Venäjän tuontikuusen laatu ja arvo vaativissa rakennustuotteissa ja rakennuspuusepäntuotteissa vertailukohtana suomalainen kuusi

Transkriptio

1 Venäjän tuontikuusen laatu ja arvo vaativissa rakennustuotteissa ja rakennuspuusepäntuotteissa vertailukohtana suomalainen kuusi Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall ja Kari Kannisto 1

2 Tavoitteet Tutkimusten tarkoitus Määrittää empiirisesti Venäjän lähialueilta, erityisesti Karjalan tasavallasta ja lisäksi n alueelta hakattavaan kuusitukkiin perustuvan kuusisahatavaran keskeiset ominaisuudet, vertailukohtana kotimainen kuusiraaka-aine kolmelta alueelta ( = Savo-Karjala, Länsi- = Pirkanmaa-Satakunta, Pohjois- = Kainuu) 1. Rakennustuotteiden kannalta: tärkeimmät taivutusominaisuudet (tiheys, jäykkyys, murtolujuus rikkovat testaukset) taustamuuttujina tiheys, oksikkuus (ml. KAR eli oksa-alasumma), vinosyisyys, tekniset viat; kuivauksessa ja käytössä suorana pysymistä indikoivat tekijät 2. Rakennuspuusepän tuotteiden kannalta: tärkeimmät visuaaliset ja fysikaaliset ominaisuudet (mm. oksikkuus, pihkataskut, vinosyisyys, lustorakenne, luontaiset värija lahoviat, halkeamat, tiheys) sekä puusepänkuivaus- ja halkaisukelpoisuus ei-rikkovat mittaukset ja testaukset ja tehdaskokeet Näkökulmana on erityisesti kuusisahatavaran jatkojalostus ja jatkojalosteet: 1. Ovet, huonekalut, portaikot, lattiamateriaalit ja muut sisustustuotteet 2. Ulkovuoraukset 3. Lujuuslajiteltu sahatavara rakenteellisiin käyttötarkoituksiin 4. Liimapuu, kattoristikot, katto- ja lattiarakenteet ja muut rakennustuoteosat 2

3 Puusepäntuotteissa ovat olennaisia tarkastelun kohteita myös työstettävyys-, liimattavuus-, pintakäsiteltävyys- ja asennettavuusominaisuudet, jotka kulkevat käsikädessä osaksi visuaalisen ilmeen (oksaisuus, vinosyisyys) ja osaksi fysikaalisten ominaisuuksien (tiheys, kutistuminen, hienomekaaninen lujuus) kanssa Ominaisuuksien tasaisuus (pieni vaihtelu) on nykyisin tärkeää kaikissa käyttökohteissa, joten siihen kiinnitetään erityistä huomiota Tukkien ominaisuudet, vikaisuus ja laatujakauma ja sahatavaran ominaisuudet, laatujakauma ja kaupallinen arvo määritetään hankinta-alueittain, tukin läpimittaluokittain ja erikseen tyvi- ja muista tukeista Tutkimuksissa ovat tärkeässä osassa kuusisahatavaran ominaisuuksien vastaavuus kaupallisten laatu- ja lujuusluokitusten kanssa, kaupallinen arvo ja soveltuvuus rakennus- ja rakennuspuusepän käytön lopputuotevaihtoehtoihin Tulosten laskennassa vertaillaan venäläisestä ja kotimaisesta kuusiraaka-aineesta saatavan sahatavaran ominaisuuksia edellä kuvattujen muuttujien suhteen, analysoidaan ja diskussoidaan mahdollisten erojen syitä ja lasketaan arvoerot todellisten hinnastojen perusteella sahalla Tulosten perusteella annetaan suosituksia venäläisestä kuusitukista saatavan sahatavaran visuaalisesta laatulajittelusta ja lujuuslajittelusta, sopivista loppukäyttökohteista jatkojalostuksessa ja tukkien hankinnan kohdentamisesta loppukäytön kannalta 3

4 Tukkiaineistot Tutkimusaineistot ja -menetelmät Otokset kerättiin suomalaisten sahojen tukkivastaanotosta marraskuussa 2005 helmikuussa 2006 (kesä- ja syyshakattua puuta => suuri kuorihävikki hankinnan eri vaiheissa) Otanta viideltä alueelta (ks. tavoitteet), joilta kultakin viidestä läpimittaluokasta *, yhteensä 1162 tukkia ( kpl/alue **, kpl/alue/läpimittaluokka) Kuva 1. Sahalla koetukkeja keräämässä. (Metla/Kari Kannisto) * Tasaotanta läpimittaluokittain tulosten alueelliset vertailut mahdollisia näiden luokkien puitteissa ** Karjalan tasavallan aineistossa 17 tukkia Novgorodin alueelta (vastaavista metsikköoloista) 4

5 Tukkiaineistot Tukkien pituuden, läpimittojen ja vaippapinnan kuorihävikin mittaus ja kuorellisen ja kuorettoman tilavuuden määritys Tukkien laadun mittaus ja arviointi: terveiden ja kuolleiden/lahojen oksien lukumäärät ja maksimiläpimitat, halkeamien lahojen ja suoruuspoikkeamien kirjaus, yleis- ja suoruuslaadun arviointi (luokitus) kiekkonäytteistä vuosilustorakenne, soikeus ja ytimen epäkeskisyys, sydän- ja reaktiopuun määrä ja sijainti Tukit katkaistiin jatkotöitä varten latvapäästä tasapituisiksi (4,5 m) Aineistot kerättiin Metlan ja VTT:n Combigrade-projektin yhteistyönä 5

6 Sahatavara- ja puuainesaineistot Tukit sahattiin pohjoismaisella nelisahausperiaatteella Kymen ammattikorkeakoulun puutekniikan yksikössä Kotkassa maalis toukokuussa 2005 Metlan ja VTT:n Combigrade-projektin yhteistyönä Kaikista tukeista sydänsahatavaraa tukkiluokittain omilla asetteilla: 38*100, 50*100, 50*150, 63*300 (2EXLOG = kaksi kappaletta) Kuva 2. Pelkkaussahaus vannesahalla (Metla/Kari Kannisto) 44*200 (4EXLOG = neljä kappaletta) 6

7 Sahatavara- ja puuainesaineistot Itä-Suomen, Karjalan tasavallan ja n tukeista kolmesta tukkiluokasta myös sivuja pintalaudat Särmäys, esitasaus, rimoitus ja lämminilmakuivaus kamarikuivaamossa vientikosteuteen (16-22 %) Sydäntavarasaheet jaettiin rakennustuoteominaisuuksien tutkimuksiin (tehtiin VTT:llä Otaniemessä) ja rakennuspuusepän tuoteominaisuuksien tutkimuksiin (tehtiin Metlassa Joensuussa ja Sallassa) Kuva 3. Jakosahaus (Metla/Kari Kannisto) 7

8 Sahatavara- ja puuainesmittaukset Rakennustuoteominaisuudet: tiheys, taivutuskimmomoduuli ja murtolujuus (EN 408 standardin mukaisesti) ja näitä selittävät saheiden visuaaliset ominaisuudet ja viat, visuaalinen lujuusluokitus (INSTA 142 -lajittelu) Kuva 4. Taivutuskoe saheen kimmomoduulin ja murtolujuuden mittaamiseksi (EN 408) (Metla/Antti Lukkarinen) Rakennuspuusepän tuoteominaisuudet: visuaaliset ominaisuudet ja viat, visuaalinen laatuluokitus (NT-lajittelu) virheettömistä puuainenäytteistä leikkauslujuus ja poikittaisvetolujuus Kuva 5. Lautojen mittaus ja visuaalinen laatuluokitus (Metla/Kari Kannisto) 8

9 Sahatavara- ja puuainesmittaukset Yhteisenä (kiekkonäytteistä): puuaineen vuosilustorakenne, puuaineen tiheys, sydän- ja reaktiopuun esiintyminen ja osuus Otos rakennuspuusepän saheaineiston kolmesta dimensiosta (38*100, 50*150, 63*200, yhteensä 420 kpl) puusepänkuivattiin (alkukosteus %, loppukosteus 9-11 %) ja halkaistiin pystysuunnassa 2-3 saheeksi Kemijärven Puutuote Oy:ssä - mitattiin saheiden muotovikaantuminen ja pääty- ja pintahalkeilu (mittaukset ennen ja jälkeen prosessien) Kuva 6. Muotovikojen ja halkeilun määritys ennen ja jälkeen puusepänkosteuteen kuivauksen (6-12 %) (Metla/Pertti Kairala). 9

10 Tukkien laatu Tukkien dimensiot ja laatu (tilastotieteellisesti merkitsevät erot alueiden välillä kursivoitu): Dimensiot Latvaläpimitta (cm, kuorineen): Karjalan tasavalta & Novgorod 27,3 24,2 suomalaiset alueet 23,8 Tilavuus (dm 3, kuorineen): Karjalan tasavalta & Novgorod Länsi- 294 Pohjois- 293 Suorien tukkien osuus (%): Länsi- 78 Karjalan tasavalta & Novgorod 72 Pohjois

11 Hyvälaatuisten tukkien osuus yleislaatu (%): Tyvitukit: Länsi- 83 Karjalan tasavalta & Novgorod 77 Pohjois- 69 Väli- ja latvatukit: 88 Länsi Pohjois- 78 Karjalan tasavalta & Novgorod 76 Kuorihävikki kuorellisesta tilavuudesta (%): 1,0 Pohjois- 3,4 Länsi- 3,6 5,2 Karjalan tasavalta & Novgorod 9,3 11

12 Luston leveys, mm Puuaineksen laatu Vuosilustot (tukin päiden keskiarvona): lukumäärä (vas.) ja leveys (oik.) Lukumäärä tukissa, kpl Itä- Länsi- Pohjois- Karjalan tasavalta & Novgorod Itä- Länsi- Pohjois- Karjalan tasavalta & Novgorod 12

13 Puuaineksen laatu Kesäpuun osuus (vuosilustojen kokonaisleveydestä) Kesäpuun osuus lustojen kokonaisleveydestä, % Itä- Länsi- Pohjois- Karjalan tasavalta& Novgorod 13

14 Puuaineksen laatu Sydänpuun osuus (tukin poikkileikkauksesta) Sydänpuun osuus, % Itä- Länsi- Pohjois- Karjalan tasavalta & Novgorod 14

15 KAR Sahatavaran oksaisuus Oksa-alasumma saheessa (KAR) - sydäntavara 0,20 ] ] ] ] ] 0,15 0,10 0,05 0,00 0,21 0,19 0,17 0,17 0,19 Länsi- Pohjois- Karjalan tasavalta & Novgorod 15

16 Tiheys Ru (kg/m 3 ) Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Tiheys Ru (kg/m 3 ) Tiheys Ru (kg/m 3 ) Sahatavaran tiheys (kosteus 12 %) Tiheys alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Tiheys sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) 38*100 50*100 50*150 63*200 44* Länsi- Pohjois- Karjalan tasavalta & Novgorod Tiheys sahedimensiossa 44 x 200mm alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin 16

17 Globaali MOE (N/mm 2 ) Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Globaali MOE (N/mm2) Globaali MOE (N/mm2) Sahatavaran kimmomoduuli Kimmomoduuli alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Kimmomoduuli sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) 38*100 50*100 50*150 63*200 44* Länsi- Pohjois- Karjalan tasavalta & Novgorod Länsi- Pohjois Kimmomoduuli sahedimensiossa 44x200mm alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Karjalan tasav. & Novgorod Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin 17

18 Lujuus (N/mm 2 ) Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Lujuus (N/mm 2 ) Lujuus (N/mm 2 ) Sahatavaran taivutusmurtolujuus Lujuus alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Lujuus sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) *100 50*100 50*150 63*200 44* Länsi- Pohjois- Karjalalan tasavalta & Novgorod Lujuus sahedimensiossa 44x200mm alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Länsi- Pohjois- Karjalan tasav. & Novgorod Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin 18

19 Sahatavaran tiheys-, kimmomoduuli- ja lujuustulosten vertailua muihin tutkimuksiin Kaikki tukkiluokat ja sahedimensiot Suuralue Tiheys, kg/m 3 (MC 12 %) A B C Kimmomoduuli, Mpa A B C Murtolujuus, Mpa A B C ,4 47,4 Länsi ,3 47,1 43,6 Pohjois ,5 43,5 Venäjä A = Tämä tutkimus B = Lindgren 1996 C = Lukkarinen

20 Sahatavaran laatuluokkajakaumat Sydäntavara, visuaalinen laatulajittelu (NT) 90 % A 50 B C D 10 0 Länsi- Pohjois- Karjalan tasavalta & Novgorod 20

21 Sahatavaran laatuluokkajakaumat Laudat, visuaalinen laatulajittelu (NT, pituuden tasaus kolmen desimetrin moduulipituuksille) 60 % Karjalan tasavalta 10 0 A1 A2 A3 A4 B C D 21

22 Sahatavaran laatuluokkajakaumat % Sydäntavara, visuaalinen lujuuslajittelu (INSTA 142) T30 T24 T18 Hylky 10 0 Länsi- Pohjois- Karjalan tasavalta & Novgorod 22

23 Sahatavarakappaleiden lujuusluokkajakaumat todellinen lujuus rikkovan testauksen mukaan % 100 KUUSI Hylky C18 60 C24 50 C Länsi- Pohjois- Karjalan tasavalta & Novgorod C40 C50 C60 C70 C80 23

24 Sahatavarakappaleiden lujuusluokkajakaumat EN 338 standardin mukaan (murtolujuuden, kimmomoduulin ja tiheyden minimivaatimukset kussakin lujuusluokassa) % Länsi- KUUSI Pohjois- Karjalan tasavalta & Novgorod Hylky C14 C16 C18 C20 C22 C24 C27 C30 C35 C40 C45 C50 24

25 Kuusisahatavaran suhteellinen yksikköarvo alueittain visuaalisen laatulajittelun (NT), visuaalisen lujuuslajittelun (INSTA 142) ja EN 338 kriteerien mukaisen lujuuslajittelun mukaan Painotettu saheiden tilavuudella Alue NT INSTA 142 EN Länsi Pohjois Karjalan tasavalta & Novgorod

26 Kuusisahatavaran suhteellinen arvonlisä erilaisia lajittelumenetelmiä sovellettaessa A. Visuaalinen lujuuslajittelu (INSTA 142) ja EN 338 kriteerien mukainen lujuuslajittelu (EN 338) sahatavaran visuaaliseen laatulajitteluun (NT) verrattuna B. Lujuuslajittelu EN 338 kriteerien mukaisesti verrattuna visuaaliseen (INSTA 142) Painotettu saheiden tilavuudella Alue INSTA 142 vs. NT EN 338 vs. NT EN 338 vs. INSTA 142 1,225 1,306 1,067 Länsi- 1,228 1,329 1,032 Pohjois- 1,118 1,294 1,100 Karjalan tasavalta & Novgorod 1,245 1,272 1,022 1,237 1,331 1,077 26

27 Johtopäätöksiä Tukkien laatu Tulokset varsin odotusten mukaisia ja hyvin perusteltavissa Alkuperä tiedossa venäläisistä tukeista vain lähtörautatieaseman tarkkuudella (suomalaisista tukeista leimikon tarkkuudella) Tukit Venäjän Karjalassa selvästi suurempia (kaikki tukit) mutta oksikkaampia kuin Suomessa ja ssa (erityisesti väli- ja latvatukit) Tukkien suoruuslaatu muita alueita huonompi Venäjän Karjalassa ja Kainuussa (erityisesti väli- ja latvatukit) Kuva 7. Nopeakasvuista kuusta Karjalan tasavallasta (Metla/Kari Kannisto) 27

28 Tukkien laatu Tukkien yleinen ulkoinen laatu paras Itä-Suomessa ja muita alueita huonompi Venäjän Karjalassa ja Kainuussa Kuoren suuri hävikki tukeista puunhankinnan eri vaiheissa on tyypillistä Venäjällä (sydäntalvea lukuun ottamatta) kuori suojaa puutavaraa kuivumiselta ja vikaantumiselta ja on sahoilla energiapuuta Käytännön kokemusten mukaan suomalaisten tukkien etu hyvä laadun hallinta korjuussa ja varastoinnissa ja nopea toimitusketju kannolta käyttöön (halutut ja tarkat tukkipituudet, hyvin pieni vikaantuminen kuljetuksessa ja varastoinnissa) Venäjällä myös toimittajakohtaiset laatuerot ovat suuria (mm. tukkien raakkiprosentissa) 28

29 Puuaineksen laatu Huomattavia alueellisia eroja nähtävissä, osin kasvukauden pituuden ja kasvupaikkojen laadun, Venäjän ja Suomen välillä erityisesti myös metsänkasvatuksen perinteiden (kiertoajat, harvennukset) ja metsänhoidon tasoerojen (säännöllisyys, metsänuudistaminen) vuoksi Alueelliset erot ovat puuaineksessa ja täten myös puutuotteissa osin erisuuntaisia ja monimutkaisempia kuin tukeissa Pohjoisilla alueilla eli Kainuussa, mutta myös ssa selvästi hidaskasvuisinta ja tiivissyisintä puuta (ohuet vuosilustot), kesäpuun osuus pienin ssa ja pieni myös Kainuussa ja Venäjän Karjalassa tiheys korkein Kainuussa ja matalin Venäjän Karjalassa Itä-Suomessa leveäsyisintä ja kevätpuupitoisinta puuta, mutta tiheys melko korkealla tasolla (samalla kuin Länsi-Suomessa ja ssa) Tiheydessä Pohjois- (Kainuu) muita alueita korkeammalla ja Venäjän Karjala matalammalla tasolla (nopea kasvu) Sydänpuuta ssa mutta myös Karjalassa enemmän kuin Suomessa (ml. Kainuu) Venäjällä tukkipuut iäkkäitä Kuusella tukkien ulkoinen oksikkuus ei ilmene suoraan puuaineen oksaisuudessa sahatavarassa oksa-alaa eniten Itä-Suomessa ja vähiten pohjoisilla alueilla, venäläinen puuaines suhteellisesti kuivaoksaisempaa ja suomalainen puuaines terveoksaisempaa 29

30 Sahatavaran laatu Sahatavaran yleislaatu ja puuaineen tiheys normaalilla tasolla (yleisarvio tiheydestä Suomessa noin kg/m 3 ), mutta huomattavia alueellisia eroja esiintyy riippuvat loppukäytöstä Puuaineen alueelliset tiheyserot näkyvät lähes suoraan sahatavaran tiheyseroissa (ks. ed.) Kimmomoduulissa Venäjän Karjala mutta myös muita alueita alemmalla tasolla (alhainen tiheys, Itä-Suomessa myös oksaisuus, Venäjän Karjalassa myös sisävikaisuus eli sydänhalkeamat ja reaktiopuu) Lujuudessa alueelliset erot tasoittuvat, mutta ilmaston ja kasvuolojen suhteen pohjoiset alueet (Kainuu, ) tässä korkealla tasolla; päälinjat muuten samat kuin tiheydessä Tukkiluokan vaikutus tiheyteen ja kimmomoduuliin epäselvä, jopa lievää laskua isoimmissa tukkiluokissa (isot tukit peräisin osin nopeakasvuisista, osin iäkkäistä puista); lujuus aluksi nousee sitten laskee tukkiluokan suuretessa Tiheys ja varsinkin kimmomoduuli ja lujuus kasvavat ytimen viereisestä saheesta tukin pintaan päin seuraavaan saheeseen Venäjällä ei tällaista tiheyseroa (harvennuskäytännöt, kiertoajat, tulos indikoi suurempaa vikaisuutta ytimen lähellä sydänhalkeamia, reaktiopuuta) 30

31 Sahatavaran laatu Visuaalisesti arvostellen parasta sydäntavaraa puusepän käyttöön (A-lankkuja) eniten Itä-Suomessa ja ssa (kuitenkin vain noin 10%) ja vähiten Venäjän Karjalassa ja Länsi-Suomessa (2 %) Sydäntavaran valtalaatu on B-lankut, jota eniten Länsi-Suomessa (yli 80 %) ja vähiten Itä-Suomessa ja ssa (65-70 %) (jossa myös eniten huonohkoja laatuja eli C- ja D-lankkuja) Laudoista on sekä parhaita (A1-A4) että huonoimpia laatuja (C) Venäjän Karjalassa ja ssa enemmän kuin Itä-Suomessa; A-laatujen osuus aina alle 20 % Visuaalisessa lujuuslajittelussa parhaita laatuja (C30 ja paremmat) on eniten pohjoisilla alueilla (, Kainuu) ohuet lustot (indikoivat tässä korkeaa tiheyttä) ja vähän oksa-alaa vähiten Itä-Suomessa leveät lustot (indikoivat tässä verraten alhaista tiheyttä) ja paljon oksa-alaa Hylkylaatua (alle C18) vastaavasti eniten Venäjän Karjalassa ja vähiten Kainuussa ja Länsi-Suomessa 31

32 Sahatavaran laatu Testatun lujuuden mukaan huippulujuisia laatuja olisi mahdollista saada sydäntavarasaheista hyvin paljon, jos ne voitaisiin varmasti erottaa sahatavarasumasta käytännön lajittelumenetelmissä ja niistä olisi mahdollista saada lisähintaa rakennustuotemarkkinoilla C50-vaatimukset täyttävää laatua % (Kainuussa jopa 45 %) ja C40-vaatimukset täyttävää laatua % (Kainuussa ja ssa eniten, Venäjän Karjalassa ja Länsi-Suomessa vähiten) EN338 lujuusstandardin mukaista ja käytännön markkinoilla myytävää huippulaatua C40 on Venäjän Karjalassa vähemmän kuin muilla alueilla (10 % vs %) Normaalihyvää laatua C30 on kaikilla alueilla runsaasti, Länsi- Suomessa yli 70 %, pohjoisilla alueilla noin 65 %, Itä-Suomessa 60 % ja Venäjän Karjalassa runsas 40 % 32

33 Sahatavaran arvo Alueelliset arvoerot riippuvat loppukäytöstä NT-laatulajittelua sovellettaessa sydäntavaran suhteelliset arvoerot ovat kokonaisuutena melko pienet alueiden välillä: vaihteluindeksi oli , kun Itä- = 100 (korkein Kainuussa, alhaisin Venäjän Karjalassa) Lujuuslajittelua sovellettaessa alueiden väliset arvoerot kasvavat: vaihteluindeksi oli INSTA 142-lajittelussa (selvästi korkein Länsi-Suomessa, alhaisin Kainuussa) ja se voisi olla EN338 mukaisessa täydellisessä lajittelussa (korkein ssa ja Länsi-Suomessa, alhaisin Venäjän Karjalassa) Lujuuslajittelu antaa käytetyllä markkinahintatasolla (elokuu 2007) huomattavan arvonlisän kuusisahatavaralle NT-laatulajitteluun verrattuna: INSTA 142 lajittelu % (pl. Kainuu 12 %) eniten ja EN338 mukainen lajittelu % EN338 mukainen lajittelu voisi antaa täydellisessä lajittelussa kuusisahatavaralle kohtuullisen arvonlisän INSTA 142-lajitteluun verrattuna eli 2-10 % - eniten siellä missä todellinen lujuuslaatu on korkein ja vähiten siellä missä se on alhaisin Visuaalinen lujuuslajittelu suosii kaikessa tehottomuudessaan (suuret varmuusvarat) keskilaatuisia sahatavarasumia, mutta syrjii merkittävästi huippulaatuisia saheita sisältäviä sumia Käytännössä myöskään koneellisessa, ei-rikkovassa lujuuslajittelussa ei pystytä hyödyntämään täydellisesti sahatavaran luontaista lujuutta 33

34 Kiitokset Tutkimukset on toteutettu seuraavien organisaatioiden rahoituksella Euregio Karelia Naapuruusohjelma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Stora Enso Timber Oy Ltd. UPM Puutuoteteollisuus Lisärahoitus Puumiesten ammattikasvatussäätiö Työtilat, toimisto-, kenttätyö- ja puulaboratoriotyöpalvelut Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö Metsäntutkimuslaitos, Sallan toimipaikka Hankeyhteistyö VTT Otaniemi / prof. Alpo Ranta-Maunus, erikoistutkija Antti Hanhijärvi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, puutekniikan laboratorio, Kotka / tutkimusjohtaja Hannu Boren Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, puutekniikan koulutusohjelma, Joensuu Kemijärven Puutuote Oy, Kemijärvi Pölkky Oy, Kuusamo 34