Seinäjoen kansalaisopiston Rytmi-Instituutti Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Rytmimusiikissa

Transkriptio

1 Varhjakou 134 /2011 Dnro 1085/ 2011 Seinäjoen kansalaisopiston Rytmi-Instituutti Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Rytmimusiikissa

2 1 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Nimi: Seinäjoen kansalaisopisto Osoite: Vapaudentie 83, Seinäjoki Puhelin: Kansalaisopisto , Fax: www: Perustaminen: 1945 Y-tunnus: (Seinäjoen kaupunki) Toiminta-alue: Seinäjoen kaupunki Kotipaikka: Seinäjoki Toiminnan tarkoitus: Opetuspalvelut toiminta-alueen asukkaille Toimielimet: Koulutuslautakunta Toimipaikat: Rytmikorjaamon kerrostalo, Opistotalo, toimialueen koulut, yksityisiltä ja kaupungilta vuokratut opetustilat SEINÄJOEN KANSALAISOPISTON RYTMI-INSTITUUTIN OPETUSSUUNNITELMA Seinäjoen kansalaisopiston Rytmi-Instituutin rytmimusiikin opetustoiminta perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998). Opetushenkilöstön kelpoisuus perustuu asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen vahvistamaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (2005). Seinäjoen kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman

3 2 SISÄLLYS 1. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA KESKEISET TAVOITTEET TEHTÄVÄT OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA LAAJUUS OPINTOKOKONAISUUDET YHTYESOITON OPISKELU SOITINOPINTOJEN OPINTOKUVAUKSET SOITTIMITTAIN MUSIIKIN PERUSTEET MUUT OPINNOT OPETUKSEN TARJONTA JA JÄRJESTÄMINEN VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS OPPILAAKSI OTTAMINEN OPISKELUAIKA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN OPETUSTILAT OPETTAJAT YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA ARVIOINTI SUULLINEN JA KIRJALLINEN ARVIOINTI TASOSUORITUKSET TODISTUKSET...13 LIITTEET TODISTUSPOHJA

4 3 1. Toiminta-ajatus, arvot ja keskeiset tavoitteet Rytmi-Instituutin rytmimusiikin opetus toimii Seinäjoen kansalaisopistossa antaen yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta rytmimusiikissa. Opetus toteuttaa kansalaisopiston toiminta-ajatusta ja arvoja, joihin kuuluvat moniarvoisuus, vapaus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Toiminta-ajatuksen mukaisesti rytmimusiikin opetus pyrkii herättämään lapsissa ja nuorissa kipinän musiikkiin itseilmaisun kanavana, joka mahdollistaa aktiivisen, elinikäisen harrastamisen. Musiikilliset elämykset, musiikin kautta yhdessä tekemisen ilo ja musiikillinen taito tavoitteellisen opiskelun avulla saavutettuna ovat toiminnassamme keskeisessä asemassa. Avarakatseisuus ja monipuolisuus rytmimusiikin moninaisella alueella korostavat toimintamme avointa suhtautumista musiikillisia innovaatioita kohtaan sekä pyrkimystä vastata ajan luomiin rytmimusiikillisiin trendeihin. Rytmimusiikin opetuksessa ei korostu suorituskeskeisyys, vaan se antaa mahdollisuuden harrastaa musiikkia valitsemallaan tavalla. 2. Tehtävät Seinäjoen kansalaisopiston Rytmi-Instituutin tehtävänä on tarjota rytmimusiikin opetusta lapsille ja nuorille. Opetuksessa painottuu bändissä soittaminen ja toimiminen. Voidakseen toteuttaa oman roolinsa bändissä soittaja tarvitsee myös yksilöohjausta instrumenttinsa hallinnassa. Opetuksen keskiössä on bändi, jonka ympärillä opetus tapahtuu. Muita bändille tarjottavia opintoja ovat rytmimusiikin teoria, säveltapailu ja musiikkitieto, luovuus- ja kuuntelukasvatus sekä esiintymiskoulutus. Opiskelua tukevat muut opinnot voivat koostua myös musiikkiteknologian, kansan- ja maailmanmusiikin sekä taiteidenvälisistä opinnoista. Oheisaineissa opetusryhmiä voidaan koota myös useista eri bändeistä. Opiskelijoiden ikä taiteen perusopetuksessa vaihtelee normaalisti 7 18 vuoden välillä, mutta tapauskohtaisesti tarkoista ikärajoista voidaan poiketa. Rytmi-Instituutti tarjoaa lisäksi rytmimusiikin varhaiskasvatusta 5-6- vuotiaille. 3. Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja laajuus Rytmimusiikin opiskelu eroaa nk. perinteisestä taidemusiikin opiskelusta ja opinnoista. Rytmimusiikissa soittajan ja opiskelijan rooli on erilainen. Bändien jäsenet säveltävät, sovittavat ja mahdollisesti sanoittavat itse esittämänsä musiikin. Taiteellinen vastuu jakautuu ryhmän jäsenten kesken ja itse soittamiseen liittyy usein improvisointia. Tyypillistä on, että musiikkia tallennetaan äänitteeksi, jolloin materiaalista ei välttämättä ole saatavilla. Tämän vuoksi haluttaessa soittaa muiden säveltämää musiikkia, sen voi opetella joko äänitteeltä korvakuulolta tai siitä on kirjoitettava nuotit itse. Tärkeän sijan opetuksessa muodostavatkin opiskelijoiden omat sovitukset ja sävellykset soitto- ja opetusmateriaalina. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukainen laajuus yhtyeopiskelussa on mahdollista koota opetukseen hakeuduttaessa alle 9-vuotiaana. Taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän omaehtoisen musiikkisuhteen syntymiselle sekä musiikin itsenäiselle ja elämänikäiselle harrastamiselle. Opiskelussa painottuu yhdessä oppiminen sekä musiikin tekemisen ilon löytyminen. Musiikin tekemisessä voidaan käyttää kuulon lisäksi myös muita aisteja esimerkiksi näkö- ja tuntoaistia. Eri aisteille tuotettujen ärsykkeiden luomien musiikillisten mielikuvien herättämien ajatusten pohjalta, opiskelija voi omalla instrumentillaan ja omista lähtökohdistaan ilmentää niiden äänimaisemaa.

5 4 Äänimaisema voi pohjautua esimerkiksi kuvalliseen kerrontaan ja eri tunnetiloihin. Näin opiskelijoita tuetaan ja kannustetaan oman persoonallisen ilmaisun löytämisessä niin yksilönä kuin ryhmänä / bändinä. Lisäksi oppilaita ohjataan itsenäiseen musiikin tuottamiseen, harjoitteluun sekä oman edistymisensä ja oppimisensa arviointiin. Tavoite on, että bändit toimivat myös ilman ohjattua opetustoimintaa. Bändin jäsenet harjoittelevat vapaa-ajallaan, kuuntelevat ja analysoivat soittamiaan kappaleita äänitteiltä yhdessä ja itsekseen sekä etsivät musiikillisia esikuvia. Oppilaita rohkaistaan osallistumaan erilaisiin esiintymistilaisuuksiin sekä ottamaan osaa aktiivisesti paikalliseen kulttuurielämään niin musiikin tuottajana kuin kuulijanakin Opintokokonaisuudet Rytmi-Instituutin opetustoiminta siirtyi osaksi Seinäjoen kansalaisopiston toimintaa syyslukukauden alusta Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu 10 opintokokonaisuudesta tai vähintään 500 tunnin opinnoista. Opintokokonaisuudet 1-3: Ryskärit (1-3 luokkalaiset) (25h/lukuvuosi, ½ opintokokonaisuutta) Bändiopetustunti à 45 min syyslukukaudella 12 / kevätlukukaudella 13 kokoontumiskertaa Ei sisällä yksityissoittotunteja. (=1,5 opintokokonaisuutta) Opintokokonaisuudet 4-6: (4-6 luokkalaiset) (45,75h/lukuvuosi, 1 opintokokonaisuus) Bändiopetustunti à 60 min (45 min yhteissoittoa + 15 min musiikin perusteita) syyslukukaudella 12 / kevätlukukaudella 13 kokoontumiskertaa Soitinopetus / yksityistunteja à 22,5 min oppilaalla omassa soittimessa/laulussa syyslukukaudella 12 / kevätlukukaudella 13 kokoontumiskertaa (=3 opintokokonaisuutta) Opintokokonaisuudet 7-9: (7-9 luokkalaiset) (45,75h/lukuvuosi, 1 opintokokonaisuus) Bändiopetustunti à 60 min (45 min yhteissoittoa + 15 min musiikin perusteita) syyslukukaudella 12 / kevätlukukaudella 13 kokoontumiskertaa Soitinopetus / yksityistunteja à 22,5 min oppilaalla omassa soittimessa/laulussa syyslukukaudella 12 / kevätlukukaudella 13 kokoontumiskertaa (=3 opintokokonaisuutta) Opintokokonaisuudet 10-12: (yli 15-vuotiaat) (45,75h/lukuvuosi, 1 opintokokonaisuus) Bändiopetustunti à 60 min (45 min yhteissoittoa + 15 min musiikin perusteita) syyslukukaudella 12 / kevätlukukaudella 13 kokoontumiskertaa Soitinopetus / yksityistunteja à 22,5 min oppilaalla omassa soittimessa/laulussa syyslukukaudella 12 / kevätlukukaudella 13 kokoontumiskertaa (=3 opintokokonaisuutta) Soiton / laulun yksityisopetus (12,5h / lukuvuosi, ¼ opintokokonaisuutta) opiskelijoille, jotka eivät soita yhtyeessä á 22.5 min

6 5 syyslukukaudella 12 ja kevätlukukaudella 13 kokoontumiskertaa Pääsääntöisesti soitinopetuksen tavoitteena on tukea yhtyesoittoa. Opiskelijat, jotka eivät soita bändissä, saavat soitinopetusta 12 kertaa syksyllä ja 13 kertaa keväällä 22,5 min kerrallaan. Opetus on tasolta toiselle etenevää ja oppilaalle räätälöityä. Taiteen perusopetuksen mukaista yleisen oppimäärän laajuutta ei ole mahdollista kerryttää ainoastaan yksityisopetuksesta. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opintokokonaisuuksia voi kertyä myös muista opinnoista; oheisaineista ja erilaisista projekteista. Lisäksi opintoihin voi sisällyttää muita taiteen perusopetuksen opintoja sekä kursseja ja poikkitaiteellisia opintoja erikseen sovittavalla tavalla. Muita opintoja oppilas tarvitsee minimissään 13,25h taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän täyttymiseen. 3.2 Yhtyesoiton opiskelu Yhtyesoitto on opiskelua ja musiikin oppimista sekä normien että vuorovaikutustaitojen edistämistä vertaisryhmätoiminnan avulla. Yhtyesoiton yksi päätavoitteista on oppilaiden aktivoiminen oman oppimisensa kehittämiseen. Tavoitteeksi määritellään yhtyetyöskentelyn integroiminen luonnolliseksi ja erottamattomaksi osaksi yksilön kehittymistä musiikin eri osa-alueilla. Yhtyesoiton opinnot koostuvat opettajan ohjaamista yhteisharjoituksista. Käytännön oppimistilanteessa luonnollisen osan opetusta muodostaa musiikin perusteiden omaksuminen. Musiikin teoreettiset sisällöt oman tekemisen, soittamisen ja laulamisen kautta omaksuttuna sisältyvät luontevasti yhtyesoiton opetukseen. Esiintymisvalmennus on olennainen osa opetusta. Opettaja tukee bändin valmentautumista esiintymistilanteeseen esimerkiksi laulu-/ soittoteknisin sekä mielikuvaharjoituksin. Esiintymistaitoja voidaan kehittää esimerkiksi tallentamalla esiintyminen sekä analysoimalla tallenne. Esiintymistaitoja ja -kokemusta opiskelijat saavat konserteissa ja muissa erilaisissa tapahtumissa. Oppilaat ovat aktiivisesti mukana esiintymisten suunnittelussa ja toteutuksessa, heidän omat toivomukset ja taipumukset huomioidaan. Yhtyesoiton opiskelu voi tapahtua mm. bändissä tai lauluyhtyeessä. Yhtyeen/bändin kehityskaari on jaettu kolmeen tasoon. Kunkin tason kesto riippuu yhtyeen kehitysvauhdista. Jokaisella tasolla edetään yleisiä sisältöjä noudatellen. Näitä ovat: instrumenttien rooli bändissä yhteissoitto musiikin teoria-asioita esim. asteikot, soinnut, rytmiikka, improvisointi, rakenteet, muodot ja transponointi musiikin kuunteleminen ja analysointi tyylilajien keskeinen ohjelmisto ja ominaispiirteet fraseeraus, musiikillinen kommunikointi ja dynamiikka esiintymiset mahdollisia säestystehtäviä (mm. lauluoppilaat ja lauluyhtyeet) laitetuntemus oman musiikin tekeminen (säveltäminen, sanoittaminen) sovittaminen tekijänoikeudelliset asiat

7 6 Taso I, alkeista aloittavat Tasolla I opiskelu tapahtuu ryhmässä tutustuen instrumentteihin/ ääneen ja soittamiseen/laulamiseen leikin kautta. Ensimmäisellä tasolla ei varsinaisesti soiteta/lauleta vielä bändinä, vaan haetaan valmiuksia bändiopiskelulle. Paino on kuuntelemisen ja yhteisen sykkeen harjoittelemisessa. Teorian alkeita opiskellaan sopivassa määrin soitinten esittelyissä ja harjoitteissa. Ryhmän jäsenet kokeilevat instrumentteja ja saavat jonkin verran kokemusta rytmimusiikin instrumenteista. Tämä antaa tuntumaa, jonka perusteella voi valita oman instrumentin II tasolle. Taso II, Oppilaat toimivat bändinä. Jokainen bändin jäsen on valinnut instrumenttinsa. Lauluryhmässä opiskeltaessa ryhmän jäsenet muotoutuvat lauluyhtyeeksi. Musiikin perusteiden nivominen bändiopetukseen kuuluu opintoihin. Opiskellaan rytmimusiikin keskeisiä helppoja kappaleita. Ohjelmisto rakennetaan siten, että se tukee niin bändin kehittymistä kuin oman instrumentin opiskelua. Tavoitteena on tutustua rytmimusiikin perinteeseen sekä ohjelmistoon yleisesti. Tason II opintokokonaisuudet muodostuvat tasolta toiselle etenevistä opetuspaketeista, sisältäen bändi- ja yksityissoittotunteja. Taso III, Kolmannella tasolla keskitytään syvemmin bändisoiton opiskeluun ja saadaan kokemusta erilaisista rytmimusiikin perinteistä laajemmin. Tavoitteena on kyky pystyä soittamaan useammassa kokoonpanossa. Opetusmateriaali muodostuu moninaisesti rytmimusiikin lajeista. 3.3 Soitinopintojen opintokuvaukset soittimittain RUMMUT Ensimmäisellä tasolla opiskelija omaksuu perustiedot ja valmiudet rumpujensoiton alkeisiin, niin teknisiin kuin säestyksellisiin tehtäviin. Toisella tasolla tavoitteena on perehdyttää oppilas käyttämään perusteknisiä harjoituksia kaikille raajoille ja soveltamaan niitä säestysrytmiharjoituksiin. Kolmannella tasolla opetusta täydennetään erilaisilla opetusmateriaaleilla opettajan ja oppilaan valinnan mukaan. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee ja kykenee soittamaan bändissä ja big bandissä. Lisäksi opiskelija kykenee ilmaisemaan itseään luovasti. Sisällöt: 1. Lyömäsoittimien tuntemus ja historia 2. Rummuston käsittely ja sijoitus 3. Istuma-asento, ryhti, luonnollisuus ja rentous 4. Perustekniikkaharjoituksia käsille ja jaloille 5. Harjoitusmetodeja 6. Säestysrytmiharjoituksia; Rock, Shuffle, Trioli jne. 7. Merkintätavat rummuille 8. Nuotinluku- ja kirjoitustehtäviä 9. Prima vista-harjoituksia 10. Rumpujen huolto, viritys sekä soitintietoutta 11. Säestysrytmiharjoituksia äänitteiden ja komppisektion kanssa 12. Aktiivista musiikin kuuntelua 13. Säestysrytmejä

8 7 BASSOKITARA / SÄHKÖBASSO Ensimmäisellä tasolla opiskelija tutustuu sähköbassoon soittimena ja sen rooliin yhtyeessä. Toisella tasolla opiskelija saa opetusta ohjelmiston edellyttämään soittotekniikkaan, tutustuu soittimelle kirjoitettuun nuottimateriaaliin, kykenee säestämään tyylinmukaisesti sävellyksiä. Kolmannella tasolla opiskelija osaa säestää tyylinmukaisesti pop/rock sävellyksiä sointumerkeistä. Oppilas kykenee walking bass -säestykseen ja bändityöskentelyyn. Sisällöt: sähköbassojen ja vahvistinlaitteiden rakenteiden ja toiminta-periaatteiden selvittäminen, sähköbassonsoiton teknisten ja tulkinnallisten kysymysten tarkastelua asteikot (kaikki duurit ja mollit kolmeen etumerkkiin saakka), asteikkojen kolmi- ja nelisoinnut yhden oktaavin alalta nuotinluku- ja prima vista tehtävät yleisimpien tyylisuuntien säestysharjoitukset tavanomaisimmat muotorakenteet (a, aa, aba, aaba, ababc) muita käytännön harjoituksia opiskelija saa opetusta ohjelmiston edellyttämään soittotekniikkaan sormi- ja plektrasoitto, thumbing soittoasento asteikot (duuriasteikot 2 oktaavin alueelta ja molliasteikot sekä blues ja pentatoniset asteikot yhden oktaavin alueelta) soinnut: kolmisoinnut murtaen kahden oktaavin ja nelisoinnut oktaavin alueelta murtaen nuotinluku- ja prima vista-tehtävät eri tyylisuuntien säestysharjoitukset (jazz, rock, blues, latin, funk etydit) kolmimuunteisen fraseerauksen harjoittelua yleisimmät sointupurkaukset (I-IV-V, I-VI-IV-V, II-V-I, I-VI-II-V jne) sekä muita käytännön harjoituksia SÄHKÖKITARA Kitaransoiton opinnoissa opiskelija omaksuu sähkökitaransoiton tekniikan perusteet ja valmiudet tekniikan edelleen kehittämiseen. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee toimimaan bändin kitaristina ja säestämään eri pop/rock-tyylejä sointumerkeistä sekä työstämään kitarasoolon. Tasolta toiselle edetessään opiskelija saa kokemusta bändityöskentelystä. Opinnoissa perehdytään myös blues-tyyliseen säestämiseen ja blues-improvisoinnin (blues-asteikot ja pentatoniikka) perusteisiin. Sisällöt: kitaran virittäminen sähkökitaran historia (kuuntelu ) vasemman ja oikean käden perustekniikka, koordinaatioharjoitukset kitaransoiton plektratekniikka yksinkertaisen tasajakoisen perusrytmiikan hallitseminen yksiäänisen diatonisen melodiasoiton hallitseminen sävellajin kantasointuihin pohjautuvan kolmisointuharmonian perusteisiin ja huippuseptimisointuun tutustuminen kitaran ja vahvistimen säätöjen käyttö halutun sointivärin aikaansaamiseksi tutustuminen kitaraan säestyssoittimena duuriasteikot sekä luonnolliset ja harmoniset molliasteikot duuri-, molli-, molliseptimi- ja dominanttiseptimisointu yksinkertaiset säestysharjoitukset sointumerkeistä

9 8 yksiääniseen melodiasoittoon ja moniääniseen soittoon perehtyminen yleisimmät muotorakenteet prima vista- harjoitukset tasa- ja kolmijakoiseen perusrytmiikkaan perehtyminen perehtyminen tonaaliseen kolmisointuharmoniaan sijaissointuineen ja tonaalisen nelisointuharmonian perusteisiin sekä tutustuminen laajempiin sointumuotoihin bändiohjelmiston edellyttämässä laajuudessa perehtyminen kitaran ja vahvistimen käyttöön sekä tutustuminen yleisimpiin äänenmuokkauslaitteisiin kitaran käyttö rytmimusiikissa: pop-, jazz, rock- ja blues-tyyleissä (kuuntelu + soitto) perustekniikan ja koordinaation kehittäminen tutustuminen venyttämisen ja legatosoiton perusteisiin ja tekniikoihin blues- ja rockkappaleiden kautta (esim. Albert King, B.B King, Peter Green, Santana, Gary Moore) aika-arvot (1/16 1/1), iskualan sisäiset 16-osarytmiyhdistelmät ja triolit tahtilajit 6/8, 9/8, 12/8 ja alla breve duuriasteikot asemissa luonnolliset, harmoniset ja melodiset molliasteikot kaikki kolmisoinnut käännöksineen (sointuotteina ja arpeggioina) sekä tärkeimmät nelisoinnut ohjelmiston edellyttämässä laajuudessa (dominantti, molliseptimi, maj-sointu, kuutoset ja vähennetyt) tonaalinen kolmisointuharmonia sijaissointuineen sekä tonaalisen nelisointuharmonian perusteet (II-V-I) säestysharjoitukset sointumerkeistä eri tyyleillä bändiohjelmiston puitteissa tutustuminen jazz- ja afro-amerikkalaisen musiikin tärkeimpiin tyyleihin sekä niiden kitaransoittoon ja kitaristeihin yksinkertaiset sointumelodiaharjoitukset blues-improvisoinnin perusteet ja blues-asteikkoon tutustuminen 12-tahdin bluesrakenteissa (12 kappaletta) prima vista-harjoitukset LAULU Lauluopinnoissa oppilas pyrkii löytämään oman äänensä ja käyttämään sitä terveesti ja turvallisesti. Laulutekniikkaa opetetaan oppilaan ikään ja kehitystasoon soveltuvasti. Esiintyminen ja ilmaisu, oman kehon ja persoonan käyttäminen instrumenttina kehittyvät opintojen aikana. Lauluopinnoissa keskitytään äänenmuodostukseen; opiskelijaa kannustetaan oman äänen terveeseen käyttöön sekä jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen lauluasennon ja tavan omaksumiseen. Myös musikaaliset kokonaisuudet mm. eri tyylien fraseeraukset ja improvisointi sekä tulkinta- ja esiintymistaito painottuvat opinnoissa. Tasolla II ja III jatketaan ääni-instrumentin monipuolista ja terveellistä rakentamista. Laulettavan ohjelmiston vaikeustaso kasvaa mm. eri laulu- ja musiikkityylien käytön myötä- kuitenkin laulajan ehdoilla. Sisällöt: lauluasento (seisominen, ryhti, hartiat, pää, leuka) tasaisesti koko laajuudeltaan soiva ääni, alhaalta ylös ja ylhäältä alas (vähintään oktaavi + kvartti) sävelpuhtaus tärkeiden perustyylien tyypillisten ilmiöiden hallinta tyylin mukainen fraseeraus (rytminen istuvuus) selkeä artikulointi

10 9 fraasikokonaisuuksien hallinta tekstin luonteva tulkinta improvisoinnin perustaidot äänifysiologian perusteiden tiedollinen hallinta vaivaton esittäminen fysiologinen laulutapahtuma rentouden vaikutus laulamiseen ja tukeen hengitys ja tuki ääniharjoitukset (mm. äänenavaus, lämmittely) teksti-, melodia- ja rytmianalyysit laulun suhde säestykseen nuottikuvasta irtautuminen, improvisointi mikrofonin käyttö äänentoistolaitteiden säätöjen hallinta kaksiäänisyyteen tutustuminen (stemmalaulu) PIANO / KOSKETTIMET Alkeistasolla I opiskelija tutustuu pianonsoiton perusteisiin sekä kosketinsoittimen rooliin bändissä. I tasolla opiskelija omaksuu perustekniikan melodiansoittoon ja tonaalisiin kolmisointuihin. Näitä taitoja kehitetään tasolta toiselle edetessä niin, että II tasolla opiskelija perehtyy nelisointujen käyttöön ja blues-improvisointiin. Kolmannella tasolla pianossa keskitytään teknisten ja tulkinnallisten kysymysten tarkasteluun. Sisällöt: alussa opiskelu sisältää G- ja F-avaimet, nuottien nimet ja oktaavialat, nuottien ja taukojen aika-arvot, tahtiosoitus, sävellajit kahteen ylennys- ja alennusmerkkiin, duuriasteikot ja harmoniset molliasteikot em. sävellajeissa murrettuine kolmisointuineen molemmilla käsillä samanaikaisesti kahden oktaavin alalta. Lisäksi tutustutaan kirjainsointumerkintätapaan ja muodostetaan kolmisointuja ja dominanttiseptimisointuja ensin perusmuodoissa ja sitten käännöksineen äänenkuljetuksen perusteisiin tutustuen. Harjoitellaan kadenssi I IV V7 edellä mainituissa sävellajeissa. sointumerkeistä säestäminen, melodian soittaminen itse säestäen prima vista harjoittelua improvisoituun musiikkiin tutustumista, harjoitellaan improvisoimista taitojen karttuessa opetellaan sävellajit neljään ylennys- ja alennusmerkkiin, harjoitellaan duuriasteikot sekä harmoniset molliasteikot neljään ylennys- ja alennusmerkkiin murrettuine peruskolmisointuineen molemmilla käsillä samanaikaisesti neljän oktaavin alalta nelisoinnut ensin perusmuodossa ja myöhemmin käännöksineen äänenkuljetuksen perusteisiin yhä laajemmin perehtyen sekä nelisointujen käyttö sointumerkeistä soitettuna. Harjoitellaan kadenssi I VI II V7 edellämainituissa sävellajeissa kuulonvaraista musisointia tukevia harjoitteita ja improvisoinnin harjoittelua 12 tahdin blues-rakenteeseen eri sävellajeissa edistyneemmälle oppilaalle voidaan lisämateriaaliksi ottaa: kaikki duuriasteikot, harmoniset ja jazz-melodiset molliasteikot murrettuine peruskolmisointuineen neljän oktaavin alalta kromaattinen asteikko molemmilla käsillä samanaikaisesti neljän oktaavin alalta improvisoinnin perusteita (mm.): yleisiä nelisointuprogressioita eri sävellajeissa walking bass linjat vasemmalla kädellä

11 10 harjoitellaan säestämistä vasemman käden sointuhajotuksia (left hand voicing) kolmimuunteisuuden periaatteen ymmärtäminen fraasien muodostaminen ja transponointi erilaisiin sointukulkuihin (esim. II - V I, I-IV-V kadensseissa) kuulonvaraista musisointia tukevia harjoituksia harjoitellaan yhtyesoitossa tarvittavien tyylien säestystapoja 3.4 Musiikin perusteet Rytmimusiikin teoria-aineiden perusopintojen tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat erilaisten rytmimusiikkien perusasioihin sekä antaa opiskelijoille taitoja, jotka tukevat oman instrumentin soittamista ja laulamista bändissä. Ne liitetään osaksi bändi- ja soittotunteja. Teoria ja säveltapailu keskittyy kaikilla tasoillaan musiikin eri ilmiöiden hahmottamiseen. Pyrkimyksenä on tätä kautta musiikin ymmärryksen lisääminen. Kaikilla tasoilla lähtökohtana ovat opiskelijoiden soittamat musiikkikappaleet. Teoria, säveltapailu ja musiikkitieto integroidaan soittoharjoituksiin. Musiikin kuunteleminen ja analysoiminen ovat keskeisiä metodeita. Musiikin historia tulee esiin kappalevalintojen myötä. Ensimmäinen taso keskittyy musiikin perusilmiöihin ja nimityksiin. Ymmärretään ja opitaan erottamaan toisistaan rytmi, melodia, harmonia ja sointiväri. Rytmin osalta opitaan mm. mitä ovat syke, tahti, nuotit ja tauot. Melodian osalta opiskellaan sävellajin käsite, sekä erottamaan toisistaan koko- ja puolisävelaskel, asteikkokulku ja hyppy sekä duuri- ja molliasteikko. Harmoniassa hahmotetaan duuri-ja mollikolmisoinnut. Nuotinkirjoituksesta opitaan alkeet, kuten nuottiviivasto, nuottiavain, tahtiosoitus ja tahtiviiva sekä sävelten nimet ja aika-arvot. Toisella tasolla tarkastellaan musiikin perusilmiöitä yksityiskohtaisemmin. Rytmistä opitaan lisää tahtilajeja ja aika-arvoja sekä triolin käsite. Melodian osalta intervallien laadut ja kääntäminen, molliasteikon eri ilmenemismuodot sekä lisää sävellajeja. Harmoniassa käsitellään kaikki kolmisoinnut, niiden laadut ja kääntäminen, dominanttiseptimisointu sekä sointumerkintäjärjestelmä. Sointukadenssien kuuntelua ja tuottamista ryhdytään harjoittelemaan. Samalla opiskellaan lukemaan ja kirjoittamaan kaikki uudet asiat myös nuotinkirjoituksella. Kolmannella tasolla saatetaan päätökseen aikaisemmilla kursseilla aloitettuja suuria kokonaisuuksia. Hahmotetaan rytmin osalta mm. kaikki yleisesti käytetyt tahtilajit, kaikki aikaarvot, sekä rytmimusiikin yleisesti käyttämiä muotorakenteita. Melodioista osataan kirjoittaa kaikki intervallit laatuineen, kaikki sävellajit sekä uusia asteikoita. Harmoniasta opitaan kaikki nelisoinnut sekä sointukadenssien päätyypit. Nuotinkirjoituksesta opiskellaan tempo-, dynamiikka-, sekä artikulaatiomerkinnät, nuottien ryhmittely eri tahtilajeissa sekä ulkoasun hallintaa. 3.5 Muut opinnot Muut opinnot opiskelija voi muodostaa omien mieltymystensä mukaan. Ne voivat muodostua erilaisista rock-workshopeista, musiikkiprojekteista, kursseista kuten säveltämis- ja sovittamiskursseista, tallennus- ja muokkauskursseista, konserteista ja leireistä. Opintoihin voi sisällyttää myös muiden taiteen perusopetuksen opintoja ja kursseja sekä poikkitaiteellisia opintoja erikseen sovittavalla tavalla. Muita opintoja opiskelija tulee sisällyttää rytmimusiikin perusopintojen kokonaistuntimäärään vähintään 13,25 tuntia. Muiden opintojen hyväksi lukeminen

12 11 rytmimusiikin taiteen perusopintojen yleiseen oppimäärään harkitaan tapauskohtaisesti ja niistä päättää rehtori. Todistukset muista opintosuorituksista tulee toimittaa opetuksen järjestäjälle. 4. Opetuksen tarjonta ja järjestäminen Tämän opetussuunnitelma mukaista rytmimusiikinopetusta järjestää Seinäjoen kansalaisopiston Rytmi-Instituutti. 4.1 Varhaisiän musiikkikasvatus Rockari antaa rytmimusiikin varhaiskasvatusta ryhmässä 5 6 vuotiaille lapsille. Tavoitteena on herättää kiinnostus sekä antaa valmiudet rytmimusiikkiharrastuksen jatkumiselle, tarjota musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle, luovalle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Musiikin elementit- rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri- muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. 4.2 Oppilaaksi ottaminen Opetussuunnitelman mukaan uusia oppilaita otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä vapautuville oppilaspaikoille. Oppilaspaikkaa haetaan ilmoittautumalla vapautuvan opiskelupaikan jonoon internetissä osoitteessa tai suoraan kurssinumerolla osoitteessa Ilmoittautumisohjelma internetissä antaa ilmoituksen sait paikan kun ilmoittautuminen jonoon on hyväksytty. Opiskelupaikan saamisesta ilmoitetaan opiskelijalle erikseen. Ilmoittautumisjärjestyksen lisäksi valinnassa huomioidaan soitinvalinta sekä ikä. Ryhmiä täydennetään uuden lukukauden alkaessa tai paikkojen vapautuessa lukuvuoden aikana koulutuksen järjestäjän katsomana aikana. Mikäli lukukausimaksua ei ole suoritettu annettuun eräpäivään mennessä, voidaan oppilaan opiskeluoikeus evätä seuraavan lukukauden alusta lukien(seinäjoen koulutuslautakunta 2009/117 ). 4.3 Opiskeluaika Saatuaan opiskelupaikan opiskelija saa rytmimusiikin perusopetusta 18 ikävuoteen saakka. Kuitenkin kaksi ilmoittamatonta peräkkäistä poissaoloa lukukaudessa evää opiskeluoikeuden. Oppilaalla/hänen huoltajallaan on velvollisuus varmistaa jatko-osallistuminen annettujen ohjeiden mukaan seuraavan vuoden opetukseen. Mikäli lukukausimaksua ei ole suoritettu annettuun eräpäivään mennessä, voidaan oppilaan opiskeluoikeus evätä seuraavan lukukauden alusta lukien. 4.4 Opetuksen yksilöllistäminen Mikäli opiskelija ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita

13 12 voidaan yksilöllistää vastaamaan opiskelijan edellytyksiä. Tällöin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opetuksen tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, sekä mahdolliset suoritukset ja niiden arviointimenettely (Opetushallitus Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005). Opetukseen ja opettamiseen vaikuttavat oppilaan erityispiirteet sekä mahdolliset diagnoosit on syytä tehdä opettajalle tiettäväksi ennen opetuksen alkua. Seinäjoen kansalaisopistossa tarve ja resurssit opetuksen yksilöllistämiseen harkitaan tapauskohtaisesti. 4.5 Opetustilat Seinäjoen kansalaisopiston Rytmi-Instituutin opetus tapahtuu pääosin Rytmikorjaamon Kerrostalossa. Opetusta voidaan lisäksi antaa kansalaisopiston ja nuorisotoimen tiloissa sekä Seinäjoen kaupungilta vuokratuissa koulutiloissa. 4.6 Opettajat Rytmimusiikin opettajilta edellytetään musiikillista osaamista sekä riittävää pedagogista soveltuvuutta ohjaajan työtehtäviin. Opetusjärjestelyissä pyritään opiskelijan opiskelua tukeviin opiskelija opettajasuhteisiin. Opettajan pätevyyden ja soveltuvuuden harkitsee opetuksen järjestäjä asetuksen (986/1998) mukaan. 5. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Rytmimusiikin opetustoimintaa kehitetään yhteistyössä Rytmi-Instituutin kannattajayhdistys ry:n kanssa. Seinäjoen kansalaisopistosta, Rytmi-Instituutin kannattajayhdistys ry:stä ja opettajistosta koottu ohjausryhmä toimii rytmimusiikin opetuksen kehittämistyön keskiössä. Yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa niin alueellisesti kuin kansallisesti pyritään yhtenäisyyteen sekä opetuksen sisällössä että arvioinnissa. Taiteiden välistä yhteistyötä kannustetaan ja suositaan. Oppilaat voivat suorittaa osan opintokokonaisuuksista toisista taiteen perusopetuksen opinnoista. Kokonaisuudet arvioidaan tapauskohtaisesti. Katso kohta 3.5 Muut opinnot. 6. Arviointi Opiskelija-arvioinnin päätehtävänä on tukea rytmimusiikin opiskelijan ja bändin edistymistä opinnoissa. Arviointi on pääosin sanallista/suullista ja siinä korostuu kannustus ja rohkaisu opiskelijan omista lähtökohdista. Opiskelijan itsearviointi tai bändin arviointi kehittymisestään kuuluu osana kokonaisarviointia. 6.1 Suullinen ja kirjallinen arviointi Arviointi perustuu myönteiseen ja kannustavaan ilmapiiriin. Suullinen arviointi on jatkuvaa ja vuorovaikutteista palautteen antamista ja vastaanottamista opetustilanteessa. Rohkaiseva arviointi

14 13 kuuluu myös esiintymisiin. Kirjallisella arvioinnilla voi tukea opiskelijan edistymistä. Kirjallinen arviointi voi auttaa opettajaa opetuksen suunnittelussa sekä rytmimusiikin opetustoiminnasta vastaavaa ohjausryhmää opetuksen suunnittelu- ja kehittämistyössä. 6.2 Tasosuoritukset Opiskelija voi halutessaan valmistaa taiteen perusopetuksen tasosuorituksia. 6.3 Todistukset Seinäjoen kansalaisopiston Rytmi-Instituutin opiskelija saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta tai 500 tunnin opinnot. Kaikki opiskelijan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen (liite 1). Opiskelija saa lisäksi pyytäessään todistuksen suorittamistaan opintokokonaisuuksista. Opettajat pitävät päiväkirjaa pitämistään tunneista. Päiväkirjasta käy ilmi soitto/bänditunnin ajankohta sekä opettajan antaman opetuksen sisältö. Opiskelija saa pyytäessään todistuksen opinnoistaan (Seinäjoen kansalaisopistolta alkaneista opinnoista). Aiempien opintojen osalta todistusta voi pyytää Rytmi-instituutilta. Todistus sisältää seuraavat asiat: koulutuksen järjestäjä ja oppilaitoksen nimi taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja syntymäaika opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima lainsäädäntö, johon koulutus perustuu opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti Todistuksessa ei ole arviointia opiskelijan osaamisesta tai edistymisestä. Opettaja ja opiskelija yhdessä huoltajansa kanssa voivat saada arvioinnin edistymisestä kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa.

15 14 Seinäjoen kansalaisopiston Rytmi-Instituutti TODISTUS rytmimusiikin opinnoista oppilaan koko nimi ja sotu on ollut Seinäjoen kansalaisopiston Rytmi-Instituutin oppilaana vuosina pääsoittimenaan ja osallistunut opetukseen seuraavasti: Suorittanut Laajuus Esiopetus / Rockari tuntia 50(h) Taiteen perusopetus Opintokokonaisuudet 1-3 tuntia 75(h) Opintokokonaisuudet 4-6 tuntia 137,25(h) Opintokokonaisuudet 7-9 tuntia 137,25(h) Opintokokonaisuudet tuntia 137,25(h) (sisältäen yhtyesoittoa ja yksityissoitonopetusta) Muut opinnot / Workshop tuntia 13,25(h) - - Opintosuoritukset yhteensä tuntia 500(h) Soiton/laulun yksityisopetus 12,5 h/lukuvuosi Seinäjoella (päiväys) Maija-Liisa Nyyssölä rehtori Liisa Talvio vs. musiikin suunnittelijaopettaja Seinäjoen kansalaisopiston Rytmi Instituutin rytmimusiikin opetustoiminta perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998 ja sitä täydentävään asetukseen 813/1998. Koulutus on toteutettu Seinäjoen kaupungin koulutuslautakunnan hyväksymän opetussuunnitelman ja taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti. Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä tai 500 tunnin opintokokonaisuudesta. SEINÄJOEN KAUPUNKI SIVISTYSKESKUS Kansalaisopisto Rytmi-Instituutti