Tarkastaja Eija Ukkola. osoite Valtakatu 21, Rovaniemi gsm netti

Transkriptio

1 Tarkastaja Eija Ukkola osoite Valtakatu 21, Rovaniemi gsm netti

2 Työsuojelun vastuualueen toiminta

3 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue, Albertinkatu 8, Oulu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

4 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue käsittää myös Lapin aluehallintoviraston alueen

5 Toiminta-ajatus Työsuojelun vastuualueet toimivat yhteiskunnan antamin valtuuksin siten, että työstä ihmisen terveydelle aiheutuvat vaarat ja haitat ovat asianmukaisesti hallinnassa = tarkastetaan laillisin keinoin, että työpaikat toimivat laillisesti

6 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston organisaatio Ylijohtaja Terttu Savolainen Hallintopalvelujen vastuuyksikkö Johtaja Maria Siurua Työsuojelun vastuualue Johtaja Pentti Pekkala Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Johtaja Marja- Leena Kärkkäinen Ympäristölupa vastuualue Johtaja Erkki Kantola Pelastustoimi ja varautuminen vastuualue Johtaja Mauno Mäkäräinen Poliisitoimen vastuualue Johtaja Esko Kesti

7 TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Pentti Pekkala Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Teollisuus Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Toimintayksikkö 2 Rakentaminen Päällikkö Hanna-Kaisa Rajala Toimintayksikkö 3 Yksityinen palveluala Päällikkö Lasse Kytömäki Toimintayksikkö 4 Julkinen hallinto, Sote- ala Päällikkö Jari Toivonen Asiakasaloitteinen valvonta Työhyvinvointi Apulaispiiripäällikkö Päivi Suorsa Työsuhdeasiat Lakimies Ritva Leppikangas Tapaturmantutkinta Ylitarkastaja Kari Karjalainen

8 Työsuojelun vastuualueen tehtävät Valvoo, että työsuojelua koskevia säännöksiä noudatetaan Antaa neuvoja lainsäädännön soveltamisesta Tiedottaa ja kouluttaa Toimii yhteistyössä työmarkkinajärjestöt, muut sidosryhmät, asiantuntijayhteisöt, muut viranomaiset, ym.

9 Viranomaisaloitteinen valvonta Työturvallisuusriskien ja työelämän pelisääntöjen valvontaa Valvonta suunnataan toimialoille, joilla valvonnan vaikuttavuus on suurin Keskeistä on: vaarojen tunnistaminen ja arviointi toimenpiteiden toteutus tarkkailu ja seuranta -> työsuojelutoiminta on työpaikan toimialaan ja työntekijämäärään suhteutettuna suunnitelmallista ja lain velvoitteet täyttävää Resursseista käytetään yli 60 %

10 Asiakasaloitteinen toiminta Vastataan asiakkaiden kysymyksiin kaikilta osin niihin kysymyksiin, jotka kuuluvat työsuojeluviranomaisen valvottaviksi vireille tulevat asiat hoidetaan ripeästi Ryhmitellään seuraavasti tapaturmien ja ammattitautien tutkinta työsuhdeasiat Perustuu asiakkaiden yhteydenottoihin työolosuhdeasiat häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu muu neuvonta Alle 20 % kaikista resursseista

11 PERUS- TUSLAKI TYÖTUR- VALLISUUSLAKI SITOVIA VALTIONEUVOSTON ASETUS (PÄÄTÖS) SOSIAALI- JA TERVEYS- MINISTERIÖN ASETUS (PÄÄTÖS) OHJAA- VIA STANDARDIT, OHJEET, AMMATTITAITO, KIRJALLISUUS

12 Tarkastajan oikeudet Pääsy työpaikkaan, jossa tehdään tai otaksutaan tehtävän työtä Puhutella työntekijöitä Saada nähtäväkseen tarvittavat asiakirjat Saada nähtäväkseen rakennus- tai muutossuunnitelmat Saada tarvittaessa näyte tuotteesta Saada valvonnan kannalta muutoin tarpeellisia tietoja

13 Tarkastajan velvollisuudet Ei saa aiheuttaa tarpeetonta häiriötä Vaitiolovelvollisuus Ilmoituksen tekijän salassapito Esteellisyys tietyissä tapauksissa

14 Työsuojelutarkastus Toimitettava niin usein, kuin valvonnan kannalta on tarpeen Välittömästi, jos työntekijää kohtaa vakava työtapaturma Kiireellisenä, jos pyynnön esittää työpaikan työsuojeluhenkilöstö Ilmoitus epäkohdasta

15 Mistä on kysymys tarkastuksella? ? Työturvallisuuslain (738/2002) minimitaso Toimintaohje Toimintaohje Valvontalaki (44/2006) - Kehotus Määräaika Seuranta Kehotus Määräaika Seuranta Työpaikan vaarojen arviointityö

16 Toimintaohjeen ja kehotuksen antaminen VÄHÄINEN PUUTE TAI EPÄKOHTA VÄHÄISTÄ SUUREMPI PUUTE TAI EPÄKOHTA TARKASTAJA ANTAA TOIMINTAOHJEET EPÄKOHTA KORJAAMATTA TARKASTAJA ANTAA KEHOTUKSEN MÄÄRÄAIKA EPÄKOHTA KORJAAMATTA EI PÄÄTÖSMENETTELYÄ TAI SIIRTO MUUHUN KÄSITTELYYN TARKASTAJA SAATTAA ASIAN TYÖSUOJELUVIRANOMAISELLE KÄSITELTÄVÄKSI TYÖSUOJELUVIRANOMAISEN PÄÄTÖSMENETTELY

17 Työpaikan toimintatapa työsuojeluasioissa ONGELMAN KORJAUS TYÖNTEKIJÄ ONGELMAN KORJAUS OMA ESIMIES TYÖSUOJELUASIAMIES TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ LINJAORGANISAATIO TYÖSUOJELUVALTUUTETTU ONGELMAN KORJAUS TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA TYÖSUOJELUN VASTUUALUE / TARKASTAJA

18 Lisätietoa työsuojeluhallinnon sivut kielet suomi, ruotsi, englanti, eesti, venäjä tietoa ja hyviä käytäntöjä tulostettavia työpaikkatiedotteita työsuojelulinkkejä

19 Toimintaohjeita srk:lle Vaarojen arviointi Asiaskväkivallan uhka Häirintä- ja epäasiallinen kohtelu Kemikaalien vaarojen arviointi Työaikakirjanpito, ylityöt työvuoroluettelot Tilastyö, kulkutiet, hätäpoistumistiet Ergonomia haudankaivuu, toimistotyö, keittiö Ensiapuvalmius

20 Toimintaohjeita srk:lle Työpaikkaselvitys Sisäilman laatu Lämpötilat Sosiaalitilat Kone- ja laiteturvallisuus Haudankaivuu, tapaturman vaara Tulipalon vaara, hitsauspiste Valaistus

21 Asiakasväkivallan uhka Asiakas/työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan tässä yhteydessä työtehtävien hoitamisen aikana fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista. Työpaikkaväkivalta on työpaikalla hallittavissa kun sen uhka tiedostetaan ja ennakoidaan sekä sisäistetään työsuojeluvastuuseen kuuluvaksi. Työntekijään kohdistuvaa väkivaltaa työpaikalla ei siis voida sivuuttaa pelkkänä rikosoikeudellisena jälkiselvittelynä, vaan kysymyksessä on aina työhön ja työympäristön olosuhteisiin liittyvä työsuojeluasia.

22 Asiakasväkivallan uhka Työturvallisuuslaki 738/ mom. Ennaltaehkäisy, turvalllisuusjärjestelyt tai laitteet ja mahdollisuus avun hälyttämiseen 2 mom. Menettelytapaohjeet Turvallisuusjärjestelyjen ja laitteiden toimivuus ja niiden tarkastaminen

23 Riskien kartoitus ja yhteistyö Väkivallan uhan hallinta alkaa sen tiedostamisesta. Tästä seuraa vaarojen järjestelmällinen kartoittaminen. Kartoituksissa kannattaa käyttää hyväksi työpaikan työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntemusta. Kartoittamisessa todettujen riskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi pitää ryhtyä poistaviin ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät saavat tiedot näistä heidän turvallisuuteensa ja terveellisyyteensä vaikuttavista asioista. Näitä on käsiteltävä yhteistyössä työpaikalla henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa.

24 Työympäristön suunnittelu Työtiloja ja niiden muutoksia suunniteltaessa on tehtävä riskien kartoitus, ja siihen perustuen toteutettava myös väkivallan uhan hallitsemiseksi tarvittavat torjuntaratkaisut sekä yhteydenpito- ja hälytysjärjestelmät. Torjunnassa on merkitystä mm. työtilan muodolla, kulkuteiden järjestelyillä, kaluston sijoituksella sekä asiakkaiden opastuksen ja vastaanoton järjestelyillä.

25 Kirjallinen turvallisuusohjeisto ja hälytysjärjestelmä Työnantajan ja työntekijäin on yhteistoiminnassa huolehdittava siitä, että väkivalta-alttiille työpaikalle/työlle laaditaan kirjallinen turvallisuusohjeisto Ohjeiden tulisi sisältää: toimintaohjeet ja -mallit etukäteen kartoitettujen vaaratilanteiden varalta

26 Kirjallinen turvallisuusohjeisto ja hälytysjärjestelmä toimintaohjeet ja -vastuut, kun väkivaltatilanne tai sen uhka on tapahtunut kuten mm.: välitön ensiapu uhrille ja toimittaminen hoitoon ilmoitus poliisi- ja tarvittaessa työsuojeluviranomaiselle jälkihoidon organisointi tapahtuneen jälkiselvitys mahdollisten korjaavien toimien tarpeesta

27 Kirjallinen turvallisuusohjeisto ja hälytysjärjestelmä toimintaohjeet ja -vastuut, kun väkivaltatilanne tai sen uhka on tapahtunut kuten mm.: välitön ensiapu uhrille ja toimittaminen hoitoon ilmoitus poliisi- ja tarvittaessa työsuojeluviranomaiselle jälkihoidon organisointi tapahtuneen jälkiselvitys mahdollisten korjaavien toimien tarpeesta

28 Hälytysjärjestelmä Työpaikassa, jossa voi esiintyä väkivaltaa tai sen uhkaa on oltava toimintavarma hälytysjärjestelmä. Hälytys on voitava tehdä huomaamattomasti. Hälytyksen vastaanotto ja avun saanti on järjestettävä toimivaksi työskentelyaikana.

29 Yksintyöskentely Yksintyöskentelyä tulisi rajoittaa töissä, joissa on väkivallan uhkaa Jos yksintyöskentelyä ei voida välttää, on väkivallan uhan riskiä vähennettävä em. teknisin ja muin ennakolta ehkäisevin keinoin Muilla ennakolta ehkäisevillä toimenpiteillä tarkoitetaan keinoja, jotka kohdistuvat työtapoihin, työtiloihin, työympäristöön, työaikajärjestelyihin, viestiyhteyksiin (työntekijän keskinäiseen näkö- ja kuuloyhteyksiin) sekä koulutukseen ja perehdyttämisen toteutukseen

30 Miksi koulutusta/perehdytystä ja opastusta Työturvallisuuslain mukaisesti henkilöstö on koulutettava turvallisuusohjeistoon ja kohtaamaan väkivaltatilanne. Tärkeää on tässä yhteydessä antaa ohjeet tilanteen kärjistymisen varalta. Koulutuksen tulisi tukea ammatillisia valmiuksia, kuten vuorovaikutustaitoja, kohdata vaikea asiakas Vastaavien tapausten ennakolta ehkäisemiseksi työpaikalla on tutkittava sekä väkivaltatilanteet että niiden uhat. Näistä saadaan tärkeää tietoa torjuntatoimien suunnittelua ja toteutusta varten Jälkihoito

31 Kehotus Työnantajan tulee järjestää, että työntekijöiden käytössä on tosiasiallisesti käytettävissä oleva hälytysjärjestelmä avun saamiseksi paikalle uhkatilanteissa kaikista työtiloista hätäpoistumistiet niistä työtiloista, joista se on riskin arvioinnin perusteella arvioitu välttämättömäksi, esim. lääkärin, osastonhoitajan, psykologin huoneista sekä neuvotteluhuoneesta työnantajan tulee varmistaa yksintyöskentelyn turvallisuus esim. käytännössä toimivalla hälytysjärjestelmällä ja vartijan säännöllisillä käynneillä Työturvallisuuslaki (738/2002) 10, 27 ja 29 Kehotuksessa määrätyt velvoitteet on täytettävä mennessä.

32 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Työturvallisuuslaki 738/ Häirintä ja epäasiallinen kohtelu voivat ilmetä esimerkiksi kiusaamisena, seksuaalisena häirintänä tai työnantajan työnjohtovaltuuksien ylittämisenä. Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle. Työturvallisuuslaki 738/ mom Työntekijän on vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa

33 Mikä on häirintää, mikä ei ole? Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä työssä. Häirintää eivät ole ihmisten väliset näkemyserot tai erimielisyydet vaikka ne koettaisiinkin loukkaavina ja huonontaisivat keskinäisiä suhteita. Häirintää eivät ole työtä koskevien pulmien käsittely- ja ratkaisuyritykset, tapa johtaa työtä käskyillä, tai perusteltu kurinpidollinen toimenpide, vaikka ne tuntuisivatkin ahdistavilta.

34 Häirinnän ilmenemismuotoja Häirinnän muotoja voi luetella vain esimerkinomaisesti. Usein häirintä kohdistuu toisen persoonaan tai yksityiselämään, esimerkiksi ominaisuuksiin, luonteenpiirteisiin, ulkomuotoon, harrastuksiin, perhesuhteisiin jne. Se voi ilmetä mm. väheksyvänä, alistavana, nöyryyttävänä, pilkkaavana tai syyllistävänä puheena, perättömien juttujen levittelynä, epäasiallisina käskyinä, sopimusehtojen laittomina muutoksina, uhkailuina, sosiaalisena taikka fyysisenä toisista eristämisenä jne. Yhteistä kaikessa häirinnässä on, ettei toista hyväksytä sellaisena jollainen hän on.

35 Mitä häirityn tulee tehdä? Jos esimies tai työtoveri häiritsee, häirityn tulee heti - tehokkaasti ja suoraan - ilmaista häiritsijälle ettei hyväksy hänen menettelyään. Jos tämä ei tehoa, tai jos häiritty ei uskalla näin menetellä, hänen tulee pyytää työtoverin tai työntekijäin edustajan apua ja yhdessä hänen kanssaan pyytää häiritsijää muuttamaan menettelyään. Jos häiritty ei reagoi, se on häiritsijälle viesti siitä, että toinen suostuu uhriksi. Todennäköisesti häiritsijä tuolloin jatkaa häirintää ja tilanne pahenee.

36 Mitä häirityn tulee tehdä? Jos häiritty on tehokkaasti ilmaissut häiritsijälle, ettei hyväksy hänen menettelyään, häiritsijän voidaan katsoa olevan selvillä menettelynsä kielteisistä vaikutuksista ja tämän jälkeen jatkavan häirintää tahallaan. Asian jatkokäsittelyn vuoksi on tärkeää, että häirinnän ilmenemismuodot, toistuvuus ja häirityn reagoinnit dokumentoidaan. Jos häiritsijä kielloista välittämättä jatkaa häirintää, hänelle tulee ilmoittaa, että asia viedään työnantajan (linjaorganisaation) käsittelyyn. Häirityn tai työntekijäin edustajan tulee pyytää asian käsittelyä.

37 Mitä häirityn tulee tehdä? Jos häiritty on tehokkaasti ilmaissut häiritsijälle, ettei hyväksy hänen menettelyään, häiritsijän voidaan katsoa olevan selvillä menettelynsä kielteisistä vaikutuksista ja tämän jälkeen jatkavan häirintää tahallaan. Asian jatkokäsittelyn vuoksi on tärkeää, että häirinnän ilmenemismuodot, toistuvuus ja häirityn reagoinnit dokumentoidaan. Jos häiritsijä kielloista välittämättä jatkaa häirintää, hänelle tulee ilmoittaa, että asia viedään työnantajan (linjaorganisaation) käsittelyyn. Häirityn tai työntekijäin edustajan tulee pyytää asian käsittelyä.

38 Työnantajalla on velvollisuus lopettaa häirintä Häirinnän lopettaminen on työnantajan velvollisuus ja asiaan puuttuminen on työnantajan vastuulla sen jälkeen, kun häirintä on saatettu esimiesten tietoon. Jos ohjeet ja neuvot eivät auta, työnantajalla on työnjohto- ja valvontaoikeutensa nojalla valta ryhtyä kurinpidollisiin toimenpiteisiin.

39 Työnantajalla on velvollisuus lopettaa häirintä Jos työnantaja ei lopeta häirintää ja työntekijä saa häirinnästä haittaa terveydelleen, työnantajaa voidaan syyttää työturvallisuuden laiminlyömisestä, jopa työturvallisuusrikoksesta. Jos työpaikalla ei ryhdytä toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi, tai toimenpiteet eivät ole auttaneet, voidaan tietoa ja apua pyytää työsuojeluviranomaiselta.

40 Työnantajalla on velvollisuus lopettaa häirintä Työnantajalle annettava toimintaohje Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Työnantajan tulee laatia ohjeistus haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyä ja mahdollisesti esiin tulevien tapausten käsittelemistä varten sekä perehdyttää ohjeistus henkilökunnalle. Työturvallisuuslaki (738/2002) 14 ja 28

41 Työnantajan on edistettävä yhteistyösuhteita Työnantajan on edistettävä suhteitaan työntekijöihin, sekä työntekijäin keskinäisiä suhteita. Tämä tarkoittaa hyvää työilmapiiriä edistäviä toimenpiteitä, joihin kuuluvat mm. perehdyttäminen työn tavoitteita palvelevaan käyttäytymiseen, asialliseen ja avoimeen vuorovaikutukseen sekä yhteistyöhön. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti ja huolehdittava työturvallisuudesta niin, etteivät työntekijät joudu työssään alttiiksi tapaturmille tai saa työn johdosta haittaa terveydelleen.

42