TANSSIA JA SEKSIÄ? Katsaus tanssin ja seksuaalisuuden suhteeseen Vanhassa testamentissa ja muinaisessa Lähi-idässä

Transkriptio

1 TANSSIA JA SEKSIÄ? Katsaus tanssin ja seksuaalisuuden suhteeseen Vanhassa testamentissa ja muinaisessa Lähi-idässä Ida-Maria Oksanen Vanhan testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma huhtikuu 2018

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos Institution Teologinen tiedekunta Eksegetiikan laitos Tekijä Författare Ida-Maria Oksanen Työn nimi Arbetets titel Tanssia ja seksiä? Katsaus tanssin ja seksuaalisuuden suhteeseen Vanhassa testamentissa ja muinaisessa Lähi-idässä Oppiaine Läroämne Vanhan testamentin eksegetiikka Työn laji Arbetets art Pro gradu -tutkielma Aika Datum huhtikuu 2018 Sivumäärä Sidoantal 73 + liite 1 Tiivistelmä Referat Tässä pro gradu- tutkielmassa tutkin miten tanssi ja sukupuolitemaattiset asiat liittyvät toisiinsa Vanhassa testamentissa. Vertailuaineistona käytän muinaisesta Lähi-idästä Mesopotamian, Egyptin ja heettien kulttuureja. Pyrin löytämään vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Onko tanssilla Vanhassa testamentissa tai ylipäänsä muinaisen Lähiidän kulttuureissa yhteyttä seksuaalisuuteen, erotiikkaan tai seksiin? Millaisissa tilanteissa tanssi ja seksi ovat voineet liittyä toisiinsa ja miten? Ketkä silloin ovat tanssineet? Onko seksi yhdistetty samoihin henkilöihin vai kenties joihinkin muihin? Haasteena tutkimuksessa on hyödyntää modernia sukupuolentutkimusta sekä tanssintutkimusta muinaisiin teksti- ja kuvalähteisiin. Tutkimusaineistona käytän Vanhasta testamentista niitä tekstejä, joissa puhutaan tanssimisesta. Yhteensä tutkimiani tekstikohtia on 18. Vanhan testamentin tekstien tutkimisen pohjaan itse tekemiini käännöksiin alkukielestä eli hepreasta. Tärkeässä osassa on myös hepreankielisten tanssisanojen analyysi konteksteissaan. Mesopotamian, Egyptin ja heettien kulttuurin osalta tutkin tutkimuskirjallisuudesta löytämiäni tanssimisesta kertovia teksti- ja kuvalähteitä. Lisäksi perehdyn sukupuolentutkimuksen ja tanssintutkimuksen teorioihin tarvittavalla laajuudella. Sukupuolentutkimuksen osalta määrittelen peruskäsitteet sukupuoli, seksuaalisuus, erotiikka ja seksi. Lisäksi perehdyn siihen, miten nämä peruskäsitteet tulevat esiin patriarkaalisessa yhteiskunnassa, jollaista Vanhan testamentin kirjoitukset edustavat. Tanssintutkimuksen osalta perehdyn erityisesti siihen miten sukupuolitemaattiset asiat voivat näkyä tanssissa. Kaikissa tutkimissani kulttuureissa tanssilla on selkeästi ollut paikkansa yhteiskunnassa. Tanssi on ollut osa voitonjuhlia, jumalanpalveluksia sekä muita rituaaleja. Tanssi on ollut sekä miehille että naisille keino toteuttaa sekä sukupuolen omaa että koko yhteisön kulttuuria. Keskeinen löydökseni on, että tanssilla ja seksuaalisuudella ei Vanhassa testamentissa juurikaan ole yhteyttä toisiinsa. Tanssijoiden sukupuoli tuodaan usein esiin ja poiketen muista tutkimistani muinaisen Lähi-idän kulttuureista miehet ja naiset tanssivat usein yhdessä Vanhan testamentin teksteissä. Kuitenkaan seksuaalisuus, erotiikka ja seksi eivät korostetusti näy Vanhan testamentin tanssiteksteissä. Tanssin katsojalla tai tekstien lukijalla on kyllä mahdollisuus liittää tanssi ja seksuaalisuus välillä tiukastikin yhteen, mutta katsojan tai lukijan kokemus ei ole sama kuin todellisuus ja tanssijan kokemus sekä tanssin tarkoitus. Siksi mielestäni on perusteltua väittää, että Vanhassa testamentissa tanssi ja seksi eivät liity konkreettisesti toisiinsa. Tutkimassani vertailuaineistossa mesopotamialaisten ja heettien kulttuureissa tanssin ja seksuaalisuuden suhde on paljon avoimempi kuin Vanhassa testamentissa. Niistä löytyy jopa suoria viitteitä tanssin ja seksin yhteyteen. Muinaisessa Egyptissä puolestaan tanssiin on suhtauduttu hyvin ammattimaisesti ja tanssin ja seksuaalisuuden suhde on ollut hyvin samankaltainen kuin Vanhassa testamentissa. Avainsanat Nyckelord tanssi, seksuaalisuus, sukupuoli, seksi, Vanha testamentti, muinainen Mesopotamia, muinainen Egypti, heetit Säilytyspaikka Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja

3 Sisällysluettelo 1.Johdanto Tutkimuskysymykset ja taustoitusta Valintoja ja haasteita Tutkimuksen luonne ja rakenne Sukupuoli ja seksuaalisuus Tanssin ja sukupuolen teoriaa Tanssi Vanhassa testamentissa Raamatunkohdat Ex.15: Ex.32:1-6, Tuom.11: Tuom.21: Sam.18: Sam.30: Sam.6:1-5, Kun.18: Ps. 30: Ps. 87: Ps. 149: Ps. 150: Sananl.8: Laul.2: Laul.6:11-7: Laul.8: Jer.31: Tanssisanasto מחלה ja מחול,חול פסח ja פזז,כרר, שחק ברח ja קפץ,דלג,חגג Vanhan testamentin tanssit tanssin ja sukupuolen teorian näkökulmasta Tanssi Jahven ylistykseksi Tanssi epäjumalanpalveluksissa Tanssi osana voitonjuhlaa Tanssi Laulujen laulussa Tanssi muissa muinaisissa Lähi-idän kulttuureissa Mesopotamia Kuvalähteet Tekstilähteet Egypti Heetit Yleistä musiikista ja tanssista Tekstilähteet Kuvalähteet Vertailu Synteesi Lähde- ja kirjallisuusluettelo Lähteet ja apuneuvot Kirjallisuus Liite 1 1

4 1.Johdanto 1.1. Tutkimuskysymykset ja taustoitusta Tässä pro gradu- työssäni tutkin tanssin suhdetta seksuaalisuuteen Vanhassa testamentissa. Pohjimmainen syy tutkia tanssia Raamatussa nousee omasta tanssitaustastani sekä tanssin asemasta kristillisissä piireissä. Oma tanssiharrastukseni alkoi yli kaksikymmentä vuotta sitten ja se oli kyllä rakkautta ensisilmäyksellä. Ihastuin tanssin liikekieleen ja monimuotoisuuteen sekä tanssin kauneuteen. Itse olen siis pitänyt tanssimista oikeastaan aina hyvin luontaisena tapana liikkua ja toteuttaa itseäni. Kuitenkaan kaikki eivät näin tee. Erityisesti kristillisissä yhteisöissä tanssiin suhtaudutaan hyvin vaihtelevasti ja yllättävän usein jopa kielteisesti. Usein kuulee sanottavan, että tanssiminen on joko syntiä tai vähintäänkin johtaa synnin tekemiseen, millä ymmärtääkseni tässä yhteydessä tarkoitetaan usein avioliiton ulkopuolista seksiä. Perusteet tanssin syntisyydelle nostetaan Raamatusta. Itse olen tätä aina ihmetellyt, koska omasta mielestäni Raamatussa enimmäkseen puhutaan tanssimisesta varsin positiiviseen sävyyn. Teologian opiskelijana minulle tarjoutuikin oiva tilaisuus tutkia asiaa tarkemmin. Kandidaatin työssäni tutkin sukupuolen ja tanssin suhdetta Vanhassa testamentissa. Työssäni tutkin, millaisissa tilanteissa miehet ja naiset tanssivat Vanhassa testamentissa. Löydöksiäni olivat muun muassa se, että naiset usein tanssivat miesten kunniaksi voitokkaiden sotaretkien jälkeen tai ylistykseksi Jahvelle. Toisaalta Jahven kunniaksi saattoivat tanssia myös miehet ja jopa yhdessä naisten kanssa. Verrattuna muinaiseen Mesopotamiaan tai Egyptiin Vanhan testamentin kulttuuripiirin erikoisuus tanssin suhteen tuntui olevan juurikin miesten ja naisten mahdollisuus tanssia yhdessä. Tutkimukseni myötä kiinnostuin entistä enemmän tanssista muinaisessa Lähi-idässä. Erityisesti kiinnostukseni heräsi tanssin ja seksin suhteeseen. Onko tanssilla Vanhassa testamentissa tai ylipäänsä muinaisen Lähi-idän kulttuureissa yhteyttä seksuaalisuuteen, erotiikkaan tai seksiin? Millaisissa tilanteissa tanssi ja seksi ovat voineet liittyä toisiinsa ja miten? Ketkä silloin ovat tanssineet? Onko seksi yhdistetty samoihin henkilöihin vai kenties joihinkin muihin? Tässä tutkimuksessani pyrin löytämään vastauksen näihin kysymyksiin. Tutkittavana aineistona käytän Vanhan testamentin tekstejä sekä lisäksi teksti- ja kuvalähteitä 2

5 muinaisen Mesopotamian, Egyptin ja heettien kulttuureista. Näin pyrin saamaan laajemman kuvan tanssin ja seksin suhteesta Vanhan testamentin syntyajoilta. Näin johdannossa on hyvä pohtia myös sitä keille tutkimuksestani voisi olla hyötyä. Raamattu on merkityksellinen ensisijaisesti kristityille. Välillisesti usein myös muille, koska erilaisissa yhteiskunnallisesti tärkeissä kysymyksissä papistolta pyydetään lausuntoa aiheesta. Seksuaalisuutta koskevat aiheet tuntuvat olevan tällaisia. 1 Siksi graduni aihe on tärkeä ja sillä voi olla merkitystä monelle. Tai ainakin itse haluaisin ajatella, että graduni voisi auttaa ihmisiä ymmärtämään tanssin merkitystä sekä tanssin ja seksuaalisuuden yhteyttä Vanhassa testamentissa aiempaa paremmin. Ja ehkä sitä kautta luomaan aiempaa selkeämpää kuvaa myös kristinuskon ja tanssin suhteesta tänä päivänä Valintoja ja haasteita Olen valinnut Vanhasta testamentista ne tanssikohdat, joista löytyy jollain tavalla ihmisten välistä kanssakäymistä tai, joissa tanssilla on selkeä yhteys johonkin laajempaan tapahtumaan. Aivan kaikki Vanhan testamentin tanssia käsittelevät kohdat eivät päätyneet mukaan tutkimukseeni. Syynä joidenkin kohtien karsiutumiselle tutkimuksesta on muun muassa tutkimukseen mukaan päätynyt paralleelikohta, liian vähäinen informaatio tanssista kyseisessä raamatunkohdassa tai kaikenlaisen sukupuolitematiikan puuttuminen tanssista tai siihen liittyvästä kontekstista. Tutkimukseni tarkoitus ei ole perehtyä erityisen tarkasti tutkimukseen valikoitujen raamatunkohtien syntyhistoriaan tai teologiseen merkitykseen, koska muutoin tutkimus paisuisi liian suureksi. Tarkoitukseni ei ole myöskään tehdä puhdasoppista eksegeettistä analyysiä tai sanastoanalyysia. Tarkoitukseni on ennemminkin pureutua teksteihin sukupuolentutkimuksen ja tanssin tutkimuksen näkökulmista. Tietysti tekstien ja niissä käytettävän sanaston, erityisesti tanssisanaston ja sukupuoleen liittyvän sanaston, tutkiminen ja jossain määrin myös laajempaan kontekstiin perehtyminen on kuitenkin paikallaan. Olen pyrkinyt esittämään ja itse kääntämään alkukielestä tutkimukseen valitsemani raamatunkohdat siinä laajuudessa kuin tutkimukseni kannalta on tarpeellista. Omalla ja tarpeeksi laajalla käännöksellä pyrin varmistamaan, että mitään tutkimukseni kannalta olennaista ei jää huomiotta. 1 Smith 1998,

6 Tutkimukseni kannalta on olennaista määritellä joitain sukupuolentutkimukseen liittyviä termejä. Näitä ovat ainakin sukupuoli, seksuaalisuus, seksi ja erotiikka. Erityisesti termin seksuaalisuus määrittely on haastavaa sen laajuuden ja jossain määrin myös epämääräisyyden vuoksi. Tätä tutkimusta varten on kuitenkin määriteltävä ainakin se, mitä seksuaalisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että käsitteenä seksuaalisuus on syntynyt vasta valistuksen ajan jälkeen ja se täytyy ottaa huomioon tutkimusta tehdessä. Samoin määrittelyä ja teorian esittelyä tarvitaan tanssin osalta sekä tanssin ja sukupuolen suhteesta. Viime vuosikymmeninä tanssia on tutkittu hyvin paljon ja siksi tutkimuskirjallisuuden löytyminen ei siinä suhteessa ole ongelma. Haastavaksi tilanteen tekee se, että joudun soveltamaan nykypäivän tanssin tutkimusta muinaisen Lähi-idän tanssikulttuuriin, josta ei ole yhtä tarkkoja tietoja tallella kuin nykypäivän tanssikulttuureista. Onneksi tutkimusaineistossa on muinaisen Mesopotamian, Egyptin ja heettien kulttuurin osalta myös kuvalähteitä, joiden avulla on ehkä hieman pelkkiä tekstejä helpompaa saada kuvaa tanssiliikkeiden mahdollisesta luonteesta. Vanhan testamentin osalta olen pelkkien tekstilähteiden varassa. Ennen kaikkea on tärkeää muistaa, että me katsomme Raamatun tekstejä hyvin erilaisten linssien läpi kuin Raamatun ajan yhteisöt. Me elämme reformaation, Freudin, feminismin ja vaikka minkä muun jälkeistä aikaa. Ja se kaikki vaikuttaa siihen millaisia olemme ja miten luemme Raamattua. 2 Erityisesti seksuaalikysymyksissä, mutta myös muissa, jossa vastausta etsitään Raamatusta, Raamatun tulkinta vastaa yleensä omaa agendaa ja päämäärää. 3 Haasteenani on siis olla ainakaan suoralta kädeltä näkemättä lähteissä haluamiani vastauksia tutkimuskysymyksiini Tutkimuksen luonne ja rakenne Tutkimukseni ei ole puhtaasti eksegeettinen analyysi vaan eri tieteenaloja yhdistävä tutkimus. Siksi yhden yksittäisen metodin valinta olisi työni kannalta ollut hyvin haastavaa. Tutkimukseni rakennetta voi kuitenkin kuvata kaaviolla, 2 Smith 1998, Smith 1998,

7 joka on mukailtu Theodore W. Burghin omassa tutkimuksessaan käyttämästä kaaviosta. 4 Kaiken keskuksena on siis tanssi ja seksuaalisuus Vanhassa testamentissa sekä muissa tutkimuksessani mukana olevissa muinaisissa Lähi-idän kulttuureissa. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haetaan kolmesta eri suunnasta. Mitä kertovat arkeologiset lähteet? Mitä kertovat tekstilähteet? Entä mitä annettavaa etnografisella tutkimuksella, tässä tapauksessa sukupuolen ja tanssin tutkimuksella, on tutkimuskysymysten selvittämiseen? Tutkimukseen olennaisesti liittyy myös merkityksellinen tutkimusaineisto. Tällä tarkoitan lähteistä nousevia tutkimuksen kannalta merkittäviä asioita kuten: tanssijat ja heidän sukupuolensa, tanssijoiden vaatetus, musiikki, soittimet, muu ympärillä tapahtuva toiminta jne. Seuraavaksi esittelen tanssiin ja sukupuoleen liittyviä teorioita niiltä osin kuin tutkimukseni kannalta on olennaista. Sovellan näitä teorioita myöhemmissä pääluvuissa Vanhan testamentin teksteihin sekä muinaisen Mesopotamian, Egyptin ja heettien kulttuurien teksteihin ja kuvalähteisiin, jotka tietysti ensin esittelen. Lopuksi vielä vertailen eri kulttuureista saamiani tuloksia ja pyrin esittämään loppupäätelmän tanssin ja seksin suhteesta tutkimieni muinaisen Lähiidän kulttuurien perusteella Sukupuoli ja seksuaalisuus Aivan ensimmäiseksi ja kaiken pohjaksi on syytä tarttua sukupuolen käsitteeseen. Biologisen sukupuolen (sex) saamme syntyessämme. Sosiaalinen sukupuolemme (gender) sen sijaan on yhteiskunnan ja kulttuurin muovaama. Kulttuurimme 4 Burgh 2006,

8 määrittää hyvin vahvasti sen miten käyttäytyy nainen ja miten mies. 5 Sex gender- jaottelu on hyvin tyypillinen ja mielestäni melko perinteinen tapa ilmaista sukupuolta. Siinä usein kokemukseni mukaan korostetusti näyttäytyy käsitys kahdesta biologisesta sukupuolesta ja näille tyypillisistä sosiaalisen sukupuolen piirteistä. Kyseistä jaottelua on kuitenkin myös kyseenalaistettu. Esimerkiksi Judith Butler esittää kysymyksen siitä mitä biologinen sukupuoli todella on. Butler myös problematisoi sosiaalisen sukupuolen ja biologisen sukupuolen välisen suhteen, jossa sosiaalinen sukupuoli rakentuisi vahvasti biologisen sukupuolen varaan, vaikka kulttuuri sitä muovaisikin. 6 On totta että sukupuolten jako miehiin ja naisiin sekä sosiaalisiin sukupuoliin liitetyt vahvat maskuliiniset ja feminiiniset piirteet ovat nykypäivänä melko ongelmallisia sellaisenaan, kuten Butler toteaa. 7 Tätä tutkimusta ajatellen sukupuolen jaotteleminen biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen tuntuu kuitenkin varsin luontevalta ja tarpeelliselta. Vanhan testamentin maailma on hyvin patriarkaalinen. Siellä miehillä ja naisilla on hyvinkin selkeät omat roolinsa. Sosiaalinen sukupuoli on siis vahvasti määritetty ja se kaiken lisäksi pohjautuu pitkälti biologiseen sukupuoleen, joita tässä tapauksessa on kaksi. Muissa muinaisen Lähi-idän kulttuureissa vaikuttaisi olevan pitkälti sama tilanne. Toiseutta eli poikkeavuutta löytyy niin Vanhasta testamentista kuin muualtakin muinaisesta Lähi-idästä, mutta se ei ole käyttämäni aineiston perusteella tämän työn kannalta kovinkaan merkittävää. En myöskään tässä tutkimuksessa ota huomioon nykyisin tunnistettua ja tunnustettua sukupuolten koko laajaa kirjoa, vaan pitäydyn kahdessa sukupuolessa (mies ja nainen), koska ne nousevat esiin lähdemateriaalissa. Seksuaalisuus on käsitteenä paljon laajempi ja monimutkaisempi kuin sukupuoli. WHO:n määritelmän mukaan seksuaalisuus on erottamaton osa ihmisyyttä. Seksuaalisuus pitää sisällään sukupuoli-identiteetin ja -roolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, yksityisyyden ja lisääntymisen. Seksuaalisuutta voi kokea ja toteuttaa ajatuksissa, fantasioissa, haaveissa, uskomuksissa, asenteissa, arvoissa, käyttäytymisessä, käytöksessä, rooleissa ja suhteissa. Kaikkia seksuaalisuuden ulottuvuuksia ei kuitenkaan aina koeta ja tuoteta yhtäaikaisesti. Ihmisen seksuaalisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat biologiset, psykologiset, sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset, eettiset, 5 Hanna 1988, 7. 6 Butler 2006, Butler 2006,

9 oikeudelliset, historialliset, uskonnolliset ja hengelliset tekijät. 8 Seksuaalisuutta on siis mahdotonta erottaa sellaisista tilanteista, joissa ihmisiä on mukana. Tämä koskee myös Vanhan testamentin tanssikohtia. Merkityksellistä onkin se miten vahvasti seksuaalisuus missäkin tilanteessa on läsnä ja tuodaanko sitä jollain erityisellä tavalla esille. Huomion arvoisia ovat myös erilaiset näkökulmat. Esimerkiksi tanssija ja katsoja kokevat tilanteen seksuaalisuuden mitä luultavimmin hyvin eri tavoin. Sanana ja käsitteenä seksuaalisuus on otettu käyttöön vasta 1800-luvulla. Eli koko sanaa ei tunneta Vanhassa testamentissa. Mutta kuten jo edellä kirjoitan, se ei kuitenkaan tarkoita ettei Vanhan testamentin kulttuurissa olisi ollut seksuaalisuutta. Tutkimusta tehdessä minun on kuitenkin varottava, etten aseta Vanhan testamentin kulttuuripiiriä liiaksi samalle viivalle nykymaailman kanssa. Jokaisessa ajassa ja paikassa kun on omat ilmaisutapansa. Huomion arvoista kuitenkin on, että nykyinen ruumiinkuva on lähempänä Vanhan testamentin kuin Uuden testamentin ruumiinkuvaa. 9 Kristinusko ja kirkko ovat kuitenkin määrittäneet ja ohjanneet ihmisten seksuaalikäsitystä ja käyttäytymistä jo aivan syntyajoistaan lähtien luvun lopulta eteenpäin myös enenevissä määrin lääkärit ja tiedemiehet ovat niin sanotusti työntäneet oman lusikkansa tähän sukupuoli- ja seksuaalisuussoppaan tieteellisen seksitutkimuksen kautta. Nämä kaikki tahot määrittävät siis yhdessä ja erikseen mikä on normien mukaista seksuaalisuutta, mikä sallittua ja mikä kiellettyä. Sallittu ja kielletty määräytyvät kristinuskossa lisääntymisnäkökulmasta käsin, jolloin sallituksi ja normaaliksi tilaksi on määritelty avioliitossa toteutettava seksuaalisuus. 10 Pohja kristilliselle seksuaalikäsitykselle nousee Raamatun luomis- ja paratiisikertomuksista, joissa Jumala luo miehen ja naisen ja he yhtyvät toisiinsa. 11 Luomis- ja paratiisikertomuksien on nähty siis antavan puitteet sallitulle seksuaalisuudelle. Kielletyistä seksuaalisuuden muodoista kerrotaan Vanhassa testamentissa ainakin Leviticuksessa, jossa luetellaan kielletyt sukupuolisuhteet. Kiellettyä on muun muassa miehen maata toisen miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan. 12 Erotiikalle löytyy monenlaisia ja hyvinkin laajoja määritelmiä aivan kuten seksuaalisuudellekin. 13 Tämän työn kannalta päädyin hyödyntämään erotiikalle 8 WHO 2006, 5. 9 Nissinen 2006, Karkulehto 2006, Moos.1:27 28 ja 1. Moos.2:7, Moos Seksuaalisuuden peruskäsitteiden sanasto 7

10 annettua hieman suppeahkoa määritelmää, joka kuitenkin tutkimusmateriaalin huomioon ottaen oli paras mahdollinen. Tutkimusmateriaalini on vanhoja tekstija kuvalähteitä, joiden tutkiminen jo itsessään on haastavaa. Jotta lähteistä olisi edes mahdollista löytää jotain eroottista, täytyy erotiikan määritelmän olla hyvin lyhyt ja konkreettinen. Uskon, että mikäli lähteissäni jotain eroottista on, se on mahdollista löytää juurikin tuota suppeampaa erotiikan määritelmää käyttäen. Tämän suppeamman määritelmän mukaan eroottiseksi kuvataan seksuaalisesti virittävää ja kiihottavaa tai seksuaalisiin tai rakkauteen liittyvää tunnelmaa, henkilöä, materiaalia jne. 14 Viimeisimpänä seksuaalisuuteen liittyvänä terminä määrittelyä kaipaa seksi. Seksi, kuten oikeastaan kaikki mikä sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen jollain tavalla liittyy, on hyvin henkilökohtaista ja jokaisella on siitä hieman omanlaisensa käsitys. Yleistäen voisi sanoa, että seksi on seuraamusta kaikesta aiemmasta eli siitä, että ihminen on sukupuolinen ja seksuaalinen olento, jonka on mahdollista pitää joitain asioita eroottisina. Seksi on toimintaa yksin tai yhdessä yhden tai useamman ihmisen kanssa. Yhdyntä voi olla osa seksiä ja se on lisääntymisen edellytys. 15 Vanhan testamentin kulttuuripiirissä seksi näyttää esiintyvän kahdessa roolissa. Toisaalta seksin pääasiallisena tarkoituksena on ollut lisääntyminen ja suvun jatkaminen. Kuitenkin Vanhasta testamentissa löytyy myös selkeitä viitteitä siitä, että seksuaalisuus ja seksistä nauttiminen ovat olleet myönteisiä asioita. Tästä osoituksena on esimerkiksi Laulujen laulu, jonka teksti on hyvinkin eroottista. Muutoinkin Vanhasta testamentista välittyy hyvin elämänmyönteinen kuva. Länsimaissa ja erityisesti kristinuskon piirissä pitkään vallalla ollut jopa seksuaalikielteinen asenne on siis myöhäisempää perua Tanssin ja sukupuolen teoriaa Liikettä ja olemusta pidetään kulttuurisidonnaisina. Omaksumme kulttuuristamme tavan liikkua, käyttäytyä ja olla. Toisaalta tapa jolla liikumme sekä toimintatapamme ja olemuksemme muokkaavat ja määrittävät kulttuuria, jossa elämme. Liike ja olemus ovat molemmat osa fyysistä käyttäytymistä, joka on avainasemassa ihmisten ilmaisu- ja kommunikaatio-systeemissä. Fyysinen käytös olipa se luonteeltaan millaista tahansa on äärimmäisen vahva ja intuitiivinen viesti muille. Fyysiset toiminnot voidaan tulkita kirjaimellisesti, mutta monesti niillä on 14 Seksuaalisuuden peruskäsitteiden sanasto. 15 Seksuaalisuuden peruskäsitteiden sanasto. 8

11 myös symbolisia merkityksiä. 16 Esimerkiksi halaus voi olla vain toisen ihmisen koskettamista. Symbolisesti halaus kuitenkin viestittää muun muassa toisesta ihmisestä välittämistä. Erilaisissa kulttuureissa erilaiset fyysiset toiminnot saavat siis erilaisia merkityksiä. Näin ollen myös tanssia voidaan eri kulttuureissa sekä ilmaista että tulkita hyvin eri tavoin. Tanssia voidaan määritellä monin eri tavoin ja tuntuu, että jokaisella tanssia tutkineella on erilainen määritelmä tanssille. Useimmista määritelmistä löytyy kuitenkin myös yhteisiä piirteitä. Gertrude Kurath määrittelee tanssimisen seuraavasti: Tanssi on rytmistä liikettä, jonka tavoitteena on luoda visuaalisia esityksiä, erilaisten asentojen avulla ja seuraamalla erilaisia liikesarjoja tietyssä mitatussa ajassa, jossa pysyvät ja liikkuvat rakenneosat saavat erilaisia painotuksia ja ne tuotetaan kehon eri osilla riippuen temperamentista, taiteellisista näkökulmista ja tarkoituksesta. 17 Judith L. Hanna puolestaan lisäisi kulttuuristen rakenteiden merkityksen tanssiin sekä keskittyisi pysyvien ja liikkuvien osien erittelemisen sijasta nonverbaaliseen kehonliikkeeseen yleisesti ottaen. Hannan mukaan tanssin tarkoituksen ei aina tarvitse olla visuaalisen esityksen luominen. Hän myös korostaa tanssiin liittyvien tunteiden merkitystä. 18 Judith L. Hannan mukaan tanssissa voidaan nähdä erilaisia käyttäytymisen ulottuvuuksia. Tanssi on fyysistä käyttäytymistä; ihmiskehon liikettä, liikeenergian siirtymistä lihaksesta toiseen. Tanssiessaan ihminen reflektoi ympäröivää sosiaalista rakennetta ja vaikuttaa siihen. Tanssi on siis sosiaalista käyttäytymistä. Tanssin psykologista käyttäytymistä puolestaan ovat kognitiiviset ja emotionaaliset tunteet, tunteiden ilmaiseminen ja tunteiden herättäminen. Tanssi on taloudellista käyttäytymistä silloin, kun tanssija tekee sitä työkseen ja, kun tanssin katsomisesta maksetaan. Erilaisten arvojen ja asenteiden esiintuominen tanssissa tekee tanssimisesta poliittista käyttäytymistä. Ennen kaikkea ja kaikesta edellisestä johtuen tanssi on kommunikaatiota; kehon kielellä välitetään erilaisia viestejä tanssitovereille sekä katsojille. 19 Tanssi voidaan katsoa koostuvan symboleista, joita katsoja tulkitsee oman taustansa ja tanssijan taustojen perusteella. Tällaisia taustatekijöitä ovat niin tanssijan kuin katsojankin ikä, sukupuoli, yhteiskunnallinen asema ja kulttuurinen konteksti sekä monet muut asiat. Myös katsojan oma tanssillinen osaaminen 16 Polhemus 1993, Hanna 1987, Hanna 1987, Hanna 1987, 4. 9

12 vaikuttaa siihen, miten hän ymmärtää tanssin; enemmän tanssikokemusta omaava katsoja osaa helpommin tunnistaa erilaisten tanssikuvioiden mahdollisia yleisesti tunnettuja symbolisia merkityksiä. Samasta tanssista on mahdollista löytää myös erilaisia symbolisia merkityksiä, varsinkin jos tulee erilaisesta kulttuurista kuin tanssin esittäjä ja muut katsoja. 20 Tanssia voidaankin kuvata eräänlaisena abstraktiona fyysisestä kulttuurista. Erilaiset tanssiliikkeet kuvaavat arjen toimintoja, jotka syystä tai toisesta koetaan tarpeellisiksi toistaa ja katsoa. Tanssi siis ilmentää kulttuuria, jossa esiintyy. 21 Toisaalta tanssi on myös kulttuurista kommunikaatiota. Tanssi on keino välittää viestejä; jakaa uutta tietoa ja välittää vanhaa tietoa eteenpäin, muovata ja säilyttää kulttuuria. 22 Keho, sukupuolisuus ja seksi ovat aina osa tanssia, vaikka se ei aina olisikaan tarkoituksenmukaista. 23 Kun tähän yhdistetään se, että tanssin avulla voi välittää viestejä, tanssin avulla on mahdollista sanoa millaista on olla mies tai nainen. 24 Tanssin avulla voidaan ylläpitää totuttuja malleja miehestä ja naisesta tai muovata niitä. Tanssin keinoin voi olla jopa puhetta helpompi vaikuttaa seksuaalisuuden ja sosiaalisen sukupuolemme malleihin, koska tanssilla on niin monia keinoja vaikuttaa. Tällaisia keinoja ovat muun muassa se, että tanssin liikekieli kiinnittää huomiota, tanssin nonverbaaliset viestintäkeinot ovat lähes rajattomat, tanssiliikkeet sisältävät runsaasti monikerroksellisuutta, tanssiessa samaan aikaan tapahtuu monia eri asioita ja tanssi saavuttaa ihmiset helposti. 25 Edellä esitetyn teorian voi tiivistää seuraavaan kaavioon: 20 Hanna 1987, Polhemus 1993, Hanna 1988, Hanna 1988, Hanna 1988, Hanna 1988,

13 Kulttuurimme siis vaikuttaa siihen, että miesten ja naisten kulttuurit ovat erilaisia ja näin ollen erilaisia keskenään ovat myös miesten ja naisten fyysiset kulttuurit sekä tanssit niiden ilmentyminä. Miehen ja naisen tanssi on siis erilaista, vaikka lähtökulttuuri olisikin sama, koska kokemus ja tulkinta ovat sukupuolesta johtuen erilaisia. 26 Vaikutussuhteet toimivat tietysti myös alhaalta ylöspäin. Naisten tanssi fyysisen kulttuurin ilmentymänä muovaa naisten fyysistä kulttuuria ja sitä kautta naisten kulttuuria sekä koko yhteisön kulttuuria ja sama pätee miehiin. Toki kaavio on yleistävä eikä yksinkertaisuudessaan ota huomioon esimerkiksi yksilöiden välisiä eroja. Vaikka mies ja nainen tanssisivat täsmälleen samalla tavalla, kehon fyysiset eroavuudet tekevät tanssista erilaista. Kehon sukupuolisuutta on mahdollisuus häivyttää tiettyyn pisteeseen asti vaatetuksella ja yhtenevällä liikekielellä. Toisaalta miesten ja naisten eriävää fysiikkaa voi myös korostaa halutessaan. Tai käyttää muulla tavoin hyväkseen. Mielestäni huomion arvoista on, että miehen tai naisen tanssi eivät ole eriarvoisia keskenään. Ne ovat vain erilaisia ja toisinaan ehkä erilaisiin tilanteisiin tarkoitettuja. Lisäksi tanssissa on huomioitava myös yksilölliset eroavaisuudet. Kaikki naisetkaan eivät tanssi samalla lailla, vaan jokaisella on oma uniikki kehonkielensä. Tanssinkin suhteen jokainen on siis yksilö. Tanssin ja seksuaalisuuden suhteesta on tässä kohtaa nostettava esiin erityisesti seksuaalisten kokemusten subjektiivinen luonne. Kuten jo aiemmin esittelemästäni WHO:n seksuaalisuuden määritelmästä käy ilmi, seksuaalisuus on hyvin kokonaisvaltainen osa ihmisyyttä ja sitä koetaan ja tuotetaan hyvin 26 Polhemus 1993,

14 yksilöllisesti. 27 Artikkelissaan Seksuaalisuus liikeimprovisaatiossa Hanna Väätäinen nostaa esiin kuinka ihmiskehon eri osat voivat toisaalta tanssiessa saada seksuaalisen merkityksen ja toisaalta erogeenisilta alueilta voidaan myös riisua seksuaalinen merkitys. 28 Esimerkiksi käsi voi saada sukupuolielimen kaltaisen merkityksen tanssijan kehossa. Väätäisen artikkelissa käsi saa seksuaalisen merkityksen vammautuneen naisen tanssissa, mutta se ei näy ulospäin itsessään. Nainen kuitenkin pyrkii siirtämään seksuaalisen kokemuksensa liikkeeksi koko muuhun kehoonsa, jolloin se tulee näkyväksi. 29 Kontakti-improvisaatiossa puolestaan olennaista on juurikin kehon erogeenisten alueiden seksuaalisuuden riisuminen, jotta kontakti-improvisaatiolle olennainen painon, impulssien ja liikevoiman aistiminen voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti ja ilman, että joutuu turhaan varomaan toisten tanssijoiden kehoja miltään osin. 30 Se mikä tanssiessa kulloinkin tuntuu tai näyttää seksuaaliselta on kuitenkin tanssin luonteesta riippumatta täysin kiinni tanssijasta tai katsojasta. Tanssijan oma seksuaalisuus voi olla hyvinkin vain omissa ajatuksissa tanssista ja sen liikekielestä, jolloin se ei näy ulospäin ja tanssiessa koettu seksuaalinen nautinto jää vain tanssijalle itselleen. 31 Toisaalta katsoja voi myös kokea tanssin seksuaalisena riippumatta siitä onko tanssija sen sellaiseksi tarkoittanut vai ei. Tanssijan ja katsojan kokemus tanssin seksuaalisuudesta ja eroottisuudesta voi nähdäkseni olla myös yhtenäinen, jos tanssin liikekieli on tarpeeksi selkeä ja katsoja samalla aaltopituudella tanssijan/koreografin kanssa. 12 Siinä missä tanssin avulla on mahdollista ilmentää ja toteuttaa sukupuolta, tanssin keinoin voidaan tulkita ja todentaa siis myös sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä myös laajemmin. Nimenomaan tämä laajempi sukupuolen ja seksuaalisuuden ilmentäminen tanssin keinoin on olennainen kysymys tutkimukseni suhteen. Mitä konkreettisia keinoja tanssilla on ilmentää esimerkiksi eroottista latausta tai seksiä tutkimissani lähdemateriaaleissa? Tässä kohtaa tulee erityisesti esiin kulttuurien väliset erot. Kaikissa muinaisen Lähi-idän kulttuureissa on ollut omat tapansa ilmaista asioita tanssin keinoin. Ihan niin kuin modernissakin maailmassa, jokainen kulttuuri tuottaa omanlaistaan tanssia. Lisäksi myös tulkintatavalla on merkitystä. Uskallan väittää, että tulkitsen muinaisen Lähi-idän kulttuurien tanssikulttuureja 27 WHO 2006, Väätäinen 2006, Väätäinen 2006, Väätäinen 2006, Väätäinen 2006, 292.

15 lähtökohtaisesti varsin eri tavoin kuin aikalaiset. Tämän tutkimuksen kannalta onkin olennaista pyrkiä katsomaan lähdeaineistoa sen omasta viitekehyksestä käsin eikä vain modernin länsimaisen naisen näkökulmasta. Toki tarvitsen tutkimuksessani apuna modernia sukupuolen ja tanssin tutkimusta, mutta niiden on pysyttävä vain apukeinoina, ei tutkimusta johtavina tekijöinä. 2.Tanssi Vanhassa testamentissa 2.1. Raamatunkohdat Seuraavaksi esittelen tutkimuksessani käyttämät raamatunkohdat. Olen pyrkinyt esittämään ne tutkimukseni kannalta tarpeellisessa laajuudessa. Käännökset ovat omiani, mutta apuna olen erilaisten sanakirjojen lisäksi käyttänyt myös suomenkielisiä raamatunkäännöksiä. Olen korostanut tanssia tarkoittavat sanat keltaisella sekä hepreankielisestä tekstistä että käännöksestä niiden paikantamisen helpottamiseksi. Lisäksi olen korostanut tanssijat eri väreillä sen mukaan onko tanssimassa nainen/naisia (punainen), mies/miehiä (sininen) tai molempia (vihreä). Ex.15:19-21 כ י ב א ס וס פ ר ע ה ב ר כ ב ו וב פ ר ש יו ב י ם ו י ש ב י הו ה ע ל ה ם א ת מ י ה י ם וב נ י י ש ר א ל ה ל כ ו ב י ב ש ה ב ת ו ך ה י ם פ 19 מ ר י ם ח 20 ו ת ק ב ת פ ים וב מ חל ת ה נ ב יא ה א ח ות א ה ר ן א ת ה ת ף ב י ד ה ו ת צ אן כ ל ה נ ש י ם א ח ר י ה 21 ו ת ע ן ל ה ם מ ר י ם ש יר ו ל יהו ה כ י ג א ה ג א ה ס וס ו ר כ ב ו ר מ ה ב י ם ס 19. Sillä faaraon hevosten, sotavaunujen ja ratsumiehien mentyä mereen, palautti Herra heidän päällensä meren vedet, mutta israelilaiset kulkivat kuivaa maanpintaa meren keskeltä. 20. Ja Aaronin sisar naisprofeetta Mirjam otti käteensä käsirummun ja kaikki naiset menivät hänen jäljessään (soittaen) käsirumpuja ja tanssien. 21. Ja Mirjam lauloi heille: Laulakaa Herralle sillä hän on korkeista korkein, hevoset ja ratsumiehet mereen syöksi. 13

16 Ex.32:1-6, ו י ר א ה ע ם כ י ב ש ש מש ה ל ר ד ת מ ן ה ה ר ו י ק ה ל ה ע ם ע ל א ה ר ן ו י אמ ר ו א ל יו ק ום ע ש ה ל נ ו א לה ים א ש ר י ל כ ו ל פ נ ינ ו כ י ז ה מש ה ה א יש א ש ר ה ע ל נ ו מ א ר ץ מ צ ר י ם ל א י ד ע נ ו מ ה ה י ה ל ו א ל י ו י אמ ר א ל ה ם א ה ר ן פ ר ק ו נ ז מ י ה ז ה ב א ש ר ב א ז נ י נ ש יכ ם ב נ יכ ם וב נת יכ ם ו ה ב יא ו ו י ת פ ר ק ו כ ל ה ע ם א ת נ ז מ י ה ז ה ב א ש ר ב א ז נ יה ם ו י ב יא ו א ל א ה ר ן ו י ק ח מ י ד ם ו י צ ר את ו ב ח ר ט ו י ע ש ה ו ע ג ל מ ס כ ה ו י אמ ר ו א ל ה א לה יך י ש ר א א ש ר ה ע ל וך מ א ר ץ מ צ ר י ם פ 5 ו י ר א א ה ר ן ו י ב ן מ ז ב ח ל פ נ יו ו י ק ר א א ה ןר ו י אמ ר ח ג ל יהו ה מ ח ר ל ו י ש כ ימ ו מ מ ח ר ת ו י ע ל ו ע ל ת ו י ג ש ו ש ל מ ים ו י ש ב ה ע ם ל א כ ל ו ש ת ו ו י ק מ ו ל צ ח ק 15 ו י פ ן ו י ר ד מש ה מ ן ה ה ר וש נ י ל ח ת ה ע ד ת ב י ד ו ל ח ומ ז ה ה ם כ ת ב ים ת כ ת ב ים מ ש נ י ע ב ר יה ם מ ז ה ו ה ל ח ת מ ע ש ה א לה ים ה מ ה ו ה מ כ ת ב מ כ ת ב א לה ים ה וא ח ר ות ע ל ה ל ח ת 17 ו י ש מ ע י ה וש ע א ת ק ול ה ע ם ב ר ע ה ו י אמ ר א ל מ ש ה ק ול מ ל ח מ ה ב מ ח נ ה 18 ו י אמ ר א ין ק ול ע נ ות ג ב ור ה ו א ין ק ול ע נ ות ח ל וש ה ק ול ע נ ות א נכ י ש מ ע ו י ה י כ א ש ר ק ר ב א ל ה מ ח נ ה ו י ר א א ת ה ע ג ל (מ י ד ו) [מ י ד יו [ 20 א ת ה ל ח ת ו י ש ב ר את ם ת ח ת ה ה ר ומ חל ת ו י ח ר א ף מש ה ו י ש ל ך ו י ק ח א ת ה ע ג ל א ש ר ע ש ו ו י ש ר ף ב א ש ו י ט ח ן ע ד א ש ר ד ק ו י ז ר ע ל פ נ י ה מ י ם ו י ש ק א ת ב נ י י ש ר א ל ו י אמ ר מש ה א ל א ה ר ן מ ה ע ש ה ל ך ה ע ם ה ז ה כ י ה ב את ע ל יו ח ט א ה ג ד ל ה ו י אמ ר א ה ר ן א ל י ח ר א ף א ד נ י א ת ה י ד ע ת א ת ה ע ם כ י ב ר ע ה וא 1. Kun kansa näki, että Mooses viipyi vuorella palaamatta, kokoontui kansa Aaronin luo ja sanoi hänelle: Nouse, tee meille jumala, joka kulkee meidän edellämme. Sillä tämä mies Mooses, joka johdatti meidät Egyptin maasta, me emme tiedä, mitä hänelle on tapahtunut. 2. Aaron vastasi heille: Ottakaa irti kultaiset rengaskorut, jotka ovat vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvissa ja tuokaa minulle. 3. Koko kansa irrotti kultaiset rengaskorut, jotka heillä oli korvissaan ja antoi ne Aaronille. 14

17 4. Hän otti ne heidän käsistään, muotoili piirtimellä ja teki niistä valetun nuoren sonnin. Ja he sanoivat: Tämä on jumalasi, Israel, joka johdatti sinut Egyptin maasta. 5. Aaron näki ja teki alttarin sen eteen ja julisti ja sanoi: Huomenna on Herralle juhla. 6. Seuraavana päivänä he nousivat varhain aamulla ja uhrasivat polttouhreja ja toivat yhteysuhreja ja kansa istui syömään ja juomaan, ja he nousivat juhlimaan. 15. Mooses kääntyi ja palasi vuorelta. Hänellä oli kaksi lain taulua käsissään. Tauluihin oli kirjoitettuna molemmille puolille; toiselle ja toiselle puolelle niihin oli kirjoitettu. 16. Taulut olivat Jumalan tekemät. Ja tauluihin kaiverrettu kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta. 17. Kun Joosua kuuli kansan äänen sen melutessa, hän sanoi Moosekselle. Sodan ääni kuuluu leiristä. 18. Ja tämä vastasi: Tuo ei ole voittajien huutoääni, eikä voitettujen huutoääni, minä kuulen laulun ääntä. 19. Ja tapahtui, kun hän (Mooses) lähestyi leiriä ja näki nuoren sonnin ja tanssit, niin Mooseksen viha syttyi ja hän heitti käsistään taulut ja murskasi ne vuoren juurella. 20. Ja hän otti nuoren sonnin, jonka he olivat tehneet ja poltti sen tulessa ja pilkkoi sen pieniksi ja hajotti veteen ja juotti sen israelilaisille. 21. Mooses sanoi Aaronille: Mitä tämä kansa on tehnyt sinulle, kun olet saattanut heidät suureen syntiin? 22. Ja Aaron vastasi: Älköön Herrani viha syttykö; sillä sinä tiedät, että tämä kansa on paha. Tuom.11:29-36 ו ת ה י ע ל י פ ת ח ר וח י הו ה ו י ע ב ר א ת ה ג ל ע ד ו א ת מ נ ש ה ו י ע ב ר א ת מ צ פ ה ג ל ע ד ומ מ צ פ ה ג ל ע ד ע ב ר ב נ י ע מ ון 30 ו י ד ר י פ ת ח נ ד ר ל יהו ה ו י אמ ר א ם נ ת ון ת ת ן א ת ב נ י ע מ ון ב י ד י ו ה י ה ה י וצ א א ש ר י צ א מ ד ל ת י ב ית י ל ק ר את י ב ש וב י ב ש ל ום מ ב נ י ע מ ון ו ה י ה ל יהו ה ו ה ע ל ית ה ו ע ול ה פ 32 ו י ע ב ר י פ ת ח א ל ב נ י ע מ ון ל ה ל ח ם ב ם ו י ת נ ם י הו ה ב י ד ו ו י כ ם מ ע ר וע ר ו ע ד ב וא ך מ נ ית ע ש ר ים ע יר ו ע ד א ב ל כ ר מ ים מ כ ה ג ד ול ה מ א ד ו י כ נ ע ו ב נ י ע מ ון מ פ נ י ב נ י י ש ר א ל פ 33 15

18 35 34 ו י ב א י פ ת ח ה מ צ פ ה א ל ב ית ו ו ה נ ה ב ת ו י צ את ל ק ר את ו ב ת פ ים וב מ חל ות ו ר ק ה יא י ח יד ה א ין ל ו מ מ נ ו ב ן א ו ב ת ה י ית 36 ו י ה י כ ר א ות ו א ות ה ו י ק ר ע א ת ב ג ד יו ו י אמ ר א ה ה ב ת י ה כ ר ע ה כ ר ע ת נ י ו א ת ב ע כ ר י ו א נכ י פ צ ית י פ י א ל י הו ה ו ל א א וכ ל ל ש וב ו ת אמ ר א ל יו א ב י פ צ ית ה א ת פ יך א ל י הו ה ע ש ה ל י כ א ש ר י צ א מ פ יך א ח ר י א ש ר ע ש ה ל ך י הו ה נ ק מ ות מ אי ב יך מ ב נ י ע מ ון 29. Herran henki tuli Jeftaan ja hän kulki läpi Gileadin ja Manassen ja kulki Gileadin Mispeen ja Gileadin Mispestä hän lähti ammonilaisia vastaan. 30. Ja Jefta teki lupauksen Herralle ja sanoi: jos annat ammonilaiset käsiini, 31. niin tulkoon kuka tulee minua vastaan kotini ovesta minun palatessani voittajana ammonilaisten luota, niin hän tulee Herralle ja uhraan hänet polttouhriksi. 32. Jefta lähti ammonilaisia vastaan, sotimaan heitä vastaan ja Herra antoi heidät hänen käsiinsä. 33. Hän tuotti heille hyvin suuren tappion, valloittaen maan Aroerista Minnitiin ja Aabel-Keramimiin asti, kaksikymmentä kaupunkia. Ja ammonilaisten täytyi nöyrtyä israelilaisten edessä. 34. Ja Jefta tuli kotiinsa Mispaan. Ja katso, hänen tyttärensä tuli tervehtimään häntä käsirumpua soittaen ja tanssien. Tämä oli hänen ainoa tyttärensä, hänen lisäkseen hänellä ei ollut poikaa tai tytärtä. 35. Hänet nähdessään Jefta repi vaatteensa ja sanoi: Voi tyttäreni, sinä painat minut polvilleni, sinä viet minut onnettomuuteen ja minä avasin suuni Herralle enkä voi sitä peruuttaa. 36. Niin tytär vastasi hänelle: Isäni, jos sinä avasit suusi Herralle, niin tee minulle niin kuin suusi on puhunut, koska Herra on antanut sinun kostaa vihollisillesi ammonilaisille. Tuom.21: ו י אמ ר ו ז ק נ י ה ע ד ה מ ה נ ע ש ה ל נ ות ר ים ל נ ש ים כ י נ ש מ ד ה מ ב נ י מ ן א ש ה 17 ו י אמ ר ו י ר ש ת פ ל יט ה ל ב נ י מ ן ו ל א י מ ח ה ש ב ט מ י ש ר א ל ו א נ ח נ ו ל א נ וכ ל ל ת ת ל ה ם נ ש ים מ ב נ ות ינ ו כ י נ ש ב ע ו ב נ י י ש ר א ל ל אמ ר א ר ור נת ן א ש ה ל ב נ י מ ן ס 19 ו י אמ ר ו ה נ ה ח ג י הו ה ב ש ל ו מ י מ ים י מ ימ ה א ש ר מ צ פ ונ ה ל ב ית א ל מ ז ר ח ה ה ש מ ש ל מ ס ל ה ה ע ל ה מ ב ית א ל ש כ מ ה ומ נ ג ב ל ל ב ונ ה

19 ) ו ח ט 22 ס ו י צ ו) [ו י צ ו ו] א ת ב נ י ב נ י מ ן ל אמ ר ל כ ו ו א ר ב ת ם ב כ ר מ ים ור א ית ם ו ה נ ה א ם י צ א ו ב נ ות ש יל ו ל ח ול ב מ חל ו ת פ ת ם ל כ ם א יש א ש ת ו מ ב נ ות ש יל ו ו ה ל כ ת ם א ר ץ ב נ י מ ן ו יצ את ם מ ן ה כ ר מ ים ו ה י ה כ י י ב א ו א ב ות ם א ו א ח יה ם ) ל ר וב) [ל ר יב] א ל ינ ו ו א מ ר נ ו א ל יה ם ח נ ונ ו 23 א ות ם כ י ל א ל ק ח נ ו א יש א ש ת ו ב מ ל ח מ ה כ י ל א א ת ם נ ת ת ם ל ה ם כ ע ת ת א ש מ ו ו י ע ש ו כ ן ב נ י ב נ י מ ן ו י ש א ו נ ש י ם ל מ ס פ ר ם מ ן ה מ חל ל ות א ש ר ג ז ל ו ו י ל כ ו ו י ש וב ו א ל נ ח ל ת ם ו י ב נ ו א ת ה ע ר ים ו י ש ב ו ב ה ם 16. Ja kansan vanhimmat sanoivat: Mitä meidän on tehtävä, että jäljelle jääneet saisivat vaimoja? Sillä ovathan naiset hävitetyt Benjaminista. 17. Ja he sanoivat: Pelastuneiden perintöomaisuus on jäävä Benjaminille, ettei yksikään sukukunta häviäisi Israelista. 18. Mutta itse me emme voi antaa heille tyttäriämme vaimoiksi, sillä israelilaiset ovat vannoneet ja sanoneet: kirottu olkoon se, joka antaa vaimon benjaminilaiselle. 19. Niin he sanoivat: Katso, vuosittain vietetään Herran juhlaa Silossa, joka on pohjoiseen päin Betelistä, auringonnousuun päin siitä valtatiestä, joka vie Betelistä Sikemiin, ja etelään päin Lebonasta. 20. Ja he käskivät benjaminilaisia sanoen: Menkää ja asettukaa väijyksiin viinitarhoihin 21. Ja katso, kun näette Silon tyttärien tulevan tanssien karkeloimaan, lähtekää viinitarhoista ja ryöstäkää teille jokaiselle vaimot Silon tyttäristä ja menkää Benjaminin maahan. 22. Ja kun heidän isänsä tai veljensä tulevat valittamaan meille, niin me sanomme heille: Lahjoittakaa heidät meille, sillä ei kukaan meistä ole ottanut sodassa vaimoa. Ettehän te ole itse antaneet niitä heille; muuten olisitte joutuneet vikapäiksi. 23. Ja Benjaminin pojat tekivät niin ja ottivat lukumääränsä mukaan vaimoja tanssivista ryöstäen heidät. Ja he lähtivät ja palasivat perityille mailleen, rakensivat kaupungit ja asettuivat niihin. 1.Sam.18: ו י ה י ב ב וא ם ב ש וב ד ו ד מ ה כ ות א ת ה פ ל ש ת י ו ת צ אנ ה ה נ ש ים מ כ ל ע ר י י ש ר א ל (ל ש ור) [ל ש יר] ו ה מ ח ל ות ל ק ר את ש א ול ה מ ל ך ב ת פ ים ב ש מ ח ה וב ש ל ש ים

20 7 ו ת ע נ ינ ה ה נ ש ים ה מ ש ח ק ות ב ר ב ב ת יו ו ת אמ ר ן ה כ ה ש א ו ל( ב א ל פ ו) ] ב א ל פ יו [ 8 ו ד ו ד ו י ח ר ל ש א ול מ א ד ו י ר ע ב ע ינ יו ה ד ב ר ה ז ה ו י אמ ר נ ת נ ו ל ד ו ד ר ב ב ות ו ל י נ ת נ ו ה א ל פ ים ו ע וד ל ו א ך ה מ ל וכ ה 9 ו י ה י ש א ול( ע ון) [ע וי ן] א ת ד ו ד מ ה י ום ה ה וא ו ה ל א ה ס 6. Kun he olivat tulossa, Daavidin palatessa surmattuaan filistealaiset, menivät naiset kaikista Israelin kaupungeista laulaen ja tanssien kuningas Saulia vastaan iloiten käsirummuin ja symbaalein. 7. Ja lauloivat tanssivat naiset ja sanoivat: Saul voitti tuhat, mutta Daavid kymmenen tuhatta. 8. Silloin Saul vihastui kovin, sillä hän pani sen puheen pahakseen ja hän sanoi: Daavidille he antavat kymmenen tuhatta ja minulle he antavat tuhat; nyt puuttuu häneltä enää vain kuninkuus. 9. Ja Saul katsoi karsain silmin Daavidia siitä päivästä lähtien. 1.Sam.30: ו י ר ד ף ד ו ד ה וא ו א ר ב ע מ א ות א יש ו י ע מ ד ו מ את י ם א יש א ש ר פ ג ר ו מ ע ב ר א ת נ ח ל ה ב ש ור ו י מ צ א ו א יש מ צ ר י ב ש ד ה ו י ק ח ו את ו א ל ד ו ד ו י ת נ ו ל ו ל ח ם ו י אכ ל ו י ש ק ה ו מ י ם ו י ת נ ו ל ו פ ל ח ד ב ל ה וש נ י צ מ ק ים ו י אכ ל ו ת ש ב ר וח ו א ל יו כ י ל א א כ ל ל ח ם ו ל א ש ת ה מ י ם ש לש ה י מ ים וש לש ה ל יל ות ס 13 ו י אמ ר ל ו ד ו ד 14 ל מ י א ת ה ו א י מ ז ה א ת ה ו י אמ ר נ ע ר מ צ ר י א נ כ י ע ב ד ל א יש ע מ ל ק י ו י ע ז ב נ י א ד נ י כ י ח ל ית י ה י ום ש לש ה א נ ח נ ו פ ש ט נ ו נ ג ב ה כ ר ת י ו ע ל א ש ר ל יה וד ה ו ע ל נ ג ב כ ל ב ו א ת צ ק ל ג ש ר פ נ ו ב א ש ו י אמ ר א ל יו ד ו ד ה ת ור ד נ י א ל ה ג ד וד ה ז ה ו י אמ ר ה ש ב ע ה ל י ב אלה ים א ם ת מ ית נ י ו א ם ת ס ג ר נ י ב י ד א ד נ י ו א ור ד ך א ל ה ג ד וד ה ז ה 16 ו י ר ד ה ו ו ה נ ה נ ט ש ים ע ל פ נ י כ ל ה א ר ץ אכ ל ים ו ש ת י ם ו ח ג ג ים א ש ר ל ק ח ו מ א ר ץ פ ל ש ת ים ומ א ר ץ י ה וד ה ב כ ל ה ש ל ל ה ג ד ול ו י כ ם ד ו ד מ ה נ ש ף ו ע ד ה ע ר ב ל מ ח ר ת ם ו ל א נ מ ל ט מ ה ם א יש כ י א ם א ר ב ע מ א ות א יש נ ע ר א ש ר ר כ ב ו ע ל ה ג מ ל ים ו י נ ס ו 18 ו י צ ל ד ו ד א ת כ ל א ש ר ל ק ח ו ע מ ל ק ו א ת ש ת י נ ש יו ה צ יל ד ו ד 18

21 10. Mutta Daavid jatkoi takaa-ajoa neljänsadan miehen kanssa; sillä niitä, jotka väsyneinä pysähtyivät eivätkä menneet Betsorin puron poikki, oli kaksisataa miestä. 11. Ja he tapasivat kedolla egyptiläisen miehen ja toivat hänet Daavidin luo. He antoivat hänelle leipää syödä ja vettä juoda, 12. ja he antoivat vielä viikunakakun ja kaksi rusinakakkua syödä. Ja hänen henki palasi häneen; sillä hän ei ollut syönyt leipää eikä juonut vettä kolmeen päivään ja kolmeen yöhön. 13. Ja Daavid kysyi häneltä: Kuka sinä olet ja mistä tulet? Ja hän vastasi: Minä olen egyptiläinen nuorukainen, erään amalekilaisen miehen palvelija, mutta minun herrani jätti minut, sillä minä sairastuin kolme päivää sitten. 14. Me teimme ryöstöretken kreettien, Juudan ja Kaalebin etelämaahan ja poltimme Siklagin tulella. 15. Daavid sanoi hänelle: Vietkö minut tuon rosvojoukon luo? Hän vastasi: Vanno minulle kautta Jumalan, ettet surmaa minua etkä luovuta minua herrani käsiin, niin minä vien sinut sen rosvojoukon luo. 16. Ja hän vei hänet (sinne). Ja katso, hajallaan kaikkialla maassa syömässä ja juomassa ja juhlimassa kaikella suurella saalilla, jonka he olivat ottaneet filistealaisten maasta ja Juudan maasta. 17. Niin Daavid kaatoi heitä aamuhämärästä iltaan asti; eikä hän pelastanut miehistä kuin neljä sataa nuorta miestä, jotka nousivat kamelien selkään ja pakenivat. 18. Ja Daavid pelasti kaikki, mitä amalekilaiset olivat ottaneet; myös molemmat 1 ו י ס ף ע וד ד ו ד א ת כ ל ב ח ור ב י ש ר א ל ש לש ים א ל ף vaimonsa Daavid pelasti. 2.Sam.6:1-5, ו י ק ם ו י ל ך ד ו ד ו כ ל ה ע ם א ש ר א ת ו מ ב ע ל י י ה וד ה ל ה ע ל ות מ ש ם א ת א ר ון ה א לה ים א ש ר נ ק ר א ש ם ש ם י הו ה צ ב א ות י ש ב ה כ ר ב ים ע ל יו ו י ר כ ב ו א ת א ר ון ה א לה ים א ל ע ג ל ה ח ד ש ה ו י ש א ה ו מ ב ית א ב ינ ד ב א ש ר ב ג ב ע ה ו ע ז א ו א ח י ו ב נ י א ב ינ ד ב נה ג ים א ת ה ע ג ל ה ח ד ש ה ו י ש א ה ו מ ב ית א ב ינ ד ב א ש ר ב ג ב ע ה ע ם א ר ון ה א לה ים ו א ח י ו ה ל ך ל פ נ י ה א ר ון 5 ו ד ו ד ו כ ל ב ית י ש ר א ל מ ש ח ק י ם ל פ נ י י הו ה ב כ ל ע צ י ב ר וש ים וב כ נר ות וב נ ב ל י ם וב ת פ ים וב מ נ ע נ ע ים ו ב צ ל צ ל ים 19

22 12 ו י ג ד ל מ ל ך ד ו ד ל אמר ב ר ך י הו ה א ת ב ית ע ב ד א ד ם ו א ת כ ל א ש ר ל ו ב ע ב ור א ר ון ה א לה ים ו י ל ך ד ו ד ו י ע ל א ת א ר ון ה א לה ים מ ב ית ע ב ד א ד ם ע יר ד ו ד ב ש מ ח ה ו י ה י כ י צ ע ד ו נש א י א ר ון י הו ה ש ש ה צ ע ד ים ו י ז ב ח ש ור ומ ר יא 14 ו ד ו ד מ כ ר כ ר ב כ ל ע ז ל פ נ י י הו ה ו ד ו ד ח ג ור א פ וד ב ד 15 ו ד ו ד ו כ ל ב ית י ש ר א ל מ ע ל ים א ת א ר ון י הו ה ב ת ר וע ה וב ק ול ש ופ ר ו ה י ה א ר ון י הו ה ב א ע יר ד ו ד ומ יכ ל ב ת ש א ול נ ש ק פ ה ב ע ד ה ח ל ון ו ת ר א א ת ה מ ל ך ד ו ד מ פ ז ז ומ כ ר כ ר ל פ נ י י הו ה ו ת ב ז ל ו ב ל ב ה 17 ו י ב א ו א ת א ר ון י הו ה ו י צ ג ו את ו ב מ ק ומ ו ב ת ו ך ה א ה ל א ש ר נ ט ה ל ו ד ו ד ו י ע ל ד ו ד ע ל ות ל פ נ י י הו ה וש ל מ ים 18 ו י כ ל ד ו ד מ ה ע ל ות ה ע ול ה ו ה ש ל מ ים ו י ב ר ך א ת ה ע ם ב ש ם י ה ו ה צ ב א ות 1. Ja Daavid kokosi jälleen kaikki Israelin taistelevat miehet, kolmekymmentä tuhatta (miestä). 2. Daavid ja koko hänen kanssaan oleva väki nousi ja lähti Juudan Baalasta tuomaan sieltä Jumalan arkkia, joka oli nimitetty Herra Sebaotille, jota kerubit kannattavat. 3. He nostivat Jumalan arkin uusiin vaunuihin ja veivät pois Abinadabin talosta, joka oli kukkulalla. Ussa ja Ahjo, Abinadabin pojat, ohjasivat uusia vaunuja. 4. Niin he veivät Jumalan arkin Abinadabin talosta, joka oli kukkulalla, ja Ahjo kulki arkin edellä. 5. Daavid ja koko Israelin heimo tanssivat Herran edessä (soittaen) kaikilla kypressipuisilla soittimilla, lyyrilla, rummuilla, käsirummuilla, helistimillä ja symbaaleilla. 12. Kun kuningas Daavidille kerrottiin, että Herra oli siunannut Jumalan arkin tähden Obed-Edomin taloa ja kaikkia, jotka siellä asuivat, Daavid lähti Obed- Edomin taloon ja toi Jumalan arkin sieltä riemusaatossa Daavidin kaupunkiin. 13. Kun Herran arkin kantajat olivat astuneet kuusi askelta, hän (Daavid) uhrasi sonnin ja juottovasikan. 14. Daavid tanssi kaikesta voimasta Herran edessä. Daavid oli vyötetty pellavakasukkaan. 15. Daavid ja koko Israelin heimo toivat Herran arkin iloiten ja torvea soittaen. 16. Herran arkki saapui Daavidin kaupunkiin ja Saulin tytär Mikal katsoi alas ikkunasta ja näki kuningas Daavidin hyppelevän ja tanssivan Herran edessä ja (Mikal) halveksi häntä sydämessään. 20

23 17. Herran arkki tuotiin ja asetettiin paikalleen keskelle telttaa, jonka Daavid oli sitä varten pystyttänyt ja Daavid uhrasi Herran edessä polttouhreja ja yhteysuhreja. 18. Kun Daavid oli uhrannut polttouhrit ja yhteysuhrit, hän siunasi kansan Herran Sebaotin nimeen. 1.Kun.18: ו י אמ ר א ל י ה ו א ל ה ע ם א נ י נ ות ר ת י נ ב יא ל יהו ה ל ב ד י ונ ב יא י ה ב ע ל א ר ב ע מ א ות ו ח מ ש ים א יש ו י ת נ ו ל נ ו ש נ י ם פ ר ים ו י ב ח ר ו ל ה ם ה פ ר ה א ח ד ו ינ ת ח ה ו ו י ש ימ ו ע ל ה ל א י ש ימ ו ו א נ י א ע ש ה א ת ה פ ר ה א ח ד ו נ ת ת י ע ל ה ע צ ים ו א ש ל א א ש ים ע צ ים ו א ש וק ר את ם ב ש ם א ל ה יכ ם ו א נ י א ק ר א ב ש ם י הו ה ו ה י ה ה א לה ים א ש ר י ע נ ה ב א ש ה וא ה א לה ים ו י ע ן כ ל ה ע ם ו י אמ ר ו ט וב ה ד ב ר ו י אמ ר א ל י ה ו ל נ ב יא י ה ב ע ל ה ר ב ים ו ק ר א ו ב ש ם א לה יכ ם ו א ש ל א ת ש ימ ו 26 ו י ק ב ח ר ו ל כ ם ה פ ר ה א ח ד ו ע ש ו ר אש נ ה כ י א ת ם ח ו א ת ה פ ר א ש ר נ ת ן ל ה ם ו י ע ש ו ו י ק ר א ו ב ש ם ה ב ע ל מ ה ב ק ר ו ע ד ה צ ה ר י ם ל אמר ה ב ע ל ע נ נ ו ו א ין ק ול ו א ין ע נ ה ו י פ ס ח ו ע ל ה מ ז ב ח א ש ר ע ש ה ו י ה י ב צ ה ר י ם ו י ה ת ל ב ה ם א ל י ה ו ו י אמ ר ק ר א ו ב ק ול ג ד ול כ י א לה ים ה וא כ י ש יח ו כ י ש יג ל ו ו כ י ד ר ך ל ו א ול י י ש ן ה וא ו י ק ץ 28 ו י ק ר א ו ב ק ול ג ד ול ו י ת ג ד ד ו כ מ ש פ ט ם ב ח ר ב ות וב ר מ ח ים ע ד ש פ ך ד ם ע ל יה ם ו י ה י כ ע ב ר ה צ ה ר י ם ו י ת נ ב א ו ע ד ל ע ל ות ה מ נ ח ה ו א ין ק ול ו א ין ע נ ה ו א ין ק ש ב 22. Elia sanoi kansalle: Minä olen ainoa jäljelle jäänyt Herran profeetta, kun taas Baalin profeettoja on neljäsataaviisikymmentä. 23. Tuokaa meille kaksi nuorta sonnia. He saavat valita itselleen toisen sonnin, paloitelkoot sen ja laittakoot polttopuiden päälle, mutta älkööt sytyttäkö. Minä valmistan samoin toisen sonnin ja panen sen puiden päälle, mutta en sytytä tulta. 24. Sitten huutakaa te jumalanne nimeä ja minä huudan Herran nimeä. Se jumala, joka vastaa tulella, on Jumala. Koko kansa vastasi ja sanoi: Hyvä niin. 25. Elia sanoi Baalin profeetoille: Valitkaa itsellenne toinen sonni ja valmistakaa se ensin, sillä teitä on enemmän. Huutakaa sitten jumalanne nimeä, mutta älkää sytyttäkö tulta. 26. He ottivat sonnin, jonka hän antoi heille. He valmistivat sen ja huusivat Baalin nimeä aamusta keskipäivään sanoen: Baal, vastaa meille. Mutta ei mitään ääntä eikä mitään vastausta. Ja he tanssivat tekemänsä alttarin edessä. 21

24 27. Keskipäivän aikana Elia pilkkasi heitä sanoen: Huutakaa kovempaa, onhan hän jumala, mutta hänellä voi olla jotakin tekemistä tai hän on mennyt johonkin tai hän on matkalla. Ehkä hän nukkuu, mutta kyllä hän herää. 28. Niin he huusivat vielä kovemmin ja viiltelivät itseään tapansa mukaan miekoilla ja keihäillä, niin että heistä vuoti verta. 29. Puolen päivän jälkeen he joutuivat hurmoksiin, aina siihen hetkeen asti, jolloin ruokauhri uhrataan. Mutta ei ääntä, ei vastausta, ei mitään. Ps. 30: מ ז מ ור ש יר ח נ כ ת ה ב י ת ל ד ו ד 2 א ר ומ מ ך י הו ה כ י ד ל ית נ י ו ל א ש מ ח ת אי ב י ל י י הו ה א לה י ש ו ע ת י א ל יך ו ת ר פ א נ י י הו ה ה ע ל ית מ ן ש א ול נ פ ש י ח י ית נ י ) מ י ור ד י )[מ י ר ד י ]ב ור 5 ז מ ר ו ל יהו ה ח ס יד יו ו ה וד ו ל ז כ ר ק ד ש ו 6 כ י ר ג ע ב א פ ו ח י ים ב ר צ ונ ו ב ע ר ב י ל ין ב כ י ו ל ב ק ר ר נ ה 7 ו א נ י א מ ר ת י ב ש ל ו י ב ל א מ וט ל ע ול ם 8 י הו ה ב ר צ ונ ך ה ע מ ד ת ה ל ה ר ר י ע ז ה ס ת ר ת פ נ יך ה י ית י נ ב ה ל א ל יך י הו ה א ק ר א ו א ל א ד נ י א ת ח נ ן 10 מ ה ב צ ע ב ד מ י ב ר ד ת י א ל ש ח ת ה י וד ך ע פ ר ה י ג יד א מ ת ך 11 ש מ ע י הו ה ו ח נ נ י י הו ה ה י ה ע ז ר ל י 12 ה פ כ ת מ ס פ ד 13 י ל מ ח ול ל י פ ת ח ת ש ק י ו ת א ז ר נ י ש מ ח ה ל מ ע ן י ז מ ר ך כ ב וד ו ל א י ד ם י הו ה א לה י ל ע ול ם א וד ך 1. Daavidin psalmi. Temppelin vihkimislaulu. 2. Minä ylistän sinua herra, sillä nostit minut. Etkä antanut viholliseni tuntea voitoniloa minusta. 3. Herra, Jumalani. Minä itkin sinulta apua ja sinä paransit minut. 4. Herra, nostit tuonelasta sieluni. Herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta. 5. Laulakaa ylistystä Herralle, hänen hurskaansa. Ja ylistäkää hänen pyhää nimeään. 6. Sillä hetken hänen vihansa, eliniän hänen hyväntahtoisuutensa. Illalla viipyy itku ja aamuksi riemuhuuto. 7. Ja minä sanoin menestyksessäni: En horju ikinä. 32 Suomenkielisissä Raamatuissa (sekä 1933 että 1992 julkaistut painokset) Psalmi 30 on jaettu vain 12 jakeeseen, mutta käytän tässä hepreankielisen raamatun tapaa jakaa teksti 13 jakeeseen.

25 8. Herra, hyväntahtoisuudessasi sinä kasvatit vuoreni vahvuutta. Kätkiessäsi kasvosi, minä pelästyin. 9. Sinua, Herra, kutsuin ja Herralta rukoilin armoa. 10. Mitä hyötyä on verestäni hautaan vaipuneena? Ylistääkö sinua tomu? Julistaako uskollisuuttasi? 11. Kuule Herra. Ole armollinen minulle. Herra, ole auttaja minulle. 12. Sinä käänsit valitukseni tanssiksi. Sinä vapautit minut suruasustani ja puit minut ilolla. 13. Jotta (sieluni) 33 ylistäisi sinua kunniassa eikä vaikenisi. Herra, Jumalani, ylistän sinua ikuisesti. Ps. 87: ל ב נ י ק ר ח מ ז מ ור ש יר י ס וד ת ו ב ה ר ר י ק ד ש אה ב י הו ה ש ע ר י צ י ון מ כ ל מ ש כ נ ות י ע ק ב 3 נ כ ב ד ות מ ד ב ר ב ך ע יר ה א לה ים ס ל ה 4 א ז כ יר ר ה ב וב ב ל ל י ד ע י ה נ ה פ ל ש ת ו צ ור ע ם כ וש ז ה י ל ד ש ם ו ל צ י ון י א מ ר א יש ו א יש י ל ד ב ה ו ה וא י כ ונ נ ה ע ל י ון 6 י הו ה י ס פר ב כ ת וב ע מ ים ז ה י ל ד ש ם ס ל ה 7 ו ש ר ים כ חל ל ים כ ל מ ע י נ י ב ך 1. Koorahilaisten psalmi, laulu. Hänen perustamansa pyhille vuorille. 2. Herra rakastaa Siionin portteja eniten kaikista Jaakobin asuinpaikoista. 3. On kunniakasta, mitä sinusta puhutaan, Jumalan kaupunki. (sela) 4. Tunnustajikseni mainitsen Egyptin ja Babylonian, katso Filistea, Tyros ja Nubia: se on syntynyt siellä. 5. Ja Siionille sanotaan: miehestä mieheen on syntynyt siellä. ja sen vahvistaa Korkein. 6. Herra luettelee kirjoittaessaan kansat: tämä on syntynyt siellä. Sela. 7. Ja lauluin ja tanssien: Kaikki lähteeni ovat sinussa. Ps. 149: ה ל ל ו י ה ש יר ו ל יהו ה ש יר ח ד ש ת ה ל ת ו ב ק ה ל ח ס יד ים י ש מ ח י ש ר א ל ב ע ש יו ב נ י צ י ון י ג יל ו ב מ ל כ ם 3 י ה ל ל ו ש מ ו ב מ ח ול ב ת ף ו כ נ ור י ז מ ר ו ל ו 33 Sielu tuodaan esiin jakeessa 4. 23

26 5 7 4 כ י ר וצ ה י הו ה ב ע מ ו י פ א ר ע נ ו ים ב יש וע ה י ע ל ז ו ח ס יד ים ב כ ב וד י ר נ נ ו ע ל מ ש כ ב ות ם 6 ר ומ מ ות א ל ב ג ר ונ ם ו ח ר ב פ יפ י ות ב י ד ם ל ע ש ות נ ק מ ה ב ג וי ם ת וכ ח ת ב ל א מ ים 8 ל א ס 9 ר מ ל כ יה ם ב ז ק ים ו נ כ ב ד יה ם ב כ ב ל י ב ר ז ל ל ע ש ות ב ה ם מ ש פ ט כ ת וב ה ד ר ה וא ל כ ל ח ס יד יו ה ל ל ו י ה 1. Halleluja! Laulakaa herralle uusi laulu: ylistysvirsi seurakunnassa hurskaiden. 2. Iloitkoon Israel tekijästään, Siionin lapset riemuitkoot kuninkaastaan 3. He ylistäkööt hänen nimeään tanssien ja soittakoot hänelle rummulla ja lyyralla. 4. Sillä mieltynyt on Herra kansaansa, hän kaunistaa nöyrät pelastuksella. 5. Riemuitkoot hurskaat kunniassa, huutakoot iloa vuoteissaan. 6. Ylistys Jumalan heidän kurkuissaan ja kaksiteräinen miekka heidän käsissään. 7. He toteuttaisivat koston pakanakansoille, rangaistuksen kansakunnille. 8. He panisivat kahleisiin kuninkaansa ja ylhäisönsä rautakahleisiin. 9. He toteuttaisivat heissä tuomion, joka on kirjoitettu. Kunnia tämä kaikkien hurskaiden. Halleluja! Ps. 150: ה ל ל ו י ה ה ל ל ו א ל ב ק ד ש ו ה ל ל וה ו ב ר ק יע ע ז ו ה ל ל וה ו ב ג ב ור ת יו ה ל ל וה ו כ ר ב ג ד ל ו ה ל ל וה ו ב ת ק ע ש ופ ר ה ל ל וה ו ב נ ב ל ו כ נ ור 4 5 ה ל ל וה ו ב ת ף ומ ח ול ה ל ל וה ו ב מ נ ים ו ע וג ב ה ל ל וה ו ב צ ל צ ל י ש מ ע ה ל ל וה ו ב צ ל צ ל י ת ר וע ה 6 כ ל ה נ ש מ ה ת ה ל ל י ה ה לל ו י ה 1. Halleluja! ylistäkää herraa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä hänen taivaallisessa vahvuudessaan. 2. Ylistäkää häntä hänen voimallisista teoistaan, ylistäkää häntä hänen valtaisan suuruutensa tähden. 3. Ylistäkää häntä raikuvin torvin, ylistäkää häntä harpulla ja lyyralla. 4. Ylistäkää häntä rummulla ja tanssien, ylistäkää kielisoittimin ja huilulla. 24

27 5. Ylistäkää häntä helisevillä symbaaleilla, ylistäkää häntä riemukkain symbaalein. 6. Kaikki, joissa on henki, ylistäkää Herraa! Halleluja! 22 י הו ה ק נ נ י ר אש ית ד ר כ ו ק ד ם מ פ ע ל יו מ א ז 23 מ ע ול ם נ ס כ ת י מ ר אש מ ק ד מ י א ר ץ Sananl.8: ב א ין ת המ ות ח ול ל ת י ב א ין מ ע י נ ות נ כ ב ד י מ י ם 25 ב ט ר ם ה ר ים ה ט ב ע ו ל פ נ י ג ב ע ות ח ול ל ת י 26 ע ד ל א ע ש ה א ר ץ ו ח וצ ות ו ר אש ע פ ר ות ת ב ל 27 ב ה כ ינ ו ש מ י ם ש ם א נ י ב ח וק ו ח וג ע ל פ נ י ת ה ום 28 ב א מ צ ו ש ח ק ים מ מ ע ל ב ע ז וז ע ינ ות ת ה ום 30 ו ב ש ומ ו ל י ם ח ק ו ו מ י ם ל א י ע ב ר ו פ יו ב ח וק ו מ וס ד י א ר ץ א ה י ה א צ ל ו א מ ון ו א ה י ה ש ע ש ע ים י ום י ום מ ש ח ק ת ל פ נ יו ב כ ל ע ת 31 מ ש ח ק ת ב ת ב ל א ר צ ו ו ש ע ש ע י א ת ב נ י א ד ם פ 22. Herra loi minut matkansa aluksi, ensimmäiseksi töistään, ennen aikojen alkua. 23. Ikuisuudesta olen asetettu, alusta saakka, maan ikiajoista asti. 24. Ennen kuin oli vesien syvyyksiä, minä synnyin. Ennen kuin oli lähteitä täynnänsä vettä. 25. Ennen kuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, minä synnyin. 26. Kun hän ei vielä ollut tehnyt maata ja mantuja ja päätä (=alkua) maailman tomun. 27. Kun hän valmisti taivaan, minä olin siellä, kun hän piirsi horisontin vesien syvyyksien päälle. 28. Kun hän teki pilvet vahvoiksi ylhäällä, kun vedensyvyyksien lähteet tulivat vahvoiksi. 29. Kun hän asetti merelle sen rajat, jotta vedet eivät ylittäisi hänen sanaansa, kun hän piirsi maan perustukset. 30. Ja minä 34 olin hänen vierellään hoidokkina. Ja olin ilo, päivästä päivään leikin hänen edessään kaiken aikaa. 31. Leikin hänen maan piirillään ja ilonani ihmislapset. ח כ מ ה hepr. 34 Tässä kohtaa termillä minä tarkoitetaan Sananlaskujen kirjassa esiintyvää Viisautta (f.) tai ח כ מ ות (f.) 25

28 8 ק ול ד וד י ה נ ה ז ה ב א מ ד ל ג ע ל ה ה ר ים מ ק פ ץ ע ל ה ג ב ע ות Laul.2: ד ומ ה ד וד י ל צ ב י א ו ל ע פ ר ה א י ל ים ה נ ה ז ה ע ומ ד א ח ר כ ת ל נ ו מ ש ג יח מ ן ה ח לנ ות מ צ יץ מ ן ה ח ר כ ים 10 ע נ ה ד וד י ו א מ ר ל י ק ומ י ל ך ר ע י ת י י פ ת י ול כ י ל ך 11 כ י ה נ ה( ה ס ת ו) [ה ס ת יו] ע ב ר ה ג ש ם ח ל ף ה ל ך ל ו ה נ צ נ ים נ ר א ו ב א ר ץ ע ת ה ז מ יר ה ג יע ו ק ול ה ת ור נ ש מ ע ב א ר צ נ ו ה ת א נ ה ח נ ט ה פ ג יה ו ה ג פ נ ים ס מ ד ר נ ת נ ו ר יח ק ומ י ) ל כ י) [ל ך] ר ע י ת י י פ ת י ול כ י ל ך ס י ונ ת י ב ח ג ו י ה ס ל ע ב ס ת ר ה מ ד ר ג ה ה ר א ינ י א ת מ ר א י ך ה ש מ יע ינ י א ת ק ול ך כ י ק ול ך ע ר ב ומ ר א י ך נ או ה ס א ח ז ו ל נ ו ש וע ל ים ש וע ל ים ק ט נ ים מ ח ב ל ים כ ר מ ים וכ ר מ ינ ו ס מ ד ר 16 ד וד י ל י ו א נ י ל ו ה ר ע ה ב ש וש נ ים 17 ע ד ש י פ וח ה י ום ו נ ס ו ה צ ל ל ים סב ד מ ה ל ך ד וד י ל צ ב י א ו ל ע פ ר ה א י ל ים ע ל ה ר י ב ת ר ס 8. Kuule! Rakkaani. Katso hän tulee hyppien vuorilla, kirmaten kukkuloilla. 9. Rakkaani on kuin gaselli tai nuori peura. Katso, hän seisoo seinämme edessä, katsoo sisään ikkunasta, tuijottaa säleikön takaa. 10. Rakkaani vastasi ja sanoi minulle: Nouse rakkaani, kaunokaiseni, ja kulje kanssani. 11. Sillä katso, talvi on päättynyt, sateet ovat väistyneet, menneet pois. 12. Kukat ovat nousseet maasta, laulun aika on tullut ja turturikyyhkyn ääni on kuultu maassamme. 13. Viikunapuu on tehnyt ensimmäiset viikunansa ja kukkien viinit on annettu tuoksuksi. Nouse rakkaani, kaunokaiseni ja kulje kanssani. 14. Kyyhkyni piilossa kallion, kätkössä jyrkänteen, näytä minulle muotosi, anna minun kuulla äänesi. sillä äänesi on suloinen ja muotosi kaunis. 15. Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut viinitarhoja turmelevat, sillä viinitarhamme kukkivat. 16. Rakkaani on minun ja minä hänen, joka paimentaa lootusten keskellä. 26

29 17. kunnes hengähtää päivä ja varjot pakenevat. Kiertele rakkaani kuin gaselli tai nuori peura vuorilla tuoksuvilla. 35 Laul.6:11-7: :1 א ל ג נ ת א ג וז י ר ד ת י ל ר א ות ב א ב י ה נ ח ל ל ר א ות ה פ ר ח ה ה ג פ ן ה נ צ ו ה ר מנ ים ל א י ד ע ת י נ פ ש י ש מ ת נ י מ ר כ ב ות ע מ י נ ד יב ש וב י ש וב י ה ש ול מ ית ש וב י ש וב י ו נ ח ה מ ח נ י ם ז ה ב ך מ ה ת ח ז ו ב ש ול מ ית כ מ חל ת מ ה י פ ו פ ע מ י ך ב נ ע ל ים ב ת נ ד יב ח מ ו ק י י ר כ י ך כ מ ו ח ל א ים מ ע ש ה י ד י א מ ן 3 ש ר ר ך א ג ן ה ס ה ר א ל י ח ס ר ה מ ז ג ב ט נ ך ע ר מ ת ח ט ים ס וג ה ב ש וש נ ים 4 ש נ י ש ד י ך כ ש נ י ע פ ר ים ת א מ י צ ב י ה צ ו אר ך כ מ ג ד ל ה ש ן ע ינ י ך ב ר כ ות ב ח ש ב ון ע ל ש ע ר ב ת ר ב ים א פ ך כ מ ג ד ל ה ל ב נ ון צ ופ ה פ נ י ד מ ש ק ר אש ך ע ל י ך כ כ ר מ ל ו ד ל ת ר אש ך כ א ר ג מ ן מ ל ך א ס ור ב ר ה ט ים מ ה י פ ית ומ ה נ ע מ ת א ה ב ה ב ת ע נ וג ים ז את ק ומ ת ך ד מ ת ה ל ת מ ר ו ש ד י ך ל א ש כ ל ות א מ ר ת י א ע ל ה ב ת מ ר א ח ז ה ב ס נ ס נ יו ו י ה י ו נ א ש ד י ך כ א ש כ ל ות ה ג פ ן ו ר יח א פ ך כ ת פ וח ים 10 ו ח כ ך כ י ין ה ט וב ה ול ך ל ד וד י ל מ יש ר ים ד וב ב ש פ ת י י ש נ ים 11 א נ י ל ד וד י ו ע ל י ת ש וק ת ו ס ל כ ה ד וד י נ צ א ה ש ד ה נ ל ינ ה ב כ פ ר ים נ ש כ ימ ה ל כ ר מ ים נ ר א ה א ם פ ר ח ה ה ג פ ן פ ת ח ה ס מ ד ר ה נ צ ו ה ר מ ונ ים ש ם א ת ן א ת ד ד י ל ך 14 ה ד וד א ים נ ת נ ו ר יח ו ע ל פ ת ח ינ ו כ ל מ ג ד ים ח ד ש ים ג ם י ש נ ים ד וד י צ פ נ ת י ל ך 11. Menin pähkinäpuutarhaan katsomaan jokilaakson kukoistusta, katsomaan versooko viiniköynnös, kukkivatko granaattiomenapuut. 12. Tietämättäni mieleni laittoi minut jalosukuisen sedän/ammindibin vaunuihin. 7:1. Palaa, palaa Sulamin neito! Palaa, palaa, jotta voimme katsella sinua! Mitä näette Sulamin neidossa tanssimassa leiripaikoilla? 2. Miten kauniit ovat jalkasi sandaaleissa jalosukuisen tytär! Lanteidesi pyöreät muodot ovat kuin mestarin käsin tekemät korut tuoksuisilla vuorilla, 1992 tuoksuville vuorille, NAU ja KJV the mountains of Bether, BFC sur les monts séparés. 27

30 3. Napasi on kuin pyöreä malja, josta älköön mausteviiniä puuttuko. Vatsasi on vehnäkeko, ympäröity lootuksilla. 4. Rintasi ovat kuin kaksi peuran vasaa, gasellin kaksoset. 5. Kaulasi on norsunluinen torni. Silmäsi ovat kuin Hesbonin lammikot Bat- Rabbimin portin luona. Nenäsi on kuin Libanonin torni, joka tähystää kohti Damaskosta. 6. Pääsi on kuin Karmel. Hiuksesi ovat pitkät ja purppuran väriset, ne vangitsevat kuninkaan pauloihinsa. 7. Miten kaunis, miten ihana olet rakastettuni, iloni! 8. Tämä vartalosi on taatelipalmun kaltainen ja rintasi kuin hedelmätertut. 9. Minä ajattelin: minä nousen tuohon taatelipalmuun, tartun sen taatelinkukintoihin ja rintasi ovat siis viiniköynnöksen hedelmätertut ja henkesi tuoksu kuin omenan tuoksu. 10. Ja suusi kuin hyvä viini, joka helposti menee rakkaaseeni ja kostuttaa nukkuvien huulet. 11. Minä kuulun rakkaalleni. Ja minua hän haluaa kiihkeästi. 12. Tule rakkaani, mennään kedolle, yövytään hennapensaissa. 13. Mennään varhain viinitarhoihin katsomaan joko köynnös versoo ja nuput avautuvat, kukkivatko granaattiomenapuut. Siellä minä annan rakkauteni sinulle. 14. Lemmenhedelmät antavat tuoksuaan ja oviemme edessä kaikki herkulliset hedelmät, uudet ja vanhat, olen sinulle rakkaani säästänyt. Laul.8:13-14 ה י וש ב ת ב ג נ ים ח ב ר ים מ ק ש יב ים ל ק ול ך ה ש מ יע ינ י ב ר ח ד וד י ו ד מ ה ל ך ל צ ב י א ו ל ע פ ר ה א י ל ים ע ל ה ר י ב ש מ ים 13. Sinä puutarhassa istuva, seuralaiset kuuntelevat ääntäsi, anna minun kuulla sitä. 14. Kiiruhda, rakkaani, kuin gaselli tai nuori peura tuoksuvilla vuorilla. Jer.31:1 14 ב ע ת ה ה יא נ א ם י הו ה א ה י ה ל אלה ים ל כ ל מ ש פ ח ות י ש ר א ל ו ה מ ה י ה י ו ל י ל ע ם 2 כ ה א מ ר י הו ה מ צ א ח ן ב מ ד ב ר ע ם ש ר יד י ח ר ב ה ל ו ך ל ה ר ג יע ו י ש ר א ל מ ר ח וק י הו ה נ ר א ה ל י ו א ה ב ת ע ול ם א ה ב ת י ך ע ל כ ן מ ש כ ת י ך ח ס ד

31 4 ע וד א ב נ ך ו נ ב נ ית ב ת ול ת י ש ר א ל ע וד ת ע ד י ת פ י ך ו י צ את ע וד ת ט ע י כ ר מ ים ב ה ר י ש מ ר ון נ ט ע ו נט ע ים ו ח ל ל ו ב מ ח ול מ ש ח ק ים 6 כ י י ש י ום ק ר א ו נצ ר ים ב ה ר א פ ר י ם ק ומ ו ו נ ע ל ה צ י ון א ל י הו ה א לה ינ ו 7 כ י כ ה א מ ר י הו ה ר נ ו ל י ע ק ב ש מ ח ה ו צ ה ל ו ב ר אש ה ג וי ם ה ש מ יע ו ה ל ל ו ו א מ ר ו ה וש ע י הו ה א ת ע מ ך א ת ש א ר ית י ש ר א ל ה נ נ י מ ב יא א ות י ח ד ו ק ה ל ג ד ול י ש וב ו ה נ ה 10 ם מ א ר ץ צ פ ון ו ק ב צ ת ים מ י ר כ ת י א ר ץ ב ם ע ו ר ופ ס ח ה ר ה ו י ל ד ת ב ב כ י י ב א ו ו ב ת ח נ ונ ים א וב יל ם א ול יכ ם א ל נ ח ל י מ י ם ב ד ר ך י ש ר ל א י כ כ י ה י ית י ל י ש ר א ל ל א ב ו א פ ר י ם ב כ ר י ה וא ש ל ו ב ה ש מ ע ו ד ב ר י הו ה ג וי ם ו ה ג יד ו ב א י ים מ מ ר ח ק ו א מ ר ו מ ז ר ה י ש ר א ל י ק ב צ נ ו וש מ ר ו כ ר ע ה ע ד ר ו כ י פ ד ה י הו ה א ת י ע ק ב וג א ל ו מ י ד ח ז ק מ מ נ ו וב א ו ו ר נ נ ו ב מ ר ום צ י ון ו נ ה ר ו א ל ט וב י הו ה ע ל ד ג ן ו ע ל ת יר ש ו ע ל י צ ה ר ו ע ל ב נ י צ אן וב ק ר ו ה י ת ה נ פ ש ם כ ג ן ר ו ה ו ל א י וס יפ ו ל ד 13 א ז ת ש מ ח ב ת ול ה ב מ ח ול וב ח ר ים וז ק נ ים ו ש מ ח ת ים מ יג ונ ם 14 ו ר ו ית י נ פ ש ה כ ה נ ים ד ש ן ו ע מ י א ת ט וב י י ש ב ע ו נ א ם י הו ה א ב ה ע וד י ח ד ו ו ה פ כ ת י א ב ל ם ל ש ש ון ו נ ח מ ת ים 1. Siihen aikaan lausuu Herra: Minä olen kaikkien Israelin sukukuntien Jumala ja he ovat minun kansani. 2. Näin sanoo Herra: Kansa on löytänyt armon erämaassa, säästynyt miekalta. Minä menen antamaan levon Israelille. 3. Herra ilmestyy minulle kaukaa: Ikuisella rakkaudella olen sinua rakastanut. Sen vuoksi olen vetänyt sinua hyvyyteen. 4. Rakennan sinut uudelleen ja tulet rakennetuksi, neitsyt Israel. Uudelleen koristaudut käsirummuin ja lähdet tanssiin iloitsevien. 5. Uudelleen istutat viinitarhoja Samarian vuorille. Ja ne jotka istuttavat, saavat korjata sadonkin. 6. Sillä tulee päivä, jolloin vartijat huutavat Efraimin vuorella: Nouskaa, lähtekäämme Siioniin Herran, Jumalamme, luokse. 29

32 7. Sillä näin sanoo Herra: Riemuitkaa ilolla Jaakobia, huutakaa ilosta kansojen johtajalle, kuuluttakaa, ylistäkää ja sanokaa: Herra, pelasta kansasi Israelin jäännöksistä. 8. Katso minua. Tuon heidät pohjoisen maasta ja kokoan heidät maailman ääristä. Heissä on sokeita ja rampoja, raskaana olevia ja synnyttäviä. Yhtenä suurena joukkona he palaavat tänne. 9. He tulevat itkien ja rukouksessa minä johdatan heitä. Vien heidät vesipuroille suoraa tietä, jolla he eivät kompastu. Sillä minä olen Israelille isä ja Efraim on esikoiseni. 10. Kuulkaa Herran sana kansat: Ilmoittakaa kaukaisilla saarilla ja sanokaa: Joka on hajottanut Israelin, hän kokoaa sen ja vahtii sitä kuin paimen laumaansa. 11. Sillä Herra on lunastanut Jaakobin ja vapauttanut hänet häntä väkevämmän kädestä. 12. He tulevat ja riemuitsevat Siionin huipulla. Ja he virtaavat Herran hyvyyteen; jyvien, viinin, öljyn, karitsojen ja karjan ääreen. Heidän sielunsa on kuin kasteltu puutarha eivätkä he enää näe nälkää. 13. Silloin neitsyt iloitsee tanssien ja nuorukaiset ja vanhukset yhdessä. Käännän heidän surunsa iloksi ja lohdutan heitä ja ilostutan heitä heidän surunsa jälkeen. 14. Ja minä virvoitan pappien sielut uhrirasvalla ja kansani ravitaan hyvyydelläni, sanoo Herra Tanssisanasto Tutkittavissa raamatunkohdissa esiintyy seitsemän erilaista tanssia tarkoittavaa sanaa; פזז,כרר, שחק,מחלה,מחול,חול ja.פסח Lisäksi tutkimistani raamatunkohdista löytyy neljä sanaa, jotka enemmän tai vähemmän,דלג,חגג ovat: todennäköisesti pitävät sisällään myös tanssimista. Nämä sanat merkityksiä, Seuraavaksi käyn läpi tarkemmin näitä sanoja, niiden.ברח ja קפץ konteksteja ja hieman jo sitä, miten sukupuolitemaattiset asiat linkittyvät näihin sanoihin. Jaan käsittelyn kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsittelen verbiä koska, ne esiintyvät Vanhassa מחלה ja מחול sekä sen johdannaisia חול testamentissa useimmin tanssista puhuttaessa. Toisessa osassa käsittelen muut tanssimista tarkoittavat sanat ja kolmannessa osassa käsittelen ne hepreankieliset 30

33 sanat, jotka eivät suoranaisesti tarkoita tanssimista, mutta voisivat hyvin pitää sisällään tanssimista. מחלה ja מחול,חול Heprean kielen sanat מחול,חול ja מחלה ovat saman verbin חול eri muotoja. Verbin חול perusmerkityksiä ovat kääntyillä, pyöriä, tanssia piirissä ja חול (feminiini) ovat verbistä מחלה (maskuliini) ja מחול karkeloida. Sanat tehtyjä substantiivimuotoja. Näiden molempien sanojen perusmerkityksiä ovat (piiri)tanssi ja karkelo. Sanoilla מחול,חול ja מחלה kuvataankin iloista tanssitapahtumaa ja toisinaan sanat voidaan myös kääntää tanssin sijaan tarkoittamaan myös iloitsemista tai riemuitsemista, esimerkiksi Psalmissa Verbi חול esiintyy tutkittavana olevissa raamatunkohdissa vain kerran: Psalmin 87 jakeessa seitsemän. Tässä psalmissa verbi tanssia yhdistetään verbiin laulaa. שיר Jakeessa seitsemän tanssimalla ja laulamalla osoitetaan ylistystä Siionille, joka vertauskuvallisesti tarkoittaa Jahvea. Tanssiin ja lauluun osallistuvat kaikki Jahven kansat. 37 Voidaan siis olettaa, että tanssimassa on sekä miehiä että naisia, koska kumpaakaan sukupuolta ei erikseen mainita. Feminiininen sana מחלה esiintyy kuudessa tutkimassani raamatunkohdassa. 38 Exoduksen luvussa 15 israelilaiset ylistävät Herraa, koska Herra on auttanut heidät pakoon Egyptistä ja kukistanut lisäksi Israelin kansan perään lähteneen egyptiläisen sotajoukon. Luvun 15 jakeissa 20 ja 21 esiin nostetaan Profeetta Mirjam ja kaikki muut naiset, jotka ylistävät Herraa tanssien, soittaen ja laulaen. Mirjam ja naiset soittavat käsirumpuja ים,ת פ jotka usein liitetään tanssiin. Käsirummut ovat Raamatun teksteissä myös usein juuri naisten soittamia soittimia. 39 Huomionarvoista on, että naiset tanssivat ja soittavat Mirjamin johdolla voiton ja vapautumisen kunniaksi. Tällaista käsirumpujen säestyksellä tanssittavaa voitontanssia naiset tanssivat myös muualla Vanhassa 36 Gruber 1981, Grogan 2008, katso taulukko, liite King & Stager 2001,

34 testamentissa: Jeftan tytär isänsä kunniaksi sekä Israelin naiset Saulin ja Daavidin kunniaksi. 40 Tuomarien kirjan luvussa 11 Jeftan tytär tulee isäänsä vastaan tanssien ja käsirumpua soittaen, kun isä palaa sotaretkeltä. Tanssimisesta ja käsirummusta käytetään täsmälleen samoja sanoja מחלה ja ת פ ים kuin exoduksen luvussa 15. Samat hepreankieliset sanat ovat käytössä myös ensimmäisen Samuelin kirjan luvun 18 jakeessa 6, jossa Israelin naiset lähtevät vastaanottamaan kuningas Saulia ja Daavidia, joka on voittanut sodassa filistealaiset. Tässä Samuelin kirjan jakeessa naiset soittavat käsirumpujen lisäksi myös soittimia, joista käytetään hepreankielistä termiä ש ל ש ים (mask.mon.). Vuoden 1992 Kirkkoraamattu antaa sanalle käännöksen symbaali. Symbaali-käännös on kuitenkin annettu myös.ש ל ש ים (mask.mon.) 41, joka kuvaa erilaista soitinta kuin sana צ ל צ ל ים sanalle Soittimien käännökset ovatkin monesti ongelmallisia, koska käännökseksi sopivaa sanaa yritetään etsiä nykypäivän soittimista, vaikka nykypäivän soittimet ovat hyvin erilaisia verrattuna muinaisen Israelin soittimiin. 42 Joka tapauksessa tällainen naisten esittämä tanssin ja soiton yhdistelmä, jota kuvataan raamatunkohdissa Ex.15:20, Tuom.11:34 ja 1.Sam.6-7 esitetään nimenomaan voittoisan taistelun jälkeen kunnianosoituksena ja juhlavastaanottona sotilaille. 43 Vielä kahdessa muussa raamatunkohdassa, jotka ovat tutkimuksessani, nimenomaan naisten tanssia kuvataan sanalla.מחלה Nämä kohdat ovat Tuom.21:21,23 ja Laul.7:1. 44 Tuomarien kirjan kohdassa Silon tyttäret tulevat tanssimaan Herran juhlaan, kun benjaminilaiset ryöstävät heidät vaimoiksi itselleen. Silossa järjestetyssä juhlassa juuri naisten tehtävä on tanssia ylistystä Herralle. Tällä kertaa tanssiin ei kuitenkaan liity ainakaan Raamatun tekstin mukaan soittimia, mutta muutoin tanssi lienee riemukasta juhlan luonteeseen sopien. Laulujen laulun luvussa seitsemän Sulamin neito pyydetään tulemaan takaisin sinne mistä on lähtenyt sulostuttamaan katsojia ulkonäöllään ja tanssillaan. Sulamin neidon tanssista käytetään sanaa.מחלה Laulujen laulu on kaiken kaikkiaan vaikeatulkintainen, joten on epäselvää tanssiko Sulamin neito 40 katso taulukko, liite King & Stager 2001, King & Stager 2001, Matthews 2004, katso taulukko, liite 1. 32

35 kahden joukon välillä, oliko hänen tanssinsa yhtä kiihkeää kuin kahden sotajoukon taistelu 45 vai oliko tanssijoita kenties kaksi isompaa ryhmää, joista toiseen Sulamin neito kuului. 46 Laul.7:1 antaa kuitenkin selvästi olettaa Sulamin neidon tanssin olleen kaunista katsottavaa ja ehkä myös iloista, kun hänen niin kiihkeästi toivotaan palaavan takaisin sanoin Palaa, palaa Sulamin neito. Palaa, palaa, jotta voimme katsella sinua. 47 Viimeinen tutkimuksessani oleva raamatunkohta, jossa tanssia kuvataan sanalla,מחלה on Ex.32:19. Siinä Israelin kansa tanssien palvoo kultaista sonnipatsasta Siinain vuoren juurella, kun Mooses tulee alas vuorelta mukanaan Herralta saadut 10 käskyä. Nyt tanssimassa on koko Israelin kansa; miehet ja naiset. Tanssi on riemukasta niin kuin edellä esitellyissäkin raamatunkohdissa, mutta nyt tanssimista ei kuitenkaan katsota hyvällä, koska tanssi on osoitettu epäjumalalle. Maskuliininen sana מחול esiintyy tutkimissani raamatunkohdissa yhteensä viisi kertaa neljässä eri raamatunkohdassa. 48 Psalmeissa 149 ja 150 tanssimalla ylistetään ja kiitetään Herraa. Molemmissa psalmeissa tanssiin liittyy iloa ja riemua niin kuin muissakin raamatunkohdissa joissa tanssia kuvataan sanalla Psalmissa 149 Herran omia, eli kaikkia uskovia, kehotetaan.מחול tai חול,מחלה tanssien ylistämään Herraa, joka pelasti Israelin ja sitä kautta koko kansansa. Tanssin lisäksi kiitosta kehotetaan osoittamaan soittimin; rummulla ja lyyralla/harpulla. Psalmissa 150 puolestaan kehotetaan vielä yleisemmin ylistämään Herraa tanssien kaikkialla hänen suuruutensa ja tekojensa tähden. Psalmissa 150 ylistämään kehotetaan myös soittimin; rummuin, kielisoittimin ja huiluin. Hieman samanlainen teema on Jeremian kirjassa luvussa 31. Jeremia saa näyn, jossa Herra lupaa jälleen pelastaa kansansa ja Israelin kansa saa lupauksen, että he pääsevät takaisin kotimaahansa.. Israelin kansan pelastuminen antaa kansalle jälleen aiheen tanssiin ja iloitsemiseen. Tanssimassa on koko kansa miehineen ja naisineen. Tanssiin yhdistyy jakeessa neljä käsirumpujen soittaminen, mikä näyttäisi olevan melko yleistä מחלה,חול ja מחול sanojen kanssa. Jakeessa 13 vielä tarkennetaan miten neitsyt tanssii iloissaan ja miten 45 Longman 2001, Garrett 2004, katso s katso taulukko, liite 1. 33

36 nuoret ja vanhat tanssivat kaikki yhdessä. Kärsimyksen päättyminen antaa aihetta yhteiseen juhlaan ja tanssiin. Psalmi 30 on ylistyslaulu Herralle, joka on parantanut psalmin kirjoittajan kuolemaan johtavasta sairaudesta. 49 Psalmin kirjoittaja kutsuu myös muut hurskaat ylistämään kanssaan Herraa. 50 Psalmi siis välillä muuttuu yksilön ylistyksestä kaikkien hurskaiden ylistykseksi. Pääpaino on kuitenkin kirjoittajan ylistyksessä ja siihen psalmin loppupuoli jälleen painottuu. Jakeessa 12 Herra on muuttanut kirjoittajan kärsimyksen piiritanssiksi, joka on nähty juhlien ylimpänä ilonilmauksena. Huomionarvoista on, että juurikin Herra on se, joka saa ilon ja tanssin aikaan parannettuaan kirjoittajan. 51 Psalmissa 30 piiritanssi מחול on siis osa Herran ylistystä. Tanssija on sukupuoleltaan todennäköisesti mies, koska ajatellaan, että kirjoitustaito ei Vanhan testamentin kulttuuripiirissä vielä kuulunut naisille. Epävarmaa on onko tanssimassa ainoastaan psalmin kirjoittaja vai myös muut Herraa ylistämään kutsutut. Toisaalta ajattelen, että kyseisellä tiedolla ei edes ole kovin suurta merkitystä, koska tanssi tässä tilanteessa tuskin on pitänyt sisällään mitään seksuaalista, vaan sen avulla on keskitytty puhtaasti Herran ylistykseen. Kaiken kaikkiaan tanssi kuvataan varsin iloisena ja riemullisena toimintana, kun käytetään hepreankielisiä sanoja מחלה,חול ja.מחול Erityisesti sanalle olisi ilokarkelo tai karkelo usein hyvä käännös tanssimisen sijaan. 52 Tällöin מחול toiminnan iloisuus korostuisi, mutta käännös ei silti sulkisi tanssimista pois. Mielenkiintoista on, että näitä sanoja käytettäessä tanssijat ovat lähes poikkeuksetta joko pelkästään naisia tai naisia ja miehiä yhdessä. Ainoa poikkeus on Psalmi 30, jossa tanssimassa on mahdollisesti vain mies. פסח ja פזז,כרר, שחק Verbi, שחק joka tarkoittaa tanssia ilosta, esiintyy tutkimissani raamatunkohdissa neljä kertaa. Ensimmäisestä Samuelin kirjasta verbi שחק löytyy luvun 18 jakeesta 7, jossa Israelin naiset tanssivat ilosta שחק ja laulavat.ענה Myös edellisessä 49 Kraus 1988, Kraus 1988, Kraus 1988, Erityisesti Kirkkoraamattu 1933 useissa kohdissa kääntää sanan מחול joko karkeloksi tai ilokarkeloksi. 34

37 jakeessa Israelin naiset tanssivat ja soittavat 53 ja kaikki tämä tanssi, soitto ja laulu ovat osa naisten järjestämää voitonjuhlaa, kun Saul ja Daavid palaavat voitokkaalta sotaretkeltä. Toinen raamatunkohta on Jeremian kirjan luvussa 31, jossa jakeessa neljä verbiä שחק käytetään yhdessä verbin מחול kanssa kuvaamaan tanssimista. Tanssimien kuvataan iloiseksi tapahtumaksi. Jakeessa tanssimiseen yhdistetään myös käsirumpujen ת פ ים soittaminen. Aiemmin käsirummut on yhdistetty vain sanojen kanssa. Tällä Jeremian kirjan tanssikohdalla ja מחול ja מחלה,חול erityisesti tanssin luonteella vaikuttaisikin olevan yhtäläisyyksiä esimerkiksi Exoduksen luvun 15, Tuomarien kirjan luvun 11 sekä 1. Samuelin kirjan luvun 18 kanssa. 54 Kolmas tutkittavana oleva raamatunkohta, jossa verbi שחק esiintyy, on 2. Sam.6:5. Tässä jakeessa Daavid tanssii ilosta yhdessä Israelin kansan kanssa Herran edessä kuljettaessaan liiton arkkia Jerusalemiin. Jakeessa sanotaan, että Daavidin kanssa tanssi koko Israelin kansa, jolloin tanssimassa olisi ollut sekä miehiä että naisia. Luvun kuusi alussa kuitenkin sanotaan, kuinka Daavid kokosi Israelin parhaat soturit mukaansa hakemaan liiton arkkua. Voi siis olla, että jakeessa viisi tanssii vain miehiä, mutta heistä silti käytetään nimitystä Israelin kansa. Toisaalta jakeessa viisi mainitaan myös useita soittimia, kuten lyyra, käsirumpu ja symbaali. Näistä soittimista erityisesti käsirumpu oli soitin, jota naiset yleensä soittivat. 55 Naisia on siis hyvinkin voinut olla Daavidin ja sotilaiden mukana matkalla ja näin ollen myös tanssimassa. Myös Sananlaskujen kirjasta löytyy verbi שחק luvun kahdeksan jakeista 30 ja 31. Sananlaskujen luvussa kahdeksan viisaus kertoo itsestään; siitä millainen hän on, mitä hänen avullaan voi saavuttaa sekä miten ja milloin hän on syntynyt. Jakeissa viisaus kertoo miten Jumala on hänen luonut ennen mitään muuta ja miten hän on Jumalan vierellä ollut ja leikkinyt. 56 Tässä sananlaskujen kirjan kohdassa verbi שחק käännetään usein tarkoittamaan leikkimistä ja kyseinen verbi voikin piel muotoisena saada sekä merkityksen tanssia ilosta että leikkiä. Viisaus siis leikkii Jumalan edessä jakeessa 30 ja jakeessa 31 viisaus tarkentaa leikkivänsä 53 katso taulukko, liite 1. sekä luku Keown, Scalise & Smothers 1995, 109. Katso myös luku sekä taulukko, liite King & Stager 2001, Murphy 1998,

38 Jumalan luoman maan päällä. Ajattelen kuitenkin, että leikin ollessa iloluontoista, kuten tässä Sananlaskujen kirjan kohdassa 57, leikkiminen on hyvin voinut olla myös tanssimista. Erityisesti, kun leikkimistä itsessään ei sen tarkemmin selitetä, vain se missä leikkiminen tapahtuu. Erikoisen sävyn näihin jakeisiin tuo jakeissa mainittu ihastus/ilonaihe. Vaikuttaisi siltä, että jakeessa 30 viisaus on erityinen ihastus/ilonaihe Jumalalle. Jakeessa 31 puolestaan ihmiset ovat viisauden ihastus/ilonaihe. 58 Toisen Samuelin kirjan kuudennessa luvussa on verbin שחק lisäksi myös kaksi muuta tanssia tarkoittavaa verbiä כרר ja.פזז Verbeillä כרר ja פזז kuvataan jakeissa 14 ja 16 Daavidia tanssimassa ylistystä ja kiitosta Herralle Jerusalemissa, kun liiton arkki on saatu viimein kuljetettua kaupunkiin. Koko Israelin kansa osallistuu ilonpitoon, mutta ainoastaan Daavidin kuvataan tanssivan. Verbi כרר tarkoittaa pyörimistä. Jakeissa 14 ja 16 esiintyvä verbin intensiivinen pilpel muoto כרכר puolestaan tarkoittaa tanssimista ja pyörimistä. Verbin merkityksen perusteella on päätelty tanssin olleen pyörivää piruettimaista liikettä. Useat rabbiinisen heprean ja aramean kielen sanat, jotka tarkoittavat joko tanssimista tai kiertelyä, tukevat myös verbimuodon כרכר tulkitsemista piruettien tekemiseksi. Toisaalta כרכר voi tarkoittaa myös käden liikettä. Nämä kaksi tulkintaa כרכר sanan merkityksestä eivät kuitenkaan ole ristiriidassa, vaan voivat molemmat olla täysin oikeita ja jopa päällekkäisiä tulkintoja; ainakin, jos kyseessä on istumatanssi, jossa kaikki liike tuotetaan lantiosta ylöspäin. 59 פזז esiintyy ensin jakeessa 14 yksinään ja jakeessa 16 verbin כרכר Verbi kanssa. Verbi פזז tarkoittaa pääasiassa hyppelemistä. Ainoastaan tässä raamatunkohdassa (2.Sam.6:16) verbin on todistettu tarkoittavan myös tanssimista. Jakeessa 16 käytetty sanayhdistelmän מ פ ז ז ומ כ ר כ ר (hypellä ja tanssia) on tulkittu tarkoittavan tanssia, jossa tanssija nostaa toisen jalan ja tekee samalla toisella jalalla piruetin. 60 Daavidin tanssissa näyttäisi tanssisanaston perusteella olevan olennaista tanssin kiihkeys, joka kuvastaa hänen iloaan ja riemuaan arkin päästyä 57 katso luku 2.1. Sananl.8: Murohy 1998, Gruber 1981, Gruber 1981,

39 turvallisesti Jerusalemiin. Daavid tarkoittaa tanssinsa puhtaasti ylistykseksi Herralle, minkä Daavid itsekin toteaa jakeessa Viimeinen tutkimissani raamatunkohdissa esiintyvä tanssia tarkoittava verbi on.פסח Ensimmäisen kuningasten kirjan luvussa 18 Baalin profeetat yrittävät osoittaa Baalin olevan oikea jumala tanssimalla hänelle osoitetun uhrin edessä yrittäen saada Baalia sytyttämään uhri tuleen. Sanan פסח tarkka käännös on horjua. Baalin profeettojen liikettä kuvataan sanan piel-muodolla, jolloin merkitys on esittää kulttitanssia tai nilkuttaa. Profeettojen tapaa tanssia on verrattu muslimien tapaan kiertää Kaaban mustaa kiveä raahaten toista jalkaa toisen perässä. 62 ברח ja קפץ,דלג,חגג Ensimmäisen Samuelin kirjan luvun 30 jakeessa 16 amalekilainen rosvojoukko tanssii ringissä,חגג syö, juo ja juhlii suurta ryöstösaalistaan, johon חגג kuuluvat myös Daavidin ja hänen sotilaidensa vaimot ja lapset. Verbin perusmerkitys on juhlia. Mayer I. Gruber kuitenkin kirjoittaa, että 1.Sam.30:16 on yksi niistä kolmesta tapauksesta, joissa חגג tarkoittaakin tanssimista ringissä. Ilmeisesti verbin חגג tulkitsemista tanssimista tarkoittavaksi ohjaa erityisesti verbi juoda, שתה joka antaa olettaa amalekilaisten miesten olleen päihtyneessä tilassa ja tästä syystä liikkuneen kuin tanssisivat ringissä. 63 Aiempiin tanssisanoihin verrattuna חגג tarkoittaneekin lähinnä juhlimisesta ja juomisesta aiheutuvaa horjuvaa liikehdintää ennemmin kuin tarkemmin määriteltyä ja kontrolloitua tanssia. Verbi חגג liitetään jakeessa yksiselitteisesti amalekilaiseen rosvojoukkoon. Tanssimassa on siis pelkästään miehiä, koska teksti ei anna mitään syytä olettaa, että vankeina olleet naiset olisivat osallistuneet ilonpitoon. Teksti onkin niitä harvoja kohtia Vanhassa testamentissa, joissa tanssijoina ovat selkeästi vain miehet ja vieläpä isompi joukko heitä Sam.6:21. Daavid vastasi: En, vaan Herran edessä! Hän valitsi mieluummin minut kuin isäsi ja isäsi suvun ja määräsi minut Israelin, Herran kansan, hallitsijaksi. Herran edessä minä tahdon iloita, (Kirkkoraamattu 1992) 62 Gruber 1981, Gruber 1981,

40 Verbit דלג ja קפץ esiintyvät Laulujen laulun toisessa luvussa. דלג esiintyy קפץ jakeessa kahdeksan piel muodossa, jolloin se saa merkityksen hypellä. Myös on piel muodossa ja saa tällöin saman merkityksen hypellä sekä lisäksi merkityksen kirmata 64. Kumpikaan sanoista ei siis suoraan osoita, että kyse olisi tanssimisesta. Heprean kielen tanssisanat kuitenkin usein tarkemmin tutkittuna tarkoittavat muun muassa hyppelyn kaltaista liikehdintää 65. Tästä syystä voisi hyvinkin olla mahdollista, että hyppelehtivä liikehdintä on voinut näyttää tanssimiselta. Jakeessa kahdeksan neito katsoo, kun hänen rakkaansa (mies) hyppelehtien ja kirmaten lähestyy häntä. Sanat דלג ja קפץ eivät itsessään sisällä mitään eroottista saatikka seksuaalista latausta. Laulujen laulun eroottisen luonteen ja jopa tämän luvun kaksi jakeiden 8-17 kokonaisuuden huomioon ottaen, tekstistä on hyvinkin löydettävissä viitteitä seksuaalisesta kanssakäymisestä. Palaan tähän myöhemmin tutkimuksessani. Samankaltainen tilanne löytyy myös Laulujen laulun luvusta 8. Siellä jakeesta 14 löytyy verbi,ברח paeta, kiiruhtaa. Jakeiden 13 ja 14 sisällön huomioon ottaen verbin ברח merkitys kiiruhtaa on tässä kohtaa osuvampi. Jakeessa 13 mies ja mahdollisesti kuoro ihailevat neidon ääntä ja jakeessa 14 neito kutsuu miestä luokseen rakastelemaan kanssaan. 66 Jos siis ajatellaan, että verbin kiiruhtava liike olisi luonteeltaan tanssin omaista, tanssin ja seksin yhteys ברח näissä Laulujen laulun viimeisissä jakeissa olisi ilmeinen. Vaikuttaisi kuitenkin siltä vettä verbin ברח liikekieli, oli se sitten pakenemista tai kiiruhtamista, on hyvin suoraviivaista Vanhan testamentin tanssit tanssin ja sukupuolen teorian näkökulmasta Olen koonnut tätä tutkimusta varten taulukon kaikista tutkimuksessa mukana olevista Vanhan testamentin tanssikohdista. 68 Taulukkoon on avattu tutkittavista raamatunkohdista muun muassa seuraavan laisia asioita: kuka tanssii, miksi ja 64 Vuoden 1932 Kirkkoraamatussa verbi on käännetty kiitää ja vuoden 1992 Kirkkoraamatussa kirmata. Englannin kielessä käytetään termiä to spring = loikata, hypätä, kimmota 65 esim. פזז tanssia, hypellä. 66 Garrett 2004, Botterweck & Ringgren 1975, Katso taulukko, liite 1. 38

41 kenen kanssa? Mikä on tapahtuman laajempi konteksti? Miten sukupuoli, seksuaalisuus ja seksi näkyvät kyseisessä raamatunkohdassa ja miten ne liittyvät tanssimiseen? Olen koonnut taulukon omien raamatunkäännösteni pohjalta. Avaan tässä luvussa havaintojani taulukon 69 ja kaiken aiemmin esittämäni teorian perusteella. Käsittelen tanssikohtia tässä ryhmissä sen mukaan millaisessa tilanteessa tanssi tapahtuu, jolloin on heti mahdollista nähdä, jos joissain tanssitilanteissa seksuaalisuus ja kenties jopa seksi ovat selkeämmin läsnä Tanssi Jahven ylistykseksi Vaikuttaisi siltä, että tanssimiseen on Vanhan testamentin kulttuuripiirissä suhtauduttu pääosin positiivisesti ja tanssilla on ollut oma paikkansa ja merkityksensä ihmisten elämässä. Ehdottomasti eniten tanssiminen nousee esiin tilanteissa, joissa Israelin kansa tai osa siitä ylistää Jahvea. Tällaisia tilanteita on yhteensä yhdeksän ja näissä kaikissa tanssi on selkeästi osa rituaalia. Tutkimieni tekstien perusteella vaikuttaa siltä, että pääosin Jahven ylistykseksi tarkoitetuissa tansseissa seksuaalisuus saatikka seksi eivät ole merkittävässä roolissa. Tietysti sukupuoli ja jopa seksuaalisuus ovat tanssiessa aina jollain tavalla läsnä, kuten jo aiemmin kirjoitin. 70 Kuitenkaan sukupuolen ja seksuaalisuuden roolia ei ylistystansseissa tunnuta erityisemmin korostavan. Teksteissä kyllä nousee esiin tanssijoiden sukupuoli, mutta nähdäkseni sillä halutaan korostaa vain sitä, että esimerkiksi naisilla voi olla oma erityinen roolinsa Jahven ylistyksessä. Sukupuolten välisen kanssakäymisen tai ylipäänsä seksuaalisuuden kanssa tanssijoiden sukupuolella ei tunnu olevan merkitystä. Yksi esimerkki siitä miten sukupuoli nostetaan esiin tanssi- ja ylistystilanteessa löytyy Exoduksen luvusta 15, jossa Mirjam ja muut naiset alkavat ylistystanssin ja soiton Israelin kansan pelastuttua Egyptistä ja päästyä turvallisesti Kaislameren toiselle puolelle. Naisten ylistys seuraa Mooseksen ja koko Israelin kansan laulamaa ylistyslaulua Jahvelle. Tästä päätellen naisilla on profeetta Mirjamin johdolla ollut selkeästi oma roolinsa Jahven ylistyksessä tanssien, soittaen ja laulaen. Erityisesti käsirumpujen ת פ ים soitto on useissa tutkimissani raamatunkohdissa yhdistetty nimenomaan naisiin ja tanssiin, niin 69 Liite Katso 1.3. Tanssin ja sukupuolen teoriaa. Myös Hanna 1998, 5. 39

42 myös tässä Exoduksen luvussa 15. Kuitenkaan mitään naisten ja miesten välistä seksuaalista jännitettä ei tekstissä ole nähtävissä. Toinen hieman vastaava tilanne löytyy Tuomarien kirjasta, jossa Silon tyttäret menevät kaupungin ulkopuolelle viinitarhaan tanssimaan Herran juhlaan. Jälleen tanssiminen Herran ylistykseksi tuntuu olevan juurikin naisten tehtävä ja tässä tapauksessa vieläpä nuorten naisten. Tässäkään tekstissä tanssimiseen ei yhdistetä mitään seksuaalista, vaan tanssi on tarkoitettu puhtaasti osaksi Herran ylistystä. Verrattuna Mirjamin ja muiden Israelin naisten tanssiin Exoduksessa, tässä Tuomarien kirjan tekstissä sukupuolitemaattiset asiat nousevat kuitenkin esiin hieman enemmän. Tekstissä benjaminilaiset tulevat ja ryöstävät tanssivista tytöistä vaimot itselleen ja avioliittoon oletettavasti kuului seksi. Erityisesti tässä tapauksessa, kun benjaminilaiset ryöstävät tytöt vaimoiksi jatkaakseen sukua ja estääkseen heimoaan kuolemasta sukupuuttoon. Othmar Keel esittelee myös toisen näkökulman viinitarhan tapahtumaan, joka nostaa sukupuolitematiikan esiin korostetummin kuin raamatunteksti itsessään. Herran juhlan lisäksi viinitarhassa järjestetty tapahtuma on ilmeisesti ollut nuorille mahdollisuus kohdata naimattomia vastakkaisen sukupuolen edustajia. 71 Tämän teorian valossa sukupuolitemaattiset asiat seksuaalisuus mukaan luettuna nousevat jo melko merkittävään asemaan. Kuitenkin edelleen väitän, että Silon tyttärien tanssi on tekstin mukaan puhtaasti tarkoitettu Herran ylistykseksi, riippumatta siitä mitä muuta juhlaan mahdollisesti on kuulunut. Eikä teksti itsessään nosta esiin sukupuolitemaattisia asioita sen enempää, kuin että tanssijat ovat nuoria naisia. Tämä raamatunkohta voisi kuitenkin mahdollisesti olla sellainen, jonka perusteella tanssiminen voitaisiin nähdä syntinä tai johtavan haureuteen, jos ajatellaan, että juhlassa on ollut mahdollista tavata vastakkaisen sukupuolen edustajia kaikessa rauhassa. Raamatunkohtia, joissa sekä miehet että naiset osallistuvat yhdessä Herran ylistykseen tanssimalla ovat ennen kaikkea Psalmit, joita tässä tutkimuksessa on neljä kappaletta. Tosin psalmissa 30 tanssimassa ja ylistämässä on vain psalmin kirjoittaja, joka todennäköisesti on mies, vaikka kirjoittaja pyytää muitakin Herran palvelijoita ylistämään Herraa. Lisäksi psalmissa 87 ylistys osoitetaan ensisijaisesti Herran kaupungille Jerusalemille eikä suoraan Herralle. Kuitenkin tutkimani psalmit kaiken kaikkiaan noudattavat hyvin samaa kaavaa ja vaikuttavat olevan puhtaasti Herran ylistystä tanssien, laulaen sekä välillä myös soittaen. 71 Keel 1994,

43 Minkäänlaisia viitteitä sukupuolen, seksuaalisuuden tai seksin merkityksellisestä asemasta näissä ylistystilanteissa ei teksteistä löydy. Myös 2. Samuelin kirjassa miehet ja naiset pääsevät yhdessä tanssimaan kun Israelin kansa kuningas Daavidin johdolla kuljettaa liiton arkin Jerusalemiin. Luvun kuusi alussa Israelin kansa on liiton arkin kanssa matkalla kohti Jerusalemia ja he iloitsevat ja ylistävät Herraa Daavidin johdolla tanssien, laulaen ja soittaen. Verrattuna edellä läpi käytyihin raamatunkohtiin, tässä tanssiminen vaikuttaa olevan erityisen iloista ja riemukasta. Tämä käy ilmi jo tanssisanan valinnasta. Kaikissa edellisissä raamatunkohdissa käytetty tanssisana on ollut.מחלה tai מחול johdannaisista; tai jompikumpi sen substantivoiduista,חול verbi Daavidin ja Israelin kansan tanssia kuvataan kuitenkin verbillä, שחק tanssia ilosta. 72 Huolimatta tanssisanan vaihdoksesta, edelleenkään teksti ei anna olettaa, että tanssiminen olisi mitään muuta kuin Herran ylistystä ja riemua. Sen sijaan samaisen 2. Samuelin kirjan kuudennen luvun myöhemmissä jakeissa tilanne on ainakin ensisilmäyksellä hieman epäselvempi. Daavidin tanssi 2. Samuelin kirjan kuudennessa luvussa on ainoa selkeä Vanhan testamentin kohta, jossa mies tanssii yksinään. Luvun alkupuolella Daavid tanssii Israelin kansan kanssa, mutta jakeissa 14 ja 16 Daavid tanssii yksin. Daavidin tanssi on luonteeltaan iloista, pyörivää sekä hyppelehtivää ja selkeästi tarkoitettu osaksi Jahven kunniaksi suoritettavia rituaaleja. Erityisen mielenkiintoisen Daavidin tanssista tekee se, että nainen, Mikal, halveksuu Daavidia. Jakeen perusteella Mikal näyttäisi kuitenkin halveksuvan enemmän Daavidin niukkaa pukeutumista, Daavidilla on yllään vain pellavakasukka, kuin itse tanssia. Vähissä vaatteissa tanssiminen julkisesti ei tunnu olevan Mikalin mielestä kuninkaan arvolle sopivaa. Tässä raamatunkohdassa tuntuisi tanssiin kohdistuvan seksuaalista jännitettä. Jännite kuitenkin tulee Mikalin suunnalta eikä itse tanssista tai tanssijasta. Mikal tanssin katsojana vaikuttaisi kokevan, että vähäpukeisen Daavidin tanssissa on jotain seksuaalista. Tässä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten tanssijan ja katsojan käsitys tanssista voivat olla hyvinkin erilaisia. Samoin tämä raamatunkohta on hyvä esimerkki siitä miten moni asia vaikuttaa erityisesti siihen miten katsoja kokee tanssin. Mikalin tapauksessa 72 Katso taulukko, liite Sam.6:20. Mutta kun Daavid palasi tervehtimään perhettään, Saulin tytär Mikal tuli häntä vastaan ja sanoi: Kylläpä Israelin kuningas tänään käyttäytyi arvokkaasti! Paljasti itsensä palvelijoidensa piikojen edessä niin kuin mikäkin narri! (Kirkkoraamattu 1992) 41

44 halveksunnan saa aikaan Daavidin vähäpukeisuus sekä tanssin julkinen tapahtumapaikka. Mikal olisi tuskin reagoinut samalla tavoin, jos Daavid olisi ollut kunnolla pukeutunut tai tanssinut jossain muualla kuin kaiken kansan nähtävillä. Daavid kuitenkin toiminnallaan poikkesi täysin siitä kaavasta jolla hänen miehenä ja vieläpä kuninkaana tulisi toteuttaa kulttuuria. 74 Daavidia itseään sen sijaan ei tunnu ollenkaan häiritsevän se, että hän tanssii julkisesti vähäpukeisena, koska hän tanssii Herran kunniaksi. Viimeinen tutkimani raamatunkohta, jossa tanssitaan Herran ylistykseksi, on Jeremian kirjan luku 31. Koko Israelin kansa, eli miehet ja naiset, tanssivat ja soittavat iloiten, kun ahdinko päättyy. Jälleen kerran tanssi vaikuttaa olevan puhtaasti Herran ylistykseksi ja kiitokseksi tarkoitettu ilonilmaus eikä teksti anna mitään viitteitä siitä, että tanssiin liittyisi mitään seksuaalista. Edes tanssijoiden sukupuolia ei korosteta, vaan tekstissä puhutaan vain Israelin kansasta kokonaisuutena. Kaiken kaikkiaan Herran ylistykseksi tarkoitettu tanssi näyttäisi Raamatun tekstien valossa olevan ihan vain tanssimista ja osa rituaalia. Tekstit tai tanssijat eivät liitä tanssia ja sukupuolitemaattisia asioita mitenkään erityisesti toisiinsa. Tanssijoiden sukupuoli saatetaan tuoda esiin, mutta siinä kaikki. Sen sijaan lukijan tai tanssin katsojan on kyllä mahdollista liittää omia värikkäitäkin tulkintoja tanssiin. Esimerkkeinä näistä tilanteista on Silon tyttärien tanssiin liitetyt tulkinnat sekä Mikalin suhtautuminen Daavidin tanssiin. Molemmissa tapauksissa näkyy hyvin vahvasti se miten tanssijan ja katsojan kokemukset ja ajatukset voivat hyvinkin vahvasti poiketa toisistaan. Käsittelen tässä yhteydessä myös Sananlaskujen kirjassa leikkivän viisauden, koska se ei selkeästi asetu mihinkään näistä alaluvuista, mutta sopii tähän ehkäpä parhaiten, koska viisaus puhuu Sanalaskujen kirjan luvussa 8 Herrasta hyvin ylevään sävyyn. Viisauden leikkiä tai tanssia Herran vierellä tuskin sävyttää minkäänlainen seksuaalinen vire. Viisaus kuvaa leikkiään ja mahdollista tanssiaan lapsen leikiksi. Tällöin on hyvin vaikea kuvitella toiminnan olleen millään tavalla seksuaalista eikä sille tekstistäkään löydy perusteita Tanssi epäjumalanpalveluksissa Myös epäjumalanpalvelukseen on liittynyt tanssimista. Siinain vuoren juurella Israelin kansa on kyllästynyt odottamaan vuorelle noussutta Moosesta ja on 74 Katso kaavio s

45 alkanut jälleen palvoa epäjumalia. Epäjumalanpalvelusta varten on valmistettu kultainen sonnipatsas, jota palvotaan ja, jonka edessä juhlitaan tanssien. Vaikka tekstin mukaan koko Israelin kansa on tanssimassa ja juhlimassa, seksuaalisuus ei ole mitenkään erityisesti läsnä tilanteessa. Miehet ja naiset tanssivat keskenään, mutta tanssi on suunnattu sonnipatsaalle. Tietysti tilaisuuden juhlaluonteen huomioon ottaen voisi ajatella, että ihmiset ovat voineet kaiken juhlimisen ja siihen mahdollisesti liittyneen alkoholinnauttimisen jälkeen päätyä myös seksuaaliseen kanssakäymiseen keskenään. Tätä ei kuitenkaan millään tavalla tuoda tekstissä esiin, joten kyseinen oletus menisi mielestäni tekstin ylitulkinnan puolelle. Toinen tilanne tanssimisesta osana epäjumalanpalvelusta löytyy 1. Kuninkaiden kirjasta, jossa Baalin profeetat tanssivat. Baalin profeetat olivat oletettavasti kaikki miehiä, jolloin 1. Kuninkaiden kirjan luvussa 18 tanssimassa alttarin edessä, jolle uhri oli asetettu, oli vain miehiä. Kyseinen raamatunkohta on tutkimuksessani niitä harvoja kohtia, joissa tanssi mielestäni saa negatiivisen sävyn. Tanssimista sinänsä ei tässä raamatunkohdassa tuomita, mutta profeetta Elia kyllä ihan avoimesti pilkkaa Baalin profeettoja, jotka tanssillaan ja huudoillaan yrittävät saada Baalia sytyttämään tulen alttarille. Tanssimisen voi siis tässä 1. Kuninkaiden kirjan kohdassa nähdä negatiivisena asiana, mutta sukupuolitemaattisiin asioihin sillä ei mielestäni ole mitään yhteyttä. Baalin profeetat tanssivat keskenään osana epäjumalanpalvelustaan eikä teksti anna mitään viitteitä siitä, että tanssiminen olisi millään tavalla seksuaalista Tanssi osana voitonjuhlaa Tanssiminen liitetään Vanhan testamentin teksteissä yleensä osaksi jotain laajempaa tapahtumaa tai toimintaa. Yksi tällainen tapahtuma on onnistuneen sotaretken päätteeksi järjestetty voitonjuhla. Tutkimistani raamatunkohdista löytyy kolme voitonjuhlatilannetta, joissa tanssiminen on osa juhlaa. Tuomarien kirjan luvussa 11 Jefta palaa sotaretkeltä voitokkaana ja hänen tyttärensä tulee vastaan tanssien ja käsirumpua soittaen. Mistään suuresta voitonjuhlasta ei tässä raamatunkohdassa puhuta, mutta selkeästi Jeftan tyttären tanssi on juhlallinen vastaanotto isän palatessa kotiin. Tanssimiseen ei tekstin mukaan liity mitään seksuaalista, mikä on ihan ymmärrettävää jo siksi, että kyseessä ovat isä ja tytär. Iloluontoinen tanssi ja jälleennäkemisen ilo vaihtuvat kuitenkin suruun, koska Jefta on luvannut Herralle uhrata ensimmäisen 43

46 vastaantulijan kiitokseksi voitosta sodassa. Tästä syystä Jefta ei ilahdu nähdessään tyttärensä tulevan tanssien häntä vastaan. Isommat voitonjuhlat tansseineen löytyvät 1. Samuelin kirjan luvusta 18, jossa Israelin naiset tanssivat, laulavat ja soittavat Saulin ja Daavidin kunniaksi. Saul ja Daavid palaavat miehineen kotiin voitettuaan filistealaiset ja naiset tulevat heitä vastaan tanssien, laulaen ja soittaen. Tutkimieni tekstien perusteella näyttäisi siltä, että tanssi osana voitonjuhlaa on, samaan tapaan kuin Herran ylistykseksi tarkoitettu tanssikin, puhtaasti tanssimista eikä siihen tunnu liittyvän mitään erityistä seksuaalista sävyä. Tietysti erona on se, että ylistystanssi on osoitettu Herralle ja voitonjuhlassa naiset tanssivat sodasta palaavien miesten kunniaksi ja miehille. Tanssin luonteesta voi päätellä vain sen verran mitä teksti ja tanssisanasto kertovat. Tässä raamatunkohdassa tanssimisesta käytetään termejä ajattelemaan, tanssia ilosta eli sanastokaan ei johdata שחק piiritanssi sekä מחלה että tanssitilanteessa olisi mitään erityisen seksuaalista. Se mitä juhlan jälkeen on tapahtunut koteihinsa palaavien miesten ja heidän vaimojensa tai muiden naisten välillä on tietysti aivan oma lukunsa, mutta se ei liity tämän raamatunkohdan tekstiin tai tanssiin itsessään mitenkään. Jos lukija kuitenkin alkaa tehdä tällaisia pitkälle tekstin ulkopuolelle meneviä johtopäätöksiä ja tulkintoja, voisi tässä olla taas mahdollinen kohta siihen, että tanssimisesta seuraa jotain epäsopivaa ja siksi tanssiminenkaan ei ole hyvä asia. Mutta kuten jo totesin, kaikki tällainen pohdinta on täysin irrallaan itse tekstistä. Eräänlaista voitonjuhlaa viettää myös amalekilainen rosvojoukko 1. Samuelin kirjan luvussa 30. Rosvojoukko on ryöstellyt filistealaisten kaupungeissa sekä Juudassa ja on nyt leiriytynyt ryöstösaaliinsa kanssa. Ryöstösaaliiseen kuuluu myös ryöstettyjen kaupunkien naisia ja lapsia, muun muassa Daavidin kaksi vaimoa. Rosvojoukko syö, juo ja juhlii leirissä ryöstösaalistaan. Juhlimiseen, joka todennäköisesti on pitänyt sisällään tanssimista, ei tekstin perusteella liity mitään seksuaalista. Teksti ei anna olettaa, että ryöstösaaliina olleet naiset ja lapset olisivat osallistuneet juhlaan. Sitä ovatko amalekilaiset rosvot kenties raiskanneet ryöstämiään naisia, teksti ei kerro. Se voisi kuitenkin olla mahdollista. Etenkin, jos ottaa huomioon, että rosvot olivat todennäköisesti juovuksissa ja naiset olivat ryöstösaalista. Israelin kansaa koski sellainen sääntö, että he eivät saaneet sotaretkillään raiskata ketään Nissinen 2006,

47 Amalekilaiset eivät kuitenkaan olleet Israelin kansaa, joten sääntö ei koskenut heitä. Mitään varmaa ei siis kuitenkaan voida rosvojoukon toiminnasta ryöstettyjen naisten suhteen sanoa Tanssi Laulujen laulussa Laulujen laulu on mielestäni Vanhan testamentin eroottisin kirja. Koko Laulujen laulu on täynnä eroottista latausta ja vuoropuhelua miehen ja naisen välillä. Tutkimukseni kannalta Laulujen laulun tekstit ovat selkeimmin niitä, joissa sukupuoli, seksuaalisuus, erotiikka ja seksi näkyvät. Tutkimani Laulujen laulun tekstikohdat ovat kuitenkin myös niitä työni kannalta vaikeimmin tulkittavia eikä siitäkään ole aina varmuutta onko teksteistä löytyvä liike lainkaan tanssia. Laulujen laulun luvussa 2 mies kiitää ja hyppelehtii neidon luokse ja pyytää tätä mukaansa. Liikkeen tanssillisesta luonteesta ei ole varmuutta, kuten jo sanastoanalyysissä käy ilmi. 76 Sen sijaan tekstistä löytyy useita viitteitä miehen ja neidon välisestä eroottisesta latauksesta. Neito puhuttelee miestä rakkaanaan ja seuraa jopa haltioituneena miehen lähestymistä. Mies kutsuu neitoa, kalleimpaansa, ulos nauttimaan keväästä ja kukkaan puhkeavasta luonnosta. Tässä on voinut olla kyseessä viinitarhoissa keväisin vietetty juhla, jossa nuoret naiset tanssivat ja, jossa vastakkaisen sukupuolen edustajilla oli mahdollisuus kohdata toisiaan. Samainen juhla, johon Silon tyttäretkin Tuomarien kirjassa menevät tanssimaan. 77 Kukkaan puhkeava keväinen luonto voisi olla myös hedelmällisyyden saavuttavan neidon vertauskuva. 78 Neito puolestaan kehottaa miestä saapumaan illan tullen. Tuoksuvat kummut 79, joista neito puhuu, voivat viitata myös kaikkeen siihen seksuaaliseen nautintoon, mitä naisella on miehelle tarjota. 80 Jos siis miehen kirmaaminen ja hyppely jakeessa 8 on tanssia, tanssi johdattaa miehen neidon luo ja lopulta ehkä miehen ja neidon väliseen seksuaaliseen kanssakäymiseen. Ajattelen kuitenkin, että tässä Laulujen laulun luvussa 2 ennen kaikkea olennaista on miehen ja neidon välinen eroottinen lataus ja rakkaus. Mahdollinen miehen tanssi on vain pieni osa laajempaa kokonaisuutta. 76 ברח ja קפץ,דלג,חגג Keel 1994, Keel 1994, Laul. 2: Rakkaani on minun ja minä hänen, joka paimentaa lootusten keskellä. Kunnes hengähtää päivä ja varjot pakenevat. Kiertele rakkaani kuin gaselli tai nuori peura vuorilla tuoksuvilla. (oma käännös) 80 Keel 1994,

48 Neito ei kutsu miestä rakkaimmakseen siksi, että tämä kenties tanssii neidon luokse, vaan rakkaus on syttynyt jo aiemmin. Tästä syystä ei voida mielestäni sanoa, että tässäkään raamatunkohdassa tanssi johtaisi seksiin, vaikka miehen liikehdintä saakin eroottisemman sävyn kuin missään aiemmin tutkimuksessa esittelemistäni raamatunkohdissa. Laulujen laulun luvun 8 jakeissa on hyvin samanlainen tilanne kuin luvussa 2. Mies toivoo jakeessa 13 pääsevänsä rakastamansa neidon luokse ja neito vastaa kutsuun pyytämällä miestä suorastaan kiiruhtamaan luokseen. Erityisesti neidon kutsussa esiin nousevat tuoksuvat vuoret 81 johdattavat lukijan ajattelemaan, että neidolla on tarjota miehelle itsensä kaikkinensa. 82 Lisäksi gaselli ja perua, joiden tavoin neito kehottaa miestä kiiruhtamaan, voidaan liittää rakkauden jumalattareen. 83 Tässä luvussa kiiruhtava liike, jolla neito pyytää miestä saapumaan, vaikuttaa hyvin suoraviivaiselta ja siksi sen tanssillinen luonne on hyvin epävarmaa. 84 Ajattelen näin, koska yleisesti ottaen Vanhassa testamentissa tanssisanat tuntuvat kuvaavan enemmän pyörivää ja hyppelehtivää liikettä kuin suoraviivaista etenemistä. Jos verbin ברח liike kuitenkin nähdään tanssillisena, on sen yhteys seksiin melko suora. Tällöinhän neidon repliikin voisi lyhentää tanssi luokseni, niin rakastelemme. Ongelma kuitenkin on, että Laulujen laulun kieli on niin vertauskuvallista, että sen tulkitseminen on vaikeaa. Ja näin lukijan näkökulmasta on vaikea sanoa, mitä tekstin kirjoittaja on alun perin sanavalinnoillaan tarkoittanut. Kolmesta tutkimastani Laulujen laulun kohdasta luku 7 on ainut, jossa käytetään selkeästi tanssimista tarkoittavaa termiä.מחלה Tutkimani tekstipätkän alun (6:12 7:1) vaikeatulkintaisuudesta 85 huolimatta, loppuosa on jo huomattavasti selkeämpi ja antaa hyvän kuvan siitä miten tanssi ja seksuaalisuus tässä tekstissä liittyvät toisiinsa. Luvun 7 jakeesta 2 eteenpäin mies kuvailee Sulamin neidon kauneutta niin hyvin kuin taitaa ja käyttäen kenties aikansa kauneimpia vertauskuvia naisen kauneudesta. Tekstistä käy hyvin ilmi miten suuresti mies ihailee Sulamin neidon kauneutta ja miten hän haluaa rakastella neitoa ja osaa jo kuvitella miten ihanaa se on. Mies jopa puhuu Sulamin neidosta 81 Laul. 8:14. Kiiruhda, rakkaani, kuin gaselli tai nuori peura tuoksuvilla vuorilla. (oma käännös) 82 Keel 1994, Keel 1994, 285. ברח ja קפץ,דלג,חגג מחלה ja מחול,חול

49 rakastettunaan. Sulamin neitokin puhuu miehestä rakkaanaan ja kutsuu tätä viettämään yötä kanssaan puutarhaan ja lupaa antaa rakkautensa miehelle. 86 Jotain ihmeellistä näkevät Sulamin neidossa myös muut kuin hänen kauneuttaan kehunut mies, koska he pyytävät häntä kilvan palaamaan luokseen. Joko hekin ihastelevat Sulamin neidon kauneutta tai sitten hänen tanssiaan. Mitä enemmän syvennyn tähän Sulamin neidosta kertovaan raamatunkohtaan, sitä enemmän alkaa vaikuttaa siltä, että tanssiminen on tälläkin kertaa vain sivuosassa, vaikka ensisilmäyksellä tilanne näyttääkin erilaiselta. Vaikuttaisi siltä, että tanssi on vain asia, joka saa ihmiset huomaamaan Sulamin neidon ihanuuden ja haluamaan hänen palaavan takaisin. Kuitenkaan tanssi ei tunnu olevan syy siihen miksi mies ihailee ja rakastaa Sulamin neitoa. Duane Garrett esittääkin teorian, jonka mukaan Laul.6:11 7:1 on vastaus luvun 2 jakeille 8-17, jossa mies pyytää neitoa luokseen. Ja kuoro, joka pyytää Sulamin neitoa palaamaan ei haluaisi päästää häntä, mutta Sulamin neito vastaa miehelle myöntävästi, koska on jo aiemminkin tehnyt niin ja itseasiassa jo siirtynyt neitsyestä vaimon asemaan. 87 Vanhan testamentin kulttuuripiirissä yhdyntää pidettiin merkkinä avioliiton solmimisesta. Vaikuttaisi siis siltä, että Sulamin neidon tanssi tuo kyllä erityisellä tavalla esiin hänen kauneutensa ja viehkeytensä, mutta tanssi sinällään ei johda mihinkään seksuaaliseen kanssakäymiseen vaan siihen johtaa jo aiemmin syttynyt rakkaus. Tanssi tuntuu enemmänkin olevan vain jotain mikä kuuluu naisen rooliin Tanssi muissa muinaisissa Lähi-idän kulttuureissa 3.1. Mesopotamia Muinaisen Mesopotamian kulttuuripiirin alueelta tanssista on säilynyt sekä kuvallisia että kirjallisia lähteitä. Kuvallisten lähteiden moninaisuus on huomattava ja varsin omintakeinen verrattuna muihin Lähi-idän muinaisiin kulttuureihin Katso oma käännös Laul. 6:11 7:14. s Garrett 2004, katso kaavio s Collon 2003,

50 Kuvalähteet Mesopotamian alueella ei juuri ollut kiveä käytettävissä, lukuun ottamatta pohjoista Mesopotamiaa ja tuontikiveä. Tästä syystä mahdollisesti tehtyjä seinämaalauksia/ -kaiverruksia ei ole säilynyt montaa. Suurin osa kuvallisista lähteistä onkin ruukunpalasia, savilaattoja sekä erityisesti sylinterisinettejä. 90 Kuvalähteiden perusteella voidaan sanoa tanssin kuuluneen sekä miehille, että naisille. Se ovatko miehet ja naiset tanssineet yhtä aikaa samoissa tilanteissa on epäselvää, koska monissa lähteissä kuvataan vain joko naisia tai miehiä tanssimassa. Naisten tanssiin on ainakin joissain tapauksissa vahvasti liitetty hedelmällisyys, mistä kertovat muun muassa kuvista löytyvät hedelmällisyyden symbolit, skorpionit. 91 Monissa lähteissä naiset myös kuvataan alastomina, kun taas miehillä usein on jonkinlaista vaatetusta. Usein myös kuvissa näkyvät pienet hahmot, joita nimitetään kääpiöhahmoiksi kuvataan lähteissä alastomina. 92 Sukupuoli ja seksuaalisuus ainakin lisääntymisnäkökulmasta ovat siis kuvalähteissä esillä. hiukset avoinna ja ulkokehällä hedelmällisyydestä kertovia skorpioneja. 93 Kuvassa on naisia tanssimassa keskellä 90 Collon 2003, Collon 2003, Collon 2003, Collon 2003,

51 pitäen. 94 Kuvassa on luultavasti miehiä tanssimassa toisiaan käsistä kiinni Todennäköisesti miehiä tanssimassa käsi kädessä. 95 Todennäköisesti miehiä tanssimassa käsi kädessä. 96 Käsien käyttö on mitä ilmeisimmin ollut merkittävä osa muinaisen Mesopotamian tanssikulttuuria. Useat kuvalähteet osoittavat miten tanssijat ovat joko pitäneet toisiaan käsistä kiinni 97, taputtaneet käsiään 98 tai pitäneet omia käsiään yhteen liitettyinä. 99 Se mitä käsien toiminnot ovat merkinneet tanssissa, ei selviä kuvista suoraan. Voisi kuitenkin olettaa, että käsillä on mitä todennäköisimmin tuotu tanssiin rytmiä taputtamalla. Kuvat, joissa tanssijat pitävät toisiaan kädestä taas voisivat korostaa tanssin yhteisöllisyyttä. Monesti käsistä kiinni pitäminen liitetään myös piiritanssiin. Mielenkiintoista on, että käsi kädessä tanssiminen näytetään liitävän erityisesti miesten tanssiin. Tanssin liikettä kuvalähteissä on pyritty kuvaamaan tanssijoiden asennoilla. Ehdottomasti suurimman vaikutelman liikkeestä antavat mielestäni 94 Collon 2003, Collon 1987, Collon 1987, Collon 2003, Collon 2003, Collon 2003,

52 kääpiöhahmot sekä ripaskaa tanssivat ihmishahmot. Kääpiöhahmot ovat kuvissa olevia pienen näköisiä ihmisiä, joilla on jalat koukussa. Koukkujaloilla ja pienellä koolla on haluttu kuvastaa pomppivaa tanssiliikettä, jonka suunnat ovat ylös ja alas. Ripaskaa tanssivat hahmot puolestaan tunnistaa kyykkyasennosta, jossa toinen jalka on suoristettuna eteenpäin. Liike muistuttaa venäläistä ripaskatanssia ja siksi termiä ripaska käytetään myös näiden kuvien yhteydessä. 100 soittamassa sekä kaksi alastonta naista kädet yhteen liitettynä. 101 Kuvassa on kääpiöhahmoja tanssimassa ja käsirumpua ja alaston nainen soittamassa lyyraa. 102 Kuvassa on mies tanssimassa ripaskaa ja soittamassa Kuvalähteiden perusteella muinaisessa Mesopotamiassa on tanssittu taistelun jälkeisissä voitonjuhlissa sekä uskonnollisissa juhlissa. Tanssiin on usein liittynyt myös soitinmusiikki. Kuvat kertovat, että soittimina on ollut ainakin jonkinlaisia käsirumpuja ja lyyran sekä luutun kaltaisia kielisoittimia Collon 2003, Collon 2003, Collon 2003, Collon 2003, 98 99,

53 Kuvalähteiden perusteella on hyvin vaikea sanoa tanssin ja seksuaalisuuden suhteesta muinaisessa Mesopotamiassa. Toki tanssivien naisten alastomuudella on voitu haluta viestittää jotakin, mutta mitä, se jää pelkkien kuvien pohjalta epäselväksi. Naisten hedelmällisyyden korostaminen on tietysti vahva viittaus seksuaalisuuteen ja jopa seksiin, mutta itse kuvissa ei näy muuta kuin hedelmällisyyden symbolit. Kuvalähteiden perusteella näyttäisi myös siltä, että miehet ja naiset eivät tanssi keskenään. Molemmat sukupuolet saattavat kyllä olla edustettuina samassa kuvassa, mutta he eivät tanssi yhdessä Tekstilähteet Tekstilähteitä muinaisen Mesopotamian ajalta on säilynyt vain vähän. Säilyneet lähteet osoittavat tanssin olleen sekä kultillinen tapahtuma osana uskonnollisia rituaaleja että yksityinen ilon ilmaisu. Esimerkiksi kirjeessä kuningas Assurbanipalille Adad-shumu-usur kuvaa ilon ja onnen aikaa, jolloin vanhat miehet tanssivat, nuoret miehet laulavat ja naiset ja tytöt ovat iloisia. Adadshumu-usurin mukaan kuningas Assurbanipalin valtakausi oli oikeaa kulta-aikaa, jolloin vallassa oli hyvä kuningas, oikeudenmukaisuus oli vallitseva arvo, maa oli hedelmällinen, temppelit loistossaan. Tätä kaikkea iloa ja yltäkylläisyyttä ihmiset sitten juhlistavat tanssien, laulaen ja muutenkin iloiten. 104 Kultillisissa seremonioissa puolestaan tanssi yhdistetään usein jumalatar Ishtarin palvontaan. Rituaaliset tekstit ensimmäisen vuosituhannen lopulta ekr. kertovat kahdesta Ishtarin kulttipersoonista assinnusta ja kurgarrûsta. Assinnu ja kurgarrû ottavat osaa kultillisiin toimintoihin temppeleissä sekä taika- ja parannustoimintoihin, joissa karkotetaan demoneita tai sairauksia. Näihin toimintoihin temppeleissä ja niiden ulkopuolella sisältyi assinnun ja kurgarrûn osalta hurmioitunutta tanssia naamioissa sekä mahdollisesti pukeutumista vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin. 105 Pukeutuminen vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin on yksi tapa ilmaista omaa seksuaalisuuttaan. Tanssin ja vaatetuksen sekä naamioiden avulla on siis tässä tapauksessa voitu tuoda esiin omaa seksuaalisuutta. Tilanteen todenmukaisuutta ja yleistettävyyttä on kuitenkin hankala arvioida, kun kyseessä on jumalattaren kulttipersoonat. Tekstilähteissä esiin nousee tanssin yhteys seksuaalisuuteen myös suoremmin. Jumala Nergalin ja jumalatar Ereshkigalin myytissä ensimmäisellä 104 Gabbay 2003, Gabbay 2003,

54 vuosituhannella ekr. Nergal näyttää Ereshkigalille mitä on kahden aikuisen välinen seksuaalikontakti. Myytin alussa jumala Nergal saapuu manalaan ja hänestä tulee manalan kuningattaren, Ereshkigalin, rakastaja. Nergal kuitenkin pakenee manalasta takaisin taivaaseen. Nergalin paon huomattuaan Ereshkigal lähettää sanansaattajan viemään viestiä Nergalille ja hakemaan tämän takaisin. Viestissä Nergalille Ereshkigal vertaa seksiä nuoren neidon tanssiin ja pienen tytön ilkamointiin. 106 Sumerilaisessa rakkauslaulussa puolestaan jumala Dumuzi syleilee jumalatar Inannaa. Inanna pyytää päästä lähtemään kotiin. Dumuzi kuitenkin kehottaa Inannaa valehtelemaan äidilleen siitä missä hän on ollut ja mitä tehnyt. Dumuzi neuvoo Inannaa kertomaan, että hän on ollut ystävättärensä kanssa aukiolla tanssimassa, soittamassa tamburiinia ja laulamassa. Tämän jälkeen Dumuzi pyytää saada rakastella Inannan kanssa yöhön asti. Tässäkin tapauksessa nuorten tyttöjen tanssi rinnastetaan suoraan seksiin. 107 Tekstilähteissä tanssin ja seksuaalisuuden suhde nousee esiin aivan eri tavalla kuin kuvalähteissä. Seksiä verrataan jopa suoraan nuoren neidon tanssiin. Kaikissa yllä esitellyissä tekstilähteissä kerrotaan kuitenkin jumalista ja jumalattarista se heidän välisestä rakkaudestaan. Vaikka tanssin ja seksuaalisuuden, jopa seksin, yhteys on näissä teksteissä kiistaton, on lähes mahdotonta sanoa, onko tavallisten ihmisten elämässä tilanne ollut samanlainen. Vai onko tanssilla ja seksillä ollut näin selkeä yhteys vain jumalten elämässä? Todennäköisesti jumaltarutkin kuitenkin kertovat jotain niiden kirjoittaneiden ihmisten elämästä. Ja kun kuvalähteetkin kertovat tanssin ja seksuaalisuuden yhteydestä, voisi olettaa että näiden esittelemieni jumaltarujenkin taustalta löytyy totuuspohjaa muinaisessa Mesopotamiassa eläneiden ihmisten elämään Egypti Muinaisen Egyptin tekstilähteissä tanssia ei mainita kovinkaan usein. Syyksi tanssin vähyyteen tekstilähteissä on esitetty tanssin yleisyyttä muinaisessa Egyptissä; tanssi oli osa muinaisten egyptiläisten arkea ja siksi sitä ei ollut tarpeen mainita. 108 Muinaisen Egyptin aikaisissa taideteoksissa tanssivia ihmisiä esiintyy kuitenkin usein. 106 Gabbay 2003, Gabbay 2003, Spencer 2003,

55 Muinaisessa Egyptissä tanssijat olivat useimmiten naisia. Naiset pitivät tanssiessaan lyhyitä hameita, arjen pitkien hameiden sijaan. Ajan myötä naisten tanssivaatetus niukkeni entisestään ja uuden kuningaskunnan aikana (n ekr.) heillä oli vaatetuksenaan usein vain kangassuikale lantion ympärillä. Uuden kuningaskunnan aikana, naistanssijoiden hiusmuotiin tulivat peruukit omien pitkien hiusten lisäksi. Aiemmin heillä oli voinut olla lyhyetkin hiukset. Myös runsaat korut ja vahva silmämeikki olivat osa naistanssijoiden esiintymisasua. Alla olevassa kuvassa näkyy hyvin esiintyvien naisten korujen runsaus ja vahva silmämeikki. Kuvassa keskimmäisenä oleva tanssija on myös hyvin niukasti vaatetettu kun taas soittajilla on hieman enemmän vaatteita yllään. Miestanssijoitakin oli, mutta vähäisessä määrin. Miestanssijoiden vaatetus ei eronnut heidän normaalivaatetuksestaan ja heidän hiuksensa olivat lyhyet. 109 tanssimassa. 110 Egyptiläisiä naisia soittamassa ja Musiikki ja muusikot olivat osa muinaisen Egyptin tanssikulttuuria. Aluksi musiikki oli lähinnä lyömäsoitinmusiikkia, mutta pikkuhiljaa myös kielisoittimet yleistyivät. Muusikot olivat tanssijoiden tapaan enimmäkseen naisia. Muusikoiden joukossa oli kuitenkin myös miehiä. 111 Tanssijat ja muusikot muodostivat yleensä ammattilaisryhmän. Tällaisessa ryhmässä johtoasemaan saattoi päästä yksi tanssija eli yleensä nainen. Kuitenkin, jos ryhmässä oli miestanssijoita, johtotehtävä oli usein miehellä. Ammatti-tanssijoille ja muusikoille maksettiin palkkaa heidän työstään. 112 Sukupuolen kannalta muinaisen Egyptin tanssikulttuurissa on erityisen kiinnostavaa se, että miehet ja naiset eivät lähteiden perusteella näytä koskaan 109 Spencer 2003, 115, Pritchard 1958, Spencer 2003, Spencer 2003, 115,

56 tanssivan keskenään. Kuvalähteiden perusteella tanssijoita on yleensä isompi joukko, ja he tanssivat rivissä. Joukon kaikki jäsenet ovat kuitenkin aina samaa sukupuolta keskenään. Muutamista lähteistä löytyy myös tanssivia pareja, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni, mutta silloinkin kyseessä on aina kaksi saman sukupuolen edustajaa, ei koskaan mies ja nainen. 113 Erityisen paljon tanssia sisältäviä taideteoksia on säilynyt temppelien ja hautakammioiden seinillä. 114 Tanssijoilla onkin ilmeisesti ollut merkittävä rooli sekä temppeleissä erilaisten rituaalien yhteydessä että hautajaisissa vainajan hautaan saattamisessa. Temppeleissä tanssijat ja muusikot osallistuivat erilaisiin uskonnollisiin rituaaleihin. Tällaisesta tanssijoiden osallistumisesta uskonnollisiin rituaaleihin käytettiin nimitystä jumalten tanssit. Jumalten tansseihin saattoi osallistua myös kääpiöitä. Ilmeisesti monissa muinaisen Egyptin temppeleissä oli tanssijoita ja muusikkoja palkattuna näitä rituaaleja varten. Tällöin heidän tanssinsa ja soittonsa ei juuri tavoittanut tavallista kansaa, koska temppelissä suoritettaviin rituaaleihin pääsivät osallistumaan vain papit ja kuninkaat. 115 Hautajaisissa tanssijat esiintyivät hautakammion suulla. Jos vainaja oli ollut kuninkaallinen, tanssijat saattoivat tanssia myös kaduilla. Tanssijoiden tehtävä hautajaisissa oli helpottaa surevien hyvästijättöä vainajalle. Toisaalta tanssijat samalla juhlivat vainajan siirtymistä seuraavaan maailmaan. 116 Kuten edellä on käynyt ilmi, tanssijoiden sukupuoli, ulkonäkö ja tanssitilanteet ovat aika helposti lähteiden perusteella selvitettävissä. Muinaisegyptiläisten lähteiden perusteella sen sijaan on hyvin vaikea sanoa, millaista tanssi oli. Muinaisen Egyptin kuvalähteet esittävät ihmiset kaksiulotteisina ja usein riveissä, jolloin todellisesta tanssitilanteesta ja tanssin muodosta on hyvin vaikea päätellä mitään. Toisinaan tanssijat saatetaan myös kuvata sellaisissa asennoissa, jotka eivät fyysisesti olisi mahdollisia. Myöskään muinaisessa Egyptissä käytössä ollut tanssisanasto ei anna viitteitä tanssin muodosta nykylukijalle. Muinaisessa Egyptissä oli käytössä sekä verbi tanssia että erityisesti tiettyjä tanssityylejä tai liikkeitä tarkoittavia sanoja. Kontekstit, joissa tanssisanastoa esiintyy, ovat kuitenkin sellaisia, että niiden perusteella ei voida sanoa millaisesta tanssista kulloinkin oli kysymys Spencer 2003, Spencer 2003, Spencer 2003, Spencer 2003, Spencer 2003, ,

57 Näistä edellä mainituista syistä johtuen tanssin ja seksuaalisuuden suhteesta muinaisessa Egyptissä on vaikea sanoa mitään varmaa. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että tanssiminen on ennen kaikkea ollut osa kulttuuria ja erilaisia rituaaleja eikä tanssilla todennäköisesti silloin ole ollut kovinkaan suurta yhteyttä seksuaalisuuteen ylipäänsä saatikka seksiin. Se ei ainakaan käy lähteistä yhtä selkeästi ilmi kuin esimerkiksi muinaisen Mesopotamian kohdalla. Naistanssijoiden koristeellisuus ja vähäinen vaatetus on tietysti voinut herättää katsojissa monenlaisia tuntemuksia, mutta ensisijaisesti vähäinen vaatetus on ollut ihan käytännön asia ja koruilla sekä meikillä puolestaan on lisätty näyttävyyttä Heetit Heetit asuttivat Anatolian niemimaata eli Vähä-Aasiassa n eaa. 118 Anatolian alueen luonto oli tuolloin hyvin viljelykelpoista, puunhakkuuseen ja puurakentamiseen oli paljon materiaalia tarjolla sekä vuorilla oli paljon erilaisia metalliesiintymiä. Kaikki nämä seikat vaikuttivat siihen, että elämä Anatolian alueella oli mahdollista ja jopa erittäin korkeatasoista. Myös vilkas kaupankäynti alueen yhteisön hyväksi oli mahdollista monipuolisten luonnonvarojen ansiosta Yleistä musiikista ja tanssista Heettien musiikki- ja tanssikulttuurista on säilynyt useita erilaisia lähteitä, muun muassa arkeologisia monumentteja, nuolenpäätauluja sekä sylinterisinettejä. 120 Useimmat lähteistä ovat kuitenkin hyvin fragmentaarisia. Ihmisten yksityisestä elämästä, jossa musiikki ja tanssi olisi osana, ei ole juurikaan säilynyt dokumentteja. Sen sijaan julkisista uskonnollisista seremonioista sekä valtakunnan kulttikäytänteistä on säilynyt useita lähteitä. 121 Heettien kielessä on useita tanssiin jollain tapaa liittyviä sanoja, kuten tanssia, tanssija sekä ammattitanssija. 122 Tanssin liikekielestä pystytään myös tekstilähteiden perusteella sanomaan jotakin. Tanssimiseen ja tanssiaskeleisiin viittaavia verbejä ovat muun muassa kävellä eteenpäin, kääntyä, tehdä käännös sekä kääntyä ympäri. 123 Tanssiin on voinut liittyä esimerkiksi taivutuksia, toisen kanssa kasvokkain tanssimista ja liikkeiden kahdesti tekemistä. Ainakin Lahsanan 118 Macqueen 1975, 25, Macqueen 1975, 9, Alp 2000, 1, Alp 2000, Alp 2000, Alp 2000,

58 kaupungin asukkailla on ollut myös kokonaan oma tanssityylinsä. 124 Nuolenpäätekstien perusteella tiedetään, että ammattitanssijoiden lisäksi myös muut ovat ottaneet osaa tanssiin. Heitä on esitelty teksteissä ammattikunnan tai aseman mukaan; lääkärit, jonglöörit, köyhän miehen tytär, heimopäälliköt, miehet, miehet eläinmaskissa, prostituoidut, kokit, papittaret, kupin kantajat jne. 125 Laulu ja musiikki sekä toisinaan myös tanssi näyttävät olleen vahvasti osana erilaisia uskonnollisia juhlia, seremonioita sekä rituaaleja, esimerkiksi hautajaisia. 126 Laulusta, musiikista ja tanssista ovat vastanneet ammattilaiset, mutta myös tavallinen kansa on voinut yhtyä ainakin lauluun tai tanssiin. 127 Laulamisesta tiedetään, että pitkiä tekstejä, kuten Kumrabin laulut, esitettiin laulamalla. Todennäköisesti yksinlaulun lisäksi myös kuorolaulua on harjoitettu. 128 Heeteillä on muiden muinaisten Lähi-idän kulttuurien tapaan ollut useita erilaisia soittimia käytössään kuten symbaalit, tamburiinit, huilut, torvet, lyyrat sekä rummut ja luutut, joilla erityisesti on soitettu tanssittavaa musiikkia. 129 miten heeteistä kertovissa kuvalähteissä tanssi ja soitto yhdistyvät. 130 Kaksi tanssijaa soittajien välissä. Esimerkki siitä 124 Alp 2000, Alp 2000, Alp 2000, Alp 2000, 1-2, 8, Alp 2000, Alp 2000, Alp 2000,

59 Kuvassa vasemmalta: luutunsoittaja, tuplahuilunsoittaja, symbaalin tai kastanjetin soittaja sekä tanssija lyhythelmaisessa hameessa. Esimerkkikuva tanssin ja soiton yhdistämisestä Tekstilähteet Ennen perehtymistä muutamiin esimerkkilähteisiin on hyvä vielä tutustua tarkemmin heettien uskonnollisten juhlien ja rituaalien luonteeseen. Laulu ja musiikki sekä tanssi olivat näissä tapahtumissa tärkeänä osana usein niin, että ne korostivat toimituksen merkittävimpiä kohtia. Heetit koostuivat useammasta pienestä etnisestä ryhmästä ja jokaisella ryhmällä oli oma kieli. Laulukieli valittiin sen mukaan mille jumalalle juhla oli osoitettu. Kuningas oli näissä juhlissa usein merkittävässä asemassa samoin kuin koko kuninkaallinen perhe sekä muut korkeat virkamiehet. Juhliin ja rituaaleihin liittyi eläin-, ruoka- ja erityisesti juomauhrien uhraaminen jumalille joko temppelissä tai kulttipatsaan edessä. 132 Eräässä tekstilähteessä kuningas ja kuningatar poistuvat kulttitemppelistä. He ovat palatsin henkilökunnan, henkivartijoiden sekä rumpuja, tamburiineja ja symbaaleja soittavien jonglöörien ympäröimiä. Ilmeisesti joukko jonkinlaisen neuvoston jäseniä lähestyy kuningasta tanssien ja luuttuja soittaen. Kuningas ja kuningatar siirtyvät seuraavaan temppeliin. Kun kuningas saapuu pylväshalliin, tanssijat pyörähtävät ympäri paikallaan. 133 Tässä tekstilähteessä tanssi vaikuttaisi olevan osa kuninkaan ja kuningattaren suorittamaa jumalienpalvontarituaalia. He eivät itse tanssi tai soita, vaan heillä on palvelusväkeä sitä varten mukana. Tanssiin ei tunnu liittyvän minkäänlaista sukupuolittunutta saati seksuaalista latausta. 131 Alp 2000, Alp 2000, Alp 2000,

60 Eräässä toisessa tekstissä kerrotaan juhlasta, joka etenee tarkkojen sääntöjen mukaan. Kuninkaan palvelusväki toimittaa tarkassa järjestyksessä juhlan kulun ruokineen, juomineen ja soittajineen. Kun ateria on syöty, kuningas ja kuningatar juovat Tauri jumalan kunniaksi ja samalla soitetaan lyyria. Tässä tekstissä ei puhuta mitään tanssimisesta. Kuitenkin toisessa tekstissä, jossa oletettavasti on kyse samankaltaisesta juhlasta, tanssi on osa juhlaa. Tämä teksti alkaa kuitenkin vasta kohdasta, jossa kuningas ja kuningatar juovat sodan jumalan kunniaksi ja kuningas uhraa myös leipää jumalalle. Tällä kertaa rituaaliin kuuluu laulua ja lyyran soittoa. Myös jonglöörit laulavat hymnin sekä soittavat rumpua ja symbaalia. Tanssijat tanssivat. Juhla jatkuu muidenkin jumalien kunniaksi juotavilla maljoilla ja leipäuhreilla. 134 Tälläkin kertaa tanssi on puhtaasti osa toimitusta eikä teksti anna mitään viitteitä siitä, että tanssi olisi millään tavalla seksuaalista. Edes tanssijoiden sukupuolia ei kerrota. Kahdessa tekstissä tanssijoiksi nimetään erityisesti naiset. Ensimmäisessä tekstissä kuusi naista asettuu kuninkaan eteen tanssimaan. naiset tanssivat täydessä hiljaisuudessa nostamalla kädet ylös ja kääntymällä oikealle, vasemmalle ja suoraan kohti kuningasta. Tekstissä mainitaan erityisesti, että naiset eivät missään vaiheessa käännä selkäänsä kuninkaalle. 135 Tekstissä ei kerrota missä tilanteessa naiset tanssivat kuninkaalle. Tällä kertaa kyseessä voisi kuitenkin olla jokin muu kuin jumalanpalvelustilanne. Kenties naiset tanssivat kuninkaalle ihan vain viihdykkeeksi. Jos näin on, tanssin on todennäköisesti haluttu olevan kaunista katseltavaa. Mitään selkeitä viitteitä teksti ei anna sille, että tanssi saisi mitään eroottisia piirteitä, mutta se on voinut olla mahdollista. Ainakin tärkeäksi on koettu mainita se, että tanssimassa on juurikin naisia kuninkaalle. Toisessa tekstissä, jossa tanssijan sukupuoli mainitaan, tanssija on itse kuningatar. Kuningatar tanssii jumalan edessä. Ensin hän kumartaa jumalalle ja sitten hän tanssii jumalan edessä viitta harteillaan ja papilta saatu kirves kädessään. Tanssin päätteeksi kuningatar antaa viitan ja kirveen papille, joka pesee ne vedellä ja asettaa jumalan eteen. 136 Tekstissä on koettu tarpeelliseksi nostaa esiin, että jumalan edessä rituaalia suorittamassa ja tanssimassa on nimenomaan nainen, kuningatar. Sen enempää sukupuolitemaattiset asiat eivät kuitenkaan tekstissä näy eikä niillä tunnu olevan merkitystäkään. Teksti on 134 Alp 2000, Alp 2000, Alp 2000,

61 luultavasti vain osoitus siitä, että myös kuningattarella on ollut omat velvollisuutensa jumalien palvomisessa Kuvalähteet Kuvalähteitä heettien kulttuurista on säilynyt muun muassa sylinterisinettien ja saviruukkujen muodossa. Useimmissa tanssi tuntuu olevan osa suurempaa kokonaisuutta, ei niinkään itsenään merkittävässä asemassa. Lisäksi tanssi lähes poikkeuksetta yhdistetään musiikkiin. Ehkä yksi merkittävimmistä ja mielestäni poikkeuksellisen hyvin säilyneistä kuvalähteistä on Inandikin kulttivaasi, jossa on nelirivinen kuvasarja erilaisista kulttimenoista alkaen seksiriitistä ja jatkuen todennäköisesti avioliiton solmimisen kautta jumalille uhraamiseen sekä juhlaaterian valmistamiseen. Missään tapahtumassa tanssi ei ole pääroolissa, mutta kuitenkin musiikin kanssa tukemassa päätapahtumia. 137 Inandikin kulttivaasin nelirivinen kuvasarja. 138 Inandikin kulttivaasin ylimmällä rivillä päähuomio kohdistuu oikeaan reunaan, missä tapahtuu seksiakti miehen ja hänen eteensä kumartuneen naisen välillä. On esitetty, että mies olisi mahdollisesti prinssi ja nainen pyhä prostituoitu, jolloin seksiakti olisi jonkinlainen rituaali. Samalla kun, mies yhtyy naiseen, hän kääntää kuvassa päätään nähdäkseen esiintyjät takanaan. Näin ylimmän rivin tapahtumat nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi Alp 2000, Alp 2000, Alp 2000,

62 Miehen takana on ensin kaksi symbaaleja soittavaa naista sekä luuttua soittava mies. heidän takanaan on kaksi, mahdollisesti jopa kolme tanssijaa. Ensimmäinen tanssija muistuttaa ennen kaikkea akrobaattia hurjan asentonsa vuoksi. Seuraava henkilö vaikuttaisi sen sijaan olevan tanssija, jonka tanssi, vaikuttaisi olevan hyppelehtivää. Myös hänen takanaan oleva nainen saattaa olla tanssija, vaikka hänen asentonsa onkin staattisempi. Rivin lopussa on vielä kolme soittajaa; kaksi symbaaleja soittavaa naista sekä lyyraa soittava mies. 140 Tanssi ja musiikki muodostavat tässä Inandikin kulttivaasin ylimmällä kuvarivillä tiiviin yhdistelmän. Lisäksi tanssi ja musiikki kuuluvat samaan tapahtumaan seksiaktin kanssa. Tässä siis tanssilla ja seksillä on selkeä yhteys toisiinsa. Ei niin, että tanssi johtaisi seksiin, vaan tanssi on selkeästi tärkeä osa koko rivillä esitettävää tapahtumaa, jossa seksiakti tuntuu olevan se tärkein asia. Myös Inandikin kulttivaasin toisella rivillä on oikeassa reunassa mies ja nainen yhdessä. He istuvat pyhällä sängyllä ja ilmeisesti heidän välillään on tapahtumassa jotain. Heidän takaansa löytyy uhrileipää sisältävä ruukku, joka on hedelmällisyyden symboli. Leivän takaa löytyy alttari ja sen takaa temppeliä muistuttava rakennelma, jonka päällä on nainen soittamassa symbaalia ja mies soittamassa luuttua sekä nainen tanssimassa heidän välissään kädet kohotettuina. Tämän rakennelman toiselta puolelta löytyy vielä miekankantajia, erilaisia soittajia, lahjankantajia sekä virkamiehiä. Kuvasarja esittääkin mahdollisesti häitä ja sinne matkaavia vieraita. 141 Jälleen tanssilla näyttäisi olevan tärkeä rooli osana isompaa tapahtumaa, joka tässä tapauksessa saattaa olla hääjuhla. Pyhällä vuoteella istuvien miehen ja naisen välille on myös mahdollista lukea seksuaalista jännitettä, varsinkin kun heidän vieressään on hedelmällisyyden symboli ja kyseessä mahdollisesti heidän häänsä. Tanssia ja seksuaalisuutta saatikka seksiä ei siis voida suoraan yhdistää toisiinsa, mutta kuten Inandikin kulttivaasin ylimmälläkin rivillä, ne kuuluvat olennaisesti samaan tilaisuuteen. Kulttivaasin kolmannella rivillä kuvataan myrskyn jumalaa edustavalle sonnipatsaalle suoritettavaa uhritoimitusta. Patsaan edessä uhrataan sonnia ja mies, joka kenties on sama prinssi, joka ensimmäisellä rivillä suoritti seksiaktia ja mahdollisesti vihittiin toisella rivillä, tarjoaa patsaalle juomauhria. Miestä seuraa lyyran soittaja, joukko virkamiehiä, kaksi alttareita kantavaa miestä sekä kätensä 140 Alp 2000, Alp 2000,

63 rukoukseen kohottanut mies. 142 Samalla rivillä, mutta jotenkin aivan muusta erillään on toinenkin rituaali. Siinä kenties jumalhahmo istuu penkillä ja häntä vastapäätä oleva henkilö tarjoaa hänelle viiniä. Viiniä tarjoavan henkilön takana seisoo vielä kaksi henkilö, joista toinen soittaa lyyraa ja pienempi mies tukee lyyraa. 143 Koko tällä kolmannella kuvarivillä ei ole yhtään tanssijaa, mutta musiikki sen sijaan on tärkeä osa rituaaleja, koska soittajat on sijoitettu rituaaleja toimittavien välittömään läheisyyteen. Kulttivaasin neljäs rivi koostuu useammasta pienestä kuvapätkästä, joista osa on hyvin fragmentaarisia. Käsittelenkin tässä vain kahta paremmin säilynyttä kuvapätkää, joissa on tämän työn kannalta mielenkiintoisia asioita. Ensimmäisessä kuvassa jumala ja jumalatar istuvat vastakkain. Heidän välissään on jo toiselta kuvariviltä tutut hedelmällisyyttä symboloiva leipäruukku sekä alttari. On arveltu, että jumala ja jumalatar ovat kenties olleen aviopari. Heidän takanaan on lyyraa soittava henkilö. 144 Kuvassa ei ole tanssia, mutta kuva lisää varmuutta siitä, että toisella kuvarivillä esitettävä tapahtuma miehen ja naisen välillä pitää sisällään jotain seksuaalista ja on samaan aikaan myös jonkinlainen rituaali. Toinen hyvin säilynyt kuva esittää soittajia ja tanssijoita. Kuvassa kaksi miestä soittaa suurta lyyraa ja yksi mies soittaa luuttua. Heidän välissään kaksi henkilöä tanssii kädet kohotettuina. Tanssijoiden sukupuoli on epäselvä. Jos he ovat naisia, he saattavat vaatetuksen samankaltaisuuteen perustuen olla pyhiä prostituoituja, kuten ensimmäisellä rivillä oleva prinssin seksikumppani. 145 Joka tapauksessa tässä kuvassa tanssi ja musiikki liittyvät jälleen vahvasti toisiinsa. Ja jos, tanssijat ovat naisia ja pyhiä prostituoituja, tanssi linkittyy myös entistä vahvemmin osaksi pyhiä rituaaleja sekä tanssin ja seksuaalisuuden, ja jopa seksin, välille syntyy suora yhteys. Heettien tanssikulttuurista kertovien lähteiden joukossa on Inandikin kulttivaasin lisäksi myös muun muassa Aydinin sylinterisinetti. Sinetissä viisauden jumala istuu vastapäätä visiiriä, joka tarjoaa hänelle juomaa. Visiiri ohjaa kolmea jumalhahmoa kohti viisauden jumalaa. Näiden kolmen jumalhahmon takana on vielä yksi jumalhahmo, joka on selkä heihin päin. Hänen edessään tanssii hahmo kädet kohotettuina tippuvan veden alla. Tanssijan alla on 142 Alp 2000, Alp 2000, Alp 2000, Alp 2000,

64 myös vettä, jossa ui kala. 146 Tanssi ja tanssija ovat mielestäni hieman erikoisella tavalla liitetty tähän sinetin kuvaan. Koko muu kuva on täynnä jumalhahmoja ja erilaisia luonnon elementtejä. Tanssija puolestaan rajaantuu ikään kuin hieman erilleen muusta kuvasta, mutta kuitenkin vesi ja kala sekä tanssijaa katsova jumalhahmo yhdistävät hänet muuhun kuvaan. Tanssi vaikuttaisikin olevan osa jonkinlaista jumalten keskinäistä toimitusta. Tanssija ei tosin vaikuttaisi olevan jumala. Tässä sylinterisinetissä tanssi ei tunnu erityisemmin linkittyvän seksuaalisuuteen. Tanssija kyllä näyttää jumalhahmoihin verrattuna varsin vähäpukeiselta, mutta siitä huolimatta tanssi tuntuu olevan vain osa laajempaa kokonaisuutta eikä saa mitään erityishuomiota. Muille kuva- ja tekstilähteille ominaiseen tapaan tässä kuvassa tanssiin ei yhdisty musiikkia. Aydinin sylinterisinetti. 147 Edellä esittelemäni Inandikin kulttivaasi ja Aydinin sylinterisinetti ovat esimerkkejä siitä millaisissa tilanteissa heetit ovat mahdollisesti tanssineet. Enimmäkseen tanssi näyttäisi olevan osana erilaisia rituaaleja ja yhdistettynä musiikkiin. Tanssin luonteestakin kuvat kertovat jotain, kuten sen, että tanssimiseen usein liittyy käsien kohottamien. Kuvien perusteella tietysti on vaikea täsmällisesti sanoa millaista tanssi on ollut, koska kuvat voivat näyttää tanssista vain pienen pysähtyneen hetken. Toisaalta kuvien perusteella voi myös olla välillä vaikea sanoa onko liike lainkaan tanssia vai kenties jotain aivan muuta. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa ihmiset mahdollisesti joko tanssivat tai sitten he juoksevat. Jonkinlaisesta metsästystapahtumasta vaikuttaisi kuitenkin olevan kyse, jolloin juokseminen ehkä olisi se loogisempi vaihtoehto. Kuitenkin kuvassa 146 Alp 2000, Alp 2000,

65 olevien ihmisten asennot ovat niin vaihtelevia, että aivan hyvin kyseessä voisi olla jokin metsästysrituaali ja siihen liittyvä tanssi. Tanssivia tai juoksevia ihmishahmoja. 148 Alla olevat kuvat puolestaan antavat viitteitä siitä millaisia elementtejä tanssiin on voinut kuulua. Inandikin vaasista otetussa kuvassa tanssijan liike näyttää siltä niin kuin hän hyppisi. Seuraavat kuvat taas näyttävät, että tanssimassa on voinut olla useampikin kuin yksi henkilö ja tällöin erilaiset jalkojen ja käsien asennot ovat voineet olla tanssin kannalta merkittäviä. Tanssin ja seksuaalisuuden suhteesta nämä kuvat eivät kerro oikeastaan mitään muuta kuin sen, että useamman ihmisen tanssiessa yhdessä heidän välilleen on voinut muodostua fyysinen yhteys esimerkiksi käsistä kiinni pitämisen kautta. Tanssija Inandikin kulttivaasista Alp 2000, Alp 2000,

66 Lähikuva tanssijoiden jaloista. 150 Lähikuva tanssijoiden käsistä Vertailu Esittelemäni teorian valossa seksuaalisuus näyttäytyy Vanhan testamentin tansseissa mielestäni varsin hillitysti. Toki seksuaalisuus on esillä ja suurennuslasin kanssa voi löytää seksiäkin. Lähinnä seksuaalisuus tulee esiin lukijan kuvitelmissa tai tanssia katsovien ajatuksissa ja teoissa. Ehkäpä parhain esimerkki on Daavidin tanssi vähissä vaatteissa liiton arkin ympärillä. Mikal paheksuu tätä syvästi ja nimenomaan vähissä vaatteissa olemista. Ei niinkään tanssimista. Myös Laulujen laulun kohdissa seksuaalisuus on läsnä. Tekstit ovat jopa eroottisia. Tosin tanssin osuus näissä tilanteissa ei ole ollenkaan niin varmaa kuin miltä aluksi saattaa näyttää. Ja sama pätee oikeastaan kaikkien tutkimien raamatunkohtien kanssa. Vaikuttaisikin ennen kaikkea siltä, että tanssi ja seksuaalisuus harvemmin liittyvät Vanhassa testamentissa toisiinsa. Ja silloin kun liittyvät kysymys on ennen kaikkea siitä mitä tanssin katsoja tai tekstin lukija kokee tai kuvittelee ennemmin kuin siitä, että tanssilla ja seksuaalisuudella saatikka seksillä olisi jokin todellinen yhteys. 150 Alp 2000, Alp 2000,