PSALMI 102:1 12 KÄÄNNÖS. Marika Pulkkinen ja Saara Saturo

Transkriptio

1 Marika Pulkkinen ja Saara Saturo PSALMI 102:1 12 KÄÄNNÖS 1. Kurjan rukous, kun hän kääntyy Herran eteen vuodattaen ahdistuksensa. 2. Herra, kuule minun rukoukseni ja päästä avunhuutoni luoksesi. 3. Älä kätke kasvojasi hädänpäivänäni. Kallista korvasi minua kohti. Kun huudan sinua avukseni, kiiruhda kurjuuteeni! 4. Päiväni hupenevat savuna, luitani polttaa kuin ne olisivat tulessa. 5. Sydämeni on kuivunut kuin kärventynyt ruoho. Unohdan syödä leipääni. 6. Huokailen ääneen. Olen luuta ja nahkaa. 7. Olen kuin huuhkaja autiomaassa, olen kuin pöllö raunioilla. 8. Valvon ja olen kuin yksinäinen lintu katolla. 9. Koko päivän viholliseni herjaavat minua, pilkkaajani kiroavat nimeeni. 10.Syön tuhkaa kuin leipää, maustan juomani kyyneleillä. 11.Vihasi ja murheesi takia sinä nostat minut ja viskaat maahan. 12.Päiväni ovat kuin pidentyvä varjo, minä kuivun kuin ruoho. 1

2 JOHDANTO Psalmia pidetään ongelmallisena erityisesti sen takia, että siinä näyttäisi yhdistyvän yksilölliseen valitukseen yhteisöllistä ylistystä. Psalmissa ei olisi ongelmaa, jos se kokonaisuutena koostuisi vain jakeista 1-12, jotka ovat selkeästi yksityistä valitusta. Yksityisiä valituksia kuitenkin seuraavat profetialliset lupaukset, jotka ovat yksityisissä valituslauluissa epätavallisia. 1 Monet tutkijat pyrkivät jakamaan psalmin osiin alkujaan eri psalmeiksi tai olettamalla että yksityinen valitus on myöhemmin tulkittu yhteisöllisesti ja sitten lisätty psalmiin. On myös ehdotettu, että se olisi yhdistelmä monista vanhemmista valituksista ja hymneistä. Psalmin yhtenäisyys kuitenkin viittaa yhteen kirjoittajaan. 2 Useat tutkijat eivät kuitenkaan näe ongelmaa psalmissa. Muun muassa C. Westerman tulkitsee koko psalmin yksityiseksi kiitoslauluksi, jolloin jakeet voidaan nähdä uskontunnustuksena. 3 Artur Weiser ratkaisee ongelman ottamalla huomioon psalmin käyttötarkoituksen yhteisöllisenä rukouksena. Tällöin on selvää, miksi yksilön huolet muuttuvat yhtäkkiä lupauksiksi koko kansalle. 4 Me voimme psalmia kääntäessämme sivuuttaa tämän ongelman, sillä jakeemme 1-12 voidaan selvästi luokitella yksityiseksi valitukseksi, riippumatta siitä, onko jatko samaa lajia vai jotakin muuta. Tässä yksityisen ihmisen valituksessa jakeissa 1-12 rukoilija nimetään kurjaksi ( ). Psalmissa on monia viittauksia, että se kuuluisi sairaus- ja parannuspsalmien yhteyteen, mutta siinä puhutaan myös vihollisten vainosta. Psalmi on todennäköisesti toiminut eräänlaisena rukouskaavana, jota käytettiin julkisissa palvontamenoissa. Kristillisessä kirkossa psalmia on perinteisesti käytetty katumuspsalmina. 5 Psalmi ajoitetaan yleensä eksiilin aikaan tai heti sen jälkeen ennen toisen temppelin rakentamista. Ajoitus perustuu osittain siihen, että psalmissa kärsivä ja ahdistunut rukoilija laittaa toivonsa Jumalan tekoihin, joiden odotetaan tapahtuvan tulevaisuudessa. 6 1 Allen 1983, Dahood 1970, 10; Weiser 1986, Allen 1983, Weiser 1986, Kraus 1989, 284; Weiser 1986, 652; Allen 1983, Terrien 2003, 699; Kraus 1989,

3 KÄÄNNÖSPERIAATTEESTA Käännöstyössä lähtökohtanamme on ollut kääntää hepreasta suomeen lähtökieliuskollisesti. Tekstipohjana on käytetty masoreettista tekstiä Biblia Hebraica Stuttgartensian ( ) mukaan. Heprean kielen sanat on pyritty kääntämään suomenkielisillä vastineilla aina, kun se on ollut mahdollista. Joissakin tapauksissa olemme kuitenkin joutuneet korvaamaan hepreankielisiä sanoja ja ilmaisuja joillakin muilla suomenkielisillä ilmaisuilla. Tällöin olemme soveltaneet Eugene Nidan 1960-luvulla kehittämää dynaamisen ekvivalenssin eli vastaavuuden periaatetta. 7 Teoria syntyi siitä havainnosta, että sanatarkka käännös ei välttämättä vastaa lähdetekstin välittämää sanomaa, mikä sillä on ollut omassa kulttuurissaan, vaan se jää pelkäksi hahmotelmaksi. Lähtökielikeskeisyys ei siis ole sama asia kuin lähtökieliuskollisuus. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi jotkin vakiintuneet kielikuvat, jotka kirjaimellisesti ja sanatarkasti käännettyinä herättäisivät suomenkieliselle lukijalle mielikuvia, jotka eivät vastaa lähtötekstin merkitystä. Näissä tapauksissa olemme perustelleet ratkaisumme erikseen ja olemme pyrkineet pitäytymään mahdollisimman lähellä hepreankielistä ilmaisua. Nidan teoriaa edelleen kehittivät John Beekman ja John Callow. Idiomaattisen käännösperiaatteen mukaan tärkeää on kääntää alkukielen merkitys ja dynamiikka. 8 Kääntämisessä tulee huomioida se, millaisia idiomeja kohdekielen kulttuurissa ja kielessä on. Näitä käännösteorioita on arvosteltu siitä, että ne näkevät merkityksen ilmaisemisen käännöstyön keskeisimmäksi tehtäväksi. Katharina Reiss ja Hans Vermeer esittivät 1980-luvulla, että käännöstyö ei ole vain kielitiedettä, vaan samalla myös kulttuurin siirtämistä ja välittämistä. Ei voida olettaa, että olisi olemassa jokin universaali merkitys, joka olisi mahdollista kääntää kielestä toiseen. 9 Käännöstyössä keskeiseksi kysymykseksi nousee myös se, mikä on tekstin tavoite, skopos. Reiss ja Vermeer ovat kritisoineet dynaamisen ekvivalenssin periaatetta myös siitä, että lähdekielen tekstin ja kohdekieleen käännetyn tekstin viestintätehtävä voi harvoin vastata toisiaan. 10 Tämän vuoksi emme ole kääntäessämme muuttaneet alkuperäistä tekstiä niin radikaalisti, että siitä välittyisi meidän oma tulkintamme. Tai ainakin olemme pyrkineet tähän. Käsittelemämme tekstikohta on ongelmallinen myös sen suhteen, että kyseessä on runomuotoinen teksti, jossa tärkeänä osana on tekstin äänneasu ja rytmi. 7 Kela 1999, Kela 1999, Kela 1999, Kela 1999, 54. 1

4 Tällaisten seikkojen huomioimisen olemme joutuneet sivuuttamaan lähes kokonaan. Emme esimerkiksi ole valinneet suomenkielisiä vastineita hepreankielisille sanoille niiden foneettisen vastaavuuden perusteella, vaan olemme keskittyneet sanojen semanttiseen vastaavuuteen, mikä sekin on lähes mahdotonta. Psalmissa 102 on myös melko selvä runomitta: kolme painollista sanaa kussakin säkeessä (3+3). Välillä tätä mittaa rikotaan. Epämuotoinen rakenne ei välttämättä viittaa psalmin redaktioon eli kaanonin kokoajien tekemiin lisäyksiin, vaan runomitan vaihtelu on tyypillinen piirre psalmeissa. 11 Joissakin tapauksissa muutokset saattavat kuitenkin antaa vihjeen siitä, että säe olisi alun perin ollut säännöllinen, mutta siitä olisi pudonnut jokin sana pois (ks. selitys jakeesta 3). JAE JAKEELTA. - Kurjan rukous, kun hän kääntyy Herran eteen vuodattaen ahdistuksensa. 1 Jae 1 toimii psalmin päällekirjoituksena eli otsikkona. Suurimmasta osasta psalmeja käytetään nimitystä ylistyslaulu. Psalmin 102 vastaava termi rukous voi viitata joko yksityiseen rukoukseen tai yhteisön rukoukseen. 12 Rukouksen esittäjä ilmaistaan adjektiivilla kurja, köyhä, puutteenalainen. Jakeessa 1 psalmin esittäjä ilmaistaan kolmannessa persoonassa. Psalmeille annettujen otsikoiden funktiota ei tarkalleen tiedetä. Luultavasti otsikoinnit ovat myöhempiä lisäyksiä, kaanonin muodostumisen yhteydessä annettuja. Mikäli niiden funktio tiedettäisiin paremmin, tunnettaisiin enemmän psalmien käytöstä tuon ajan seurakunnissa, kodeissa ja jumalanpalveluksissa Kraus 1989, Allen 1983, Smend 1978,

5 . 2 Herra, kuule minun rukoukseni ja päästä avunhuutoni luoksesi. Jakeessa 2 siirrytään minämuotoiseen ilmaisuun: ensimmäisessä jakeessa ilmaistu kurja puhuttelee Herraa ( Jahve) toisessa persoonassa käskevässä imperatiivissa. Jakeessa on kaksi paralleelista lausetta, mikä on tunnusomaista hepreankieliselle psalmirunoudelle. Paralleeli-ilmauksina toimivat tässä rukoukseni ja avunhuutoni. Hepreaksi jae muodostuu kahdesta kolmen sanan säkeestä (3+3). Tällainen runomitta dominoi psalmia Suomennoksessamme emme ole pyrkineet säilyttämään alkukielistä runomittaa. Sen sijaan säekertorakenteen olemme pyrkineet tuomaan esille myös suomennoksessa. Näin käännöksellä on mahdollista välittää heprean paralleeli-ilmauksin etenevä runorakenne, missä sama aihe toistetaan hieman toisin sanoin. Psalmi muodostuu siis eräänlaisista säepareista. : Älä kätke kasvojasi hädänpäivänäni. Kallista korvasi minua kohti. Kun huudan sinua avukseni, kiiruhda kurjuuteeni! Jakeessa 3 esiintyy monimerkityksinen ilmaus p nîm (mm. kasvot, pinta). Psalmirukouksissa usein esiintyvä ilmaus Kasvojen kirkastamisen tai kohottamisen vastakohtana esiintyy Kasvojen kätkeminen (17 kertaa). 15 Subjektina on kaikissa tapauksissa Jumala. Suomenkielisissä raamatunkäännöksissä ilmaus käännetään useimmiten niin, että lähdekielen kasvot on näkyvissä käännöksessä. Konkreettisen merkityksensä lisäksi p nîm voi merkitä läsnäoloa, tässä 14 Allen 1983, Kela 1999,

6 tapauksessa Jumalan läsnäoloa. 16 Tällöin olisi mahdollistaa kääntää kohta esimerkiksi: Älä kätkeydy minulta. Tällainen käännös pyrkii luomaan lähdetekstin pohjalta idiomaattista suomea. Olemme kuitenkin päätyneet käännösratkaisussamme säilyttämään sanan kasvot. Vaikka puhe Jumalan kasvoista saattaisi johtaa antropomorfiseen Jumalakuvaan, on runomuotoisessa tekstissä mahdollisuus laajempaan pelivaraan. Ilmaus tulee ymmärtää metaforisesti. Suomen kielellä viittaus kasvojen abstraktiin tulkintaan on mahdollista ilmaista myös verbin avulla: Älä piilota kasvojasi minulta kuulostaa arkikielisemmältä kuin Älä kätke kasvojasi minulta. Toki sekin tulisi kyseenalaistaa, että onko psalmikäännöksissä välteltävä arkikielisyyttä. Tässä tapauksessa metaforan häivyttäminen olisi arveluttava ratkaisu, minkä taustalla saattaisi vaikuttaa kääntäjän pyrkimys välttää antropomorfismeja. Vastuu ja vapaus tekstin tulkinnasta jäävät loppujen lopuksi kuitenkin lukijalle. Liiallinen selittäminen ja silottelu eivät käännöstyössä ole tarpeen vaan suorastaan vahingollista. Kahden viimeisen säkeen ( Kun huudan sinua avukseni / kiiruhda kurjuuteeni!) kääntäminen aiheutti ongelmia, mihin kommentaarit eivät antaneet selvennystä. Käännöksessämme olemme poikenneet kommentaattoreiden käännösehdotuksesta, mikä mahdollisesti johtuu siitä, ettemme osaa lähdekieltä riittävän hyvin. Pelkkä sanakirjan antama merkitys ei aina avaa sanan semanttista kenttää ja funktiota eri lauseyhteyksissä riittävän hyvin. Leslie Allen ehdottaa kommentaarissaan käännökseksi: Answer me quickly now that I call. Allen on vaihtanut alkukielen paralleeliparien järjestystä. Hän on ymmärtänyt merkityksessä nyt. 17 H. J. Kraus sen sijaan ehdottaa: On the day I call, answer me speedily! Hän on pitänyt ilmausten alkuperäisen järjestyksen ja säilyttänyt myös sanan day ( päivä). 18 The Anchor Bible -sarjan psalmikommentaarissa Dahood, joka usein on erimielinen muiden kommentaattoreiden kanssa, on tässä kohdin samoilla linjoilla: On the day I call / Hasten to answer me. Hieman näistä poikkeaa Erich Zengerin saksannos: Wenn ich dich anrufe, erhöre mich bald! 19 Alkutekstissä kutsumista ilmaiseva verbi ( ) on yksikön ensimmäisessä persoonassa 'huudan', 'kutsun', eikä objektia ole ilmaistu. -juurella on 16 Kraus 1989, Allen 1989, Kraus 1989, Zenger 2008, 37. 4

7 kuitenkin myös merkitys huutaa avuksi (Herraa) 20, jolloin objekti olisi pääteltävissä kontekstista. Zenger on lisännyt tämän käännösehdotukseensa: 'dich' eli 'sinua'. Objekti on mahdollista päätellä myös seuraavasta säkeestä, missä verbi on käskevässä imperatiivissa yksikön toisessa persoonassa ( kiiruhda). Kaikki mainitsemamme kommentaattorit lisäävät verbiin kiiruhda myös ajatuksen vastaamisesta. Tällaista sanaa ei kuitenkaan ole alkutekstissä. Imperatiiviin liittyy substantiivi, johon on liitetty yksikön ensimmäisen persoonan possessiivisuffiksi ( kurjuuteni). The Brown-Driver-Briggs -sanakirja tarjoaa -juuren selityksissä sanaliitoksen ja viittaa psalmikohtiin, missä tällainen esiintyy. 21 Sanakirja ei kuitenkaan vastannut itse ongelmaan: mistä vastaamisen ajatus on saatu käännöksiin ja minne kurjuus on häivytetty? Ratkaisu mahdollisesti löytyisi siitä, että olemme ymmärtäneet sanan väärin. Emme kuitenkaan tyytyneet jäljittelemään kommentaarien tarjoamia käännöksiä, vaan pyrimme luomaan oman käännöksen alkukielen pohjalta Päiväni hupenevat savuna luitani polttaa kuin ne olisivat tulessa. Tutkimuksessa vallitsee erimielisyys sanaan savu liitetystä prepositiosta ja sen funktiosta lauseessa. Dahood esittää, että prepositio b tulisi tulkita komparatiiviseksi (Päiväni hupenevat nopeammin kuin savu.) Tätä tulkintaa hän perustelee seuraavassa säkeessä esiintyvällä prepositiolla k (kuin tulessa), missä sen funktio on sama kuin edellisen säkeen b (kuin savu). 22 Dahood vieroksuu sitä, että prepositio tulkittaisiin kopiointivirheeksi, joka tulisi korjata. Olemme kuitenkin kääntäneet kohdan 'savuna' emmekä kuten Dahood ehdottaa (nopeammin kuin savu). Suomen kielellä on mahdollista kääntää b -preposition merkitys instrumentaalisena. 20 Liljeqvist 2004, Ps. 69:18 Älä kätke kasvojasi palvelijaltasi. Minä olen ahdingossa, vastaa jo minulle! Ps. 102:3 sekä Ps. 143:7 Vastaa minulle Herra, vastaa pian, kauan en enää jaksa! 22 5

8 Loppujen lopuksi merkitys pysyy melko samana. Psalmin minä pyrkii kuvaamaan, kuinka hänen päivänsä ovat kulumassa vähiin. Tämä vivahde johdattaakin lukijan pohtimaan, onko rukoilija kuolemassa? Eksiilin aikaisessa juutalaisessa kirjallisuudessa esiintyy usein ajatus, että ihmiselle koituva sairaus on Jumalan rangaistus ihmisen synneistä. Jotta Jumala parantaisi ihmisen, on hänen tunnustettava syntinsä. 23 Masoreettisessa tekstissä jakeen 4 sana on kirjoitettu maqq fyhdysviivalla, mikä aiheuttaa sen, ettei sanan merkitystä tunneta. Apparaatissa on ilmoitettu todennäköiseksi lukutavaksi ilman viivaa, jolloin ilmaisu kääntyisi kuin tulisija / liesi / tuli. Luita polttava tulen kuumuus todennäköisesti viittaa kuumeeseen ja sitä kautta fyysiseen sairauteen : -. 5 Sydämeni on kuivunut kuin kärventynyt ruoho. Unohdan syödä leipääni. Jakeessa 5 esiintyvä ihmisen elimistöön liittyvä termi sydän on ymmärretty moraalin keskukseksi. 25 Vaikka sydämen metaforinen käyttö poikkeaa tästä merkityksestä länsimaisessa nykykulttuurissa, missä sydän liitetään useimmiten tunteiden keskukseksi, olemme kääntäneet heprean sanan suomen sanatarkalla vastineella. On mahdollista, että tällainen käännös ei välitä suomenkieliselle lukijalle samaa viestiä kuin minkä hepreankielinen teksti välitti eksiilin aikaiselle lukijalle. Mutta jotta sanan sydän voisi korvata jollain muulla, vaatisi se tässä yhteydessä liian vaativaa pohdintaa siitä, miksi sydämen ei voisi ajatella kuvaavan moraalin keskusta? Viittaukset kuivuuteen ja kärventyneeseen ruohoon kuvastavat ekologisia olosuhteita, missä psalmi on syntynyt: kuivuus ja veden puute oli todellinen uhka hengissä selviämiselle Zenger 2008, Kraus 1989, Allen 1989, 9. H. W. Wolff: Anthropology of the Old Testament (1974, 45). 26 Brown 2002,

9 . 6 Huokailen ääneen. Olen luuta ja nahkaa. Jae 6 on monilta osin ongelmallinen kääntää suomen kielelle. Hepreankielinen teksti poikkeaa tässä kohdin psalmin runomitasta, joka pääasiallisesti psalmin osassamme on 2 kertaa kolme painollista sanaa (3+3). Jakeen 6 ensimmäinen rivi sisältää vain kaksi painollista sanaa, minkä vuoksi tutkijat ovat esittäneet, että jakeesta puuttuisi jokin sana, luultavimmin verbi. Masoreettisen tekstin apparaatti ehdottaa puutuvaksi sanaksi joko ammun (ammua) tai riudun / makaan voimattomana. Tekstikriittisesti tarkasteltuna todennäköisemmäksi lukutavaksi G. R. Driver esittää sanoja '(sillä) unohdan'. 27 Näiden ehdotusten valossa käännös voisi olla: "Riudun huokaukseni äänestä." Suurin piirtein näin on kääntänyt kommentaarissaan H. J. Kraus: I am tired from loud sighing. Emme kuitenkaan ole nähneet tarpeelliseksi lisätä jakeeseen mitään ylimääräistä sanaa, sillä se ei toisi uutta tarpeellista lisätietoa. Jakeen toinen säe on saanut käännöksessämme idiomaattisen käännösperiaatteen mukaisen ratkaisun. Sananmukaisesti kohta kuuluisi: Luuni tarttuu lihaani. Tällainen ilmaus on kuitenkin suomen kielelle vieras. H. J. Kraus esittää kommentaarissaan, että jakeessa kuvataan nääntyneen ihmisen tilaa, jolloin hän on "vain luuta ja nahkaa". 28 Tällaiseen nälkiintyneeseen tilaan viittaa myös edellinen jae. Voisikin nähdä, että jakeiden 5 ja 6 paralleeli-ilmaukset liittyvät toisiinsa ikään kuin ristikkäin: Sydämeni on kuivunut kuin kärventynyt ruoho (5a), Huokailen vain (6a) Unohdan syödä leipääni (5b), Olen luuta ja nahkaa (6b)..7 Olen kuin huuhkaja autiomaassa, 27 Allen 1983, Kraus 1989, 285. Kraus viittaa edelleen H. W. Wolffin teokseen Athropology of the Old Testament (1974, 28). 7

10 olen kuin pöllö raunioilla. Tämän jakeen kääntämisessä ongelmallisia ovat lintujen nimet. Niiden tarkat lajit eivät ole selvillä, mutta niiden tiedetään olevan kultillisesti epäpuhtaita ja syötäväksi kelpaamattomia lintuja, sillä ne mainitaan epäpuhtaiden lintujen listassa Lev.11: Eri käännöksissä linnuiksi on ehdotettu mm. erilaisia pöllöjä, pelikaania, haukkaa ja naakkaa. Lintujen tehtävä metaforassa on tuoda esille ajatus yksinäisyydestä ja eristäytyneisyydestä. 29 Lintuja käytetään kuvaamaan samankaltaista lohdutonta yksinäisyyttä myös esimerkiksi Babylonialaisessa valituslaulussa Istarille ja arabialaisessa runoudessa. 30 Päädyimme kääntämään ensimmäisen linnun ( ) huuhkajaksi, samoin kuin Uusi Kirkkoraamattu. Mietimme vaihtoehtoisia käännöksiä muista autiomaahan sopivista linnuista, joihin voidaan liittää yksinäisyyden ajatus. Huuhkaja oli näistä paras, sillä siihen ei liity muita merkitystä sotkevia mielikuvia, kuten esimerkiksi kotkaan, johon usein liitetään uljaus ja mahtavuus. Seuraavan linnun ( ) käänsimme pöllöksi, määrittelemättä sen tarkemmin lajia. -.8 Valvon ja olen kuin yksinäinen lintu katolla. Jakeen ensimmäinen verbi ( ) voidaan kääntää myös "en nuku tai vartioin tai kuten Vanhassa kirkkoraamatussa olen uneton. Ajatuksena on se, että yökään ei tuo helpotusta rukoilijan yksinäisyyteen. Yksinäinen lintu katolla pyrkii metaforana tuomaan ajatuksen yksinäisyydestä, kuten edellisessäkin jakeessa. Tavallisesti katolla näkee kokonaisen lintuparven, mutta nyt siellä on vain yksi yksinäinen lintu Koko päivän viholliseni herjaavat minua, pilkkaajani kiroavat nimeeni. 29 Brown 2002, 146; Davidson 1998, Kraus 1989, 285; Brown 2002, Davidson 1998,

11 Tässä jakeessa ongelmallista oli jakeen jälkipuoliskon kääntäminen. Ilmaisu tarkoittaa he vannovat minun kauttani. Mielestämme suomen kielessä vannominen jonkun nimen kautta ei varsinaisesti tarkoita tuolle jollekin pahaa. Ajatuksena on että psalmin puhujan pilkkaajat vannovat hänen nimeensä huonossa merkityksessä. Tämän takia olemme korvanneet verbin vannoa verbillä kirota. Tämän kiroamisen kautta puhujan nimestä tulee pilkkanimi kaikelle, mikä on Jumalan hylkäämää Syön tuhkaa kuin leipää, maustan juomani kyyneleillä. Psalmin puhujan elämästä on kadonnut kaikki ilo ja hänen ravintonaan on tuhka ja kyyneleet, jotka tavallisesti kuvaavat nöyryytystä ja surua. 33 Leipä tarkoittaa usein kaikenlaista ravintoa ja etenkin Uudessa testamentissa myös hengellistä ravintoa. Psalmissa kuitenkin puhutaan fyysisistä rasituksista, joten järkevintä on ymmärtää lause niin kuin se on. Ruoka ei maistu miltään, sillä elämä on ahdistusta. Kyyneleillä usein viitataan tuskaan, katkeruuteen ja henkilökohtaiseen ahdistukseen. 34 Tässä käytetty verbi tarkoittaa kirjaimellisesti sekoittaa. Tämä verbi esiintyy usein yhteydessä, jossa juomaan sekoitetaan joitain mausteita..11 Vihasi ja murheesi takia sinä nostat minut ja viskaat maahan. Epätoivoisena ja kärsien rukoilija makaa maassa, kun Jumala nostaa hänet ja paiskaa takaisin maahan. Kärsivä yksilö elää piinallisessa todellisuudessa, jossa Jumalan voiman kaksi puolta tulevat esille. Maasta nostamisen voi ymmärtää Jumalan huolenpidoksi, mutta maahan viskaamisen on osoitus Jumalan voimasta ja mahtavuudesta. Tähän jakeeseen liittyy orientoiva metaforisuus, josta Lakoff ja 32 Davidson 1998, Davidson 1998, Brown 2002,

12 Johnson puhuvat. Ajatus on, että ylhäällä on hyvä ja alhaalla paha. 35 Maassa on näin ajateltuna huono olla, joten siihen viskaaminen on pisteenä kaikille edellä luetelluille kärsimyksille..12 Päiväni ovat kuin pidentyvä varjo, minä kuivun kuin ruoho. Jakeessa maalataan kuva lopusta, joka on lähellä. Sanan voisi kääntää myös pidentynyt, jolloin välittyisi kuva, että tämän huonommaksi asiat eivät voi mennä. Päädyimme kuitenkin kääntämään sanan pidentyvä, jolloin mielikuva on, että asiat muuttuvat edelleen kurjemmiksi ja kurjemmiksi. Varjot usein yhdistetään kuolemaan ja tässäkin merkitys todennäköisesti on, että päivät käyvät vähiin kuoleman lähestyessä. Vesi on perinteisesti luonnossa elämän lähde, joten sen puute eli kuivuminen viittaa myös kuolemaan. Uudessa kirkkoraamatussa sanajärjestystä on muokattu runollisemmaksi: Ruohon lailla minä lakastun. Heprealainen runokieli on täynnä toistoja, symmetriaa ja parallelismeja, jotka vaikuttavat sanajärjestykseen. Käännettäessä sanajärjestyksiä on välillä muokattava, jotta typografia ja säejako vastaavat alkuperäistä. Suomeen käännettäessä pieni sanajärjestyksen muuttaminen antaa usein myös juhlallisen ja runollisen muodon lauseille. 36 Me emme ole muuttaneet sanajärjestystä ylätyyliseksi, sillä "arkinen" sanajärjestys sopii psalmin muuhun tyyliin paremmin. LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Allen, Leslie C Word Biblical Commentary. Volume 21. Psalms Waco, Texas: Word Books Publisher. Brown, William P Seeing the Psalms. A Theology of Metaphor. Louisville, London: Westminster John Knox Press. Dahood, Mitchell S.J. 35 Stienstra 1993, Mielikäinen 2000,

13 1970 The Anchor Bible. Psalms III Garden City, New York: Doubleday & Company, Inc. Davidson, Robert 1998 The Vitality of Worship. A Commentary on the Book of Psalms. Edinburg: The Handsel Press Ltd. Kela, Maria 1999 Jumalan kasvot suomeksi. Metaforisaatio ja erään uskonnollisen ilmauksen synty. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Liljeqvist, Matti 2004 Heprea-suomi, aramea-suomi. Vanhan testamentin sanakirja. Helsinki: Aikamedia Oy. Mielikäinen, Aila 2000 Miten kieli hengellistyy? Matti Punttila, Raimo Jussila & Helena Suni (toim.), Pipliakielestä kirjakieleksi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 105. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Kraus, Hans Joachim 1989 Psalms A Commentary. Minneapolis: Augsburg Fortress. Smend, Rudolf 1978 Vanhan testamentin synty. Suomeksi toimittanut Martti Nissinen. Helsinki: Yliopistopaino. Stienstra, Nelly 1993 YHWH is the Husband of his People. Analysis of a biblical metaphor with special reference to translation. Kampen, The Netherlands: Kok Pharos Publishing House. Terrien, Samuel 2003 The Psalm. Strophic Structure and Theological Commentary. United States of America: Eerdmans Publishing Co. Weiser, Artur 1986 The Psalms. A Commentary. Norwich, Great Britain: Fletcher & Son Ltd. Zenger, Erich 2008 Herders Theologischer Kommentar zum Alten Testament. Psalmen