Talousrikos ja rangaistus Venäjällä

Transkriptio

1 Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Turvallisuus ja riskienhallinta Venäjän-kaupassa Huippuseminaari Lahdessa Jarmo Koistinen, OTT, kandidat juriditšeskih nauk (Venäjä), FM

2 Sisältö Miten rikos ja rangaistus Venäjällä eroavat rikoksesta Suomessa yleisellä tasolla? Talousrikoksen määrittelystä Suomessa ja Venäjällä Yritystoiminnan talousrikokset ja niiden rangaistavuus Venäjällä - esimerkkinä veropetos Otkat - bonus vai lahjus?

3 Rikos Venäjällä ja Suomessa Mitä rikoslailla suojellaan eli mikä toimii kriminalisoinnin kriteerinä? Oikeushyvien suojelu (Suomi) vs. teon riittävä yhteiskunnallinen vaarallisuus (Venäjä) yhteiskunnallisen vaarallisuuden sisällöstä riippuu Venäjällä, mitkä teot ovat rikosoikeudellisesti rangaistavia yleisellä tasolla rikosvastuukynnys on Venäjällä korkeampi kuin Suomessa, koska Venäjällä on käytössä rikosoikeudelle vaihtoehtoinen hallinnollisten lainrikkomusten oikeus, jota voidaan Suomen mittapuun mukaan pitää rikosoikeutena liikennerikosten erilainen rangaistavuus

4 REKISTERÖIDYT RIKOKSET SUOMESSA JA VENÄJÄLLÄ % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 21,0 % 29,9 % 0,7 % 53,4 % 61,9 % 21,4 % 4,2 % 7,5 % SUOMI (N= ) VENÄJÄ (N= ) MUUT LIIKENNE OMAISUUS HENKI JA TERVEYS

5 Tuomittujen rikokset Venäjällä % (100 % = ) tuomituista on tuomittu seuraavien rikosnimikkeiden perusteella Venäjällä 2011 Varkaus (158 ) tuomittua (30 % - Suomessa vastaava osuus 2007 noin 5 %) Huumausainerikokset ( ) tuomittua (13 % - Suomessa 3,1 %) Ryöstö (161 ; avoin toisen omaisuuden anastaminen) tuomittua (7 %) Tahallinen vakavan vamman aiheuttaminen (111 ; törkeä pahoinpitely, 112 ) (5,8 % - Suomessa vastaava osuus noin 1,1 %) väkivaltainen ryöstö (162 ) tuomittua (2 % - Suomessa 0,5 %) Henkirikokset (tappo, murha, 105 ): (1,4 %, Suomessa 0,1 %) Suomessa liikennerikoksista syytettyjen osuus noin 46 % Tendenssit vuoteen 2007 verrattuna: omaisuusrikokset vähentyneet, huumausainerikokset lisääntyneet radikaalisti, pahoinpitelyt ja henkirikokset vähentyneet

6 Rikossäännösten törkeysporrastus Suomen ja Venäjän rikoslaeissa Suomen rikoslaki 69 % 17 % 11 % 3 % Lievät rikokset (max 2 v vankeutta) Keskitörkeät rikokset (max 5 v vankeutta) Törkeät rikokset (max 10 v vankeutta) Venäjän rikoskoodeksi 32 % 34 % 24 % 10 % Erityisen törkeät rikokset max yli 10 v vankeutta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

7 Talousrikoksen määrittelystä Suomi: Talousrikos on yrityksen tai muun yhteisön toiminnan yhteydessä tai niitä hyväksi käyttäen tapahtuva oikeudettomaan, välittömään tai välilliseen taloudelliseen hyötyyn tähtäävä rangaistava teko. Talousrikoksella tarkoitetaan myös muuta yritystoimintaan verrattavaa, huomattavaan taloudelliseen hyötyyn tähtäävää suunnitelmallista ja rangaistavaa tekoa. Neuvostoliiton talousrikokset: suunnitelmien täytäntöönpanoa koskevan kirjanpidon ja tietojen vääristely, yksityisyrittäjyys ja kaupallinen välitystoiminta, huonolaatuisen tai standardoimattoman tavaran liikkeellelasku, laiton tavaramerkin käyttö, keinottelu (spekuljacija)

8 Nyky-Venäjän talousrikokset Talousrikosoikeuden modernisaatiokonsepti 2010 rikoslainsäädäntö on ilmeisen tehoton ja äärimmäisen repressiivinen instrumentti, jonka käyttö rajoittaa Venäjän perustuslaissa taattua taloudellisen toiminnan harjoittamisvapautta ja jarruttaa maan taloudellista kehitystä; lainsäädännön perusteellinen kokonaisuudistus ja fragmentaaristen uudistusten sijasta kokonaisvaltainen näkökulma uudistuksiin; omaisuudensuoja ja elinkeinonharjoittamisvapaus eivät toteudu käytännössä; varsinaisen lainsäädännön lisäksi valtio joko laatii sisällöltään eioikeudellisia instituutioita tai sallii tietoisesti laissa sääntelemättömien epävirallisten toimintamekanismien syntymisen, joilla omaisuuden suojaa heikennetään; valtion viranomaisten ja oikeusviranomaisten rakenteiden sisälle on vakiintunut omaisuuden suojaa polkeva tai sen valikoivaan suojaamiseen tai suojaamatta jättämiseen johtava toimintatapa, tosiasiallinen omaisuuden omistaja on pakotettu omistusoikeuden menettämisen uhalla ostamaan valtiollisilta toimijoilta palveluja turvatakseen suojan omaisuudelleen Ilmiötä kuvataan perinteisesti korruptioksi.

9 Nyky-Venäjän talousrikokset Talousrikossäännösten modernisaatiotarve perustuu modernisaatiokonseptin mukaan seuraaviin seikkoihin: talousrikossäännösten soveltaminen on monissa tapauksissa ennakoimatonta, mikä johtuu esimerkiksi korruptiosta, mielivallasta, ammattitaidottomuudesta ja rikoslain huonosta tasosta; paljastettujen ja tuomittujen talousrikosten tilastollisen määrän ero on niin suuri, että se voi tarkoittaa tuomiovallan siirtymistä tuomioistuimilta esitutkintaviranomaisille ja prokuraattorille, jotka korvaavat tuomiot muilla keinoilla; valtion syytetoimiin käyttämät kulut ovat rikoslain toimimattomuuden ja muiden syiden takia liian suuret, minkä takia suurella todennäköisyydellä voidaan olettaa niiden olevan suurempia kuin toiminnoilla saatavat hyödyt; rikoslain talousrikossäännösten tosiasiallisen tarpeellisuuden ja tosiasiallisen riittävyyden arviointi on erittäin vaikeaa; omaisuuden, sopimusten ja talouselämän toimijoiden henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja on riittämätön tai vääristynyt.

10 Nyky-Venäjän talousrikokset Modernisaatiotyöryhmän suositukset, jotka koskevat vain yritystoimintaa harjoittavia subjekteja, ovat: luopuminen formaalien tunnusmerkistöjen (tekorikostunnusmerkistöjen) käytöstä, joihin ei liity tosiasiallisen vahingon aiheuttamista; luopuminen taloudellisen toiminnan harjoittamista koskevien sääntöjen rikkomisesta saadun tulon tunnustamisesta rikosvahinkoon verrattavaksi rikostunnusmerkiksi tai kvalifioivaksi tunnusmerkiksi; rikosten muuttaminen puhtaasti asianomistajarikoksiksi, joissa rikostutkinta voidaan aloittaa vain sellaisen asianomistajan ilmoituksen perusteella, jolle on aiheutunut vahinkoa teosta; ryhmän tai ennalta sopineen ryhmän poistaminen kvalifioivien tunnusmerkkien joukosta; rikosvastuun säätäminen sellaisista teoista, jotka aiheuttavat vahinkoa määrittelemättömälle joukolle tai vahinkoa, joka ei luonteensa vuoksi ole korvattavissa (henkilövahinko).

11 Nyky-Venäjän talousrikokset VIII osa eli rikokset talouselämässä sisältää 21. luvun (omaisuusrikokset), 22. luvun (rikokset taloudellisessa toiminnassa) ja 23. luvun (rikokset kaupallisten organisaatioiden ja organisaatioiden intressejä vastaan); Talousrikosluvun 22 alaisuuteen systematisoiduista rikoksista yleisimpiä rekisteröityjä rikoksia ovat rahan ja arvopaperien väärennys (RK 186 ), kätkemisrikokset (RK 175 ), yritysten tekemä verojen maksun välttäminen (RK 199 ), laiton yritystoiminta (RK 171 ) ja salakuljetus (188 );

12 Venäjän RK 199. Organisaation harjoittama verojen ja (tai) maksujen maksun välttäminen 1. Organisaation harjoittamasta suurimääräisestä verojen ja (tai) maksujen maksun välttämisestä laiminlyömällä veroilmoituksen tai muiden asiakirjojen esittämisen, joiden esittäminen on Venäjän vero- ja maksulainsäädännön mukaan pakollista taikka ilmoittamalla veroilmoituksessa ja muissa asiakirjoissa tietoisesti vääriä tietoja, rangaistaan ruplan tai tuomitun 1 2 vuoden palkan tai muun tulon suuruisella sakolla taikka 4 6 kuukauden arestilla taikka enintään kahden vuoden vankeudella, johon voidaan liittää enintään kolmen vuoden viraltapano tai toimintakielto. 2. Samasta teosta, jos: а) sen on tehnyt henkilöryhmä ennalta sopien; б) se on tehty erityisen suurimääräisenä, rangaistaan ruplan tai tuomitun 1 3 vuoden palkan tai muun tulon suuruisella sakolla taikka enintään kuuden vuoden vankeudella, johon voidaan liittää enintään kolmen vuoden viraltapano tai toimintakielto. Huomautukset. 1. Suurimääräisenä tässä pykälässä ja pykälässä pidetään verojen ja (tai) maksujen määrää, joka ylittää kolmen perättäisen tilikauden aikana 2 miljoonaa ruplaa sillä edellytyksellä, että maksamattomien verojen ja (tai) maksujen osuus ylittää 10 % maksettavista veroista ja (tai) maksuista taikka se ylittää 6 miljoonaa ruplaa. Erityisen suurimääräisenä pidetään verojen ja (tai) maksujen määrää, joka ylittää kolmen perättäisen tilikauden aikana 10 miljoonaa ruplaa sillä edellytyksellä, että maksamattomien verojen ja (tai) maksujen osuus ylittää 20 % maksettavista veroista ja (tai) maksuista taikka se ylittää 30 miljoonaa ruplaa. 2. Ensimmäisen kerran tämän pykälän ja mukaisen rikoksen tehnyt henkilö vapautetaan rikosvastuusta, jos kyseinen henkilö tai organisaatio, jonka syyksi on luettu verojen ja (tai) maksujen maksun välttäminen, on maksanut kokonaan puuttuvan summan ja sitä vastaavat viivästyskorot sekä Venäjän federaation verokoodeksin perusteella määrätyn sakon. ( N 383-FZ) Suomen RL 29 luku 1 ( /1228) Veropetos Joka 1) antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta, 2) salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan, 3) veron välttämistarkoituksessa laiminlyömällä verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron määräämiselle, tai 4) muuten petollisesti, aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi taikka veron aiheettoman palauttamisen, on tuomittava veropetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 2 ( /769) Törkeä veropetos Jos veropetoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja veropetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä veropetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

13 Talousrikosten rangaistavuus Suomen törkeän veropetoksen edellyttämä maksamattomien verojen määrän alaraja (noin euroa) ei lähtökohtaisesti riitä Venäjällä edes perustekomuotoisen verojen välttämisrikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen; Suurimääräisestä tai erityisen suurimääräisestä verojen välttämisrikosten vastuusta vapautuu siinä tapauksessa, että verovelvollinen on suorittanut kaikki verokoodeksin tai hallinnollisten lainrikkomusten koodeksin perusteella määrätyt maksut ja sanktiot; Esitutkinnan aloittamisen jälkeen käytettäviä pakkokeinoja on lievennetty rikosprosessikoodeksin 108 :n 1.1 momentissa. Sen mukaan tutkintavankeutta ei saa käyttää pakkokeinona esimerkiksi verorikosten tutkinnassa, ellei käsillä ole seuraavia perusteita: henkilöllä ei ole pysyvää asuinpaikkaa Venäjällä, henkilöllisyyttä ei ole selvitetty, henkilö on rikkonut aiemmin määrätyn pakkokeinon sääntöjä tai henkilö välttelee esitutkintaviranomaista tai tuomioistuinta.

14 Talousrikosten rangaistavuus Pääsääntöisesti siis tutkintavankeus ei ole verorikosten (RK ) ja kyseisessä säännöksessä lueteltujen muiden talouselämän rikosten ( , 174.1, , , ) tutkinnassa käytettävä pakkokeino. Puhtaasti yritystoimintaan liittyvät ns. intellektuaaliset talousrikokset rikosoikeudellisesti lievästi rangaistuja; Yrityksen toiminnassa esiintyvät omaisuusrikokset (varkaudet, petokset) rangaistaan ankarasti - ilmenee rahanpesutuomioista; Yrityskaappausten rangaistavuus.

15 ОТКАТ - Bonus vai lahjus? Rikos? Ostaja valitsee sellaisen tavarantoimittajan, josta on hänelle henkilökohtaista taloudellista hyötyä; Otkatin maksamisen henkilökohtaisena bonuksena ostajan edustajalle katsotaan lisäävän myyjäyrityksen kilpailukykyä Rikosoikeudellisesti rangaistava teko, mutta tuomioistuimissa vähän tapauksia, vaikeasti todistettavissa; Lahjominen liike-elämässä (RK 204 ) antaminen: perustekomuoto max. 3 v. vankeutta, törkeä (järjestäytynyt ryhmä, ennakolta sopiminen, laittomista toimista) - max. 6 v.; ottaminen: perustekomuoto max. 7 v., törkeä (järjestäytynyt ryhmä, ennakolta sopiminen, laittomista toimista) - max. 12 vuotta; Viranomaistoiminnassa lahjuksen ottaminen (RK 290 ) perustekomuoto max. 3 v. merkittävä summa (> ruplaa) max. 6 v. laittomista toimista: 3-7 v. valtion tai kunnan virkamiehenä: 5-10 v. muut ankaroittavat tunnusmerkit (kiristys, järjestäytynyt ryhmä, suuri määrä (> ruplaa): 7-12 v. erityisen suuri määrä (> ruplaa): 8-15 v. Viranomaistoiminnassa lahjuksen antaminen (RK 291 ) perustekomuoto max. 2 v. merkittävä summa max. 3 v. laittomista toimista max. 8 v. muut ankaroittavat tunnusmerkit (järjestäytynyt ryhmä, suuri määrä: 5-10 v. erityisen suuri määrä: 7-12 v.

16 Suomalainen yhteiskunta tarvitsee tietoa Venäjän oikeudesta ja hallinnosta Aleksanteri-instituutissa teemme poikkitieteellistä tutkimusta, jonka eri osa-alueet tukevat toisiaan. Oikeus ja hallinto vaikuttavat kaikkeen, mitä Venäjällä tapahtuu, mutta näitä alueita ei Suomessa tai edes Euroopan mittakaavassa tutki juuri kukaan. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee tutkittua tietoa mm. seuraavista asioista: Miten eurooppalainen ihmisoikeuskäsitys toteutuu Venäjällä ruohonjuuritasolla? Mihin suuntaan kehittyy oikeuslaitos, ja miten sen päätöksiä toimeenpannaan? Uudistuuko Venäjän hallinto sillä tavalla, että kansalaisten arkipäivää ja yrityselämää vaikeuttava byrokratia ja korruptio vähenevät? Miten tavallisen ihmisen ja organisaatioiden oikeusturva kehittyy Venäjällä? Miten Venäjän oikeuden ja hallinnon uudistukset vaikuttavat Venäjän kanssa tehtävään yhteistyöhön?

17 Lahjoita tieteelle, lahjoitat tulevaisuudelle Nyt on oikea hetki tehdä pääomalahjoitus Helsingin yliopistolle, sillä yksityiset lahjoitukset suuruudeltaan euroa ovat verovähennyskelpoisia vuosien 2011 ja 2012 verotuksessa. Huipputiede vaatii huippuresurssit. Siksi tarvitsemme sinun apuasi. Löydä oma tapasi tukea osoitteessa tai tee lahjoitus verkossa osoitteessa onlinedonation.helsinki.fi. Haluatko lisätietoja? Ota yhteyttä tai