Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Transkriptio

1 Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeuden aineopinnot Sakari Melander OTT, VT, Rikosoikeuden yliopistonlehtori (ma.) Oikeustieteellinen tiedekunta

2 Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeuden aineopinnot Sakari Melander OTT, VT, Rikosoikeuden yliopistonlehtori (ma.) Oikeustieteellinen tiedekunta

3 Yleistä luentosarjasta Luentoajat Ma , Suomen Laki -sali Ti , Suomen Laki -sali Ke , Suomen Laki -sali To , Suomen Laki -sali Ma , Suomen Laki -sali Ti , Suomen Laki -sali To , Suomen Laki -sali Pe , Suomen Laki -sali Ma , Suomen Laki -sali Ti , Suomen Laki -sali 1. luentokuulustelu ti , Suomen Laki -sali 2. luentokuulustelu ke , Suomen Laki - sali sl

4 Seuraamusjärjestelmä rikosoikeuden osaalueena Rikosoikeus (rikosoikeusdogmatiikka) Yleiset opit (vastuuoppi) Erityinen osa (rikosten lajit) Seuraamusjärjestelmä Kansainvälinen ja eurooppalainen rikosoikeus (ja rikosprosessioikeus) sl

5 Luentosarjan tavoitteet Yleiskuvan antaminen rikosoikeudellisesta seuraamusjärjestelmästä Seuraamusjärjestelmän perusteiden hallinta Rangaistuksen määrääminen ja sen osaratkaisut, rangaistuslajit ym. Seuraamusjärjestelmän keskeisten säännösten ja oppien soveltaminen käytäntöön Asiaa koskevan keskeisen oikeuskäytännön hallinta Tavoitteena on, että jokainen kurssille osallistunut opiskelija osaisi itsenäisesti soveltaa rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä tulevaisuudessa (esim. tuomioistuinharjoittelussa) sl

6 Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä osana rikosoikeudellista järjestelmää Rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko Muodollinen määritelmä Rikoksesta langetettava seuraamus, rangaistus, keskeistä Seuraamuksen kiinteä yhteys rikokseksi tai rikoksena arvioitavaan tekoon Rikos toiminta-, seuraus- ja/tai tekijävääryytenä Aineellinen määritelmä Teon sosiaalinen vahingollisuus Seurauksen sosiaalinen vahingollisuus Tekijän syyllisyys sl

7 Rangaistus keskeisiä käsitteitä Rangaistuksen virallisluonne Viranomainen määrää rangaistuksen lain nojalla Rangaistusten käytöstä päättävät valtion oikeudenhoitoviranomaiset Rikoksen seuraamus Rangaistus on seuraus lain rikkomisesta Perusteena aina jo tehty rikos - Poikkeuksena tietyt turvaamistoimenpiteet Rangaistuksen moiteluonne Ilmentää tekijän teon vääryyttä ja menettelyn moitittavuutta Kärsimysluonne Rangaistus on tietoista kärsimyksen aiheuttamista Rangaistuksella puututaan oikeudellisesti suojattuihin etuihin sl

8 Rangaistusteoriat Rikosoikeudellisen järjestelmän oikeutusta perinteisesti tarkasteltu rangaistusteorioiden yhteydessä Filosofiassa ja oikeustieteessä Rangaistusteorialla tarkoitetaan Teoriaa rikosoikeuden käytön perusteista - Rangaistuksen tarkoitus, oikeutus ja tehtävät yhteiskunnassa - Kontrolloiva funktio: osoittaa ja täsmentää hyväksyttävän rikosoikeuden käytön edellytykset - Justifioiva funktio: rangaistuksen käytön oikeuttaminen, jos teorian asettamat ehdot täyttyvät - Systematisoiva funktio: rikosoikeuden ja rangaistuksen käyttöä ohjaavat periaatteet - Sisällöllinen funktio: aineellisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen sl

9 Rangaistusteoriat Sovitusteoriat Rangaistus tehdyn teon oikeudenmukainen sovitus Rangaistuksen oikeutus saadaan tehdystä rikoksesta Ei tulevaisuuteen liittyviä tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia Preventioteoriat Tulevaisuuteen suuntautuvia teorioita Rangaistuksen hyötyvaikutukset Erityispreventio - Keskittyminen rikoksentekijään itseensä - Vaarattomaksi tekevä vaikutus (inkapasitaatio) - Varoittava vaikutus - Sopeuttava tai sosiaalistava vaikutus sl

10 Rangaistusteoriat Hoitosuuntaus - Ensimmäisessä vaiheessa yhteiskuntasuojelu - Vaaralliset rikoksentekijät, henkisesti häiriintyneet ym. - Eristämislaitokset - Toisessa vaiheessa rikoksentekijän hoitaminen - Erityisprevention hyvinvointivaltiollinen vaihe - Psykologia - Täytäntöönpanovaiheessa huomiota kiinnitettiin psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien ratkomiseen - Hoidollisten seikkojen uusi korostaminen - Esim. ehdotus vakavista seksuaalirikoksista tuomittujen lääkehoidosta tai muusta velvoitteellisesta hoidosta (OMTR 2009:1) sl

11 Rangaistusteoriat Yleispreventio Yksilöä laajempi pelotepreventio (deterrence) ulkoiset motiivit lain noudattamisessa Moraalia luova ja ylläpitävä vaikutus tekijän sisäiset motiivit tärkeitä lain noudattamisessa - Normien sisäistäminen - Legitimiteetti - Muodolliseen auktoriteettiin perustuva lain noudattaminen - Tapaa luova vaikutus sl

12 Rangaistusteoriat Kommunikatiiviset teoriat Rangaistuksen ilmauksellinen tai kommunikaatiota välittävä tehtävä Ekspressiiviset teoriat erotuksena kommunikatiivisista teorioista - Moraalisen moitteen julistaminen vai vastavuoroinen kommunikaatio? sl

13 Rangaistusjärjestelmä Lain säätämisen taso Yleispreventio ja kommunikatiivisuus Rangaistuksen määräämisen taso Yleispreventio ja sovitus Rangaistuksen täytäntöönpanon taso Erityispreventio Tärkeä havaita, että eri tavoite voi vaikuttaa eri tasoilla tai että usea tavoite voi vaikuttaa yhdessä sl

14 Seuraamukset ja kytkentä perusoikeuksiin Rikosoikeus oikeudenalana erityisen perusoikeusherkkä Perusoikeudet vaikuttavat siihen, millaisia seuraamuksia voidaan lailla säätää ja miten seuraamukset pannaan täytäntöön Kuolemanrangaistuksen kielto Kidutuksen kielto Ihmisarvon loukkaamattomuus Eduskunnan perustuslakivaliokunta Vankeusrangaistus merkitsee puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen ja sakkorangaistus omaisuuteen (PeVL 23/1997 vp) Perusoikeuksien rajoitusedellytysten suhteellisuusvaatimus yhteydessä rangaistusseuraamuksen ankaruuteen sl

15 Rikosoikeudelliset seuraamukset ja EUrikosoikeus EU:ssa lähtökohtana joko vastavuoroisen tunnustamisen periaate tai aineellisen rikoslainsäädännön lähentäminen Aineellisen rikoslainsäädännön lähentäminen Ulottunut myös seuraamuksiin Neuvoston päätelmät rangaistusten yhdenmukaistamisessa noudatettavasta lähestymistavasta v Vihreä kirja seuraamusten lähentämisestä ym. jäsenvaltioissa C-440/05, Komissio v. Neuvosto Seuraamusten lähentämisessä ongelmia Rangaistusten erilaisuus jäsenvaltioissa Lähtökohtien valinta - Maksimi- vai minimirangaistukset? - Seuraamusten lajit? Lissabonin sopimus sl

16 Keskeinen lainsäädäntö Rangaistuksen määrääminen RL 6 luku (515/2003) rangaistuksen määräämisestä RL 7 luku (697/1991) yhteisestä rangaistuksesta RL 9 luku (743/1995) oikeushenkilön rangaistusvastuusta RL 10 luku (875/2001) menettämisseuraamuksista RL 2 luku rangaistuksista RL 2a luku sakosta, muuntorangaistuksesta ja rikesakosta - A päiväsakon lukumäärästä (609/1999), A rikesakkorikkomuksista (610/1999) RL 2b luku (520/2001) ehdollinen vankeus RL 2c luku (780/2005) vankeudesta L yhdyskuntapalvelusta (1055/1996) L nuorisorangaistuksesta (1196/2004) L liiketoimintakiellosta (1059/1985) sl

17 Keskeinen lainsäädäntö Rangaistuksen täytäntöönpano Vankeuslaki (767/2005) L sakon täytäntöönpanosta (672/2002) L pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä (781/2005) L ehdonalaisen vapauden valvonnasta (782/2005) Vankeuslaki Uusi vankeuslaki voimaan Tavoitteena pyrkiä lisäämään valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan mm. edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittautumista yhteiskuntaan sl

18 Rangaistuslajit RL 6:1 (515/2003) Yleiset rangaistuslajit: rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, ehdoton vankeus (1 momentti) - Asteittain ankaroituva rangaistusjärjestelmä Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaille: nuorisorangaistus Erityiset rangaistuslajit virkamiehiä varten: varoitus, viraltapano (3 momentti) (RL 2:7 ja 2:10) Sotilaan ja muun RL 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistuksia: varoitus, poistumisrangaistus, kurinpitosakko, aresti (4 momentti) Oikeushenkilöt: yhteisösakko (RL 9 luku) sl

19 Rangaistuslajit Lisärangaistukset Lisärangaistus tuomitaan päärangaistuksen, esimerkiksi sakon, lisäksi - Viraltapano (RL 2:7, 2:10 ja 6:1.3) - Oheissakko (RL 6:10.1) - Yhdyskuntapalvelu oheisseuraamuksena (RL 6:10.1) - Sotilasarvon menettäminen (RL 2:14a) Turvaamistoimenpiteet Tärkeimpänä menettämisseuraamus Rikoksen muut seuraamukset Tuomitsematta jättäminen, ajokielto, metsästyskielto, eläintenpitokielto sl

20 Rangaistuksen määräämisen osaratkaisut Osaratkaisut Asteikon vahvistaminen Lajinvalinta Rangaistuksen mittaaminen Vähennykset Muut rangaistusta koskevat lausumat sl

21 Rangaistuslajien enimmäis- ja vähimmäismäärät Rikesakko (RL 2a:8, A rikesakkorikkomuksista 2 ): 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 (max. 200 ) Sakko (RL 2a:1): päiväsakkoa, rahamäärä vaihtelee (kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden) Yhteinen sakkorangaistus (RL 7:3): max. 240 päiväsakkoa Määräaikainen vankeus (RL 2c:2): 14 päivää 12 vuotta Yhteinen vankeusrangaistus (RL 2c:2 ja 7:2): max. 15 vuotta Elinkautinen (RL 2c:2): elinkautinen sl

22 Asteikon vahvistaminen Lähtökohtana asteikon vahvistamisessa tapauksessa sovellettava erityisen osan rikossäännös Rikossäännöksen rakenne: rikoksen nimi, tunnusmerkistö, rangaistussäännös Säännöksen rangaistussäännös sellaisenaan sitova, ellei Yleinen miniminalittamissäännös (asteikosta poikkeaminen) Yhteinen rangaistus (korottaa enimmäisrangaistusta) sl

23 Rangaistusasteikon lieventäminen (RL 6:8) sl

24 Yhteinen rangaistus Konkurrenssi = rikosten useammuus = tekijä on tehnyt useita rikoksia tai tekoon soveltuu useamman kuin yhden rikoksen tunnusmerkistö Ideaali- ja reaalikonkurrenssista yhtenäisrangaistusjärjestelmään Yhtenäisrangaistusjärjestelmä perustuu ajatukselle, jonka mukaan jokainen lisärikos tuo pienenevän lisän kokonaisuudesta annettavaan tuomioon (aleneva moitelisä) Taustalla sovitus- ja kohtuusnäkökohdat - Uusimisen ja konkurrenssin ero - Kohtuussyyt: mekaanisesti yhteen täysimääräisinä lasketut rangaistukset voisivat johtaa kohtuuttomiin lopputuloksiin (esim. 50 käyttövarkautta -esimerkki) sl

25 Yhteisen rangaistuksen määrääminen RL 7 luvussa säädetyt vaihtoehdot 1) Yhteinen vankeusrangaistus - Jos samalla kertaa on tuomittava kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeuteen - Jos samalla kertaa on tuomittava jostakin rikoksesta määräaikainen vankeusrangaistus ja muista sakkoa 2) Yhteinen vankeusrangaistus + sakko - Jos yhdestä olisi tuomittava vankeutta ja yhdestä tai useammasta sakkoa, joistakin yhteinen vankeus ja ohella muista sakkoa 3) Yhteinen sakkorangaistus - Jos samalla kertaa on tuomittava kahdesta tai useammasta rikoksesta sakkoa 4) Elinkautinen - Jos jostakin elinkautinen, se tuomitaan kaikista yhteiseksi rangaistukseksi sl

26 Yhteisen rangaistuksen määrääminen RL:ssä säädetyt asteikot yhteisille rangaistuksille (RL 7:2) Ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää Eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa ei saa ylittää Ankarinta vähimmäisrangaistusta ei saa alittaa Ankarimman enimmäisrangaistuksen ylittämisen enimmäismäärät - Max. 1 v., jos ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta vähemmän kuin 1 v 6 kk - Max. 2. v., jos ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta 1 v 6 kk 4 v (vähemmän kuin 4 v) - Max. 3. v., jos ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta vähintään 4 v. Yleiset vähentämisperusteet vaikuttavat ankarinta enimmäisja vähimmäismäärää arvioitaessa HUOM! Jos yhdestä tai useammasta vain sakkoa, eri enimmäisrangaistusten yhteisaikaa laskettaessa + 1 kk sl

27 Yhteisen rangaistuksen määrääminen Yhteinen sakkorangaistus Enintään 240 päiväsakkoa Jos sakkorangaistuksella erityinen vähimmäismäärä, sitä ei saa alittaa Sakkorangaistuksen vaikutus yhteisen vankeusrangaistuksen enimmäismäärää laskettaessa - Jos yhdestä tai useammasta vain sakkoa, sakkojen katsotaan eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa laskettaessa vastaavan yhteensä yhtä kuukautta vankeutta sl

28 Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen (kohtuullistaminen) RL 7:6 Tilanne, jossa olisi voitu tuomita yhteinen rangaistus vastaajan asemaan ei saisi vaikuttaa se, milloin ja missä järjestyksessä rikokset tulevat oikeuskäsittelyn Edellytykset Tekijä tuomittu ehdottomaan vankeuteen (T1) rikoksesta R1 ja Häntä syytetään (T2) rikoksesta R2, joka tehty ennen ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista R1 R2 T1 T2 Ehdoton Kohtuullistaminen RL 7:6 sl

29 Kohtuullistaminen R1 R2 R3 R4 T1 T2 Ehdoton vankeus Kohtuullistaminen vain R2 Aikaisempi tuomio kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana sl

30 Kohtuullistaminen ja ulkomaiset tuomiot (esimerkki EU-rikosoikeuden vaikutuksesta) RL 7:9 (179/2010): Kohtuullistamisessa huomioon myös toisessa EU:n jäsenvaltiossa taikka Islannissa tai Norjassa tuomittu ehdoton vankeusrangaistus, ykprangaistus sekä niihin rinnastettava seuraamus Neuvoston puitepäätös 2008/675/YOS tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa Yhdessä jäsenvaltiossa annetulla aiemmalla tuomiolla voi olla vaikutuksia toisessa jäsenvaltiossa uudessa rikosprosessissa - Edellytyksenä, että aiemmilla kansallisilla tuomioilla on tällaisia vaikutuksia kyseisen toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan Tieto toisessa jäsenvaltiossa annetusta tuomiosta? (ECRIS?) Vastaavuusongelmat? sl

31 Lajinvalinta Lajinvalinnassa lähtökohtana erityisen osan rikossäännöksen rangaistussäännös Lajinvalinnassa kysymys suurelta osin seuraamuksen ankaruudesta päättämisestä ei näin voida täysin erottaa rangaistuksen mittaamisesta RL 6:3.3: Rangaistuksen lajin valinnassa noudatetaan rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavia perusteita Kun kysymys valinnasta ankaruudeltaan poikkeavien lajien kesken, noudatetaan yleisiä mittaamisperusteita Lisäksi omia lajinvalintaperusteita Määrällinen ja laadullinen ulottuvuus Määrällinen: rangaistuslajien eriarvoinen ankaruus Laadullinen: rangaistuslajien eri ominaisuudet sl

32 Lajinvalinta Tuomioistuin joutuu usein tekemään valinnan eri rangaistuslajien välillä Pääsääntöisesti välillä vankeus sakko - Useat rangaistussäännökset mahdollistavat sekä sakon että vankeuden tuomitsemisen - Kysymys moitearvosteluun liittyvästä arvioinnista (mittaaminen) Ehdollinen vankeus ehdoton vankeus (RL 6:9) - Enintään kahden vuoden määräaikainen vankeus voidaan määrätä ehdollisena - Rikoksen vakavuus esteenä - Teolla aiheutettu vahinko ja vaara - Rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys esteenä - Tekosyyllisyys - Syyksiluettavuuden lajit, tekotapa ym. sl

33 Lajinvalinta - Tekijän aikaisempi rikollisuus esteenä - Syytetty tuomittu rangaistukseen ennen kuin syyllistyi tuomittavana olevaan rikokseen - Ei ole tarkoitus asettaa ylärajaa ehdollisten vankeusrangaistuksen mahdollisuudelle - Tarkoituksena kuitenkin vähentää useiden peräkkäisten ehdollisten tuomitsemisen mahdollisuutta - Aikaisempien rikosten määrä ja törkeys - Aikaisemmista rikoksista kulunut aika - Kohtuussyyt (ikä, sairaus ym.) Alle 18-vuotiaat (RL 6:9.2) - Ehdotonta vain painavista syistä - Rikoksen vakavuus ja tekijän menettelyn moitittavuus sl

34 Lajinvalinta Ehdollisen rangaistuksen oheisseuraamukset Oheissakko (RL 6:10.1) - Jos ehdollista vankeutta yksin pidettävä riittämättömänä - Voidaan tuomita, vaikka erityisen osan rangaistussäännöksessä ei olisi mainittu sakkoa - Käytännössä lähinnä törkeissä rattijuopumustapauksissa - Sovelletaan yleisiä sakkoa koskevia säännöksiä (RL 2a luku) Yhdyskuntapalvelu oheisseuraamuksena - Jos ehdollinen vuotta pidempi, YKP:a h - Sakkoa ankarampi oheisseuraamus - Sovelletaan yleisiä YKP:a koskevia säännöksiä sl

35 Lajinvalinta Valvonta alle 21-vuotiaille - Ehdollisen vankeuden tehosteeksi koeajaksi valvontaan - Tämän oltava perusteltua - Tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi - Uusien rikosten ehkäisemiseksi - Nuorelle määrätään valvoja - Ilmoitettava valvojalle asuin- ja työpaikka, saavuttava valvojan luo, vastattava tiedusteluihin ym. sl

36 Lajinvalinta Päätös tuomitsematta jättämisestä (RL 6:12) - Lievin seuraamuslaji - Sisältää moitteen ja syyllisyyden vahvistamisen - Tuomitsematta jättämisen perusteet - Vähäisyysperuste - Vähäisyys suhteessa ko. rikoslajiin - Syyllisyys ja haitallisuus - Nuoruusperuste - Ymmärtämättömyys ja harkitsemattomuus (esim. ensikertalaiset) - Poikkeuksellisuusperuste - Anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava (esim. hätävarjelua lähellä olevat tilanteet) - Kohtuusperuste - Kohtuuttomuus ja tarkoituksettomuus (esim. sovinto taustalla krim.pol. tarkoituksenmukaisuussyyt) - Konkurrenssiperuste - Ei olennaista vaikutusta rangaistukseen Kl sl

37 Lajinvalinta Valinta vankeuden ja yhdyskuntaseuraamuksen välillä Yhdyskuntapalvelu (YKP) (RL 6:11) - Ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta - Max. 8 kk ehdoton pääsääntöisesti YKP:na - Edellyttää rikoksentekijän suostumusta - Voitava olettaa suoriutuvan (soveltuvuusselvitys) - YKP:n esteet - Tuomitut ehdottomat vankeusrangaistukset - Voivat estää YKP:n suorittamisen käytännössä - Kokonaisrikollisuuden vakavuus - Aiemmat YKP:t - YKP varoitus vankilaan joutumisesta - Muut painavat syyt - Tulkittava suppeasti - Rikoksen laatu, tekohetki ( uusimisnopeus ) ym. Kl sl

38 Lajinvalinta - YKP:ta tuomitaan vähintään 20 ja enintään 200 tuntia - Laissa ei vahvistettu muuntosuhdetta - Vahvistettu esitöissä - Yksi päivä vankeutta vastaa yhtä tuntia - Sisältönä tietty tuntimäärä valvonnan alaisena tehtyä palkatonta työtä - Ehtojen (velvollisuuksien) rikkominen - Ensisijaisesti kirjallinen suullinen tai kirjallinen huomautus - Törkeä velvollisuuksien rikkominen (esim. ei tee edellytettyjä työtehtäviä tai on paikalla päihtyneenä) YKP:n aloittaminen tai suorittaminen keskeytettävä, asia syyttäjälle, TI voi muuntaa suorittamatta olevan osan vankeudeksi Kl sl

39 Lajinvalinta Nuorisorangaistus (RL 6:10a) Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta Vähintään 4 kk ja enintään 1 vuosi Ei pakollinen seuraamus Edellytykset - Sakko riittämätön rikoksen vakavuus ja tekoon liittyvät olosuhteet huomioon ottaen - Painavat syyt eivät vaadi ehdotonta vankeutta Tarkoituksena korvata osa ehdollisista vankeusrangaistuksista Nuorisorangaistuksen tuomitsemisen oltava lisäksi perusteltua tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi Ei edellytä vastaajan suostumusta, toisin kuin YKP Vastaajaa kuultava henkilökohtaisesti sl

40 Rangaistuksen mittaaminen mittaamisperiaatteet Yleissäännös (RL 6:4) Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Oikeudenmukaisuusperiaatteet Suhteellisuusperiaate Yhdenvertaisuusperiaate Kohtuus- ja humaniteettinäkökohdat Tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat Preventionäkökohdat sl

41 Rangaistuksen mittaaminen - oikeudenmukaisuusperiaatteet Suhteellisuusperiaate Mittaamisen pääperiaate Relatiivinen näkökulma - Rikoksista tuomittavien rangaistusten suhteuttaminen tekojen eriasteiseen moitittavuuteen - Lainsäädäntötaso; rikosten suhteuttaminen toisiinsa nähden rangaistusasteikon kautta Absoluuttinen näkökulma - Yleisempi kysymys rangaistuskäytännön ankaruustasosta Taustalla rikosoikeudellisen järjestelmän oikeudenmukaisuuden, ennustettavuuden ja kansalaisten oikeustajunnan vaatimuksiin vastaamisen vaatimukset sl

42 Rangaistuksen mittaaminen suhteellisuusperiaate Rangaistuksen oikeasuhtaisuus rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen Tunnusmerkistön mukaisten seurausten arvottaminen Toteutuneet seuraukset sekä ennalta arvioiden odotettavissa ollut vahinko ja vaara - Vahinko: miten rikoksilla puututtu säännöksellä suojattuihin etuihin - Vaara: seurauksen todennäköisyys ja niiden laatu Vain ne seuraukset, joihin tekijän syyllisyys on ulottunut - Tahallisuus / tuottamus sl

43 Rangaistuksen mittaaminen suhteellisuusperiaate Esimerkki: huumausainerikokset ja vaarallisuuden vaikutus Huumausainerikoksissa vaarallisuus määräytyy huumausaineen lajin, pitoisuuden, määrän, kerta-annoksen ja käyttötavan perusteella Aineen vaarallisuus määritellään keskimääräisen pitoisuuden ja keskimääräisen käyttöannoksen mukaan Ks. esim. KKO 2006:82 (tavanomaista voimakkaampi amfetamiini), KKO 2006:58 60 (subutex mm. aineen vaikutus eri tavoin käytettynä) sl

44 Rangaistuksen mittaaminen suhteellisuusperiaate Rangaistuksen oikeasuhtaisuus teon vaikuttimiin Lisäys v Hylättäviin motiiveihin, kuten ahneus, mustasukkaisuus ym., suhtauduttava rikosoikeudessa pidättyvästi Epäitsekkäät motiivit ja lieventävä vaikutus - Esim. voimakas inhimillinen myötätunto, kulttuuri- ja ympäristöarvot ym. Rikoksesta ilmenevä tekijän muu syyllisyys ja oikeasuhtaisuus Tekijän teossa osoittama syyllisyys (tekosyyllisyys) Syyksiluettavuuden lajit (tahallisuus, tuottamus) Rikoksen tekopäätöksen kiinteys / suunnitelmallisuus Tekotapa sl

45 Rangaistuksen mittaaminen yhdenvertaisuusperiaate PL 6.1 : Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä KKO 1973 II 73: Yhdenvertaisuutta loukkaava rangaistuksen mittaaminen ja virkavirhe RL 6:3.1: Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Yhdenvertaisuusperiaate koskee mittaamisen ohella myös lajinvalintaa Yhdenvertaisuusperiaatteen asettamat vaatimukset Samanlaisia tapauksia kohdeltava samalla tavalla Erilaisia tapauksia kohdeltava eri tavalla Ongelmana samanlaisuuden ja erilaisuuden määrittely Täyden vastaavuuden sijaan olennaisin kohdin samanlaiset tapaukset sl

46 Rangaistuksen mittaaminen yhdenvertaisuusperiaate Normaalirangaistusajattelu Pyrkii tarjoamaan mittaamiselle konkreettisen lähtökohdan ja kiintopisteen Normaalirangaistus määritellään oikeuskäytännössä - Käytännön vakiinnuttama keskimääräinen linja Tuomioistuimen tulee verrata tuomittavana olevaa tapausta rikoksen tavallisiin ilmenemismuotoihin ja tuomita sen jälkeen rangaistus, joka vastaa joko teosta tyypillisesti tuomittavia rangaistuksia tai poikkeaa näistä, jos tapaus poikkeaa keskimääräisrikoksesta törkeään tai lievempään suuntaan Apuna tuomioistuintilastot ym. sekä esim. hovioikeuspiirien laatuhankkeiden julkaisut sl

47 Rangaistuksen mittaaminen mittaaminen käytännössä Rangaistus määrätään aina sovellettavan asteikon rajoissa (+ asteikon lieventämisen vaikutus) Lähtökohtana RL 6:4:ssä tarkoitetut rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja tekosyyllisyys Normaalirangaistusajattelu rangaistuskäytännön yhtenäisyys Tätä täydentävät RL 6:5:ssä tarkoitetut koventamisperusteet, 6:6:ssä tarkoitetut lieventämisperusteet ja 6:7:ssä tarkoitetut kohtuullistamisperusteet (rangaistusasteikon lieventäminen vaikuttaa asteikkoon sekä mittaamisessa) sl

48 Rangaistuksen mittaaminen koventamisperusteet (RL 6:5) 1. Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus Suunnitelmallisuus usein pääteltävissä tekotavasta Suunnitelmallisuus myös useassa tunnusmerkistössä kvalifiointiperusteena 2. Liigoittuminen 3. Palkkio Oltava kysymys aidosti järjestäytyneestä ryhmästä Lähtökohtaisesti vakavat rikokset Osoittaa erityisen suurta syyllisyyttä 4. Rasistiset motiivit Ainoastaan rikokset, joiden motiivina on uhrin kuuluminen kansalliseen, rodulliseen ja etniseen tai muuhun vastaavaan kansanryhmään 5. Uusiminen Vanhan ja uuden rikoksen suhde huomioitava (ks. KKO 2003:100 (ään.)) sl

49 Rangaistuksen mittaaminen yleiset lieventämisperusteet (RL 6:6) 1. Huomattava painostus, uhka ym. Syyllisyysarviointia ei ole ollut täyttä valinnanvapautta 2. Voimakas inhimillinen myötätunto tai poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus ym. Myötätunto: esim. armomurha, ruoan varastaminen lapsille Houkutus: esim. päähänpistosta tehty rikos, olennaista houkutteleva ja suotuisa tilaisuus As.om myötävaikutus: provokaatio Muu vastaava seikka: esim. perheenjäseneen kohdistunut loukkaus 3. Sovinto, pyrkimys estää tai poistaa rikoksen vaikutukset tai rikoksen selvittämisen edistäminen Rikoksen selvittämisen edistäminen: rajoittuu tekijän omiin rikoksiin 4. 8 :n 1 ja 3 momentissa mainitut perusteet sl

50 Selvittämisen edistäminen, vaikutusten poistaminen ym. Oikeustapauksia KKO 2000:63 (oma-aloitteinen ilmoittautuminen selvittämistä edistävänä tekijänä) KKO 2003:63 (selvittämisen edistäminen esitutkinnassa) KKO 2003:53 (selvittämisen edistäminen esitutkinnassa, oma-aloitteisuus) KKO 2005:56 (ään.): (huumekätkön osoittaminen) sl

51 Rangaistuksen mittaaminen kohtuullistamisperusteet (RL 6:7) Kohtuullistamisperusteissa ei niinkään kyse rikoksen arvottamisesta, vaan tekijälle tuomittavan seuraamuksen vaikutusten arvioimisesta ja tarvittaessa sen kohtuullistamisesta Rangaistus johtaisi kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen 1. Tekijälle rikoksesta johtunut tai tuomiosta aiheutuva muu seuraus (KKO 1999:87, KKO 2005:137) 2. Vahingonkorvaus (KKO 2005:5), lastensuojelun pakkotoimi ym. Työpaikan menetys, poikkeuksellinen julkisuus (KKO 2006:44) ym. 3. Tekijän korkea ikä, terveydentila ja muut henk.koht. olot Vanhuus, vakava sairaus, nuoruus 4. Rikoksen tekemisestä kulunut pitkä aika Olosuhteet, rikoslajit, vanhentumisajat sl

52 Rangaistusasteikon lieventäminen (RL 6:8) ja rangaistuslajin vaihto (RL 6:8.4) Rangaistusasteikon lieventäminen lajinvalinnan yhteydessä (käsitelty edellä) 1 momentissa luetellut perusteet oikeuttavat tuomitsemaan lievennettyä rangaistusasteikkoa noudattaen Miniminä rangaistuslajin yleinen minimi Maksimina ¾ rangaistussäännöksen maksimista Elinkautinen 2 12 vuotta 3 mom.: alentuneesti syyntakeisille rangaistussäännöksen maksimi, miniminä yleinen minimi Rangaistuslajin vaihto (4 mom.) Vain rikoksissa, joista säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vankeutta määräajaksi Vankeusrangaistuksen sijasta sakkoa Yleisen vähentämisperusteen (1 tai 3 mom.) sovelluttava Erityisen painavia syitä (poikkeuksellisissa tapauksissa) sl

53 Yhteisen rangaistuksen mittaaminen Lähtökohtana RL 6 luvun säännökset mittaamisesta (RL 7:5.1) Suhteellisuusperiaate, yhdenvertaisuus ja normaalirangaistusajattelu johtavina periaatteina Omat mittaamisperusteet (RL 7.5.2) Rikosten vakavuus tai törkeys - Liittymä suhteellisuusperiaatteeseen Rikosten lukumäärä - Mitä enemmän rikoksia, sitä ankarampi rangaistus - Ei kaavamaisesti samansuuruinen lisä, vaan aleneva moitelisä Rikosten välinen yhteys - Joko lieventäen (esim. juopotteluun liittyvä rikoskierre) tai koventaen (esim. suunnitelmallinen liigoittuminen) Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, / S. Melander Kl sl

54 Valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä (RL 6:9) Määräaikainen enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi Esteet 1. Rikoksen vakavuus KKO 2004:45: törkeä huumausainerikos (amfetamiinin kuljetus ja levitys), 1 v 8 kk ehdollinen vankeus ja 80 tuntia YKP:a Ensikertalaisuus, vapaaehtoinen päihdehoito, työpaikka, tukiverkosto KKO 1997:140 (ään.): törkeä petos, 1 v ehdollista 2. Rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys (esim. KKO 1993:12) 3. Aikaisempi rikollisuus Rikosten lukumäärä, törkeys, aika (uusimisnopeus) KKO 1993:72 (ään.): törkeä rattijuopumus, uusiminen, irtisanomismenettely, 75 päivää vankeutta sl

55 Valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä (RL 6:9) Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita ehdotonta vankeutta, elleivät painavat syyt sitä vaadi KKO 1994:22: 16-vuotias tuomittiin ryöstöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. - Rangaistuksen määräämistä ehdollisena puolsivat - Tekijän nuori ikä - Ei ollut tuomittu aikaisemmin vankeuteen - Pidättyminen uusista rikoksista - Myönteinen arvio ja ennuste tulevaisuudesta - Rikoskumppania vähäisempi osuus rikoksen täytäntöönpanossa Tekijän myönteisen sosiaalisen kehityksen tukeminen korostuu sl

56 Ehdollinen vankeus Vankeusrangaistus tuomitaan, mutta täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi (RL 2b:3) Vrt. ehdollinen tuomio Koeaika 1 3 vuotta (alkaa tuomion julistamisesta tai antamisesta) Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden täytäntöönpantavaksi Jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta TI:n harkinnan mukaan olisi tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen Syyte nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä Näistä rikoksista tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus RL 7 luvun mukaisesti sl

57 Ehdollinen vankeus Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi R1 R2 T1 T sl

58 Ehdollinen vankeus Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi T1 ehdollinen, T2 ehdoton, mutta R1:stä ei määrätty täytäntöönpantavaksi T3 ehdoton, R1 määrätään täytäntöönpantavaksi R1 R2 R3 T1 T2 T3 sl

59 Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset Ehdollista vankeutta yksinään pidettävä riittämättömänä Oheissakko päiväsakkoa Yhdyskuntapalvelu tuntia Jos ehdollinen vankeus yli vuosi YKP voidaan tarvittaessa muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi Valvonta koeajaksi alle 21-vuotiaille Oltava perusteltua tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi KKO 2008:38: Kysymys vasta muutoksenhakuasteessa määrätyn oheissakon mahdollisuudesta KKO: muutos muutoksenhakijan vahingoksi, kysymyksessä rangaistuksen määräämisessä tapahtunut virhe sl

60 Vapaudenmenetysajan vähentäminen (RL 6:13) Jos rikoksen tehnyt ollut vapautensa menettäneenä yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuorokauden (tuomittavana olevan teon johdosta), vastaava aika vähennettävä Miniminä siis yksi vuorokausi Ylärajaa ei ole Koskee tutkintavankeutta, kiinniotettuna olemista ja pidätettynä olemista sekä mielentilatutkimusaikaa Myös tuomittavana olevaan rikokseen läheisesti liittyvät rikokset ja niistä johtuva vapaudenmenetys Vähennetään ehdottomasta, ehdollisesta, sakosta ja nuorisorangaistuksesta Sakko: huomioitava kohtuullisissa määrin, vähintään vapaudenmenetystä vastaavan ajan pituisena - Muuntorangaistuksen muuntosuhde: 3 ps = 1 pv sl

61 Ehdoton vankeus ehdonalainen vapauttaminen Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa Ennen rangaistuksen päättymispäivää Ei koske sakon muuntorangaistusta Ehdonalaisen vapauden järjestelmä vs. reaalirangaistusjärjestelmä Vangin asteittainen vapauttaminen ja sopeutuminen yhteiskuntaan vs. totaalinen vapautuminen Ehdonalaisen tausta-ajatuksia: 1) ajan kuluessa rankaisemisen tarve vähenee (progressiivijärjestelmä), 2) sovituksen ajatus vahvimmillaan rangaistuksen alkupuolella, 3) rangaistusajan suunnitelmallinen toteuttaminen, 4) integroituminen yhteiskuntaan sl

62 Ehdoton vankeus ehdonalainen vapauttaminen Määräajat: määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava päästetään ehdonalaiseen vapauteen (RL 2c:5) Kun suorittanut rangaistuksestaan ⅔ Kun 21-vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta suoritettu ½ Jos rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, kun suorittanut rangaistuksesta ½ Jos rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa ja vankeuteen johtanut rikos tehty alle 21-vuotiaana, kun suorittanut ⅓ - Tässä ja edellisessä muuntorangaistus ym. ei esteenä Ehdonalaiseen vapauteen pääseminen mahdollista kuitenkin vasta, kun vankeusrangaistusta suoritettu 14 päivää Koko rangaistusaikaa suorittavat: 5/6 rangaistuksesta (RL 2c:12) kuitenkin aikaisintaan 3 vuoden jälkeen sl

63 Ehdoton vankeus ehdonalainen vapauttaminen Yhteistä rangaistusta suorittavat (RL 2c:6) Jos eri rikokset johtaisivat eri määräosien soveltamiseen, ehdonalaiseen suuremman mukaan - Esim: jokin rikoksista tehty alle 21-vuotiaana - Ankarampi määräosa (esim. 2/3) valittava lievemmän (esim. ½) sijasta Ehdonalainen vapauttaminen yhteenlasketusta vankeusrangaistuksesta (RL 2c:7) Kun suorittanut rangaistuksesta ajan, joka saadaan laskemalla yhteen kustakin yhteenlaskettavasta rangaistuksesta suoritettava aika siihen vaikuttavan määräosan mukaan - Esim. alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta 4 kk ja 6 kk toisesta rikoksesta (1/2 x 4 kk) + (2/3 x 6 kk) = 6 kk sl

64 Ehdoton vankeus valvottu koevapaus (RL 2c:8) Voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle enintään 6 kk ennen ehdonalaista vapauttamista Valvonta teknisin välinein tai muulla tavalla Edellytykset 1. Edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista 2. Koevapauden ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä 3. Sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita, dopingaineita ja sitoutuu päihteettömyyden valvontaan 4. Sitoutuu noudattamaan yhteydenpito- ym. velvoitetta 5. Koevapauden ehtojen noudattamista voidaan valvoa 6. Suostumus vankeinhoitoviranomaisten tiettyihin tahoihin kohdistuvaan yhteydenpitoon Koevapaus peruutetaan, jos edellytykset eivät enää päätöksen tekemisen jälkeen täyty Vaihtoehtona varoitus ja osittainen peruutus (3 ja 4 kohdat) sl

65 Ehdonalaisen vapauttamisen lykkääminen (RL 2c:9) Lykkääminen vangin suostumuksella Jos täytäntöönpantavaksi on tulossa uusia vankeusrangaistuksia tai sakon muuntorangaistuksia tai vangilla muu perusteltu syy Lykkääminen ilman vangin suostumusta Jos vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten vuoksi ilmeinen vaara vangin syyllistymisestä henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen - Vapauttamisen lykkäämisen oltava tarpeen rikoksen estämiseksi Ilman vangin suostumusta koskevaa lykkäämistä tarkoittavaa päätöstä harkittava enintään kuuden kuukauden väliajoin sl

66 Koeaika ja ehdonalaisen vapauden valvonta Ehdonalaiseen vapautettu on vapaudessa vapauttamishetkellä jäljellä olevan jäännösrangaistuksen mittaisella koeajalla Koeaika kuitenkin enintään 3 vuotta Elinkautisvangeilla koeaika ja jäännösrangaistus aina 3 v. Ehdonalaisen vapauden valvonta Jos koeaika on yli vuosi Rikos tehty alle 21-vuotiaana Jos vanki itse pyytää valvontaa Valvonnan tarkoituksena lisätä yleistä turvallisuutta tukemalla vankia sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi Valvonta sisältää valvontatapaamisia ja mahd. muuta Ehtojen rikkominen: varoitus, nouto tai jäännösrangaistuksen osan (4 14 päivää) täytäntöönpano sl

67 Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2c:14) Edellytykset Syyttäjän vaadittava Tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta olisi tuomittava ehdotonta vankeutta Syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä Täytäntöön pantavasta jäännösrangaistuksesta ja koeajalla tehdystä rikoksesta yhteinen vankeusrangaistus Jäännösrangaistus ei saa olla RL 7:5:ssä tarkoitettu ankarin rangaistus Jäännösrangaistus voidaan jättää määräämättä täytäntöön pantavaksi Esim. jos suuri osa koeajasta suoritettu tai jos jäännösrangaistus on lyhyt sl

68 Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2c:14) Asiaa koskeva normisto on monitulkintaista ja hankalaa Käytäntö ollut erilaista, myös jäännösrangaistuksen pituuden laskeminen osalta KKO antanut asiaa selventäviä ratkaisuja KKO 2008: Jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavan määrän mittaaminen aina kytköksissä uuteen koeaikana tehtyyn rikokseen - Jäännösrangaistus ei voi olla lähtökohta yhteistä rangaistusta mitattaessa - Jäännösrangaistuksen tosiasiallinen vaikutus ei voi olla suurempi kuin sen rikoksen, josta olisi tulossa ankarin rangaistus - Mittaamisessa kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka suuri osa koeajasta suoritettu ennen uutta rikosta - Uusi järjestelmä ilmentää periaatetta, jonka mukaan rikosten ja niistä tuomittujen rangaistusten merkitys vähenee ja loppuu ajan kulumisen seurauksena sl

69 Elinkautinen vankeus Elinkautinen vankeus: joukkotuhonta, rikos ihmisyyttä vastaan (+törkeä tekomuoto), sotarikos (+törkeä tekomuoto), törkeä maanpetos, törkeä vakoilu, törkeä valtiopetos, murha, terroristisessa tarkoituksessa tehty tappo ja murha Elinkautisesta vankeudesta voi vapautua ehdonalaiseen vapauteen tai tasavallan presidentin armahduksella Vuosina elinkautinen keskimäärin v. Keskustelu elinkautisen vankeusrangaistuksen tarpeesta Epähumaani seuraamus? Käytännössä määräaikainen? Symboliarvo? Elinkautisen korvautuminen ylipitkillä määräaikaisilla vankeusrangaistuksilla? sl

70 Ehdonalainen vapauttaminen elinkautisesta vankeudesta (RL 2c:10) Elinkautiseen tuomittu vanki voidaan päästää ehdonalaiseen Aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa 12 vuotta 21-vuotta nuorempi, kun vankilassaoloaikaa 10 vuotta Asia tulee vireille vangin hakemuksesta Helsingin hovioikeudessa (L pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä 1 ) - Rikosseuraamusviraston annettava lausunto Harkinnassa vaikuttavia seikkoja 1. elinkautiseen johtaneen rikoksen tai rikosten laatu 2. tuomitun mahdollinen myöhempi rikollisuus 3. mahdollinen ilmeinen törkeän rikoksen vaara 4. rangaistusajan suunnitelman toteutuminen 5. vankila-aikainen käyttäytyminen sl

71 Ehdonalainen vapauttaminen elinkautisesta vankeudesta (RL 2c:10) Ennen elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista hänet voidaan määrätä max 6 kk:n valvottuun koevapauteen - 11 v 6 kk tai alle 21-vuotiailla 9 v 6 kk Valvotun koevapauden aikana tehty rikos voi aiheuttaa vapauttamisharkinnan harkitsemisen uudelleen - Lähinnä rikoksissa, jotka voisivat johtaa ehdottomaan vankeuteen - Rikosseuraamusviraston aloitteesta - Helsingin hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi - KKO 2008:11 - Elinkautisvangin valvotussa koevapaudessa tekemien rikosten merkityksestä ehdonalaisen edellytyksiä uudelleen arvioitaessa - Mm. elinkautisen toteutunut kesto huomioitava - Rangaistusajan suunnitelman täydellistä toteutumista ei vaadita sl

72 Koko rangaistusaikaa suorittavat (RL 2c:11) Korvasi vanhan pakkolaitosjärjestelmän päätöksenteko vankilaoikeudelta yleiselle tuomioistuimelle Tuomioistuin päättää syyttäjän vaatimuksesta Edellytykset Vähintään kolmen vuoden tuomio vakavasta rikoksesta Rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana syyllistynyt vakavaan rikokseen tai kolmen vuoden kuluessa koko rangaistusajan suorittamisesta tai elinkautisesta Rikoksentekijää pidettävä rikoksista ilmenevien seikkojen ja mielentilatutkimuksen perusteella erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle Koko rangaistusaikaa suorittavan ehdonalainen vapaus Mahdollista, kun suorittanut 5/6 rangaistuksesta Ei enää pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle sl

73 Sakkorangaistus Varallisuuteen kohdistuvat seuraamukset Hallinnolliset maksuseuraamukset - Pysäköintivirhemaksu - Joukkoliikenteen tarkastusmaksu - Kilpailunrikkomismaksu - Ylikuormamaksu - Alusjätemaksu - Verotusseuraamukset - EU-oikeudelliset sanktiomaksut Rikosoikeudelliset seuraamukset - Sakko - Rikesakko - Yhteisösakko sl

74 Sakkorangaistus Päiväsakkojärjestelmä (RL 2a luku) Rikoksen vakavuus suhteutetaan päiväsakkojen lukumäärään ps, yhteinen sakkorangaistus max. 240 ps Päiväsakon rahamäärä vahvistetaan maksukyvyn mukaan - Nettoperiaate - Yksi päiväsakko: 1/60 sakotettavan keskimääräisestä nettokuukausitulosta, josta vähennetty peruskulutusvähennys (255 ) - Elatusvelvolliset (lapset / puoliso) vähentävät sakon rahamäärää kukin 3 eurolla - Alin päiväsakon rahamäärä 6 - HUOM! Ylinopeusasioissa erityiset minimit - Mopo 50, moottorikäyttöinen ajoneuvo 115 ja vesikulkuneuvo 60 sl

75 Sakkorangaistus Päiväsakon rahamäärän laskemisessa lähtökohtana oikeudenkäynnin tai rangaistusmääräyksen antamisen aikaiset tulot - Tulotiedot verottajalta (viimeksi toimitettu verotus) - Ongelmana tulojen muuttuminen - Merkittävänä pidetään tulojen olennaista muuttumista - Olennaisena pidetään %:n muutosta - Selvitettävä oman uskottavan ilmoituksen perusteella, palkkakuiteista, tiliotteista, viranomaisilta saaduista selvityksistä ym. - KKO 2004:9 (ään.): pörssiosakkeiden kaupalla ansaittujen tulojen muuttuminen ja päiväsakon rahamäärä sl

76 Sakon muuntorangaistus (RL 2a:4 7) Maksamattomat sakot, joita ei ole saatu perittyä, voidaan muuntaa vankeudeksi Myös maksamattomat oikeudenkäynnin turvaamiseksi tuomitut tai ulosottokaaren nojalla tuomitut uhkasakot Muuntosuhde 3 maksamatonta sakkoa = 1 päivä vankeutta (jos ei kolmella jaollinen, ylijäävää osaa ei muunneta) Uhkasakko: jokainen täysi 30 euron määrä = 1 päivä Muuntosuhdetta voidaan alentaa muuntamatta jättämisen perusteilla Muuntorangaistuksen pituus 4 60 päivää Alle 12 päiväsakkoa ei pääsääntöisesti muunneta (vain erityisistä syistä) Samalla kertaa muunnettavana olevat sakot ja uhkasakot yhdeksi muuntorangaistukseksi Jos yli 180 ps, paljousalennus sl

77 Sakon muuntorangaistus Muuntamatta jättäminen 1. Sakkoon johtanut rikos sen haitallisuus huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäinen Tarkoituksena ei ole sinänsä tiettyjen vähäisten tekojen säännönmukainen muuntamatta jättäminen Vähäisyys suhteessa tyyppitapaukseen 2. Sakkoon johtanut rikos tehty alle 18-vuotiaana Ei ilman painavia syitä Muuntorangaistus ei ensimmäinen vankilatuomio 3. Muuntorangaistus olisi kohtuuton ja tarkoitukseton Huomioon sakotetun henkilökohtaiset olosuhteet, rikoksesta aiheutuneet muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet ja muut seikat (esim. sakotetun vammautuminen rikoksen yhteydessä, sitoutuminen päihdehoitoon, pysyvä sairaus) HUOM! Lapsen HTL 26 :ssä tarkoitettu uhkasakko vain painavasta syystä; JärjL 16:ssä tarkoitettua järjestysrikkomusta koskevaa sakkoa ei saa muuntaa; rangaistusmääräysmenettelyssä annettua sakkoa ei sl

78 Ajokielto Pakollinen seuraamus tietyissä liikennerikoksissa (TLL 75 ) Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus ja törkeä rattijuopumus Määrätään, vaikka henkilöllä ei olisi ajokorttia Rattijuopumus Vähintään 1 kk Vähintään 6 kk, jos 5 vuoden aikana syyllistynyt uudelleen Törkeä rattijuopumus Vähintään 3 kk Vähintään 1 v, jos 5 vuoden aikana syyllistynyt uudelleen Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen Samat kuin törkeässä rattijuopumuksessa KKO 2007:77: uusiminen ja laillisuusperiaate KKO 2006:101: rikokset käsiteltävänä samalla kertaa sl

79 Ajokielto Ajokielto enintään 5 vuotta Ajokiellon kestoa määritettäessä otetaan huomioon vaikutukset ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välittömään liikkumiseen Kestoa tuomioistuimessa määrättäessä otettava huomioon poliisin määräämä väliaikainen ajokielto ja sen kesto Jos tuomioistuin jättää ajokieltoon johtaneesta teosta tuomitsematta rangaistukseen, ajokielto voidaan jättää määräämättä sl