JOHDATUS RIKOSTALOUSTIETEESEEN 5 op. Mia Kilpeläinen Yliopisto-opettaja Syksy 2014

Transkriptio

1 JOHDATUS RIKOSTALOUSTIETEESEEN 5 op Mia Kilpeläinen Yliopisto-opettaja mia.kilpelainen@uef.fi Syksy 2014

2 Keskeinen sisältö Opintojaksolla tutustutaan kriminalisoinnin tarpeeseen, taloustieteelliseen analyysiin rikollisen käyttäytymisestä, rikosoikeudellisiin seuraamuksiin sekä kriminaalipolitiikkaan. Prosessitaloustieteelliset kysymykset jäävät kurssin ulkopuolelle

3 Osaamistavoite Opintojakson jälkeen opiskelija osaa arvioida taloustieteellisestä näkökulmasta kriminalisointien tarvetta, rikollisuuden määrään vaikuttavia tekijöitä ja kriminaalipolitiikan kustannustehokkuutta. Opintojaksolla pyritään avaamaan yksi näkökulma (lähestymistapa) rikosoikeuteen.

4 Opintojakson teemat Taloustieteellinen analyysi rikollisen käyttäytymisestä Kriminalisointien tarve ja ala Rikosoikeudelliset seuraamukset Kriminaalipolitiikka

5 Kirjallisuus Johdattelevat luennot (12 h) Hellman Alper (2000): Economics of Crime. Theory and Practice Cooter - Ulen (2011): Law and Economics, 6th edition, luvut sekä Määttä Pihlajamäki (2003): Rikoksen hinta. Taloustieteellinen näkökulma rikosoikeushistoriaan.

6 Opintojakson aikataulu Ke klo 9-12, AU202 Pe klo 12-15, AU102 Ma klo 9-12, AU206 ja To klo 12-15, AU206 Tenttimahdollisuudet: , ja OPPIMISPÄIVÄKIRJA?

7 TEEMA 1 Taloustieteellinen analyysi rikollisen käyttäytymisestä

8 Rikostaloustieteelliset lähestymistavat 1) lainopillisesti suuntautunut rikostaloustiede 2) kriminologisesti suuntautunut rikostaloustiede 3) kriminaalipoliittisesti suuntautunut rikostaloustiede

9 Lainopillisesti suuntautunut rikostaloustiede Taloustieteen hyödyntäminen lain systematisoinnissa ja tulkinnassa (perinteinen lainoppi) Laillisuusperiaate rajoittavana tekijänä Nullum crimen sine lege (teko rangaistava mikäli kriminalisointi löytyy laista) Nulla poena sine lege (rangaistuksen on löydyttävä laista) Missä rikostaloustieteen anti? joustavat normit ja niiden tulkinta sekä laajat rangaistusasteikot (esim. pahoinpitely: sakkoa tai enintään 2 v vankeutta)

10 tuomioistuimen osaratkaisut: Tyyppirangaistusajattelu taustalla (esim. pohdinta onko yritys (mikäli säädetty rangaistavaksi), normaali vai jopa törkeä tekomuoto) Ensikertalainen vai ei? (nuori rikoksentekijä?) Muut koventavat ja lieventävät perusteet Sakkoa vai vankeutta? Jos vankeutta ehdoton vai ehdollinen Jos ehdotonta max 8 kk tuomio voidaan muuttaa ykp ja max 6 kk tuomio valvontarangaistukseksi Taloustieteellinen ratkaisu lähtee hyöty-haitta punninnan avulla etsimään optimaalista rangaistusta

11 Kriminologisesti suuntautunut rikostaloustiede Tutkimuskohde: miksi tietyt henkilöt päätyvät rikollisiksi? Perinteisessä kriminologiassa vastausta etsitään esim. psykologisista ja biologisista tekijöistä, perinteisemmistä sosiologisista teorioista (mm. opittu toiminta, kontrolliteoria, leimautumisteoria ja rationaalisen valinnan teoria eli rikoksentekijä etsii itselleen hyötyä) Rikostaloustieteessä: jos henkilön odotettavissa oleva nettohyöty rikollisesta toiminnasta > rikoksettomasta toiminnasta tekijä valitsee rikollisen toiminnan (lähtökohtana rationaalisen valinnan teoria!)

12 Pääkysymystä (yksilöiden rikosuria) voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta: 1) Rikolliseen toimintaan osallistuminen (jollakin ajanjaksolla tai yksilön elinaikana) 2) Rikosaktiivisuuden analysointi (yksilön tekemien rikosten lukumäärä tiettynä ajanjaksona) 3) Rikosuran kesto ja jäljellä oleva rikosura 4) Uusintarikollisuus 5) Rikosura-tutkimuksessa voidaan tarkastella rikosten törkeyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä 6) Rikoksiin erikoistuminen

13 Kriminaalipoliittisesti suuntautunut rikostaloustiede Tavoitteena selvittää millaisin keinoin rikollisuuden määrään voidaan vaikuttaa Huomion kohteena erityisesti yleisestävyys: miten rikoksia pystytään torjumaan yhteiskunnassa rangaistusten avulla? Tarkastelun alla mm. kysymykset siitä, miten kiinnijäämisen todennäköisyys, sanktioankaruus, työttömyysaste ja tulonjaon epätasaisuus ovat vaikuttaneet rikosmääriin

14 Taloustieteilijät ja oikeustieteilijät ovat asettaneet saman tavoitteen kriminaalipolitiikalle: rikollisuudesta yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten (rikoksen torjuntakustannukset ja toteutuneista rikoksista aiheutuneiden kustannusten ml. rangaistusten täytäntöönpano) minimointi Kustannusten tarkka arviointi vaikeaa, sillä ne jakaantuvat usealle eri taholle ja esim. miten määrittää kustannukset henkirikoksesta, pelosta tai rikoksesta, jonka haitat ovat havaittavissa vasta vuosienkin päästä (erit. ympäristörikokset).

15 Miksi rikostorjunta on tarpeellista? Rikollisuuden taloudelliset vaikutukset ovat mittavat Tutkimusten mukaan rikollisuuden aiheuttamat kustannukset vaihtelevat 3-13 % välillä OECDmaiden bruttokansantuotteesta (vrt. Suomen BKT v vajaa 200 miljardia ) Selvää kuitenkin on, että 1) rikolliset eivät luo uutta vaan jakavat jo olemassa olevaa varallisuutta ja 2) kuluttajat ja yrittäjät käyttävät resursseja rikollisuudelta suojautumiseen Lisäksi PL:n perusoikeudet (omaisuuden suoja, koskemattomuus ja yksityiselämän suoja)

16 Rikollisuuden taloudelliset vaikutukset Henkeä ja terveyttä vastaan tehdyt rikokset Omaisuusrikokset Uhrittomat rikokset Tarkastelu yhteiskunnan kannalta, mutta toisaalta myös yksilön näkökulmasta

17 Henkeä ja terveyttä vastaan tehdyt rikokset Yksilön kannalta: sairaanhoito, menetetty työtulo, psyykkiset kustannukset, oikeudenkäynti, yksityiset rikoksentorjuntakustannukset Yhteiskunnan kannalta: menetetty työpanos, seuraamusjärjestelmän ja oikeuslaitoksen kustannukset

18 Omaisuutta vastaan tehdyt rikokset Yksilölle: menetetty omaisuus, yksityiset torjuntakustannukset (esim. auton hälytysjärjestelmä) Yhteiskunnalle: menetetty työpanos (vaihtoehtoiskustannus), edelleen oikeuslaitos ja seuraamusjärjestelmä Huom! Yhteiskunnan kannalta anastettu omaisuus ei ole kustannus

19 Uhrittomat rikokset Mitä nämä voisivat olla? Esimerkkinä huumeiden käyttö (vrt. RL 50:2 a, huumausaineen käyttörikos) Negatiiviset ulkoisvaikutukset (yksittäisen ihmisen päätös tuottaa palvelua tai kuluttaa hyödykettä x tuottaa haittaa kanssaihmisille) Nettotappiot yhteiskunnalle (huumeiden käyttäjän ennenaikainen kuolema menetetty työpanos)

20 Sairaanhoitokustannukset Oikeuslaitoksen ja seuraamusjärjestelmän ylläpitäminen Entäpä yksilön kannalta uhrittomissa rikoksissa?

21 Miten rikollista käyttäytymistä on selitetty? Kriminologian keskeinen kysymys Biologinen ja psykologinen lähestymistapa Syitä etsitty mm. genetiikasta, ravinnosta, persoonallisuudesta ja persoonallisuushäiriöistä Sosiaalista rakennetta (sosiologiset) koskevat teoriat (social structure theories of crime) Rikokset johtuvat sosiaalisista vaikutteista

22 Elämäntapa/rutiiniaktiviteetti teoria (lifestyle/routine activity theory) A successful criminal violation involves three essential parts: an offender who is willing to commit crime, a suitable target (person or property) to be victimised by the offender, and the absence of third parties (guardians) capable of preventing the violation the lack of any one of these elements is sufficient to prevent the successful completion of a crime Elämäntyyli: ulkona iltaisin liikkuminen (ravintolat/baarit) Rutiiniaktiviteetti: esim. tiettyjen tv-ohjelmien aikaan ollaan enemmän kotona poissa paikoissa joissa on mahdollista tehdä rikoksia / joutua rikoksen uhriksi (kauniit ja rohkeat effekti) Esim. työttömyys lisää talojen vartiointia vähentää koteihin kohdistuvia rikoksia naisten työssäkäynti vähentää kontrollia lisää rikollisuutta

23 työttömyys voi lisätä tarvetta varastaa työttömällä on enemmän aikaa olla ulkona jne. Töissä olevat kulkevat enemmän julkisilla kulkuneuvoilla tulevat ryöstetyksi useammin Tuloerojen kasvu lisää kohteiden määrää Teoria selittää rikollisuutta elämäntavan tarjoamilla (joko lisää kohteiden määrää tai vähentää vartiointia) rikosten vaihtoehdoilla. Teoria ei puutu yksilön persoonaan Taloustieteessä markkinoiden toimintaa selitetään kysynnän ja tarjonnan avulla. Myös potentiaalisten uhrien käyttäytyminen vaikuttaa rikollisuuden määrään (rikosvaihtoehtojen tarjonta)

24 Sosiaalisen oppimisen teoria (differential association / social learning theory) Rikollisuus on opittua käyttäytymistä: perheen / kaveriporukan käyttäytymisen omaksuminen Rikolliseksi valikoituminen on merkittävässä määrin riippuvainen lapsen tai nuoren kasvuympäristöstä Lähipiirin piittaamattomuus yhteiskunnan normeista lisää lapsen tai nuoren riskiä ajautua rikoskierteeseen Tietyistä teoista tulee yksilölle joko hyväksyttäviä tai ei Nähtävissä myös Suomen RL piirissä eli nuoriin panostetaan ja heidän rikoskierre pyritään katkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

25 Sosiaalisen kontrollin teoria (social control theory) Sen sijaan, että kysytään, miksi jotkut tekevät rikoksia, voidaan myös kysyä, miksi jotkut ei tee rikoksia Teorian mukaan: mitä enemmän ihmiset ovat kiinnittyneitä toisiinsa merkittävästi, mitä enemmän ihmiset ovat sitoutuneita tavanomaisiin arvoihin systeemissään,

26 mitä enemmän ihmiset uskovat systeemin arvoihin ja normeihin, sitä enemmän he noudattavat yhteisiä pelisääntöjä ja tekevät vähemmän rikoksia. Lain rikkominen houkuttelee jokaista nuorta, mutta toisilla nuorilla on menetettävänään enemmän kuin toisilla siinä tilanteessa, että rikos paljastuu. Toisilla nuorilla on mahdollisen rangaistuksen ohella panoksena lupaava tulevaisuus, mikä seikka on omiaan pitämään heitä lain oikealla puolella. Toisilla nuorilla taas on pelissä vain rangaistuksen tuottama kärsimys, koska heidän tulevaisuutensa näyttää muutoinkin lohduttomalta. Tolvanen (2005, 43) Tobyn keskeisestä väitteestä. Samalla alueella asuvat toivottomat voivat saada toisistaan vertaistukea

27 Itsekontrolli teoria (self-control theory) Teoria selittää rikollista (tai huonoa?) käyttäytymistä yksilöiden eroilla itsekontrollissa Tyypilliset rikokset tyydyttävät nopeasti ja yksinkertaisesti yksilön tarpeita, ilman pidemmän aikavälin hyötyjä Nämä teot ovat jännittäviä ja riskialttiita, mutta niiden tekeminen ei vaadi suunnittelua tai taitoa Itsekontrollin tason oletetaan määräytyvän, jo nuorena ja säilyvän koko loppuelämän Heikon itsekontrollin suurin aiheuttaja on teorian mukaan lasten kasvatus, josta puuttuu valvonta ja välitön poikkeavuuteen puuttuminen. Myös koululla on tärkeä merkitys niille, jotka ovat jääneet ennen koulun alkua asianmukaisesti sosiaalistumatta

28 Rationaalisen valinnan malli (rational choice theory) Teorian lähtökohta: yksilön valinta vaihtoehtojen välillä Valinnat rationaalisia eli järkiperäisiä kulloinkin käytettävissä olevan tiedon puitteissa (rajoittunut rationaalisuus) Gary S. Becker (1968): Crime and punishment: an economic approach Person commits an offence if the expected utility to him exceeds the utility he could get by using his time and other resources at other activities Myös rikoslaki olettaa, että rikollinen on rationaalinen: tekijän pitää olla syyntakeinen. RL 3:4 Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (syyntakeettomuus)

29 Malliin yleisenä rikollisuuden selityksenä on kohdistettu kritiikkiä: a) rikoksesta koituvat hyödyt rahallisesti mitattavissa: liian kapea näkökulma b) Inhimillisen käyttäytymisen tarkastelu taloustieteellisin termein: ei huomioi ihmisen toiminnan moninaisuutta c) Taloustieteelliset mallit eivät huomioi rangaistavuuden hankaluutta: rikosten paljastuminen ja kiinnijääminen vaikeaa d) Rikoksia tehdään työssä ollessa (työntekijöiden tekemät rikokset aiheuttavat suuremman hävikin kuin ulkopuolisten tekemät varkaudet) Malli liian kaavamainen ja monia rikoksia on hankala sovittaa yhteen omaa hyötyään maksimoivan ja harkitsevan rikoksentekijän kanssa Rikoksentekijät harkitsevat huonosti jos lainkaan rikostilanteita ja kohteita

30 Beckerin tarkoituksena ei ollut mallintaa yksilön valintaa, vaan kuvata tehokasta kriminaalipolitiikka: kriminaalipolitiikan tehtävänä minimoida rikoksesta aiheutuneet kustannukset Rikosoikeusjärjestelmän muuttujat tärkeitä selittämään rikoksia: kiinnijäämistodennäköisyys, rangaistuksen ankaruus Becker johti rikollisuuden tarjonnan mallin Viranomaiset voi vaikuttaa rikollisuuden tarjontaan vaikuttamalla kiinnijäämistodennäköisyyteen, rangaistustasoon, ja vaihtoehtoiskustannuksiin Taloustieteilijät saaneet empiiristä tukea sille, että kiinnijäämistn ja rangaistuksen ankaruus vaikuttavat rikollisuuteen

31 Rikollisen käyttäytymisen taloustieteellinen malli Odotetun hyödyn teoria taustalla Oletus rikollisen rationaalisuudesta eli Rikoksella saavutettavien hyötyjen ja siitä aiheutuvien kustannusten (haittojen) puntarointi Hyödyt: rikoksella saavutetut tuotot ja psyykkiset hyödyt (esim. mielihyvä, jännitys) Kustannukset: rikoksen tekoon tarvittavat välineet, aika (vaihtoehtoiskustannus), psyykkiset haitat

32 Kustannukset tietyllä todennäköisyydellä p (kustannusten odotusarvo) p vaihtelee 0 ja 1 välillä, jossa 0 = ei tapahdu koskaan ja 1 = varma tapahtuma

33 EU = pu(y-f) + (1-p)U(Y), jossa EU = odotettu hyöty P = kiinnijäämistodennäköisyys f = rangaistuksen taloudellinen arvo Y = rikoksella saavutettava tuotto Jos EU>0, rikos tehdään Jos EU<0, rikosta ei tehdä Esimerkkinä KKO 19:2010

34 Rikoksen tarjonta Yleisesti hyödykkeille hinnan ja määrän suhde Ts. mitä korkeampi hyödykkeestä saatava hinta, sitä enemmän tarjotaan Onko tarjontakäyrä sama myös rikoksille kuin mille muulle tahansa hyödykkeelle?

35 Tarjontakäyrän siirtyminen Tarjonnan supistuminen Esim. rangaistusten ankaroituminen alentaa rikoksella saavutettavaa hyötyä, kiinnijäämistodennäköisyyden kasvaminen Tarjonnan kasvaminen Esim. rikoksen tekemisen helpottuminen teknologisen kehityksen myötä (cyber crimes) Yhteiskunnan interventiot, rangaistusten odotusarvon muuttuminen ja teknologian muutokset

36 Rikostorjunta ja resurssien allokaatio Valinta niukkuuden vallitessa Yhteiskunnan arvot ja arvostukset Periaatteessa mahdollista kitkeä vaikka kaikki rikokset Nollatoleranssin järkevyys ja kustannustehokkuus? Esim. Suomessa vuosittain n rikosta, pl. liikennerikkomukset (n kpl)

37 Rikollisuutta siedettävä jossain määrin Mikä on taloustieteellisesti perusteltu rikollisuuden määrä? MC=MB Yhteiskunnassa ei kuitenkaan ainoastaan vain yhtä rikostyyppiä Löydettävä tasapaino (crime mix), joka minimoin yhteiskunnalle koituvat haitat

38 TEEMA 2 Kriminalisointien tarve ja ala

39 Kriminalisointien tarve Miksi rikoksista rangaistaan? Ultimum remedium, viimesijainen keino Koska rikoslaissa niin sanotaan (legaliteettiperiaate, nulla poena sine lege) Legaliteettiperiaate nojautuu rangaistusteorioihin = teorioita rikosoikeuden käytön perusteista

40 Kriminalisointien tarve Rikoksen rangaistavuutta (eli kriminalisointeja) on selitetty useilla teorioilla Jaetaan kahteen pääryhmään: 1) sovitusteoriat (absoluuttiset teoriat) 2) preventioteoriat (relatiiviset teoriat) Sovitusteoriat etsivät rangaistuksen oikeutusta täytetystä teosta. Preventioteoriat korostavat pyrkimystä ehkäistä epätoivottavaa käyttäytymistä.

41 Sovitusteoriat Huomio kiinnitetään ajassa taaksepäin Rangaistaan koska tekijä on teollaan osoittanut ansaitsevansa rangaistuksen

42 Peloteteoriat Huomio kiinnitetään ajassa eteenpäin ja rangaistuksen hyötyvaikutuksiin Rangaistuksen tulee hyödyttää yhteiskuntaa joko vähentämällä lainrikkomista yleisesti (yleispreventio) tai vähentää rangaistukseen tuomitun omia taipumuksia rikkoa lakia (erityispreventio) Taloustieteellinen lähestymistapa edustaa peloteteoreettista näkökulmaa

43 Taloustieteessä kiinnitetään huomiota kannustimiin (sekä positiivisiin että negatiivisiin), joiden avulla vaikutetaan käyttäytymiseen Rangaistus on kannustin Rikoksella aiheutettu vahinko uponnut kustannus

44 Rangaistusteoriat voidaan jakaa hienosyisemminkin 1) retribuutioteoria 2) rehabilitaatioteoria 3) eristämisteoria 4) peloteteoria

45 1 Retribuutioteoria Rangaistus oikeassa suhteessa rikoksen törkeyteen (suhteellisuusperiaate) Miten perusteltavissa taloustieteellisessä lähestymistavassa? Marginaalipreventio

46 2 Rehabilitaatioteoria Yhteiskuntaan integroituminen Vrt. vankeuslain tavoitteet (VankL 2 ) Teorian mukaan erityisesti vankilassa rikoksen tekijää voidaan kouluttaa sekä muutoinkin huolehtia sopeuttamisesta yhteiskuntaan Tutkimustulokset kahtalaiset Selvä kaista/naarajärven vankila

47 3 Eristämisteoria Tarkoittaa rikoksen tekijän eristämistä esim. vankilaan, jolla ehkäistään uusiin rikoksiin syyllistyminen Erityisestävä lähestymistapa Rikollisen toiminnan jatkaminen vankeudessa Väheneekö rikollisuus todellisuudessa esimerkiksi yhden tekijän vankeuteen tuomitsemisella? Tarjonnan joustavuus ja ajallinen muutos

48 4 Peloteteoria Taloustieteilijöiden kannattama Kiinnijäämistodennäköisyyden ja rangaistuksen ankaruuden merkitys rikollisuuden määrään vaikuttavana tekijänä

49 Kriminalisointien taloustieteellinen legitimointi Miksi taloustieteellisessä mielessä vahingonkorvaus ei riitä, vaan tarvitaan rikosoikeudellisia seuraamuksia? Jako yksityisiin ja julkisiin vahinkoihin (Cooter & Ulen) Uhrittomien rikosten rangaistavuus, esim. huumekauppa Pelotevaikutuksen aikaansaaminen Vahingonkorvauksella sisäistetään ainoastaan ulkoishaitat

50 Cooterin ja Ulenin esittämä näkemys ongelmallinen: molemmissa preventiivinen pyrkimys, molemmissa kyseessä ulkoishaittojen sisäistäminen ja kummassakaan ei ole tavoitteena epätoivottavan käyttäytymisen lopettaminen vaan rajoittaminen

51 Rikosoikeudenhoidossa kyseessä on julkishyödyke, jossa piilee vapaamatkustajaongelman kaltainen tilanne Alenevat yksikkökustannukset legitimoi julkisvallan organisoimaa rikosoikeusjärjestelmää Täyden korvauksen mahdottomuus vrt. esimerkkimme KKO 19:2010 Kokonaishyvinvointi esim. varkausrikoksissa

52 TEEMA 3 Rikosoikeudelliset seuraamukset

53 Rikosoikeudelliset seuraamukset Ns. porrasmalli Elinkautinen vankeus Ehdoton vankeus Valvontarangaistus YKP Nuorisorangaistus Ehdollinen vankeus Sakko Rikesakko Huomautus (Tuomitsematta jättäminen)

54 Rangaistuksen määrääminen oikeustieteellisesti Oikeushyvien suojaaminen Rangaistuksen määrääminen yläkäsite, joka sisältää viisi osaratkaisua 1) asteikon vahvistaminen (lieventäminen RL 6:8 ja yhtenäisrangaistus RL 7 luku) 2) lajivalinta 3) mittaaminen 4) vähennykset (esim. vapaudenmenetysajan vähentäminen RL 6:13)

55 5) muut rangaistuksia koskevat lausumat (aiemmilta tuomioilta) RL 6:4 mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään tekijän muuhun syyllisyyteen (suhteellisuusperiaate) Rikoksen ja rangaistuksen välinen suhde (absoluuttinen näkökulma)

56 Toisaalta eri rikosten asema suhteessa toisiin rikoksiin (relatiivinen näkökulma) Yhdenvertaisuusperiaate toinen oikeudenmukaisuuden alaperiaate suhteellisuusperiaatteen rinnalla PL 6 ja RL 6:3

57 Rangaistuksen määrääminen taloustieteellisesti Rangaistuksen odotusarvon merkitys Odotetun rangaistuksen (p*f) pitää olla suurempi kuin rikoksella saavutettava hyöty, jotta henkilö ei tee rikosta Muutama huomio kiinnijäämistodennäköisyydestä (p) Empiiristen tutkimusten mukaan kiinnijäämistodennäköisyyden kasvattaminen vaikuttaa rikosmääriin voimakkaammin kuin rangaistusten ankaroituminen

58 Kiinnijäämistodennäköisyydestä Edellä mainittu tukee ajatusta Gary S. Beckerin esittämää ajatusta siitä, että rikollinen on riskinottaja Pitäisikö siis kasvattaa kiinnijäämistodennäköisyyttä? Kustannustehokkuus: millä keinoilla tai niiden yhdistelmillä voidaan huokeimmin tavoittaa rikollisuuden vähentämistavoitteet? Taloustieteellinen kirjallisuus: kiinnijäämistodennäköisyyttä kasvatetaan poliisin resurssien lisäämisellä

59 Onko muita keinoja p:n kasvattamiseksi? Viranomaisten välinen yhteistyö Teknologian kehitys

60 Optimaalinen rangaistus Taloustieteellisessä keskustelussa hyvin suppea rangaistusasteikko: sakko tai vankeus Optimaalinen sakko: viranomaisen ei tarvitse olla tietoinen tekijän kokemasta tai saamasta hyödystä Tieto haitan suuruudesta riittää, jolloin odotettu sakko on haitan suuruinen h = pf Taloustieteellisessä mielessä tällöin rikokset, joista saatava hyöty (g) on haittaa (h) suurempi, tehdään (tehokas rikos)

61 Tästä saadaan optimaalisen sakon suuruus: f* = h/p Esimerkki: haitta ja kiinnijäämistn 0,2 optimaalinen sakko olisi tällöin Liittymäkohdat RL:ssa esitettyihin sakotusperusteisiin Onko taloustieteellinen näkemys realistinen sakon määritystapa kaikissa sakoilla rangaistavissa rikoksissa?

62 Varallisuusrajoitus ja sen vaikutus sakkoon: ei ole varaa maksaa suuriksi kohoavia sakkoja (taloustieteessä oletus, että sakkorangaistus on kustannukseton rangaistusmuoto) Alipelotteen ilmeneminen Varallisuusrajoitteen vuoksi tarve vankeusrangaistukselle Vankeus ei ole kustannukseton: kustannukset kohdistuvat sekä rikolliselle itselleen että yhteiskunnalle

63 Tästä syystä yhteiskunnan kannalta optimaalista olisikin tuomita sakko rikollisen varallisuuden suuruisena, ja vasta sen jälkeen tuomita vankeusrangaistus aikaansaamaan riittävää pelotevaikutusta (yleis- ja erityispreventio) yhteiskunnassa Tällöin optimaalinen sakko olisi: f* = h/p, jos h/p w ja w, jos h/p > w

64 Taloustiede ja RL Optimaalisen sakon kohdalla yhtymäkohta RL:iin (haittasidonnaisuus, päiväsakkojen lkm) Myös muita liittymäkohtia: vahingollisuus ja vaarallisuus, suunnitelmallisuus RL:n piirissä ei ole mahdollista tuomita sakkoa ja vankeutta samasta teosta (substituutit)

65 Miksi sakko pienempi kuin rikollisen varallisuus? 1) Sakkojen perintä (ulosotto, muuntorangaistus) 2) Virhekustannukset 3) Rangaistuksen ja teon vahingollisuuden oikeasuhtaisuus 4) Eri varallisuusasemassa olevien rikollisten samanlainen kohtelu 5) Riskinkaihtajuus 6) Rajapeloteperiaate

66 Rajapeloteperiaate Tavoitteena luoda kannustin korvata törkeämpi teko lievemmällä rikoksella Tästä syystä vakavammasta teosta pitää seurata ankarampi rangaistus Esim. tilanne jossa murhasta ja ryöstöstä sama rangaistus Rajapeloteperiaate on huomioitu rikosoikeusjärjestyksessämme monin eri tavoin 1) Lievistä rikkomuksista tuomitaan sakkoa ja vankeus on jätetty vakavampien varalle

67 2) Rikosten porrastaminen niiden törkeysasteen mukaan, ja jokaisella rikosnimikkeellä oma (laaja) rangaistusasteikko 3) Rikoksen lieventämis- ja koventamisperiaatteet tukevat rajapeloteperiaatteen toteutumista 4) Yritys lievemmin rangaistava (niiden tekojen kohdalla, joissa yritys ylipäänsä on rangaistava)

68 Onko rajapeloteperiaatteen soveltaminen ongelmatonta? Joissakin tapauksissa rangaistukset pysyvät samoina (muuttumattoman rangaistuksen ongelma) esim. rikesakko Rangaistusten yhteismitallisuus (rangaistusten hyppäyksenomainen kiristyminen teon törkeytyessä) Seuraamusten kasautuminen (rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi esim. hallinnollisia seuraamuksia, kuten liiketoimintakielto tai muita seuraamuksia (esim. mainekustannukset ja muut epäviralliset seuraamukset)

69 TEEMA 4 Kriminaalipolitiikka

70 Kriminaalipolitiikka, mitä se on? Yhteiskunnallista päätöksentekoa ja toimintaa, jonka tavoitteena on: a) Rikosten ehkäiseminen, b) Ennustettavan ja oikeudenmukaisen rikosoikeusjärjestelmän ylläpito, c) Luotettavan rikosseuraamusjärjestelmän toiminnan varmistaminen sekä d) Rikosvahinkojen ja rikollisuuskontrollin aiheuttamien kustannusten minimoiminen ja oikeudenmukainen jakaminen. (Kriminaalipoliittinen toimintaohjelma )

71 Perustuu pohjoismaiseen hyvinvointimalliin Peruslinjat muotoutuivat 1970 luvulla, eikä tavoitteet ole juurikaan muuttuneet tähän päivään tultaessa (Rikos)oikeuspolitiikan suppeampi lohko, jossa keskiössä rikosoikeusjärjestelmän keskeiset toimintalohkot Taloustieteilijöiden asettama tavoite kriminaalipolitiikalle: rikollisuudesta aiheutuvien kustannusten minimointi

72 Rikollisuudesta aiheutuu kahdenlaisia kustannuksia yhteiskunnalle: 1) Nettokustannukset (rikollisen saaman hyödyn ja aiheutetun haitan välinen erotus) 2) Rikosten ehkäisemisestä aiheutuneet kustannukset (esim. poliisit, syyttäjät, tuomarit, vartijat) Rikollisuuden kustannukset ja vaikutukset moninaisia, ja niitä voidaan luokitella monin eri tavoin

73 Kustannusten jaottelua Näkyvät vs. näkymättömät kustannukset Yksilölle koituvat kustannukset vs. yhteiskunnalle tulevat kustannukset Rikollisuus ei ole pelkkiä kustannuksia vaan on tahoja, jotka hyötyvät siitä

74 Rikollisuuden vaikutus omaisuuden arvoon ja käyttöön Asuntojen arvo esim. alueella, jossa paljon rikoksia tai alueen luonne muuttuu ajan myötä (uusi alue muutoksia esim. toimeentulossa arvon aleneminen slummiutuminen ) Suorat vs. välilliset vaikutukset Suora vaikutus uhriin Välillinen vaikutus esim. tehtaan palaminen/tuhopoltto

75 Psyykkiset kustannukset Menetetty ihmishenki Pelko Vaikeasti mitattavia Suora kustannus: uhrille Epäsuora kustannus: potentiaaliset uhrit

76 Hintavaikutus Rikollisuuden vaikutus tuotteiden kysyntään ja tarjontaan Vaikutukset tuotteiden hintoihin, vrt. tilanne jossa rikollisuutta ei ole Kysynnän hintajouston vaikutus

77 Työllisyysvaikutus Hintavaikutuksella vaikutus tuotteen tuotantoon tuotteen kysynnän ja tarjonnan kautta Esim. lähiö, joka muuttuu useiden raiskauksien myötä alueeksi, jolla ei iltaisin haluta liikkua

78 Verovaikutus Hinta- ja työllisyysvaikutuksella seuraamuksensa verotukselliset seuraamukset Tuloverotuksessa (yrittäjien tulojen väheneminen verokertymän pieneneminen verojen kiristyminen) Kuka maksaa esim. poliisien palkat?

79 Tehokas kriminaalipolitiikka Rikollisuuden torjunnan kustannusvaikutukset Tehokas pelotevaikutus MC=MR Rikollisuuden vähentämistavoitteet asetettava optimaalisen pelotevaikutuksen mukaan Rajakustannusten määrittelyn ongelmallisuus Toisaalta rikosten vähentämisestä aiheutuvien tuottojen määrittäminen hankalaa Esim. varallisuusrikokset vs. henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset

80 Onko taloustieteellinen lähestymistapa järkevä? Enintään väljä viitekehikko ja suuntaa-antava lähestymistapa Realistisempi vaihtoehto määrittää tietyt kriminaalipoliittiset tavoitteet Tavoitteena siis kustannustehokas rikosten torjunta Tarkoittaa sitä, että rikosten torjunta pyritään toteuttamaan huokeimmin mahdollisin keinoin Keinoja voivat olla esim. poliisien resurssien lisääminen, viranomaisyhteistyö, sosiaalipoliittiset ratkaisut jne.

81 Taloustieteilijät (esim. Cooter ja Ulen) ovat esittäneetkin, että rikosoikeuden on minimoitava rikoksen aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset Tavoite hyvin yhteneväinen suomalaisen kriminaalipoliittisen ohjelman kanssa

82 Ekskursio: hoitoa vai rangaistusta? Kriminaalipoliittiseen päätöksentekoon kuuluu myös rangaistuksen sisällön ratkaiseminen Vankeinhoidossa aika ajoin esiin nouseva kysymys on: What works? Vangeille tarjotaan erilaisia toimintaohjelmia, joiden avulla pyritään parantamaan heidän valmiuksia rikoksettomaan elämään Vrt. Vankeuslain tavoitteet

83 Selvä kaista-toimintaohjelma Naarajärven vankilassa vuosina ollut kokeilu Kohderyhmä: rattijuopumuksesta ehdottomaan vankeuteen tuomitut (käytännössä moninkertaiset uusijat) Toimintaohjelman tavoitteena puuttua päihteiden käyttöön, jonka lopettamisen seurauksena ei syyllistytä enää rattijuopumuksiin Onko taloustieteellisesti järkevää kriminaalipolitiikkaa?

84 Toimintaohjelman kustannukset vs. saavutetut hyödyt seurantatutkimuksen tarve

85 Ekskursio 2: Ehdonalaisen vapauden valvonta Rangaistusaikainen interventio, jolla pyritään vastaamaan kriminaalipolitiikan tavoitteisiin (integroituminen, uusintarikollisuuden vähentäminen, kustannustehokkuus) Tavoitteena selvittää eav -valvonnan vaikutuksia ja ottaa kantaa saavutetaanko valvonnalla hyötyjä verrattuna sen vaatimiin resursseihin Uusi lakihanke vireillä koskien yhdyskuntaseuraamuksia Eav-valvontaan asettamisperusteiden lisäys kustannustehokkuus ja yks-toimistojen resurssikysymykset vs. valvonnalla saavutettavat hyödyt?