa koskee cleantechtoimialaa. Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategiassa nostettiin esiin konkreettisia toimenpideajatuksia mm. yhteisten cleantech-koulutuspalvelujen ja viestinnän kehittämiseen yritysten täsmätarpeisiin esim. materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, vähäpäästöiset valinnat ja työkalut, energiansäästö- ja tehokkuussopimukset. Strategiasta on löydettävissä myös paikallisiin työllisyysaloitteisiin uutta, yhteiskunnallisesti merkittävää tekemistä. Digitalisaatio, tieto- ja viestintäteknologian yhä laajempi hyödyntäminen yhteiskunnassa tehostaa toimintoja, vähentää niiden paikkasidonnaisuutta ja tuo tarjolle uusia työkaluja ja työmenetelmiä. Digitalisoituminen on Suomelle keskeinen mahdollisuus tuottavuuden lisäämiseen. Siihen liittyvä teollinen murros edellyttää tietoliikenneinfrastruktuurin ja tulevaisuuden digitaalisiin palveluihin liittyvän osaamisen vahvistamista. Kaikilla aloilla tarvitaan uutta osaamista markkinoiden pelisääntöjen, ansaintalogiikoiden ja asiakkuuksien globaaleihin muutoksiin ja muutosjohtamiseen. Kaikessa koulutuksessa tarvitaan laajempaa digitaalisia oppimateriaalien, oppimisympäristöjen ja kurssien hyödyntämistä. Tukitasot ESR-hankkeissa ELY-keskuksen myöntämä EU:n/valtiontuki on ESR-hankkeissa enimmillään 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Lopullinen rahoituspäätöksen tukitaso muodostuu rahoittajan kanssa käytävien hankeneuvottelujen tuloksena. Pääsääntöisesti ESR-hankkeissa käytetään 17 %:n prosenttiperustaista yleiskustannusmallia (ns. flat rate). Hankkeilta edellytetään ohjelma-asiakirjan mukaisesti kuntarahoitusta ja/tai muuta julkista rahoitusta. Keski-Suomen ELY-keskus voi tehdä rahoituspäätöksen vasta, kun lopulliset sitoumukset kuntarahoituksesta ja/tai muusta julkisesta rahoituksesta on toimitettu. Lisäksi ESR-hankkeeseen edellytetään kertyväksi yksityistä rahoitusta, mikäli yritykset ovat hankkeessa tai sen tuloksissa hyödynsaajina. Kaikki yritysrahoitus kerätään rahana. Erikseen raportoitavia osallistujien palkkakustannuksia voidaan sisällyttää hankkeelle ainoastaan kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kustannusten osalta. Yhteishankkeissa kaikki toteuttajat osallistuvat pääsääntöisesti omarahoituksen kokoamiseen. Pyydämme valmisteluvaiheessa tutustumaan huolellisesti Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaan. Ohjelma-asiakirja ja muita hankehakuun liittyviä ohjeita löytyy osoitteesta: Hankkeiden suunnittelussa tulee

4 4 huomioida olemassa olevat palvelut ja toimintamallit sekä aiempien kehittämishankkeiden tulokset ja hyvät käytännöt. Hakuun liittyviä linkkejä on asiakirjan lopussa.

5 5 Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Monialaista yhteispalvelua ja tuloksellista työhönvalmennusta Haun tavoite ja tarve Työuria pidennetään molemmista päistä. Tavoitteena on torjua työttömyyden pitkittymistä ja että yhä useampi alle 30-vuotiaista ja yli 54-vuotiaista on työelämässä. Millaisia projekteja voidaan rahoittaa? ELY-keskus hakee Pirkanmaalle projekteja kehittämään monialaista yhteistyötä ja lisäämään yritysyhteistyötä. Tavoitteena on erityisesti Monialaisten yhteispalvelujen kehittäminen koko Pirkanmaan alueella. Monikanavaisten palvelujen, työkalujen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Tuloksellisten ja vaikuttavien palvelujen kehittäminen pitkäaikaistyöttömille, erityisesti 300 päiväisille, ikääntyville (HE kuuskymppisten palkkatuki) ja nuorille nuorisotakuun tavoitteen mukaisesti. Verkosto- ja yritysyhteistyön lisääminen. Yhdenvertaisuus kaikissa palveluissa. Kohderyhmä Työttömät, työttömyysuhan alla ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Työnantajat erityisesti mikro- ja pk-yritykset Kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot

6 6 Projektien tuotos- ja tulosindikaattorit Valtakunnallisesti seurataan < 30-vuotiaiden osallistujien lukumäärää (tavoite ) ja heidän sijoittumistaan työhön jättäessään toimen (tavoite 30%) sekä > 54-vuotiaiden osallistujien lukumäärää (tavoite ) ja heidän sijoittumistaan työhön hanketoimenpiteiden jälkeen (tavoite 23%). Pirkanmaalla seurataan myös osallistuneiden maahanmuuttajien ja romanien lukumäärää (tavoite vähintään 14% osallistujista) ja heidän sijoittumistaan työhön hanketoimenpiteiden jälkeen (tavoite 30%). Rakennerahastoasiantuntija Jaana Niemi, puh Erityistavoite: 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Nuorten työllistymistä edistävät toimintamallit Monella alle 30-vuotiaalla työttömällä tai muusta syystä heikossa työmarkkina-asemassa olevalla on vain lyhyitä kokemuksia työelämästä. Tällä hetkellä olemassa olevat matalan kynnyksen työpajatoiminnot tai muut vastaavat elämänhallintaa lisäävät kuntoutusmuodot eivät anna kaikille nuorille riittäviä valmiuksia opiskeluun tai työhön siirtymiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen ja opiskelu- ja/tai työuran väliseen taitekohtaan haetaan tarkkarajaisesti kohdennettuja pilottihankkeita, joilla edistetään nuorten siirtymistä kohti työelämää. Tavoitteen toteuttamisessa tarvitaan yksityisten ja julkisten toimijoiden sekä kolmannen sektorin yhteistyötä. Hankkeiden kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat työttömät tai heikossa työmarkkinaasemassa olevat. Hankkeiden suunnittelussa tulee huomioida aikaisemmissa hankkeissa tai muulla tavoin tehty kehittämistyö. Ohjelmakaudella Pirkanmaalla toteutettujen rakennerahastohankkeiden tuloksiin voi tutustua osoitteessa edistetään Pirkanmaan maakuntastrategiaan kirjatun parempi työllisyystilanne ja työelämä - muutostavoitteen toteutumista.

7 7 Haettavien hankkeiden kesto voi olla pisimmillään kolme vuotta. Pääsääntöisesti ESRhankkeissa käytetään 17 %:n prosenttiperustaista yleiskustannusmallia (eli ns. flat rate - mallia). Rakennerahastoasiantuntija Tuula Isosuo, tuula.isosuo@ely-keskus.fi, p Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Teollisuuden uudistuminen Rakennemuutokset eri alueilla ja aloilla haastavat etsimään jatkuvaa kestävää uudistumista ja sopeutumiskykyä sekä kykyä ennakoivasti varautua muutoksiin. Ainoastaan laadullisesti hyvin ja tuottavasti ja kannattavasti toimivat yritykset ja työpaikat säilyvät ja luovat uutta työtä. Tuetaan toimenpiteitä, jotka parantavat yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Kehitetään ja levitetään yritysten uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja. Tavoitteena on tukea työyhteisöjen muutoksenhallintaa ennakoivasti ja pitkäjänteisesti ja kehittää menettelytapoja, joilla siirtymät työpaikasta toiseen ovat mahdollisimman joustavia. Tuetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumis- ja kilpailukykyä osaamista, innovaatiokykyä ja muutostilanteiden parempaa hallintaa kehittämällä. Tuetaan uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa ja levittämistä. Tuettavassa toiminnassa otetaan huomioon tarpeet paikallisissa pk-yrityksissä näiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tuettava toiminta tukee Innovatiiviset kaupungit (INKA) - ohjelman kärkiteemoja, joissa yhdistyy useita osaamisalueita. Kohderyhmä mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto ml yrittäjät, kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot; erilaiset työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat. Rakennerahastoasiantuntija Leena Tuunanen, leena.tuunanen@ely-keskus.fi, puh

8 8 Työelämän toimintatapojen ja osaamisen kehittäminen vähähiilisyyttä edistävään suuntaan Elinkeinojen monipuolistamiseksi ja kasvuyritysten lisäämiseksi liiketoimintapotentiaalia on erityisesti ympäristöliiketoiminnassa, puhtaan ja vähähiilisen teknologian kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Vähähiilisyyttä toteuttavat energiatehokkuus, kestävästi tuotetut uusiutuvat energiamuodot, materiaalitehokkuus sekä viisas liikkuminen ja kestävä kulutus. Vähähiilinen talous/cleantech synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia osaamisvaatimuksia, joka puolestaan vaatii osaavia työntekijöitä prosessin eri vaiheisiin. Tuettavan toiminnan tavoitteena on yritysten, yrittäjien ja henkilöstön osaamisen uudistaminen uusien vähähiilisen talouden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tavoitteena on myös eri toimijoiden yhteensaattaminen ja edelläkävijyys uusien toimintamallien ja tekniikoiden hyödyntämisessä. ESR- ja EAKR -rahoitus tukevat toisiaan vähähiilisyystavoitteessa. Samanaikaisesti ESR-haun kanssa aukeaa Pirkanmaan liiton rahoitushaku EAKRkehittämishankkeille, teemanaan vähähiilisyyden edistäminen. Tavoitteena on vähähiilisyyttä monipuolisesti edistävä hankekokonaisuus. Toimien sisällössä ja toteutettavissa toimintamalleissa otetaan huomioon vähähiilistä taloutta edistävät tavoitteet. Myönteisten ympäristövaikutusten kannalta on olennaista, että ympäristöosaaminen ja vastuullisuus sisällytetään osaamisen ja ammattitaidonkehittämiseen kattavasti. Kohderyhmä mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto ml yrittäjät, kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot; erilaiset työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat. Rakennerahastoasiantuntija Leena Tuunanen, puh

9 9 Toimintalinja 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite: 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Sujuvilla opinnoilla tutkintoon ja työmarkkinoille Koulutusjärjestelmää koskevien uudistusten lähtökohtia ovat joustavuus, dynaamiset tutkintojen osat sekä osaamisperustaisuus. Kehittämistarpeet kohdistuvat erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Keskeisimpiä haasteita ammatillisessa koulutuksessa ovat opintojen läpäisyn tehostaminen ja negatiivisen keskeyttämisen vähentäminen. Tavoiteajassa tai nopeammin ammatillisen tutkinnon suorittaa alle 60 % opiskelijoista. Nuorisotakuuseen liittyvät kehittämistarpeet edellyttävät myös toimintatapojen uudistamista mm. koulutusasteiden välisissä nivelvaiheissa tai siirryttäessä koulutuksesta työelämään. Näistä tavoitteista johtuen Pirkanmaalla suunnataan ESR-rahoitusta pääsääntöisesti ammatillisen toisen asteen koulutuksenjärjestäjien haettavaksi. Haulla edistetään Pirkanmaan maakuntastrategiaan kirjatun koulutuksen työelämävastaavuus - muutostavoitteen toteutumista. ESR-hankkeissa tehdään kehittämistyötä tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, mutta pääkohteena tässä haussa haettavissa hankkeissa on ammatillisten oppilaitosten sisällä tehtävä työ. Nivelvaiheisiin liittyvässä kehittämisessä myös muihin koulutusasteisiin kytkeytyvät toiminnot voivat sisältyä hankkeisiin. Hankkeissa voidaan kehittää ja kokeilla opetusjärjestelyitä, sujuvoittaa opintoprosesseja ja - polkuja tai kehittää opiskelukykyä, motivaatiota ja työllistymistä edistäviä toimintoja. Kehittämistyössä voidaan hyödyntää mm. ammatti- ja ATTO-aineiden yhdistämisestä saatuja kokemuksia, yrittäjyyskasvatuksen välineitä, työvaltaista oppimista tai koulutuksen ja oppisopimuksen yhdistämistä. Kokeilu- ja kehittämistyötä on perusteltua tehdä koulutusaloilla, joilla opiskeluajat venyvät tai opintoja keskeytetään paljon. Hankkeiden suunnittelussa tulee huomioida aikaisemmissa hankkeissa tai muulla tavoin tehty kehittämistyö. Ohjelmakaudella Pirkanmaalla toteutettujen rakennerahastohankkeiden tuloksiin voi tutustua osoitteessa

10 10 Hankkeiden kohderyhmään kuuluvat toteuttajaoppilaitosten opiskelijat ammatillisella toisella asteella sekä muilla koulutusasteilla sekä välillisesti ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat, koulutusorganisaatiot ja työnantajat. Haettavien hankkeiden kesto voi olla pisimmillään kolme vuotta. Pääsääntöisesti ESR-hankkeissa käytetään 17 %:n prosenttiperustaista yleiskustannusmallia (eli ns. flat rate -mallia). Rakennerahastoasiantuntija Tuula Isosuo, p Välityömarkkinoiden opinnollistaminen ja polut työelämään aikuisille ja vaikeasti työllistyville nuorille Haun tavoite ja tarve Aikuisten ja vaikeasti työllistyvien nuorten kouluttautumista lisätään kehittämällä joustavia koulutusväyliä ja monimuotoisia oppimisympäristöjä. Suomalaisen näyttötutkintojärjestelmän mahdollisuudet hyödynnetään. Millaisia projekteja voidaan rahoittaa? ELY-keskus hakee Pirkanmaalle projekteja kehittämään työpainotteisen oppimisen verkostoja välityömarkkinoilta aina työelämään saakka. Tavoitteena on erityisesti Kootaan työpainotteisen oppimisen verkostoja (kuntouttava työtoiminta, työkokeilut, työvoimakoulutus, palkkatuki, oppisopimus) sekä tunnistetaan ja tunnustetaan aiemmin opittua. Paikkoja tarvitaan myös vaikeasti työllistettäville nuorille, joiden ohjaaminen oppilaitoksiin ei ole järkevää. Yhdenvertaisuus kaikissa palveluissa. Muunnetaan työpajoissa ja vastaavissa suoritettuja tehtäväkokonaisuuksia tutkinnon osasuorituksiksi (ns. opinnollistaminen). Otetaan käyttöön ja jatkokehitetään opinnollistamisen työkaluja.

11 11 Valmennetaan työnohjaajia laadun varmistamiseksi. Toteutetaan ohjaajien työelämäjaksoja osaamisen lisäämiseksi. Lisätään systemaattista yhteistyötä työnantajien kanssa. Tarjotaan työpaikoille erityisryhmien työpaikkaohjaajakoulutusta. Tarjotaan ja kehitetään työhön valmennusta yhteisvoimin, tarvittaessa työpaikalle asti vietynä. Välitetään työtä yhteistyössä Pirkanmaan TE-toimiston kanssa. Kohderyhmä Työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Työnantajat Ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat Projektien tuotos- ja tulosindikaattorit Valtakunnallisesti seurataan perusasteen koulutuksen omaavien lukumäärää (tavoite ) ja heidän sijoittumistaan koulutukseen hanketoimenpiteiden jälkeen. Lisäksi seurataan osallistuvien ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärää (tavoite ). Nuorten osalta seurataan vuotiaiden osallistujien määrää. Pirkanmaalla seurataan myös osallistuneiden maahanmuuttajien ja romanien lukumäärää (tavoite vähintään 14% osallistuneista) ja heidän sijoittumistaan koulutukseen hanketoimenpiteiden jälkeen. Rakennerahastoasiantuntija Jaana Niemi, puh Yrityslähtöiset koulutus- ja työllisyyshankkeet Haun tavoite ja tarve Parannetaan työssä olevien ja työttömien asiantuntijoiden ammattitaitoa ja osaamista kasvuja rakennemuutosaloilla. Muutoksiin vastataan tukemalla eri alojen yhteisiä kehittämistoimia, monialaisia osaamisverkostoja sekä tuote- ja palvelukehitystoimintaa. Vahvistetaan korkeakoulujen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Parannetaan koulutuksen tarjontaa ja laatua. Yhdenvertaisuus kaikissa palveluissa.

12 12 Kohderyhmä Työnantajat Työntekijät Yrittäjät Työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Opiskelijat Ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat Rakennerahastoasiantuntija Jaana Niemi, puh Transnational education kansainvälisen koulutuksen yhteiskehittämistä Haun tavoite ja tarve Rakennetaan Pirkanmaalle yhteinen toimintasuunnitelma, jossa määritellään ja tuotteistetaan Pirkanmaan kärkiosaaminen ja valitaan keskeiset kohdemaat kansainvälisen koulutuksen yhteiskehittämiseen. Tuetaan kahdensuuntaista koulutuksen tarjonnan ja laadun kehittämistä. Kohderyhmä Erilaiset koulutusorganisaatiot Ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat Työnantajat Työntekijät Yrittäjät Työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Opiskelijat Rakennerahastoasiantuntija Jaana Niemi, puh

13 13 Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Haun tavoite ja tarve Innovatiivisin toimintatavoin voidaan edistää yhteiskunnasta syrjään joutuneiden osallisuutta ja työllistymistä. Tarpeiden tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen haetaan uusia avauksia yhteistyössä kohderyhmän henkilöiden ja työnantajien kanssa. Työelämäosallisuuden lisääminen Millaisia projekteja voidaan rahoittaa? ELY-keskus hakee projekteja, jotka tekevät uusia avauksia ja hakevat innovatiivisia ratkaisuja työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen. Tavoitteena on erityisesti Kokonaisvaltaisten työelämäosallisuutta vahvistavien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kehittäminen koko Pirkanmaan alueella. Monikanavaisten palvelujen, työkalujen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Uudet avaukset ja ratkaisut nuorten, ikääntyvien, pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja kuntoutujien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen ja työhön etenemiseen. Yhdenvertaisuus kaikissa palveluissa. Paikalliset työllisyysaloitteet Millaisia projekteja voidaan rahoittaa?

14 14 ELY-keskus hakee projekteja, jotka lähtevät liikkeelle kansalaisten tarpeista ja aloitteista. Tavoitteena on erityisesti Kansalaislähtöisten toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen nuorten, ikääntyvien, pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja kuntoutujien osallisuuden tukemiseen, työ- ja toimintakyvyn parantamiseen ja työhön etenemiseen. Kohderyhmä Työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Työnantajat Työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat Projektien tuotos- ja tulosindikaattorit Valtakunnallisesti seurataan työelämän ulkopuolella olevien osallistujien lukumäärää, joka ei sisällä koulutuksessa olevia (tavoite ) ja heidän työ- ja toimintakykynsä parantumista. Seurannassa käytetään STM:n valtakunnalliseen käyttöön kehitettäviä mittareita ja menetelmiä. Lisäksi seurataan pitkäaikaistyöttömien lukumäärää (tavoite 4 260) ja heidän työ- ja toimintakykynsä parantumista. Pirkanmaalla seurataan myös maahanmuuttajien ja romanien lukumäärää (tavoite vähintään 14 % osallistujista) ja heidän työ- ja toimintakykynsä parantumista. Rakennerahastoasiantuntija Jaana Niemi, jaana.niemi@ely-keskus.fi, puh Hakuohjeita Mitä ennen hanketta ja mitä sen jälkeen? Hankehakemuksessa on selvitettävä, miten suunnittelussa on huomioitu hankkeen kannalta merkityksellisten aiempien hankkeiden tulokset tai muu alan kehittämistyö. Lisäksi on

15 15 selvitettävä, miten toimintaa jatketaan tai tuloksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen. Vipua.fi-sivustolle on koottu Pirkanmaalla rakennerahastokaudella toteutettujen hankkeiden tuloksia. ESR-tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena. Tuen saajalla on oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke. Tuensaajalla on myös oltava valmiudet vastata toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen tai toiminnan on oltava mahdollista siirtää jonkun muun toimijan vastuulle. Kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä. Hankkeiden kestoaika on enintään kolme vuotta. Yleiskustannukset Kaikissa hankkeissa käytetään yksinkertaistettuja yleiskustannusten laskentamalleja, joita ovat prosenttiperusteinen yleiskustannusmalli (ns. flat rate) tai kertakorvaus (ns. lump sum). Vain hyvin poikkeuksellisista hankkeen toimintaan liittyvistä syistä yleiskulut voidaan hyväksyä toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. Projektien valintaperusteet Hankkeet arvioidaan ja pisteytetään Suomen rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean hyväksymien yleisten ja erityistavoitekohtaisten arviointiperusteiden mukaan. Valintaperusteet löytyvät -sivustoilta. Toimintalinjojen ja erityistavoitteiden tarkempi kuvaus löytyy Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Valintamenettely Rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Tarvittaessa hakemuksiin pyydetään hakijalta tarkennuksia tai lisäselvityksiä. Hakemuksista voidaan pyytää myös lausuntoja muilta rahoittajilta tai keskeisiltä yhteistyökumppaneilta. Rahoittajat pidättävät itsellään oikeuden neuvotella esitettävien hankkeiden yhdistämisestä tai muista toteutukseen liittyvistä seikoista. Hakemusten laatiminen Rahoitusta haetaan sähköisesti. Rahoituksen hakeminen edellyttää verohallinnon Katso-tunnistautumispalvelun käyttöä. Katso-tunnisteen käyttö on maksutonta. Lisätietoja Katso-tunnistautumispalvelusta löytyy verohallinnon verkkosivuilta. Hakemuspohjaan sekä järjestelmässä oleviin ohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Hanketta suunniteltaessa tulee etukäteen selvittää hakuasiakirjasta, mihin rakennerahasto-

16 16 ohjelman toimintalinjoista ja erityistavoitteista hanke kuuluu. On tärkeää valita oikea toimintalinja, koska hakemuksen muut sisällöt muotoutuvat sen mukaisesti. Hakemusta voi muokata aina siihen asti, kunnes jättää sen viranomaiskäsittelyyn. Yhteishankkeessa vain päätoteuttaja käyttää EURA järjestelmää. Toteuttajien välillä tulee olla sopimus, jolla päätoteuttaja valtuutetaan edustamaan osatoteuttajia. Ennen hakemuksen laatimista tulee perehtyä seuraaviin lakeihin ja asetuksiin, jotka löytyvät Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (356/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014) Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (358/2014) Lisäksi tulee tutustua viestintäohjeisiin -sivustolla. Hakemusten toimittaminen Koska rahoituksen hakeminen tapahtuu täysin sähköisesti, hakemusta ei tarvitse enää tulostaa ja toimittaa rahoittavalle viranomaiselle erikseen allekirjoitettuna. Myös liitteet toimitetaan sähköisesti EURA2014 -järjestelmän kautta. Todistusta nimenkirjoitusoikeudesta, verovelkatodistusta ja kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriotetta ei tarvitse toimittaa. Lisätietoja Tuula Isosuo Jaana Niemi Leena Tuunanen Hakuun liittyviä linkkejä

17