Sosiaali-ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen tulossopimus vuosille ; tulostavoitteet 2014

Transkriptio

1 Sosiaali-ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen tulossopimus vuosille ; tulostavoitteet 204 SOSAAL- JA TERVEYSMNSTERÖ Helsinki 204

2 Sisältö YLESTAVOTTEET 2 2 YHTESKUNNALLSET VAKUTTAVUUSTAVOTTEET 2 3 TOMNNALLNEN TULOKSELLSUUS 3 3 Toiminnallinen tehokkuus 4 32 Tuotokset ja laadunhallinta 6 4 RAHOTUS 7 5 TULOSTAVOTTEDEN TOTEUTUMSEN SEURANTA 8 LTE Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet ja seurantaindikaattorit 0

3 2 YLESTAVOTTEET Sosiaali- ja terveysministeriö ja Raha-automaattiyhdistys sopivat tässä tulossopimuksessa vuodelle 204 asetettavista avustustoiminnan tulostavoitteista ja resursseista Tulossopimukseen sisältymättömistä avustusosaston tehtävistä ja toimeksiannoista sovitaan erikseen STMn ja Raha-automaattiyhdistyksen johdon tasolla Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus perustuu yhteisiin hallitusohjelmasta ilmeneviin valtioneuvoston tavoitteisiin, hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 200 hyväksyttyyn strategiaan Sosiaali- ja terveysministeriön strategiset valinnat ovat Hyvinvoinnille vahva perusta Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston tulostavoitteet tukevat hallitusohjelman kolmen keskeisen kokonaisuuden saavuttamista Ne ovat Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Raha-automaattiyhdistys tukee hallitusohjelmaan perustuvista kokonaisuuksista erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevien kokonaisuuksienikärkihanckeiden sekä keskeisten poilddhallinnollisten ohjelmien toteuttamista Näistä Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan kannalta keskeisimmät ovat Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma sekä Kaste -osaohjelmat Raha-automaattiyhdistys varmistaa, että osallistuminen suunnitteluun ja tiedon tuottamiseen kansalaisten sosiaali- ja terveystietohakkeessa (SADe-ohjelmassa) organisoidaan ja resursoidaan asianmukaisesti Rahaautomaattiyhdistys hoitaa omalta osaltaan kansalaisviestintää ja tuottaa tietoa SADe-ohjelman osana toteutettavaan kansalaisten sote-tietokokonaisuuteen Raha-automaattiyhdistyksen veteraanipolitiikkaan kohdistaman tuen määrä arvioidaan tavoitteena parantaa veteraanisukupolvelle räätälöityjen palveluiden ja etuuksien kattavuutta, määrää ja laatua Strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi Strategiakaudella Raha-automaattiyhdistyksen päämääränä on sen avustusstrategian mukaisesti terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen sekä ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Raha-automaattiyhdistys tehostaa viestintää ja vaikuttamista niin, että ne tukevat strategisten tehtävien hoitoa ja niiden vaikuttavuus paranee 2 YHTESKUNNALLSET VAKUTTAVUUSTAVOTTEET Raha-automaattiyhdistyksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet perustuvat soveltuvin osin hallitusohjelmassa määriteltyihin yhteisiin yhteiskunnallisiin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yleisiin vaikuttavuustavoitteisiin Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston toiminnalliset tavoitteet tukevat seuraavien STMn hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat

4 - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3 Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta Lisäksi seuraavassa taulukossa ovat Raha-automaattiyhdistyksen omat täydentävät seurantamittarit Vaikuttavuustavoite ndikaattorit tai muu seuranta Tavoite 204 Tavoite 205 Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen järjestöjen toiminnan avulla Asiakaskeskeisyys otetaan palveluj en lähtökohdaksi Asiakaslähtöisyyden edistäminen palvelu- ja toimintajärjestelmissä Uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat Järjestöj en, kuntien, ja muiden toimijoiden yhteistyön edistäminen Vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta Osallisuuden, yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun edistäminen - hyvinvointierojen kaventamisen kannalta relevantit avustukset, toiminnot, hankkeet - hyvinvointierojen kannalta relevantin seurantatiedon saaminen osaksi seurantajärjestelmää - hyvinvointierojen kannalta relevantin seurantatiedon sekä järjestöiltä ja muista lähteistä saatavan seurantatiedon saaminen osaksi seurannan kokonaisjärj estelmää RAYssä - asiakaskeskeisyyden kannalta relevantit avustukset, avustettavat kehittämishankkeet - tieto asiakaskeskeisyyden kannalta relevanttien kehittämishankkeiden etenemisestä, tuloksista ja kehittämistulosten juurtumisesta - tavoitetta edistävät avustukset, avustettavat kehittämishankkeet - tieto tavoitetta edistävien kehittämishankkeiden etenemisestä, tuloksista ja kehittämistulosten juurtumisesta - sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta relevantit avustukset, avustettavat toiminnot, hankkeet - tieto järjestöjen toimintaan osallistuvien kansalaisten määristä ja vapaaehtoistoiminnan eri muotoihin osallistuvista Vaikuttavuustavoitteen toteutumisen arviointi sisällytetään avustuskohteiden seurantaan Vaikuttavuustavoitteen toteutumisen arviointi sisällytetään avustuskohteiden seurantaan Vaikuttavuustavoitteen toteutumisen arviointi sisällytetään avustuskohteiden seurantaan Arviointi vakiintunut osaksi toimintaa Arviointi vakiintunut osaksi toimintaa Arviointi vakiintunut osaksi toimintaa Vuonna 203 Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston toiminta painottuu seuraavista ohjelmista ja asiakokonaisuuksista johdettujen tavoitteiden ja tehtävien toimeenpanoon Poilddhallinnollinen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen toimenpideohjelma Kaste -osaohjelmat Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma ( ) Raha-automaattiyhdistys toteuttaa seuraavia avustusohjelmia Emma & Elias, joka keskittyy yläkouluikäisten ja sitä nuorempien lasten sekä heidän perheidensä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Eloisa kä -ohjelma, jonka tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvää arkea Paikka auki - nuoret työelämään -avustusohjelma, jonka päämääränä on edistää erityisesti vaikeasti työllistyvien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään sekä vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia Raha-automaattiyhdistys ottaa huomioon soveltuvin osin koko avustustoiminnassaan ja ohjelmien toteutuksessa väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen sekä arvioi toiminnan sukupuolivaikutuksia 3 TOMNNALLNEN TULOKSELLSUUS Sosiaali-ja terveysministeriön koko hallinnonalalle asettamat yhteiset tavoitteet hallinnonalan toiminnan tuottavuuden parantaminen, kokonaisarldcitehtuurin kehittäminen ja käyttöönotto, viestinnän kehittäminen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen,

5 sukupuolten välisen tasa-arvon suunnitelmallinen edistäminen, riskienhallinnan, valvonnan ja sisäisen tarkastuksen kehittäminen, hankintatoimen ja toimitilojen käytön tehostaminen, henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 4 Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston keskeisiä hankkeita ovat Avustusstrategian ohjaavuuden vahvistaminen - varmistetaan järjestöjen ja sidosryhmien tietoisuus avustusstrategiasta - täsmennetään avustusten myöntämisen periaatteita ja kriteereitä - panostetaan RAYn avustusohjelmien toteuttamiseen ja ohjelmarahoituksen kehittämiseen 2 Avustustoiminnan uuden asianhallintajärjestelmän käyttöön ottaminen sekä verkkoasioinnin vakiinnuttaminen 3 Päätösesitysten yhtenäisten perusteluiden vahvistaminen, avustusten käyttötarkoituksen selkeä määritteleminen ja avustusprosessin läpinälcyvyyden lisääminen, sekä kilpailuvaikutusten arvioinnin sisällyttäminen avustushakemusten käsittelyyn 4 Seuranta-ja arviointijärjestelmän kehittäminen ja vakiinnuttaminen 5 Valvonnan periaatteiden selventäminen ja valvonnan toteutuksen tehostaminen Keskeisissä hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi 3 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Käsiteltyjen hakemusten llmilhtv Käsiteltyjen kirjallisten lausuntojen cm / htv Ohjeellisessa avustussuunnitelmassa sitomattoman määrärahan osuus Avustustoiminnan uusi asianhallintajärjestelmä Tieto- ja viestintätelmiikan hyödyntämisen tehostaminen Toteuma 203 Tulostavoite 204 Toiminnallinen tavoite , 4,5 25 % Järjestelmän toteuttamissunnitelma uusittiin Vrt strateginen hanke nro 2 tulossopimuksen sivulla 3 Tietojärjestelmien nylcytilan kuvaus tehty Uuden asianhallintajärjestelmän toimittaja on valittu Järjestelmän malli ja pääpiirteet on määritelty vuoden aikana RAYn CT-linjaukset noudattavat hallinnonalan sekä JukCTlinjauksia RAY etenee kohti korotettua tietoturvatasoa suunnitelmallisesti Uusi asianhallintajärjestelmä pilotoidaan ja valmistellaan otettavaksi käyttöön JulkCT strategian edellyttämät palvelut sekä järjestelmät on otettu käyttöön soveltuvin osin Viestinnän kehittäminen Sidosryhmätyö RAY osallistui hallinnonalan yhteiseen kansalaislcyselyyn RAY osallistuu hallinnonalan yhteisen asiakkuuden hallintaj ärjestelmän hankkeeseen ja käyttöönottoon= vastaa hallinnonalan yhteisen järjestelmän suunnittelusta ja hankinnasta RAY osallistuu hallinnonalan yhteiseen mainetuticimukseen RAYn viestinnän vaikuttavuus on parantunut (kansalaiskysely 202, mediabarometri 203, mainetutkimus 204) Julkaisutoiminta Avustustoiminnan RAY laatii suunnitelman RAY julkaisut on tallen-

6 julkaisuperiaatteet osana viestinnän kokonaisuunnistelmaa on valmistumassa julkaisutoimintansa saattamisesta hallinnonalan yhteiseen julkaisuarkistoon nettu hallinnonalan yhteiseen julkaisuarkistoon, ja ne löytyvät helposti viraston verkkopalvelun kautta 5 Asiakkuuksien hallinta Asialdcuuksien hallintaj ärjestelmän kehitys käynnissä RAY osallistuu hallinnonalan asiakasrelcisterijärjestelmän kehittämiseen ja toimeenpanoon RAYllä on myös hallinnonalan tarpeet huomioon ottava asiakasrelcisterijärjestelmä Riskienhallinnan, valvonnan ja sisäisen tarkastuksen kehittäminen Sukupuolten välisen tasaarvon suunnitelmallinen edistäminen Avustusvalmistelun tuloksellisuuden parantaminen yhtenäisten käytäntöjen ja seurannan kehittämisen avulla Kilpailuvaikutusten arviointi osaksi avustushakemusten käsittelyä Tuottavuuden kehittyminen Taloudellisuus Avustustoiminnan operatiiviset kokonaiskulut / käsitellyt avustushakemukset (euroa) Avustustoiminnassa noudatetaan RAYn rislcienhallintaa osana konsernin toiminnanohjausta Avustusosasto on nimennyt tasaarvoyhdyshenkilön ja laatinut/päivittänyt toiminnallisen tasaarvosuunnitelman Sekä avustusvalmistelun että seurantajärjestelmän kehitys etenee oman kehittämissuunnitelmansa mukaisesti (vrt, strateginen hanke nrot 3 ja 4 tulossopimuksen sivulla 3,4) Kilpailuvaikutusten arvioinnin systematisointi on aloitettu Tältä vuodelta saadaan mittaustulos (käsitellyt hakukohteet + tarkastetut vuosiselvitykset + tuloksellisuusseurannassa analysoidut avustuskohteet / tuotokset suhteutetaan avustustoiminnan operatiiviseen rahoitukseen)' RAYn avustusosastolla on osana johtamisjärjestelmää kokonaisvaltainen suunnitelma sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käyttöönottamiseksi RAY päivittää toiminnallisen tasaarvosuunnitelmansa RAY toteuttaa suunnitellut toimenpiteet sukupuolinäkökulman huomioon ottamiseksi keskeisissä hankkeissa Avustusvalmistelun laadun ja tuloksellisuuden itsearviointijärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 204 aikana Kilpailuvaikutusten arviointi on osa avustustushakemusten käsittelyä Tuottavuusmittari on käytössä ja ko vuodelta saadaan mittaustulos Valmistelun operatiiviset kulut ( 000e) Seurannan operatiiviset kulut ( 000e) Valvonnan operatiiviset kulut ( 000e) RAYn avustusosastolla on käytössä systemaattinen riskienhallinta sekä kattava valvonta ja sitä tukeva sisäinen tarkastus Avustusosasto on edistänyt naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä tukenut ministeriön työtä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi Yhtenäiset seurantatiedot ja kriteerit ovat avustushakemusten käsittelyn apuna Tuloksellisuus on vuonna 205 selkeästi parantunut vuoden 20 lähtötasoon verrattuna Kilpailuvaikutusten arviointi on systemaattinen osa avustusvalmiselua Avustusosaston tuottavuuden keskimääräinen vuosimuutos on positiivinen (yli 0) Vuoden 203 mittaustulos on 05,8

7 6 32 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet ja julkishyödykkeet avustushakemusten määrä (hakemuskohteet) myönnetyt avustukset (avustuskohteet) Toteuma 203 Tulostavoite 204 Toiminnallinen tavoite avustusten saajien määrä maksutapahtumat/maksuj en lukumäärä tarkastus-/ seurantakäyntien määrä vuosiselvitystarkastusten määrä Tuloksellisuus- ja vaikutusseurannan piirissä olevat kohteet (sis päättyvien hankkeiden loppuraporttien analyysit) oikaisuvaatimuksiin annetut lausunnot muutoshakemukset 4 20 korkeintaan 46 avustettavien toimintojen ulkoisten arviointien / tutkimusten määrä ulkoisten arviointien suunnittelu sisällytetty osaksi seurannan kokonaisj ärjestelmää jolloin niitä varaudutaan teettämään 2-4 vuosittain ohjelmarahoituksen osuus (STMn ohjelmahankkeet) 8,7% 0 % 2 % Palvelukyky ja laatu lausuntojen käsittelyaika keskimäärin,5 kk keskimäärin kuukausi keskimäärin kuukausi maksupyyntöjen käsittelyaika 2 vkoa keskimäärin,5 viikkoa keskimäärin yksi viikko vuosiselvitysten käsittelyaika 3 kk 3 kuukautta 3 kuukautta asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys, lisääntyvä tietoisuus avustusstrategiasta ja sen toimeenpanosuurmitelmasta täsmennetään avustusten myöntämisen periaatteita ja kriteereitä vahvistetaan päätösesitysten yhtenäisiä perusteita ja läpinäkyvyyttä valvonnan tehostaminen Koulutuspalautekyselyt vakiinnutettu (keskim tulos selvästi yli 8, asteikolla 4-0) Asiakastyytyväisyysseuranta pilotoitiin 203 = vrt, keskeinen hanke nro 3 tulossopimuksen sivulla 4 sisältyy edelliseen = strateginen hanke etenee oman suunnitelmansa mukaisesti, vrt 'keskeinen hanke nro 5 tulossopimuksen sivulla 4 5 koulutuskyselyä ja yleinen asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulos vähintään 3,5/5 päivitetään yleis- ja investointiavustusten myöntämisen periaatteet j a kriteerit kaikkiin avustusesityksuin ja -päätöksiin kirjataan asiaperustelut valvonnan ja seurannan yhteistyötä kehitetään erityisesti ennakoivan valvonnan suuntaan asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyystutkimus vakiinnutetaan ja tavoitteena on yleisarvosana > 4/5 kaikkiin avustuslajeihin sovelletaan yhtenäisiä myöntökriteereitä avustusesitysten ja - päätösten perustelut ovat täsmällisiä ja julkisia ennakoivan valvonnan menetelmät käytössä

8 4 RAHOTUS Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa Raha-automaattiyhdistyksen käytettävissä olevalla rahoituksella Raha-automaattiyhdistys ohjaa avustuksensa järjestöille avustusstrategian linjausten ja painotusten mukaisesti Avustuksiin käytettävissä olevien varojen määrä ja niiden suuntaamista ohjaavat painotukset täsmentyvät vuosittain julkaistavassa avustusstrategian toimeenpanosuunnitelmassa Raha-automaattiavustuksia voidaan ohjata myös toimintaan, joka tukee välillisesti avustusstrategian ja sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaista järjestötoimintaa, esimerkiksi joidenkin säätiöiden tutkimuspainotteinen asiantuntijatoiminta Avustuksia ei ohjata julkiseen palvelujärjestelmään tai elinkeinotoimintaan, joka voi vääristää palveluiden tuottajien välistä kilpailua Rahaautomaattiyhdistyksen tuottojen käytöstä muuhun kuin avustusstrategian mukaiseen toimintaan säädetään arpajaislain 22 pykälässä Avustusmäärärahan käyttö RAYn avustusstrategian päälinjojen mukaisesti (milj euroa Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen 86,5 29,7% 86,3 28,7% 90,8 29,5% 9 29,4% Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen 90,0 30,9% 96,5 32,0% 0,5 33,0% 02 32,9% Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen 4,5 39,3% 8,2 39,3% 5,7 37,6% 7 37,7% Yhteensä 29 00% 30 00% % 30 00% Avustusmäärärahan käyttö Avustusla eittain (mili euroa Kohdennetut toimintaavustukset 32,8 45,6% 42,6 47,4% 42,3 46,2% 45 46,8% Yleisavustukset 5,8 7,8% 53,4 7,8% 59,0 9,% 62 20,0% nvestointiavustukset 40, 3,8% 28,4 9,4% 28,8 9,4% 23 7,4% Projektiavustukset 66,2 22,8% 76,5 25,4% 77,9 25,3% 80 25,8% Yhteensä 29 00% 30 00% % 30 00% Avustusmäärärahojen käyttö Toimintokokonaisuuksittain mil euroa) Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen 75, 25,8% 73,5 24,4% 82,7 26,9% 83 26,8% Matalan kynnyksen osallistumis- ja toimintapaikat 24,4 8,4% 22,3 7,4% 24,4 7,9% 26 8,4% Loma- ja leiritoiminta 4,9 5,% 5, 5,0% 4,6 4,7% 4 4,5% Viestinnällinen vaikuttaminen ja koulutus 23,9 8,2% 26,9 8,9% 25,3 8,2% 26 8,4% Ryhmämuotoinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 40,9 4,% 44,8 4,9% 40,3 3,% 4 3,2% Yksilöllinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 27,4 9,4% 29,9 9,9% 36,5,9% 37,9% Asumisen edistäminen ja kehittäminen 32,5,2% 33,4,% 30,3 9,9% 26 8,4% Toimintakokonaisuuksien ja palvelujärjestelmän kehittäminen 35,8 2,3% 37,6 2,5% 36,9 2,0% 37,9% Kriisiauttaminen 6, 5,5% 7,6 5,9% 7,0 5,5% 20 6,5% Yhteensä 29 00% 30 00% % 30 00% 7

9 8 Raha-automaattiyhdistykselle on vuoden 204 talousarviossa myönnetty 308 miljoonaa euroa käytettäväksi avustuksiin yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Lisäksi arpajaislain 22 n 2 momentin nojalla osoitetaan Valtiokonttorin käytettäväksi 66,2 milj euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 24 milj euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen, 3,5 milj euroa eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen sekä 20 milj euroa sotilasvammakorvauksiin sotainvalideille tarkoitettuihin sosiaali- ja terveyshuollon avopalveluihin Raha-automaattiyhdistyksen veteraanipolitiikkaan kohdistaman tuen tavoitteena on parantaa veteraanisukupolvelle räätälöityj en palveluiden ja etuuksien kattavuutta, määrää ja laatua 5 TULOSTAVOTTEDEN TOTEUTUMSEN SEURANTA Pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisen laajempi arviointi Tulossopimuskauden kokonaisarviointi käynnistetään loppukaudesta Ministeriö sopii erikseen Raha-automaattiyhdistyksen kanssa arviointimenettelystä Lyhyen aikavälin tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulossopimuksen budjettivuoden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimintavuoden toimintakertomuksessa Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa toimintakertomuskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa, muussa tulosarvioinnissa sekä osapuolten kesken niin sopiessa myös sopimuskauden aikana Raha-automaattiyhdistyksen tulee Valtiokonttorin määräyksessä mainitussa määräajassa julkaista tavoite- ja toteumatietonsa Netra -tulostietojärjestelmässä Tulossopimus ja muut suunnittelun ja seurannan asiakirjat tulee viedä omalle asiakirjasivulle internettiin Tulossopimuksen ja siinä asetettujen tulostavoitteiden arvioinnissa käytetään asteikkoa -5 Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna (heikko) 2 Tulostavoite on osittain toteutunut (välttävä) 3 Tulostavoite on toteutunut lähes tulossopimuksessa suunnitellun mukaisesti (tyydyttävä) 4 Tulostavoite on saavutettu tavoitteen mukaisesti (hyvä) 5 Tulostavoite on saavutettu ja ylitetty huomattavasti (erinomainen) Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvosanaan "hyvä" (4) Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee ministeriön strategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä ministeriön strategian toteutuksessa Numeerisesti ilmaistuissa tavoitteissa käytetään ministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa yhteisesti sovittua vaihteluväliä kullekin arvosanalle Muu raportointi Raha-automaattiyhdistys toimittaa vuosittain kertomuksen sosiaali- ja terveysministeriölle, jossa selvitetään tehtyjä toimenpiteitä tulossopimuksessa esitettyihin tavoitteisiin pääsemiseksi ja tulostavoitteiden toteutumista Raha-automaattiyhdistys raportoi myös toiminnoista, joiden avustamien on päättymässä tai päättynyt syyskaudella hyvissä ajoin ennen seuraavan vuoden avustusehdotuksen valmistumista

10 9 Raha-automaattiyhdistys laatii syyskuun 5 päivään mennessä lyhyen arvion tulossopimuksen sisällöllisestä toteutumisesta Raportin tulee sisältää analyysi niistä kertomusvuoden tavoitteista, joiden toteutuksessa on ongelmia, viivästyksiä tai muita seuraavan vuoden tulossopimuksen laatimiseen vaikuttavia tekijöitä Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle Helsingissä 0 päivänä tammikuuta 204 SOSAAL- JA TERVEYS- MNSTERÖ RAHA-AUTOMAATT- YHDSTYS Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Velipekka Nummikoski Toimitusjohtaja Päivi Sillanaukee Kansliapäällikkö Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja

11 LTE Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet ja seurantaindikaattorit 0 Hyvinvoinnille vahva perusta Vaikuttavuustavoitteet - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi Seurantaindikaattorit Lähtötaso 20 i 202 i Tavoite i il " ; Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä paino- tettu %-osuus kunnista 39 45* 70! Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta), - kuntajohdossa i 6 65* 70, - perusterveydenhuollossa 54, liikuntatoimessa 55 ' perusopetuksessa 66 65* 70 i 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote (työeläkkeet) 60,4 60,5 60,9 62,0 - miehet 60,3 60,4 60,9 62,0 i i -naiset 60,4 60,5 60,8 62,0 Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus "ry vuotiailla (työeläkkeet), i i yhteensä i 7,2 7,2 6,3 i 6,5 - miehet i 7,2 7, 6,2 6,5 - naiset 7,2 7,4 6,5 6,5 Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,5 4,6 4,5 4,0 i - miehet 4,0 3,9 3,8 3,6 - naiset 4,9 5,2 5,2 4,4 t i Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta - työvoimasta, % i 94 i 95 Työpaikkatapatunnien taajuus (palkansaajat), milj työtuntia kohden 30,2 3,2 30,5** 26,0 i Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat) * ; Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 7, 8,3 8,7 9,4 Sosiaalimenot/bkt, % 30,6 30,0 3,2* 30,7* Sosiaalimenot, /asukas (vuoden 200 hinnoin) * 200* Sosiaalimenojen rahoitus, % - verovaroin 46, 46,0 45,6* 43,6* -työnantajat 35,8 35,4 35,6* 36,0* - muu 8, 8,6 8,8* 20,4* i Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 54,4 54,8 55* 47*

12 Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Vaikuttavuustavoitteet Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus Seurantaindikaattorit Lähtötaso Tavoite 200 '! 205 Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25-64 v), % - miehet 36,8 35,6 4 33,4 35,5-0-2 vuotta koulutusta 38,8 40,2 38, vuotta tai enemmän koulutusta 30, 27,6 25, naiset ; 32,9 32, 32, vuotta koulutusta 36,5 38,6 37, vuotta tai enemmän koulutusta 29,4 27,5 26,9 29 t i Nuorten koettu terveys päivittäin vähintään kaksi oiretta (8-9 lk), % 7 7 7* 6 Vastasyntyneen elinajanodote 80,0 80,4 80,6* 80,8 -miehet 76,7 77,2 77,5* 77,5 - naiset 83,2 83,5 83,7* 83,9 25-vuotiaan elinajanodote, i - miehet 52,6 52,9* 53,2* 54,4 - perusasteen koulutus 49,7 50,0* 50,4* 5,6 - keskiasteen koulutus 52,4 52,6* 52,8* 53,4 - korkea-asteen koulutus 55,9 56,* 56,3* 56,9 ; - naiset 59,0 59,* i 59,2* 6,2 - perusasteen koulutus 56,6 56,6* 56,6* 59,5 ; - keskiasteen koulutus 59, i 59,2* 59,3* 59,6 ; - - naiset ; 48,3, 48,3 47,9 47 tsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä v ( asukasta kohti) ; - miehet * i naiset * 28775* Pienituloisten osuus 2), % - koko väestö 3,7 3,2 3,2*,8 - lapset,8,,*,8 Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm Toimeentulotukea saaneet, lkm - kotitaloudet henkilöt ** i ** pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus vuotiaasta väestöstä, % i 2,2 2,2 2,2*,9 - miehet 2,5 2,5 2,5* 2,2 - naiset,8,8,8*,6_

13 v Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot), % 25,9 25,9 26 Ø* 25,5 Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalve- - luksessa), % 4,8! 4,7 4,7* 4-24vpojat -8 6,0 5,8i 5,8*i v tytöt 3,6 3,6 3,6* Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 82, 8 83,2 83,** 85,0 Väestön terveyden seuranta toteutuu perusterveydenhuollossa (% tavoitear- vosta) 33 i Hoitoon pääsy t - erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lcrn! , 938! odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 4 pv (% väes- töstä) 72 8! 77! 40 - suun terveydenhuolto yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, cm - 36 i i 50 Potilasvahinkokeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä i ' 2 400!Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot 4 i - vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia /v ' antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff) tapauksia/v! Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % - säännöllinen kotihoito'0,8 2,2, 4, - miehet 8,9 9,3 8,9 - - naiset! 3,4 3,9 3,5 - tehostettu palveluasuminen 4 5,6 5,9 6,3* 9 -miehet 3,7 3,9 i- 4,2* naiset 6,7 7,, 7,7* - - vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 4,7 4,4 3,9* - miehet i 3,3 3, 2,8* - - naiset -4 5,5 5, 4,5* _ - omaishoidontuki 4,2 4,4 4,5 5-4 Vaikeavammaisten palveluasuminen, as/v , Terveyskeskusten lääkärivaje, % 6,0 6,5 6,3 3 ; 'Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin, läälcärien vaje, % 3, 6 3,2 3 Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta - aitlysneuvolalääkärit j 62, lastenneuvolalääkärit i 20 25* 80 4 i - koululääkärit! 6 8* 70 - äitiysneuvolan terveydenhoitajat 59 60* 95 - lastenneuvolan terveydenhoitajat 34! 38* 95 - kouluterveydenhoitajat 75 78* 97 Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista) - i - äitiysneuvolassa 87 88* 99 - lastenneuvolassa 84 86* 98 - kouluterveydenhuollossa 75 77* 97 Yli vuoden työttömänä olleet, lkm miehet ' naiset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-7-vuotiaat, %,3,4,4*, - pojat,4,4, 5* - - tytöt,3,3,4* - 4 Asunnottomat, cm miehet ; naiset !Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm t Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henlcilöstöstä, %, 3,6 3,7*, 3,8* 3,8 2

14 3 Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Vaikuttavuustavoitteet - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa Seurantaindikaattorit Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet miehet naiset Vesivälitteiset epidemiat epidemioiden lkm sairastuneet henkilöt Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassoj en vakavaraisuusaste Työeläkerahastot/bkt, % Lähtötaso ,6 77, * * * 2, 530 8* 5,6 22,4 26,4** 72,2 77,7 Tavoite; ** Ennakkotieto * Arvio ) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina) kävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen 2) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien tulojen) epätasaisuutta Mitä suuremman arvon Ginikerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet