Psalmin 18:8 16 metaforien kääntäminen

Transkriptio

1 ע פ תּ Lassi Suihkonen & Christian Seppänen, Essee kurssille Käännösteoriat ja Vanhan testamentin metaforien kääntäminen Psalmin 18:8 16 metaforien kääntäminen Teksti ja tekstikritiikki Psalmin 18 teksti on säilynyt heprealaisessa Raamatussa kahdessa paikkaa. Psalmien kirjan lisäksi tekstin toinen versio on 2. Samuelin kirjan jakeessa 22. Tutkimuksessa on paljon keskusteltu, kumpi teksti edustaisi psalmin varhaisempaa versiota, mutta mitään yleisesti hyväksyttyä linjaa ei tutkimuksesta löydy. 1 Tämän työn tarkoituksena ei ensisijaisesti ole ollut verrata näitä kahta tekstimuotoa ja rekonstruoida sen perusteella mahdollisimman varhaista tekstiä, vaan pohjaksi on otettu se tekstin versio, joka löytyy jakeista Ps. 18:8 16. Tätä tekstiä on korjattu 2. Sam. paralleelikohtaan verraten ainoastaan ilmeisen ongelmallisessa jakeessa 13. Käännöksen pohjana oleva teksti on seuraava: ו ו יּ ת גּ ע שׁוּ כּ י ח ר ה ל וֹ וּמוֹס ד י ה ר ים י ר גּ זוּ ו תּ ג ע שׁ ו תּ ר ע שׁ ה א ר ץ גּ ח ל ים בּ ע רוּ מ מּ נּוּ ו א שׁ מ פּ יו תּ אכ ל ל ה ע שׁ ן בּ א פּוֹ ו ע ר ל תּ ח ת ר ג ל יו ו יּ ט שׁ מ י ם ו יּ ר ד ו יּ ד א ע ל כּ נ פ י ר וּח ו יּ ר כּ ב ע ל כּ רוּב ו יּ ע ף ס כּ תוֹ ח שׁ כ ת מ י ם ע ב י שׁ ח ק ים י שׁ ת ח שׁ ך ס ת רוֹ ס ב יבוֹת יו בּ ר ד ו ג ח ל י א שׁ מ נּ ג הּ נ ג דּוֹ ע ב יו ע ב רוּ בּ ר ד ו ג ח ל י א שׁ ו ע ל יוֹן י תּ ן ק לוֹ ו יּ ר ע ם בּ שּׁ מ י ם י ה ו ה וּב ר ק ים ר ב ו י ה מּ ם ו יּ שׁ ל ח ח צּ יו ו י פ יצ ם בל יּ גּ ל וּ מוֹס דוֹת ו יּ ר אוּ א פ יק י מ י ם מ נּ שׁ מ ת רוּח א פּ ך מ גּ ע ר ת ך י ה ו ה Jakeessa 8 sanan ו תּ ג ע שׁ tilalla kaksi (keskiaikaista) heprealaista käsikirjoitusta lukevat sanan hitpa el-muodossa ו תּ ת גּ ע שׁ. Näiden kahden käsikirjoituksen painoarvo on melko pieni, joten todennäköisesti codex Leningradensiksen ja enemmistön lukutapa on alkuperäisempi ja yksi ylimääräinen taw-kirjain johtuu dittografiasta. Jakeessa 9 Septuaginta lukee sanan מ פּ יו tilalla ἀπὸ προσώπου αὐτοῦ, mikä tarkoittaa, että kääntäjä on lukenut sanan muodossa.מפניו Sanat מפניו ja מפיו ovat graafisesti lähellä toisiaan (erona yksi nun-kirjain), joten sekaannus niiden välillä on voinut tapahtua kumpaa suuntaan tahansa. On kuitenkin todennäköisempää, että puoliprepositio מפי on tässä alkuperäisempi, sillä se on harvinaisempi kuin.מפני Lisäksi מפי sopii hyvin lauseen kontekstiin (vrt. esim. Job 41:11, 13). Jakeessa 11 sana ו יּ ד א on Kairon genizasta löytyneessä tekstissä ja kohtalaisen monessa (11 20) masoreettisessa käsikirjoituksessa 2. Samuelin kirjan paralleelikohdan (22:11) mukaisessa 1 Anderson 1972, 153; Craigie 1983, Luultavasti kysymys alkuperäisyydestä ei ole yksiviivainen. Vrt. esim. Arthur Weiserin (1986, 185) mukaan 2. Samuelin kirjan tekstimuoto on vanhempi, mutta perustuu aikaisempaan käsikirjoitukseen kuin Psalmin 18 vastaava. Krausin (1993, 256) mukaan Psalmi 18 on lähempänä tekstikritiikin tavoittelun kohteena olevaa prototyyppiä, mutta 2. Sam. 22 tarjoaa kuitenkin arvokkaita yksityiskohtia.) 1

2 muodossa.וירא Kyseessä on selvästi dalet reš-sekaannus. Koska verbi דאה on harvinainen (esiintyy 5 kertaa heprealaisessa Raamatussa) ja paralleelisen säeparin mukaisesti odotettava, se on todennäköisesti myös alkuperäisempi. Biblia Hebraica Stuttgartensian -tekstilaitoksen toimittaja ehdottaa apparaatissa jakeeseen 13 kahta tekstikriittistä korjausta 2. Samuelin kirjan paralleelikohdan (22:13) mukaisesti: sanan ע ב יו poista- עברו ( paloivat ). Sana בערו ( menivät yli ) korvaamista sanalla ע ב רוּ mista ja sitä seuraavan sanan johtuisi tällöin metateesista < > ב.ע Tämän jälkeen sanan עביו ilmaantuminen olisi osittainen dittografia, sillä se on graafisesti lähellä sanaa עברו (erona jod/reš jotka tosin harvemmin sekaantuvat keskenään). Kieltämättä jae 13 on masoreettisen tekstin muodossa syntaktisesti vaikea. Subjektille,עב (tumma) pilvi, käy vielä predikaatiksi verbi עבר mennä yli, mutta epäselväksi jää, miten jakeen loppuosa בּ ר ד ו ג ח ל י א שׁ liittyy syntaktisesti alkuosaan. Vaikka toisenlainen (בערו muuttunut muotoon עברו tippunut pois, minkä jälkeen עביו kehityssuunta (ensin sana tuntuukin epätodennäköisemmältä, ensin mainittujen tekstikorjausten ongelmana on vielä miten sana,ברד rakeet sopii verbin בער subjektiksi. Pitäisikö tällöin myös sana ברד poistaa sekundäärisenä? Paralleelikohdasta 2 Sam. 22:13 sana ברד puuttuu, mutta Biblia Hebraica Stuttgartensian toimittaja ei puutu asiaan lainkaan. Ehdotuksemme tekstin rekonstruoimiseksi on seuraava: Alkuperäinen tekstimuoto on מ נּ ג הּ נ ג דּוֹ ע ב רוּ בּ רד ו ג ח ל י אשׁ. Sana עביו on osittainen dittografia tai yritys saada verbille עבר loogisempi subjekti. 2. Sam. 22:13 tekstimuoto johtuu metateesista, jonka jälkeen sana ברד on jouduttu poistamaan kontekstiin sopimattomana. מ שּׁ מ י ם tilalla on harvoissa (3 10) masoreettisissa käsikirjoituksissa sana בּ שּׁ מ י ם Jakeessa 14 sanan (preposition ב tilalla ן.(מ Myös Septuaginta, arameankielinen käännös (Targum) ja 2. Samuelin > ב kirjan paralleeliteksti tukevat jälkimmäistä lukutapaa. Kehitys on todennäköisemmin kulkenut kuin päinvastoin kahdesta syystä: 1) edellinen sana loppuu mem-kirjaimeen (bet assimiloitunut מ memiksi), 2) kontekstin pohjalta on vaikeampi selittää, miksi taivaasta olisi muuttunut muotoon taivaassa (vrt. rakeiden, hiilien, salamoiden ja nuolien tuleminen taivaasta). Codex Leningradensiksen muoto on siis tässä alkuperäisempi. Codex Leningradensiksessa jakeen 14 lopussa on sanat בּ ר ד ו ג ח ל י א שׁ. Ne puuttuvat kohtalaisen monesta (11 20) masoreettisesta käsikirjoituksesta sekä Septuagintasta. Lisäys on toistoa jakeen 13 lopusta ja todennäköisesti sekundäärinen. Sekundäärisenä emme ole myöskään ottaneet sitä mukaan käännettävään tekstiin. Sana ר ב jakeessa 15 on Septuagintassa käännetty ἐπλήθυνεν mikä tarkoittaa, että kääntäjä on tulkinnut sanan johdetuksi juuresta רבב I olla lukuisa, tulla lukuisaksi. Muodoltaan se on täysin samanlainen kuin רבב II ampua (nuolia) 2. Koska רבב II on harvinainen verbi, niin parallelismiin paremmin sopivana se on todennäköisempi tulkinta. Biblia Hebraica Stuttgartensian apparaatissa ehdotetaan lukutavaksi בּ ר ק antaa salamoita, mikä kieltämättä on houkutteleva konjektuura, mutta vailla tekstievidenssiä. Jakeessa 15 harvat (3 10) masoreettiset käsikirjoitukset lukevat sanan מ י ם 2. Sam. paralleelikohdan mukaisesti muodossa.י ם Koska edellinen sana loppuu jod-kirjaimeen, yhden mem-kirjaimen 2 Esiintyy muualla esim. Gen. 49:23. 2

3 lisääminen tai poistaminen on voinut tapahtua helposti tekstiä kopioitaessa. Sanapari א פ יק י י ם ei א פ יק י (jaetta 2. Sam. 22:16 lukuun ottamatta) esiinny muualla heprealaisessa Raamatussa, kun taas näyttäisi olevan idiomaattinen ilmaus vesien alkulähteille. 3 Tämän perusteella olemme מ י ם päätyneet pitämään muotoa א פ יק י מ י ם alkuperäisempänä. Psalmin 18 taustaa Psalmi 18 on laulu יר) (שׁ kärsimyksestä ja Jahven avusta. Jahve kuulee hädässä olevan ihmisen huudon ja rukouksen, ja puuttuu asioiden kulkuun välittömästi ja voimakkaasti. Korkein taivaallinen voima ulottaa mahtinsa aina kuoleman valtapiiriin, Sheoliin saakka, ja tempaa ahdistetun ja kiusatun pois vaaran keskeltä. Kärsivä ihminen on psalmissa kuningas, joka on myös arkkityyppinen kärsijä ja rukoilija. Hänestä tulee karismaattinen sankari, joka saa vihollisistaan loisteliaan voiton. 4 Kirjallisuus ja redaktiokritiikki Tutkimuksessa on keskusteltu, voidaanko psalmia pitää yhtenä kokonaisuutena vai kahdesta osasta kokoonpantuna. H. Schmidtin mukaan psalmi olisi jaettava kahteen osaan: jakeet 1 31 (18A) sekä jakeet (18B). Tällöin alkuosa 18A olisi väärin syytetyn valitusta ja 18B kuningaspsalmi. Jakoa perustellaan kahdella argumentilla: (1) Jakeista 2 ja 32 alkavat psalmistan lausumat ovat niin paljon ristiriidassa keskenään, etteivät ne sulautuisi yhteen: 18A Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani. Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan. Kun kutsun Herraa, ylistettyä, saan avun vihollisiani vastaan... (Ps. 18:2-4) 18B Kuka on Jumala, jollei Herra, kuka on turvamme, jollei Jumalamme? Jumala vyöttää minut voimalla, hän osoittaa minulle oikean tien. Hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat ja ohjaa kulkuni kukkuloille. Hän opettaa käteni taistelemaan, käsivarteni jännittämään sotajousta... (Ps. 18: 32-35) Toinen argumentti on seuraava: (2) Jakeesta 21 eteenpäin tekstissä on deuteronomisia reflektioita. Tämä puolestaan osoittaa sen, että tekstin alkuosa ei voi olla vanhempi kuin ajankohta, jolloin tällainen ajattelutapa on vallinnut tai että vanhaa tekstiä on vähintäänkin muokattu jälkikäteen. Loppuosa olisi siten itsenäinen, ehkä vanhemmalta aikakaudelta olevaksi laulu. 5 Tämä jako on kuitenkin ongelmallinen. Sitä vastaan, eli psalmin yhtenäisyyden puolesta, puhuvat seuraavat näkökohdat: 1) Yksilön kiitospsalmi voi hyvinkin olla rakennettu siten, että kiitollisen ihmisen pelastumista tarkastellaan jälkikäteen, ja muistelu on järjestetty kahdeksi erilaiseksi vaiheeksi. 2) Deuteronomistiset kohdat voivat olla myöhempiä interpolaatioita, jolloin niistä ei voida tehdä päätelmiä aiemmasta, itsenäisestä laulusta. 3 Vrt. esim. Ps. 42:2, Laul. 5:12, Joel 1:20. 4 Kraus 1993, Kraus 1993,

4 3) Jakeesta 20 alkavat tapahtumat, joita psalmirunoilija kuvaa, olisi myös otettava jaossa huomioon. 4) Psalmi on välittynyt kokonaisena myös rinnakkaistekstissä 2. Sam. 22. Myöskään jakamiskohta ei ole yksiselitteinen, koska puheen virta psalmissa muuttuu useita kertoja ja äkkiarvaamatta. Tästä hyvänä esimerkkinä on käännettävänä oleva jakso, jakeet Näiden perusteella voidaan päätyä seuraavaan lopputulokseen. Psalmi 18 tuntuisi ensisijaisesti olevan yksi kirjallinen kokonaisuus. 7 Tässä kokonaisuudessa on kuitenkin havaittavissa yksittäisiä toimituksellisia (esim. deuteronomistisia) interpolaatioita. Psalmin laji ja Sitz im Leben Psalmin lajin määrittely riippuu siitä, pidetäänkö psalmia yhtenäisenä kokonaisuutena vai kahdesta osasta kokoonpantuna. Mikäli hyväksytään edellinen vaihtoehto, 8 psalmia voidaan pitää kuninkaallisena kiitoslauluna. Samalla psalmi kuuluu myös kuningaspsalmien joukkoon. 9 Psalmin Sitz im Lebeniksi on ehdotettu kahta vaihtoehtoa: 1) Sitä on voitu esittää kuninkaan palatessa taistelukentältä kiitoksena voitosta. 2) Se on voinut olla vuotuinen rituaalia osana esimerkiksi lehtimajan juhlaa. 10 On tulkittu, että Vanhan testamentin kulttiyhteisön käytössä psalmi olisi tuonut tavallisen temppelirukoilijan osalliseksi kuninkaallisista lupauksista: sama Jahven pelastava toiminta koskettaisi niin kuningasta kuin häntäkin. 11 Psalmin sisällä erityiskysymyksen muodostaa vielä tarkasteltavana oleva katkelma eli jakeet Tämä jakso sisältää muusta tekstistä erottuvan teofanian kuvauksen. Sitä tulisi ehkä pitää omana lajityyppinään, ja sillä saattaa olla takanaan oma tekstihistoriansa. Täsmällisempiä arvioita katkelmasta on kuitenkin hankala antaa. 12 Psalmin ajoitus Psalmi itse ilmoittaa kirjoittajakseen Daavidin, kun tämä oli pelastunut vihollistensa käsistä. Tämä ajoitus on tuskin todennäköistä, mutta monista arkaaisista piirteistä 13 päätellen psalmin perusosa voi olla hyvinkin vanha. 14 Psalmi sisältää myös deuteronomistista ajattelua, joten ainakin myöhempi redaktio on oletettava. 15 Lopulta paralleelikohta 2. Samuelin kirjan kanssa todistaa sen, että tekstin lopullinen muoto ei ole ollut vielä vakiintunut Samuelin kirjojen kirjoittamisen ajankohtana. 6 Kraus 1993, Yhtenäisyyden kannalle kallistuvat myös Anderson 1972, 153; Hossfeld & Zenger 1993, 118; Weiser 1986, Jos sen sijaan ajatellaan, että psalmi koostuu kahdesta osasta, alkuosan (18A) laji on yksilön kiitoslaulu, mutta joka suhteessa poikkeuksellinen Vanhan testamentin kiitoslaulujen joukossa (F. Crüsemann). 9 Anderson 1972, 154; Kraus 1993, 257. Viittaus kuninkaaseen on saatu jakeesta 51. Se tosin voi olla myös interpolaatio. Ks. Kraus 1993, Anderson 1972, Kraus 1993, Kraus 1993, Tällaisia arkaaisia piirteitä ovat mm. ortografia; kirjalliset yhteydet Ex. 15, Deut ja Hab 3 kanssa; teofanian kuvaus (jakeet 8 16), kielelliset piirteet (esim. imperfektin käyttö). Anderson 1972, 153; Craigie 1983, Tutkijoista jotkut jopa ajoittavat psalmin (tai sen osia) itse Daavidin ajalle tai pian sen jälkeen. Esim. Craigie 1983, 173; Weiser 1986, 186. Vaikka tämä tuskin pitää paikkaansa, eksiiliä edeltävän ajan alkupuolisko voi olla mahdollinen joillekin psalmin osille. Vrt. Anderson 1972, 153; Cross & Freedman 1953, 15ss. 15 Kraus 1993,

5 Tekstin runollisista piirteistä Psalmi kokonaisuutena on pääosin metriikaltaan luotu 3+3-kaavaan. 16 Tekstijaksossa suuri osa säkeistä on kuitenkin tästä poikkeavia. 17 Metriikaltaan suuresti poikkeavat osat johtuvat todennäköisesti teksti muuttumisesta. 18 Erityisesti jakeet 8 ja 9 herättävät epäilyksiä myöhemmästä toimittamisesta, sillä niissä kummassakin on kolme säettä tavanomaisen kahden säkeen sijasta. Samoin jae 12 on huomattavan pitkä (4+4). Tekstissä on käytetty runsaasti heprealle tyypillisiä parallelismeja säkeiden välillä. Predikaatin suhteen kiastinen rakenne löytyy jakeista 8 ja 9 kahdesta ensimmäisestä säkeestä. Sanaleikkiä saman kuuloisilla sanoilla voi havaita jakeessa 8,געשׁ),(רעשׁ mahdollisesti myös jakeessa 11 (kun konsonanteista rkb ratsastaa vaihdetaan kaksi ensimmäistä toisinpäin saadaan krb kerubi ). Käännöstapa Sanatasolla käännöstapana on käytetty kohtalaisen kirjaimellista kääntämistä. Yhtä sanaa alkutekstissä vastaa pääosin yksi sana käännöksessä, mutta tästä säännöstä on useassa kohtaa poikettu. Säerakenne on pääosin säilytetty. Lauserakennetta on useassa kohtaa muotoiltu paremmin suomen kieleen sopivaksi. Käännöksessä on hyödynnetty Milfred Larsonin kehittelemää idiomaattista käännösperiaatetta, 19 mutta se on pikemminkin ollut apuväline kuin normatiivinen ohjenuora (vrt. seuraavat kohdat 1 2). Metaforien ja kielikuvien kääntämisessä on noudatettu seuraavia pääperiaatteita: 1) Ilmaus on säilytetty, jos se on suomeksi ymmärrettävä; 2) Ilmausta on voitu muuttaa niin, että se vastaa sisällöltään paremmin alkukielistä vastinetta; 3) Metaforia ei ole selitetty auki, sillä se rikkoisi tekstin runollisuuden; 4) Metaforien merkitystä on kuitenkin voitu selventää sana- ja lauserakenteen valinnoilla itse metaforan ulkopuolella. Lisäksi on toimittu kauttaaltaan niin, että yksittäisten sanojen käännöksissä on etsitty ennemmin vastineita, jotka suomen kielessä sopivat paremmin yhteen lauseen muiden jäsenten kanssa kuin vastaavat yksittäisen käännettävän sanan perusmerkitystä Näin esim. Anderson 1972, 154; Briggs & Briggs 1987, Tarkemmin painollisten sanojen määrä säkeissä on seuraava: / / 3+3 / 3+2 / 4+4 / 3+2 / 3+3 / 3+3 / 3+3 / Ei kuitenkaan pelkästään virheistä kuten Briggs & Briggs (1987, 141) väittävät, vaan todennäköisesti mukana on ollut myös toimitustyötä. 19 Ks. esim. Kela 2007, Ks. myös Kelan luentomateriaali Tässä mielessä käännösperiaatteemme on myös jonkinverran nidalainen. Vrt. esim. Kela 2007,

6 Käännös 8 Maa järisi ja vavahteli, tärisivät vuorten perustukset, ne järisivät hänen vihastaan. 9 Savu nousi hänen sieraimistaan, hänen suustaan löivät tuhoavat liekit, ne hehkuivat hänen vihaansa 10 Hän taivutti taivasta ja laskeutui alas pimeä pilvi jalkojensa alla. 11 Hän lensi ratsastaen kerubilla, hän kiiti tuulen siivillä. 12 Hän kätkeytyi pimeyteen, jonka oli asettanut ympärilleen, hänen majanaan olivat synkät vedet ja tummat pilvet. 13 hänen edellään olevasta kirkkaudesta vyöryi rakeita ja tulisia hiiliä 14 Herra pauhasi taivaassa, Korkein antoi äänensä kuulua 15 nuolia ampuen hän hajaannutti heidät ja salamoitaan iskien hän heidät kauhistutti 16 Vesien lähteet tulivat esiin ja maan perustukset paljastuivat Ne tulivat näkyviin sinun käskystäsi, Herra, kun puhalsit vihasi tuulen niiden päälle Käännöksen analyysi 8 Maa järisi ja vavahteli, tärisivät vuorten perustukset, ne järisivät hänen vihastaan. 9 Savu nousi hänen sieraimistaan, hänen suustaan löivät tuhoavat liekit, ne hehkuivat hänen vihaansa Jakeessa 8 on useita lähes synonyymisia sanoja, jotka kuvaavat tärisemistä/järisemistä/- vavahtelemista,רעשׁ,געשׁ).(רגז Toiston välttämiseksi käännöksessä on yritetty löytää kullekin eri sana, jotka kuitenkin ovat suunnilleen synonyymisia. Jae kuvaa mitä ilmeisimmin maanjäristystä מוֹס ד י ( perustukset jota myöhemmin psalmissa seuraa Jahven ilmestyminen. Ilmaisu vuorten tarkoit- 21 on käännöksessä säilytetty, sillä se on suomeksikin täysin ymmärrettävä. Kielikuva (ה ר ים taa, että järinä ulottuu vuorten perustuksiin saakka, siis siihen, mikä maassa on kestävää ja kiinteää Sama kielikuva esiintyy samankaltaisessa Jahven vihaa kuvaavassa kontekstissa jakeessa Deut. 32: Kraus 1993,

7 Jakeessa 9 on antropomorfinen kuvaus Jahvesta. Kun Jumala tuhoaa jotain, sitä kuvataan usein tulella. Tuli suuntautuu tuomiona vihollista tai pahoja vastaan. 23 Metafora ע ל ה ע שׁ ן בּ א פּוֹ on käännöksessä säilytetty, koska myös suomessa mielikuva sieraimista nousevasta savusta on ymmärrettävä ja yhdistyy kohtalaisen helposti vihaan (tätä on vielä selvennetty jakeen viimeisessä säkeessä, ks. analyysi edempänä). Sen sijaan ilmaus ו א שׁ מ פּ יו תּ אכ ל ei ole ymmärrettävä kirjaimellisesti käännettynä tuli hänen suustaan söi. Heprean verbin אכל semanttinen kenttä on nimittäin laajempi kuin sen tavanomaisimmalla suomalaisella vastineella syödä. Verbi אכל voi merkitä myös tuhoamista tai kuluttamista. Tämän kääntämiseksi etsimme sopivaa vastinetta verbistä, joka helposti yhdistettävissä suomen kielen sanaan liekit. Verbi lyödä toimii suomessa luontevasti liekkien predikaattina, mutta koska se itsessään ei vielä anna mielikuvaa tuhoamisesta tai kuluttamisesta, päätimme lisätä liekeille attribuutin tuhoavat. 24 Jakeessa on Psalmin 18 yleisestä runomuodosta poiketen kolme säettä. Kaksi ensimmäistä säettä ovat synonyymisesti paralleeliset ja sanajärjestykseltään kiastiset. Tätä kiasmia on yritetty jäljitellä käyttämällä ensimmäisessä säkeessä suomen perussanajärjestystä (SV), vaihtamalla jälkimmäisessä predikaatti subjektin edelle. Alkutekstissä on samoin ensimmäinen säe tavanomaisen heprean sanajärjestyksen mukainen (VS) ja toinen säe käänteinen. Vastaavanlainen ratkaisu sanajärjestyksessä on tehty myös jakeen 9 kahdessa ensimmäisessä säkeessä. Kolmas säe jakeessa 8 יּ ת גּ ע שׁוּ כּ י ח ר ה לוֹ) (ו on selittävä ja useat tutkijat pitävätkin myöhempänä glossana. 25 Kirjaimellinen käännös tälle säkeelle olisi ne järisivät, koska hän oli vihainen. Säe selittää lukijalle edellä kuvatun järinän syyn ja luo siirtymän seuraavan jakeen sisältöön. Myös jakeen 9 kolmatta säettä גּ ח ל ים בּ ע רוּ מ מּ נּוּ) = kirj. hiilet paloivat hänestä/siitä ) pidetään samankaltaisena glossana. 26 Tulkiten jakeiden 8 ja 9 kolmannet säkeet glossiksi ajattelimme sallia niiden käännösten kohdalle enemmän vapauksia ja koitimme löytää niille käännökset, jotka sopivalla tavalla selittäisivät jakeiden 8 ja 9 kahden ensimmäisen säkeen (ja niissä esiintyvien metaforien) sisältöä. Näin glossien intentio (joka siis on selittäminen) välittyisi nykylukijalle. Näiden kummankin glossan sisältö on itse asiassa hyvin samankaltainen. Ne tarkoittavat, että edellä sanottu (järinä, savu sieraimista, tuli suusta) tapahtuvat koska Jahve on vihainen. 27 Lopputuloksena päädyttiin käännöksiin ne järisivät hänen vihastaan ja ne hehkuivat hänen vihaansa, jotka samalla muodostavat runon rytmiin sopivan parin. Vaikka käännöksestä on jakeessa 8 poistettu sana כ י ( sillä ), suomen illatiivi vihastaan ei tuota vaikeuksia ymmärtää lausetta kausaalisena. Jakeen 9 glossaan on lisätty sana viha, vaikka sitä itse tekstissä ei sillä kohtaa ole. Se on otettu mukaan ensinnä siksi, että metafora sieraimista nouseva savu oli säilytetty ja sana אַף on siinä kohdassa käännetty sanalla sierain, vaikka se kuvainnollisesti tarkoittaa juuri vihaa. Toisin sanoen sanan viha lisääminen jakeen 9 loppuun tuo linkin metaforan sieraimista nouseva savu ja sen ymmärtämisen välille. Toinen syy sanan viha lisäämiselle jakeen 9 loppuun on se, että sanapari vihan hehku on suomen kielelle varsin luonteva ilmaus. Sana hiilet taas on ajateltu sisältyvän käännökseen hehku (kirjaimellisesti verbi בער on palaa ), vaikka niitä ei ole erillisellä sanalla käännettykään. 23 Brown 2002, Kirkkoraamatun 1992 käännös kaiken nielevä liekki hänen suustaan on monella tavalla onnistunut: liekit nielevät on hyvä suomenkielinen idiomi ja nieleminen on semanttisesti lähellä syömistä. Hintana on kuitenkin ollut se, että lauseeseen on täytynyt lisätä objekti kaiken. 25 Näin tulkitsee esim. BHS:n toimittaja.. 26 Ks. BHS:n apparaatti. 27 Brown 2002,

8 10 Hän taivutti taivasta ja laskeutui alas pimeä pilvi jalkojensa alla. 11 Hän lensi ratsastaen kerubilla, hän kiiti tuulen siivillä. 12 Hän kätkeytyi pimeyteen, jonka oli asettanut ympärilleen, hänen majanaan olivat synkät vedet ja tummat pilvet. Ei ole aivan ilmeistä mitä jakeen 10 alussa oleva verbi נטה merkitsee kun sen objektina on taivas. 28 Tulkinta hän taivutti taivasta on ymmärretty säkeen loppuosan perusteella: jotta Jahve voi laskeutua asuinsijastaan taivaasta alas, 29 täytyy taivasta ensin hieman taivuttaa. Mielikuva taivaan taivuttamisesta on varsin konkreettinen, mutta luultavasti vastaa psalmin kirjoittajan maailmankuvaa (psalmin osia on tutkimuksessa melko arkaaisina). Suomalaiselle lukijalle voi olla vaikea ymmärtää, miten jakeissa 10 ja 12 pimeys/tummuus/- synkkyys yhdistyy Jumalaan. Yleensähän mielikuvat Jumalasta ovat täynnä valoa ja kirkkautta. Heprealaisessa Raamatussa kuitenkin tietynlainen pimeys useasti yhdistetään Jumalan asuinsijaan (tässäkin eksplisiittisesti.(ס כּ תוֹ 30 Emme keksineet näiden pimeysmetaforien 31 kääntämiseen mitään suomeksi helposti ymmärrettäviä paralleeleja. Koska niiden selittäminen rikkoisi runon rytmin ja toisaalta latistaisi tunnelman, päädyimme säilyttämään ne siitä huolimatta, että ne voivat olla vaikeita ymmärtää. Toisaalta esimerkiksi metafora synkät vedet ja tummat pilvet voi olla hepreaksi yhtä arvoituksellinen tai monitulkintainen kuin suomeksikin. Suomen kielessä kyseinen metafora yhdistyy myrskyn kuvaukseen, mutta lähikonteksti huomioiden tämä voi olla aivan oikea tulkinta. 32 Jae 11 muodostuu kahdesta paralleelisesta säkeestä. Ensimmäisen säkeen kirjaimellinen käännös on hän ratsasti kerubin päällä ja lensi. Toisin kuin hepreassa, kaksi predikaattiverbillistä lausetta rinnastettuna ja -konjunktiolla (hepreassa (ו ei tässä säkeessä olisi suomeksi sujuvaa. Rinnasteisista verbeistä רכב ratsastaa ja עוף lentää mitä ilmeisimmin toinen määrittää toista. Sen tähden on päädytty käännökseen hän lensi ratsastaen kerubilla. 33 Kielikuva kerubilla lentämisestä lienee modernille suomalaiselle lukijalle melko vieras. Toisaalta sen korvaaminen moderneilla vastineilla muuttaisi psalmin tyylin täysin. 34 Hepreankieleen perehtyneelle on selvää, ו יּ ד א että kerubilla lentäminen on ymmärrettävä parallelismin jälkimmäisen osan mukaisesti tavalla. Eriasia on, ymmärtääkö keskiverto suomalainen lukija parallelismit samalla.ע ל כּ נ פ י רוּח Metafora tuulen siivet ja niillä lentäminen on suomen kielessä yleisesti käytetty kielikuva, eikä 28 Yleisimmät merkitykset sanakirjoissa ovat ojentaa, levittää, taivuttaa tai kääntää. 29 Vrt. Brown 2002, Erityisesti sana ערפל yhdistyy usein Jumalan asuinsijaan, vrt. esim. Ex. 20:21, Deut. 4:11, 5:22, 1. Kun. 8:12, Job 22:13, Ps. 97:2. Sanojen חשׁך ja חשׁכה konnotaatiot ovat useimmiten negatiivisia, mutta poikkeuksena on esim. Deut. 5:23 (huom. teofania!). 31 So. pimeä pilvi, kätkeytyä pimeyteen, tummat vedet ja synkät pilvet. 32 Vrt. myös sanan ב ע merkityksiä sanakirjoissa, TWOT: By contrast [to ānān] āb seems to designate a particular cloud, generally a dark cloud in the sense of rain cloud ; BDB: dark cloud, rain-cloud 33 Voitaisiin kääntää myös hän ratsasti lentäen kerubilla. Verbillä רכב voi toisinaan olla myös sotavaunuilla ratsastamisen sivumerkitys ei kuitenkaan aina. Tämä vivahde jää tässä käännöksessä täysin huomiotta, mutta tapaa ilmaista kyseinen vivahde ei löydy suomesta. 34 Hankalinta modernille lukijalle voi olla nimenomaan sanan kerubi ymmärtäminen. Yritykset käyttää kerubin tilalla helpommin ymmärrettävää enkeliä tms. loisivat täysin erilaisen ja liian hempeän tunnelman. 8

9 sen korvaamiseen toisella ilmaisulla ole mitään syytä. Verbi דאה tarkoittaa nopeaa lentämistä 35. Käännöksessä sen sopivaksi suomalaiseksi vastineeksi on valittu kiitää. Jakeen 12 ensimmäisessä säkeessä sana ס ב יבוֹת יו on tulkittu kuuluvaksi yhteen sitä edeltävien sanojen kanssa ja sana ס כּ תוֹ sitä seuraavien sanojen kanssa (BHS:n säejaksotuksen mukaisesti, vastoin masoreettien atnāh-merkkiä). Käännökseen on lisätty sanat jonka oli asettanut, jotta sana ympärilleen olisi helpompi ymmärtää ja liittää lauseen syntaksiin hänen edellään olevasta kirkkaudesta vyöryi rakeita ja tulisia hiiliä 14 Herra pauhasi taivaassa, Korkein antoi äänensä kuulua 15 nuolia ampuen hän hajaannutti heidät ja salamoitaan iskien hän heidät kauhistutti Jae 13 on tekstikriittisesti ongelmallinen, ja käännös on tehty edellä esitetystä tekstirekonstruktiosta. Alkuosa on kirjaimellisesti käännettynä kirkkaudesta häntä vastapäätä kulki yli rakeita ja tulen hiiliä. Käännökseen on lisätty lauseen rakennetta helpottava sana oleva (ts. kirkkaus, joka oli hänen edessään ). Sana עבר on perusmerkitykseltään mennä omaa tietään, mennä läpi tai yleisimmin mennä yli. 37 Käännöksessä vyöryä on ajateltu toisaalta, että kyseinen sana saa suomessakin ylimenemisen konnotaatioita ( vyöryä yli, kieriä jne.), ja toisaalta se luo mielikuvaa massiivisesta purkauksesta, mikä on sopusoinnussa muun kontekstin kanssa (järistys, salamat, viha). Rakeiden ja tulisten hiilien tulkitseminen tuskin tuottaa vaikeuksia suomessakaan, ne on helppo yhdistää edellä esitettyihin kielikuviin vihan purkauksista. Selvää on, ettei rakeiden tai palavien hiilien päälle saaminen ole lainkaan miellyttävää! Jae 14 muodostaa jälleen kahden säkeen synonyymisen parallelismin. Ensimmäinen sana רעם tarkoittaa jyrisemistä, ukkostamista tai jylisevän äänen pitämistä, mitkä kuvainnollisesti tarkoittavat yksinkertaisesti vihaisena olemista 38 Käännös jylisi sopisi kontekstiin, sillä jylinä helposti yhdistetään salamoihin (vrt. jae 15). Käännökseen on kuitenkin valittu sana pauhasi, sillä se saa enemmän aikaan mielikuvaa vihaisena toimivasta Jumalasta (voi tosin olla vain subjektiivinen tulkinta). Jälkimmäinen säe on kirjaimellisesti käännettynä Korkein antoi äänensä. Kielikuva äänen antaminen on tässä tulkittu kovan äänen pitämisenä. Suomalainen vastine antaa äänen kuulua antaa mielestämme tämän vaikutelman. 35 BDB: to fly fast, fly swiftly, dart through the air. 36 Heprean syntaksi on myös hivenen vaikea ja on mahdollista, että kolmantena sanana oleva סתרו on myöhempi lisäys, (vrt. 2. Sam 22:12). Briggs & Briggs 1987, Ks. esim. HALOT, 799. Mielenkiintoinen, mutta täysin spekulaation asteelle jäävä pohdiskelu on, että olisiko tässä tekstikriittisesti vaikeassa jakeessa sana עברו alunperin ollut jokin verbin עבר II muoto. Tämä verbi esiintyy Raamatun hepreassa vain hitp. muodossa ja merkitsee vihan näyttämistä tai kiihtyneenä olemista (ks. HALOT ). 38 BDB: to make the sound of thunder, thunder; to rage. 9

10 Jakeessa 15 kummassakin säkeessä on kaksi rinnasteista lausetta. 39 Käännöksessä lauserakenne on muutettu suomen kielelle sopivammaksi niin, että ensimmäiset verbit on ymmärretty modaalisina/instrumentaalisina. Verbit,לקח lähettää ja רבב ampua on pyritty kääntämään sanoilla, jotka olisivat sopisivat niiden objekteihin ( nuolia ja salamoita ). Käännös lähetti nuoliaan kuulostaa suomessa liian tehottomalta. Nuolien ampuminen on myös ymmärrettävämpi ilmaus eikä silloin jää epäselväksi, mitä lähettämisellä tarkoitetaan. Salamoiden kanssa kävisi kyllä ampuminen, mutta sitä ei viitsi toistaa, kun se on jo käytetty edellisessä säkeessä. Salamoiden iskeminen on hyvä suomalainen idiomi, 40 joka sopii tähän. 16 Vesien lähteet tulivat esiin ja maan perustukset paljastuivat Ne tulivat näkyviin sinun käskystäsi, Herra kun puhalsit vihasi tuulen niiden päälle Sana א פ יק itsessään tarkoittaa kanavaa tai kuilua. Sanasanalta käännös vesien kanavat ei välitä sanojen oikeaa merkitystä. Sanapari א פ יק י מ י ם on nimittäin hepreassa idiomi ja tarkoittaa vesien (alku)lähdettä (vrt. Ps. 42:2, Laul. 5:12, Joel 1:20). Tässä se on rinnasteinen maan perustuksille. Selkeyden lisäksi kolmannessa säkeessä on toistettu esiintulemista ja paljastumista tarkoittava fraasi ne tulivat näkyviin. Jakeen viimeisenä säkeenä on נּ שׁ מ ת רוּח א פּ ך,מ mikä kirjaimellisesti merkitsee sinun sieraimesi hengen henkäyksestä. On selvää, että sieraimen hengen henkäys ei anna suomalaiselle lukijalle oikeaa kuvaa. Toisin kuin jakeessa 9, jossa sierain-metafora oli vielä א ף ymmärrettävä, tässä on keksittävä toinen vaihtoehto. Yksinkertainen ratkaisu on kääntää sana sen kuvainnollisella merkityksellä viha. Sana רוּח merkitsee yhtälailla henkeä ja tuulta, joista jälkimmäinen yhdistyy paremmalla tavalla vihaan. 41 Koska ן preposition -מ kausaalisuus tulee jo ilmi edellisessä säkeessä voi jälkimmäisen osan kääntää vapaammin kun -lauseena ja substantiivin kääntää verbillä puhaltaa, jolloin myös jälkimmäiseen säkeeseen saadaan predikaattiverbi נ שׁ מ ה ja on rytmiltään samanlainen kuin edellinen säe (siinähän predikaattiverbi oli otettu toistona kahdesta edellisestä säkeestä). Loppupäätelmät Esittämiimme käännösperiaatteisiin suhteutettuna olemme kokonaisuutena varsin tyytyväisiä käännökseemme. Teksti on edelleen säilyttänyt käännöksenä muotonsa ja runollisuutensa. Myös tekstin sisältö ainakin omasta mielestämme onnistuttu välittämään kohdekielelle. Kääntäminen on aina kompromisseja ja tasapainoilua monien vaihtoehtojen kanssa. Valitsemalla käännökseen jokin vaihtoehto, jokin piirre itse alkutekstissä aina menetetään. 42 Tämä on totta tässäkin käännök- 39 Parallelismista johtuen on todennäköisempää tulkita monikon 3. persoonan suffiksi sanassa ו י פ יצ ם samaa tarkoittavaksi kuin jälkimmäisen puoliskon sanassa ו י ה מּ ם eli heidät, mikä taas ilmeisesti viittaa jakeessa 4 mainittuihin vihollisiin (näin eksplikoivat esim. Kirkkoraamattu 1992, New Living Translation, New International Version ja New King James Version). Toinen vahtoehto sanan ו י פ יצ ם suffiksille olisi edellä oleva nuolet (siis: ampui nuoliaan yltympäriinsä ), mutta vastaava tulkinta ei käy sanan ו י פ יצ ם kanssa (tulkinnat pelotti salamoita, pelotti nuolia eivät käy). 40 Vrt. Ukko-ylijumala, joka iski salamoitaan kivisellä vasarallaan. Tästä johtuen sanotaan salaman iskevän taivaasta. 41 Vihan tuuli on suomessa varsin ymmärrettävä kielikuva. Sitä lähellä on myös tavallinen ilmaus olla vihaisella tuulella. Sanapari vihan henki saattaa tuoda mieleen jonkinlaisen pinttyneen ja negatiivisen asenteen, vrt. lausetta sinussa on vihan henki. 42 Vrt. Tuggy 2003, ,

11 sessä. Monia semanttisia vivahteita yksittäisille sanoille (רכב. esim ) ei ole pystytty kääntämään. Painollisten sanojen määrää säkeessä ei ole edes yritetty säilyttää. Toisaalta tämä on piirre, joka ei suomen kielessä ole edes samalla lailla merkityksellinen kuin heprealaisessa runoudessa. Runollisia piirteitä on haettu muotoilemalla säkeet suomenkielessä rytmikkäiksi kokeilemalla vaihtoehtoisia sanoja ja sanajärjestyksiä 43. Huomasimme, että tekstissä olevat metaforat eivät kaikki ole laadullisesti tai funktioltaan samanlaisia. Ensiksi on metaforia, jotka riippuvat paljon kohdeyleisön maailmankuvasta, kulttuurista ja kielestä. Tällaisia ovat esimerkiksi metaforat savu nousee nenästä tai maan perustukset järisevät. Tällaiset metaforat voivat olla ymmärrettäviä tai ei riippuen lähde ja kohde kielen/kulttuurin/maailmankuvan välisistä eroista. Perusperiaatteenamme oli, että metafora säilytetään, jos se on ymmärrettävä. Jälkeenpäin tarkasteltuna, varsin suuren osan edellä kuvatuista metaforista olemme säilyttäneet. Metaforia on ainoastaan tyylillisesti hiottu suomen kieleen paremmin istuviksi, mutta sen komponentteja ei ole vaihdettu. Ainoastaan jakeiden 9 ja 16 lopuissa metaforan komponentteja on muutettu. Toisaalta havaitsimme, että tekstissä on metaforia, jotka pikemminkin kuuluvat runolliseen ilmaisuun, eikä välttämättä ole kyseisen kielen erityisomaisuutta. 44 Tällaisena voitaisiin pitää esimerkiksi metaforia synkät vedet tai tuulen siivet (näin tulkittuna lähes jokainen ilmaus tekstikohdassa on metaforinen ). 45 Tällaisia emme käännöksessä halunneetkaan muuttaa, sillä halusimme säilyttää runollisen tyylin. Ainoastaan Jumalan ja pimeyden -metaforan kanssa arvelimme, että se saattaa olla suomalaisessa kontekstissa vaikeammin ymmärrettävä kuin alunperin. Näiden lisäksi tekstissä esiintyneissä metaforissa on vielä kolmaskin taso. Tekstissä on epäilemättä ilmauksia, jotka alun perin eivät ehkä ole olleet metaforia, mutta on myöhemmin sellaisiksi tulkittu. Esimerkiksi Jumalasta käytetyt antropomorfismit (suu, nenä, jalat) on luultavasti tekstin syntyaikoina tulkittu hyvinkin konkreettisesti. Kääntäessämme samat ilmaukset suomeksi, lukijat todennäköisesti tulkitsevat ne metaforina. Näin käännökseen on tullut luotua (tai tekstin lukija luo) metaforia, joita siinä alunperin ei ole ollut. Huomionarvoinen seikka käännösprosessista on vielä se, miten paljon eksegeettisellä taustatyöskentelyllä on merkitystä. Esimerkiksi syntaktisesti tai semanttisesti vaikea tekstimuoto voi johtua tekstin korruptiosta. Joutuu väärille jäljille, jos jättää tekstikritiikin huomiotta ja alkaa pohtia, mitä sekundäärisen tekstin vaikea metafora tarkoittaa (vrt. esim. jakeen 14 loppu rakeita ja palavia hiiliä tai jakeen 13 pilvet ). Tekstin arkaaisuuden, redaktiohistorian ja tyylin huomioiminen puolestaan on luultavasti vaikuttanut siihen, millaisia käännösperiaatteita ja toisaalta käännösratkaisuja yksittäisten ilmausten kohdalla valinneet käytettäväksi. Näiden lisäksi jokaisen yksittäisen sanan tai 43 Sanajärjestyksestä suomalaisissa raamatunkäännöksissä ks. Mielikäinen 2000, , jonka mukaan esim. vuoden 1992 Raamatussa on käytetty huomiota herättävästi objekti-. adverbiaali- tai predikatiivialkuista lausetyyppiä (erityisesti VT:n runokirjoissa). Meidänkin käännökseen näinkin pienessä tekstikatkelmassa tällaisia oli lausetyyppejä oli tullut huomattavan paljon, esim. jae 9 toinen säe sekä jae On tietenkin totta, että nämä kaksi kategoriaa metaforista menevät myös päällekkäin eikä mikään metafora voi puhtaasti olla kielestä/kulttuurista/maailmankuvasta riippumaton tai toisaalta ymmärrettävä ainoastaan yhdessä kielessä/kulttuurissa/maailmankuvassa. 45 Mielenkiintoista, että tällaiset metaforat tuntuvat useammin koostuvat substantiivista ja sitä määrittävästä sanasta kun taas edelliseen ryhmään kuuluu paljon substantiivi + verbi (+adverbi) -tyyppisiä ilmauksia. 11

12 ilmauksen kohdalla eksegeettinen tekstin sisällön selvittäminen on ollut koko käännöstyön perusta. 46 Kirjallisuus ANDERSON, A. A The Book of Psalms. Vol. 1. New Century Bible. London: Oliphants. BRIGGS, CHARLES AUGUSTUS & BRIGGS, EMILIE GRACE 1987 A Critical and Exegetical Commentary on the Book of Psalms. Edinborough: T & T Clark. BROWN, WILLIAM P Seeing the Psalms. A Theology of Metaphor. Louisville: Westminster John Knox Press. CRAIGIE, PETER C Psalms Word Biblical Commentary 19. Waco, TX: Word Books. CROSS, F. M. & FREEDMAN, D. N A Royal Song of Thanksgiving. Journal of Biblical Literature 72. HOSSFELD, FRANK-LOTHAR & ZENGER, ERICH 1993 Die Psalmen I, Psalm Die Neue Echter Bibel. Würzburg: Echter Verlag KELA, MARIA 2007 Jumalan kasvot suomeksi: Metaforisaatio ja erään uskonnollisen ilmauksen synty. Jyväskylä Studien in Humanities 82. KRAUS, HANS-JOACHIM 1993 Psalms 1 59: A Continental Commentary. Translated from the 5th edition of Psalmen, 1. Teilband. Minneapolis: Fortress Press. MIELIKÄINEN, AILA 2000 Miten kieli hengellistyy? Pipliakielestä kirjakieleksi. Kotimaisen kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 105. Helsinki, TUGGY, DAVID 2003 The Literal-Idiomatic Bible Translation Debate from the Perspective of Cognitive Grammar. The Bible throught Metaphor and Translation: A Cognitive Semantic Perspective. Ed. Kurt Feyaerts. Religions and Discourse 15. Oxford: Peter Lang. WEISER, ARTUR 1986 The Psalms: A Commentary. London: SCM Press. Lyhenteet BDB BHS HALOT The New Brown, Driver, and Briggs Hebrew and English lexicon of the Old Testament. Based on the lexicon of William Gesenius as translated by Edward Robinson. Biblia Hebraica Stuttgartensia. Koehler, Ludwig & Baumgartner, Walter. Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament. 46 Vrt. Tuggy 2003, 277: The only hope we have of balancing well in such a situation [between literalism and idiomaticism] is to interpret the source text very accurately and to have a thorough knowledge of, and fertile but well disciplined creativity in, the target language as well. 12