Kiintiöpakolaisille uusia kuntapaikkoja Lapista Pelkosenniemi, Savukoski, Salla

Transkriptio

1 Kiintiöpakolaisille uusia kuntapaikkoja Lapista Pelkosenniemi, Savukoski, Salla Lapin ELY-keskus/ Anne-Mari Suopajärvi Maahanmuuton tärkein syy sukupuolen mukaan Suomen ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen vuotias väestö vuonna Perhesyyt Työ Pakolaisuus Opiskelu Muu syy Naiset Miehet Yhteensä UTH-tutkimus 2015 Hanna Sutela & Tarja Nieminen & Liisa Larja 1

2 kansalaisten osuus väestöstä alueittain sekä kunnat, joissa yli ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,1 Uusimaa 7,6 Pohjanmaa 5,0 Varsinais-Suomi 4,0 Kymenlaakso 3,9 Etelä-Karjala 3,6 Päijät-Häme 3,0 Pirkanmaa 2,8 Kanta-Häme 2,7 Pohjois-Karjala 2,2 Satakunta 2,2 Lappi 2,1 Keski-Pohjanmaa 2,1 Keski-Suomi 2,0 Etelä-Savo 2,0 Pohjois-Savo 1,9 Kainuu 1,8 Pohjois- Pohjanmaa 1,8 Etelä-Pohjanmaa 1,6 Koko maa 4,2 kansalaisia Suomessa yht Lapissa yht Kunta kansalaisia Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Lahti Jyväskylä Vaasa Kotka Lappeenranta Kuopio Kouvola Kerava Hämeenlinna Porvoo Joensuu Salo Kirkkonummi Pori Hyvinkää Rovaniemi Maarianhamina Lohja Rauma Järvenpää Pietarsaari Mikkeli Kokkola Nurmijärvi Imatra Raisio Seinäjoki Vihti Tuusula ,1 2,1 1,8 1,8 5,0 2,1 1,9 1,6 2,0 2,0 2,2 2,8 3,0 3,6 2,7 4,0 3,9 7,6 2,2 3 kansalaisten määrä Lapissa Ulkomaalaisten määrä Lapissa kasvaa Lapin maahanmuuttostrategian ennusteen mukaan vuonna 2030 Lapissa asuu ulkomaan kansalaista (edellyttää 7 :n vuosittaista kasvua) Ennusteesta tullaan jäämään, mikäli nykyinen kasvuvauhti jatkuu (n. 4 :n kasvu 2012 lähtien)

3 Lapin ulkomaan seutukunnittain 2015 Seutukunta Tornionlaakso Tunturi- Lappi Seutukunta Yht. 91 1,1 95 1,2 Pello 41 1,1 49 1,4 Ylitornio 50 1,1 46 1,1 Yht , ,4 Enontekiö 37 2,0 37 2,0 Kittilä 135 2, ,3 Kolari 60 1,5 76 2,0 Muonio 81 3,4 91 3,9 Seutukunta Pohjois- Lappi Yht , ,6 Inari 95 1, ,6 Sodankylä 108 1, ,3 Utsjoki 42 3,3 45 3,6 265 Seutukunta Itä-Lappi Yht , ,9 Kemijärvi 77 1,0 66 0,8 Pelkosenniemi 12 1,2 6 0,6 Posio 27 0,7 29 0,8 Salla 38 1,0 38 1,0 Savukoski 4 0,4 6 0,6 Seutukunta Rovaniemi Yht , ,3 Ranua 16 0,4 24 0,6 Rovaniemi , ,4 Seutukunta Kemi-Tornio Yht , ,5 Kemi 703 3, ,6 Keminmaa 58 0,7 60 0,7 Simo 16 0,5 21 0,6 Tervola 34 1,0 26 0,8 Tornio 526 2, , Lapissa puhutaan n. 80:tä vierasta kieltä Suurimmat kieliryhmät venäjä englanti saksa arabia viro, eesti persia, farsi thai kiina kurdi vietnam somali turkki 3

4 Lapin koko väestö vuonna 2015 Lapin vieraskielinen väestö vuonna Ulkomaalaisten työttömyysaste on korkein Pohjois- Karjalassa, Kaakkois-Suomessa ja Keski-Suomessa KOKO MAA UUSIMAA 03 VARSINAIS-SUOMI 14 SATAKUNTA 15 HÄME 04 PIRKANMAA 05 KAAKKOIS-SUOMI 06 ETELÄ-SAVO 09 POHJOIS-SAVO 10 POHJOIS-KARJALA 08 KESKI-SUOMI 16 ETELÄ-POHJANMAA 07 POHJANMAA 12 POHJOIS-POHJANMAA 11 KAINUU 13 LAPPI 20 AHVENANMAA 27, Helmikuu 2015 Helmikuu Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden -osuus ulkomaalaisesta työvoimasta ELY-keskuksittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto ja Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 4

5 SUOMEN VASTAANOTTAMAT PAKOLAISET ELY-KESKUKSITTAIN (Sarake 2000 piilotettu) (v astaanottokeskuksissa kuntaan osoittamista odottav at henkilöt eiv ät sisälly ELY -keskuskohtaisiin lukuihin) ELY-KESKUS YHT. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi YHTEENSÄ SUOMEN VASTAANOTTAMAT PAKOLAISET STATUKSEN MUKAAN STATUS YHT. kiintiöpakolaiset ol.luv an saaneet tp-hak perheeny hdistämiset YHTEENSÄ Käsitteet Turvapaikanhakija = henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa Kiintiöpakolainen = YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa Suomeen pakolaiskiintiön puitteissa. kiintiöpakolaiset tulevat/valitaan yleensä pakolaisleireiltä kiintiöpakolaiset tulevat suoraan kuntaan ja kunnan asukkaiksi 10 5

6 Suomen vastaanottamat pakolaiset statuksen mukaan Vuosi Lappiin vastaanotetut pakolaiset Luvan saaneet turvapaikanhakijat Kiintiöpakolaiset Perheenyhdistämiset Yhteensä (joista itsenäisesti muuttaneita 22) 118 (joista itsenäisesti muuttaneita 60) 75 (joista itsenäisesti muuttaneita 28) 31 (joista itsenäisesti muuttaneita 2) 62 (joista itsenäisesti muuttaneita 1) 47 (joista itsenäisesti muuttaneita 14) (joista itsenäisesti muuttaneita 5) ( mennessä) - 50 (joista itsenäisesti muuttaneita 3) 8 58 Yhteensä (joista itsenäisesti muuttaneita 135)

7 Kuntapaikkoja tarvitaan moninkertainen määrä Vuonna 2015 Suomeen saapui turvapaikanhakijaa, heistä SM:n arvion mukaan n saa oleskeluluvan Suomeen vuoden 2016 aikana Oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita tulisi TEM:n asettaman tavoitteen mukaisesti sijoittaa Lapin kuntiin lähes 900. Lapin ELY-keskuksen oman arvion mukaan oleskeluluvan saaneille tarvittaisiin n. 600 kuntapaikkaa, jonka mukaisesti tehty kuntapaikkaesityksiä kunnille, joissa on vastaanottokeskus Rovaniemi, Kemi, Tornio, Tervola, Kemijärvi, Kolari ja Ranua Tällä hetkellä sopimus yhteensä 230 kuntapaikasta, Kemissä ja Torniossa päätöksentekoprosessi vielä kesken (päätökset kesäkuussa 2016) Aikaisemmat kiintiöpakolaisia vastaanottaneet kunnat (Roi, Kemi ja Tornio) eivät nykyisestä turvapaikanhakijatilanteesta pysty ottamaan kiintiöpakolaisia vastaan. 13 Pakolaisten kuntapaikat, tilanne ELY-keskusalue Vastaanottosopimuksia kunnissa Kuntapaikkojen tulostavoite 2016 Kuntapaikat Kuntapaikat Uusimaa Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi (sis. Ahvenanmaa) Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi YHTEENSÄ Avointen vastaanottosopimusten kautta kunnat ovat varautuneet noin 600 kuntapaikalle siirtyvän vastaanottoon (eivät sisälly taulukon lukuihin). Näistä suurin osa Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueilla. 14 7

8 Uusia kuntia tarvitaan kiintiöpakolaisten vastaanottoon Lapin ELY-keskus on esittänyt 14 Lapin kunnalle (jonka alueella ei ole vastaanottokeskusta) neuvottelujen käynnistämistä kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi Alustavat neuvottelut: Sodankylä (30.5), Pelkosenniemi, Savukoski, Salla (6.6.), Kittilä (13.6.), Ylitornio (15.8.), Posio (17.8.), Muonio ja Enontekiö (29.8) Keminmaa, Simo ja Pello kieltäytyneet neuvottelemasta Utsjoki ja Inari eivät vastanneet neuvotteluesitykseen Tavoitteena on saada vähintään 80 uutta kuntapaikkaa kiintiöpakolaisille kuntien päätökset ja sopimukset v aikana kiintiöpakolaiset kuntiin v Suomen vastaanottamat kiintiöpakolaiset vuosina RYHMÄT Irakilaiset Syyriasta Irakilaiset & iranilaiset Turkista Myanmarilaiset Thaimaasta Kongolaiset Ruandasta/ eteläisestä Afrikasta* * Afganistanilaiset Iranista Sudanilaiset Egyptistä 150 Syyrialaiset naapurimaista Hätätapaukset Kiintiö yhteensä

9 Kiintiöpakolaisten vastaanotto Eduskunnan päättämä v Suomen pakolaiskiintiö on 750 henkilöä: 650 syyrialaista kiintiöpakolaista 100 hätätapausta Kiintiöpakolaisten valintaa varten tehdään valintamatkoja, joilla Suomen edustajat haastattelevat UNHCR:n kiintiöpakolaisiksi ehdottamat henkilöt Migri tekee päätöksen valittavista henkilöistä haastattelujen ja muiden asiakirjojen pohjalta 17 Kunta varautuu vastaanottoon ELY-keskus sopii kunnan kanssa kiintiöpakolaisten saapumisesta ennakkoon sovituille kuntapaikoille kiintiöpakolaiset ovat heti saapuessaan kunnan asukkaita ja oikeutettuja kunnan palveluihin Kunta varautuu vastaanottoon ja kotoutumispalvelujen järjestämiseen kunnassa yhteistyössä TE-toimiston ja muiden toimijoiden (esim. järjestöt) kanssa: asumisen järjestäminen varhaiskasvatus- sekä esi- perusopetus sosiaali- ja terveyspalvelut tulkkaus alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus muut kotoutumista tukevat palvelut 18 9

10 Kotoutumiskoulutus edistää kielen oppimista sekä koulutukseen ja työelämään pääsyä Kotoutumiskoulutus järjestetään pääosin työvoimakoulutuksena, mutta voi olla myös omaehtoista Kotoutumiskoulutuksessa painotetaan suomen kielen opetusta ja valmiuksia suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen Myös kunta voi sekä järjestää kotoutumiskoulutusta että ohjata maahanmuuttajan hakeutumaan joko järjestämäänsä kotoutumiskoulutukseen tai muun toimijan järjestämään omaehtoiseen opiskeluun Kotoutumiskoulutuksen valtakunnallisia malleja on uudistettu tavoitteena nopeuttaa työelämään ja jatko-opintoihin siirtymistä: Tavoitteena on vahva alku: aikaistaa koulutuksen käynnistämistä ja nopeuttaa koulutuspolun läpäisyä Maahanmuuttajien alkukartoituksen toteutusta ja sisältöjä syvennetään, jotta asiakas ohjautuisi yhdellä kerralla mahdollisimman oikealle koulutuspolulle Lisätään koulutuksen räätälöitävyyttä hyödyntäen aiemmin hankittua osaamista Ammatillisen koulutuksen sisältöjä lisätään ja niiden osuutta kotoutumiskoulutuksissa vahvistetaan Koulutuksen sisään tuodaan muita tukevia elementtejä, mm. kartoituksia, ohjausta, kokeiluja, työelämäjaksoja yms. Hankitaan ammatillisia koulutuksia, jotka sisältävät suomen kielen ja yhteiskuntatietouden opiskelua - kielikoulutuksessa huomioidaan painotetusti ko. 19 ammattialan kieli ja sanasto Kiintiöpakolaisilla oikeus Kelan etuuksiin Kiintiöpakolaisilla on oikeus (samoin edellytyksin kuin muillakin Suomessa vakinaisesti asuvilla) Kelan asumisperusteisiin etuuksiin, kuten sairausvakuutusetuuksiin työmarkkinatukeen yleiseen asumistukeen lapsilisään 20 10

11 Valtio tukee pakolaisten kotoutumispalveluiden järjestämistä kuntakorvauksin Korvaukset jakautuvat laskennallisiin sekä toteutuneiden kulujen mukaan maksettaviin korvauksiin Lisäksi pakolaisten kuntiin siirtymistä on viime vuosina tuettu EU-rahoitteisin korvauksin Valtion maksamien korvausten edellytyksenä kotoutumislain mukaisesti tehty kunnan kotouttamisohjelma ja ELY-keskuksen kanssa tehty sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä 21 Tunturi-Lappi Enontekiö Kolari Muonio Kittilä Tornionlaakso Pello Ylitornio Kotouttamisohjelmat Lapissa (toukokuu 2016) Pohjois-Lappi Inari Sodankylä Utsjoki Itä-Lappi Kemijärvi Salla Pelkosenniemi Posio Savukoski Kemi-Tornion seutukunta Meri-Lapin seudullinen kotouttamisohjelma Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio Rovaniemen seutukunta Rovaniemi Ranua Kunnat joissa ohjelma tehty on merkitty vihreällä ja kunnat joista ohjelma puuttuu punaisella 22 11

12 Pakolaisista maksettavat kotoutumislain mukaiset korvaukset Laskennalliset korvaukset alle 7-vuotiaat / hlö /vuosi 7-vuotta täyttäneet / hlö / vuosi Laskennallinen korvaus maksetaan 4 vuotta kiintiöpakolaisista 3 vuotta oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista Laskennallinen korvaus on tarkoitettu kattamaan kotoutumista tukevaa toimintaa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa sekä osallisuutta edistäviä palveluja. 23 pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset Kunnan järjestämä alkukartoitus 700 euroa/ alkukartoitukseen osallistunut henkilö Alkukartoituksen perusteella henkilö ohjataan hänen tarvitsemiinsa palveluihin. Työikäisille ja työmarkkinoille suuntautuville alkukartoitus tehdään TEtoimistossa ja muille kunnassa. Toimeentulotuen kustannukset korvataan täysimääräisesti kolmelta vuodelta Tulkkauskustannukset korvataan täysimääräisesti ilman määräaikaa Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset korvataan enintään 10 vuodelta erityiskustannukset ovat pääosin vamman tai sairauden aiheuttamia huomattavia kustannuksia maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan 24 12

13 Esimerkkejä vamman/sairauden perusteella korvattavista erityiskustannuksista Kehitysvammalaissa (519/1977) ja vammaispalvelulaissa (381/1987) tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien kustannukset, kuten henkilökohtainen apu, koti- ja kuljetuspalvelut, palveluasuminen, kuntoutustoiminta, apuvälinepalvelut, asunnon muutostyöt, vammaisten työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Psyykkisistä ja traumaperäisistä sairauksista johtuvat toimenpiteet, kuten psykiatrinen hoito, psykoterapia, laitos- ja perhehoito, kuntoutus Syövästä, sydänsairaudesta ja neurologisesta sairaudesta tai muusta vakavasta sairaudesta aiheutuvat pitkäaikaiset ja huomattavat kustannukset, kuten erikoissairaanhoito (osasto- ja avohoito), kotisairaanhoito, kotipalvelut, kuntoutus Amputaatiosta johtuvat kustannukset (proteesien uusiminen ja huolto) Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimenpiteet ja muu hoito 25 Esimerkkejä erityisistä muista syistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista lastensuojelulain 36 :n mukaisia muita kuin lyhytaikaisia avohuollon tukitoimenpiteitä (esim. perhetyö, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta, perhetyö, perhekuntoutus ja perheleirit) lastensuojelun jälkihuollon huomattavia kustannuksia sijaishuollon kustannuksia, kuten sijoitettujen lasten luonapitokustannukset, lasten tapaamiskulut (matkat, yöpymiset), yhteydenpitokulut ensi- ja turvakotisijoituksiin liittyviä kustannuksia erityispäivähoidon kustannuksia peruspäivähoidon ylittävältä osin kansainvälistä suojelua saavalle henkilölle Suomessa syntyneen vammaisen tai sairaan lapsen huomattavia hoitokustannuksia lyhytaikaista, mutta kallista sairaalahoitoa (esim. leikkaus ja sen jälkihoito) kansainvälistä suojelua saaville varattavien asuntojen odotusajan välttämättömiä kustannuksia, esim. vuokria, sähkölaskuja, kalustamiskustannuksia silloin, kun asunnon varaamista ennen hlön/perheen Suomeen tuloa/kuntaan muuttoa ei ole voitu välttää vanhustenhuollon erityiset toimenpiteet 26 13

14 Pakolaisten vastaanoton kustannuksia korvautuu kunnalle myös muina valtionosuuksina Kunnan maahanmuuttajataustaisen väestön osuus vaikuttaa kunnan valtionosuuden määrään ja se lasketaan vieraskielisyyskertoimella Valtionosuuksiin sisältyy myös koulutustausta- ja työttömyyskertoimet tukevat kuntaa kotoutumisprosessin alkuvaiheen ylittämisessä -> pakolaisten työllistyminen saattaa kestää kantaväestöä kauemmin ja osalla vain vähän Suomessa tunnustettavaa koulutusta kotoutumisprosessin alkuvaihetta sekä tietä koulutukseen ja työelämään voidaan nopeuttaa mm. kotoutumispalveluilla ja kotoutumiskoulutuksella Kuntien muut tuki- ja rahoitusmahdollisuudet Pakolaisten vastaanottoa viime vuosina tuettu EU-rahoituksella ns. Sylvia-hankkeen (TEM) kautta Kunnille maksettu mm. laskennallisen korvauksen lisäkorvausta ja euron bonusrahaa uusille pakolaisten vastaanoton aloittaneille kunnille Vuosien 2016 ja 2017 osalta Sylvia-rahoituksen kohdentaminen vielä auki OKM jakaa valtionavustuksina rahoitusta mm. hankkeisiin, joilla tuetaan kotoutumista nuorisotyön ja kulttuurin avulla Kunnat voivat hakea ESR-rahoitusta kotoutumista tukeville hankkeille sekä Leader-rahoitusta kotouttamisen paikalliseen kehittämiseen maaseudulla Myös Raha-automaattiyhdistys rahoittaa erilaisia kotoutumista tukevia hankkeita TEM:n kotouttamisen osaamiskeskus voi tukea kotoutumista edistävää järjestötoimintaa 28 14

15 Maahanmuutto elävöittää kuntia pitkällä aikavälillä pakolaisten vastaanotto yksi askel Kunnan väestöpohja kasvaa Maahanmuuttajat usein elävöittävät ja monipuolistavat kunnan elinkeinoelämää ja tuovat mukanaan kansainvälistä näkökulmaa Kiintiöpakolaiset ovat yleensä perheitä, joissa on eriikäisiä lapsia voi olla merkitystä esim. peruskoulun tai muun opetus- ja koulutustarjonnan säilymiselle tai lisääntymiselle kunnassa Pakolaisten joukossa on samaa osaamispotentiaalia kuin muilla perusteilla Suomeen saapuneissa Vastaanottamalla pakolaisia kunta tukee osaltaan ihmisoikeuksien toteutumista sekä moninaista ja avonaista yhteiskuntaa 29 Parhaan hyödyn maahanmuutosta kunta saa panostamalla vastaanottoon ja kotoutumispalveluihin sekä avoimeen ilmapiiriin, jotta uusista tulijoista tulee pysyviä kuntalaisia

16 Kiitos! Yhteystiedot: Anne-Mari Suopajärvi Maahanmuuttopäällikkö, Lapin ELY-keskus p