Prosessoidut rakennusmateriaalit rakentamisessa: murskeet, sitomattomat rakenteet, sidotut rakenteet, päällystetekniikka. Prof.

Transkriptio

1 Prosessoidut rakennusmateriaalit rakentamisessa: murskeet, sitomattomat rakenteet, sidotut rakenteet, päällystetekniikka Prof. Terhi Pellinen

2 Luennon sisältö Määritelmiä Mihin prosessoituja kiviaineksia käytetään Mistä prosessoituja kiviaineksia saadaan Jaottelu alkuperän tai valmistustavan mukaan Ominaisuudet & luokittelu Käyttö sitomattomissa ja sidotuissa rakenteissa Päällystetekniikka, tie- ja katupäällysteet Asfaltin valmistus Päällystetutkimus 2

3 Oppimistavoitteet Ymmärtää prosessoitujen kiviainesten merkityksen ja ympäristövaikutukset yhteiskunnan raaka-ainehuollossa. Osaa kertoa miten kiviaineksia prosessoidaan ja mitkä ovat niiden tärkeimmät insinööriominaisuudet (rakenteiden mitoituksen ja käytön kannalta). Osaa pääpiirteissään kertoa mitä betoni ja asfaltti ovat ja mistä ja miten niitä valmistetaan ja käytetään. 3

4 Kiviainekset vrt. maamateriaalit Maamateriaaleja (soils) käytetään sellaisenaan. Esimerkkinä tien pohjamaa, jonka päälle rakennekerrokset tehdään. Kiviainekset (aggregates) ovat rakentamisessa käytettäviä rakeisia materiaaleja, jotka ovat erityisesti lajiteltuja sekä prosessoituja tiettyjen haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. 4

5 Mistä kiviaineksia saadaan? Luonnon hiekka- ja soraesiintymät: Luonnon eroosioprosessi Murskattu kallio (Louhinta) Kuonamurskeet ja kaivostoiminnan jäte Rakentamisen jäte Murskattu betonijäte ja asfalttirouhe Keinotekoiset ja prosessoidut tuotteet Muut kierrätys- ja sivutuotemateriaalit betonimurske 5

6 Luonnonvaraisten varantojen käytöstä siirrytty luvanvaraisiin prosessoituihin materiaaleihin Luonnosta otettu hiekka ja sora voidaan käyttää sellaisenaan tai prosessoida, kuten välpätä seuloa lajitteisiin ja pestä Luonnonsuojelullisista syistä ottolupia on rajoitettu ja enenevässä määrin on siirrytty louhittuihin materiaaleihin Kiven louhinta tuottaa louhetta ja murskatun kiven raakaainetta Murske (M) tai sepeli (S) on yhteisnimitys tuotteille, jotka on valmistettu murskaamalla luonnonkiviainesta tai keinotekoista kiviainesta. Louhimot ja murskauslaitokset tarvitsevat ympäristöluvat 6

7 Luonnon sorat ja hiekat Suomessa Jääkauden muovaamat soraharjut tärkeitä vedenottoalueita ja maisemallisesti arvokkaita Uudellamaalla otettu kiviaines Soraharju Renkomäki, Lahti 7

8 Kiviainekset, määritelmät Luonnon kiviainekset Mineraalinen kiviaines, jonka valmistuksessa on käytetty vain mekaanisia menetelmiä Keinokiviainekset Mineraalisesta materiaalista lämpökäsittelemällä tai muulla tavalla muunnettu teollisesti valmistettu kiviaines, esim. masuunikuona Uusiokiviainekset Kiviaines, joka on valmistettu aikaisemmin rakentamisessa käytetystä, epäorgaanisesta materiaalista, esim. betonimurske Asfalttirouhe (Reclaimed Asphalt Pavement, RAP) 8

9 Mihin kiviaineksia käytetään Käytetään yhdessä sideaineen kanssa muodostamaan sidottuja rakenteita: Betoni (Portland cement concrete) Asfalttibetoni = Asfaltti (Asphalt concrete) Käytetään sellaisenaan sitomattomissa rakenteissa: Tien pohja, jakava ja kantava kerros, ja sorateiden kulutuskerrokset Rautateiden raidesepeli Kaivantojen täytöt, lattialaattojen alla Kuivatusrakenteissa, padoissa, jne. 9

10 Asfalttibetoni Bitumi (5-10 massa-%) lämpötila ja kuormitusaika riippuvainen = visko-elastinen materiaali Enemmän bitumia, vähemmän lujuutta ja jäykkyyttä Kiviainekset (90-95 massa-%) mineraalijauhe, hieno- ja karkea rakeiset kivet (sisäinen kitka) Tyhjää tilaa = Ilmaa (n. 3-6 tilav-%) Lisäaineet muovit ja kumit bitumin lisäaineena kuidut SMA-massan lisäaineena lämpimät massat, viskositeetin alentajat, pinta-aktiiviset aineet 10

11 Betoni Vesi-sementtisuhde v/s määrittää betonin lujuuden, enemmän vettä vähemmän lujuutta vesi n. 6 massa-%, sementti n.14 massa-% sementti on hydraulinen sideaine, joka veden kanssa reagoidessaan liimaa kivet yhteen Elastinen materiaali, ei kuormitusaikariippuvuutta Kiviainekset (runkoaine n. 80 massa-%) Hiekka tai hienot kivet esim. 0-8 mm Karkeat kivet, esim mm Ilmaa (n. 6 tilavuus-%) Lisäaineet (notkistimet, hidastimet ja huokostimet) Huom! Entistä enemmän Suomessa siirrytty kalliomurskeeseen Muodonmuutoskokeet työstettävyydelle 11

12 Massa- vai tilavuus-%? Suomi24:- Suhde kuutio perusbetonia menee näin: vettä 150 kg, sementtiä 320 kg, kiviainetta 1800 kg ( sisältäen hiekkaa 0,6 m3 ja soraa 0,9 m3). Miten betonia siis tehdään? Tiheys = m = massa V = tilavuus m V Ilman määrä voi olla vain tilavuutena Massamäärät voidaan antaa myös tilavuutena Aineita sekoitettaessa oltava tarkkana kummasta on kysymys Yhdistetty tiheys on kääntäen verrannollinen komponenttien tiheyksiin. 12

13 Mursketta 13

14 Sepeliä (hienoaines puuttuu) 14

15 Tuntitehtävä: Pohdi mitä eroa on murskeella ja sepelillä? -vedenläpäisevyyden kannalta -routimisen kannalta -tiivistyvyyden kannalta -kantavuuden (kuormituskyvyn) kannalta Miten luokittelisit (erottelisit) materiaalit toisistaan? -tutkimusmenetelmät laboratoriossa 15

16 Jaottelu raaka-aineen, valmistustavan ja raekokojakauman perusteella Jaottelu voidaan tehdä raaka-aineen alkuperän (luonnon materiaalit vs. teollisuuden sivutuotteet) ja valmistustavan suhteen (murskaus, välppäys, seulonta): Esim. luonnonsorat ja hiekat (prosessoimatonta, seulottua tai välpättyä), murskeet: kalliomurskeet, soramurskeet, moreeni- ja kuonamurskeet sekä kivituhka, joka on kalliosta murskattua hiekan sijasta käytettävää materiaalia Esim. asfalttikiviainekset voidaan jakaa kolmeen ryhmään raekokojakauman perusteella (seulakoot vaihtelevat määrittävän tahon tai organisaation mukaan): Karkea kiviaines, jossa raekoko on 4 mm ja 45 mm välissä. Hieno kiviaines (hiekka), jossa raekoko on 0,063 mm ja 4 mm välissä. Täytejauhe tai filleri, jossa ainakin 70% läpäisee 0,063 mm seulan 16

17 Jaottelu tiheyden mukaan Kiviainekset voidaan myös jaotella tiheyden perusteella kolmeen ryhmään (yksikkö alla on Mg/m 3 ): Normaalit kiviainekset, joiden kiintotiheys on 2-2,75. Suurin osa kiviaineksista on tässä kategoriassa. Suomessa kiven tiheys on n. 2,65. Kevyet kiviainekset, joiden kiintotiheys on alle 1.4. Näitä käytetään kevytrakenteissa ja eristetarkoituksiin. Monet teollisesti tuotetut materiaalit kuten kevytsora tai vaahtolasi. Raskaat kiviainekset, joiden kiintotiheys on suurempi kuin 3. Tyypillisesti kiviaineksia, joiden kiintotiheys on n. 6 käytettään ydinreaktoreiden suojauksessa. Myös teräskuonalla kiintotiheys on 3. 17

18 Kiviainesten prosessointi Kaivu Louhinta Kuljetus Murskaus Lajittelu raekokoihin Peseminen 18

19 Murskaus, lajittelu ja kasalle varastointi Murskausmenetelmät jaetaan toimintaperiaatteen mukaan Puristavat murskaimet ja iskumurskaimet Menetelmän valintaan vaikuttaa kiven laatu, lohkeavuus ja kovuus sekä halutun lopputuotteen muoto ja laatu ja taloudellisuus 19

20 Matti Westerlund, Murskausprosessin automatisointi, Insinöörityö, Metropolian ammattikorkeakoulu,

21 Kiviainesten ominaisuudet Fysikaaliset ja geometriset ominaisuudet: vesipitoisuus, tiheys, veden imeytyminen (water absorptio), veden sitoutuminen (water adsorption), huokoisuus, rakeisuusjakauma, raekoko, pinnan karkeus Kemialliset ominaisuudet: oltava kemiallisesti stabiileja = ei reaktiivisia (mikroskooppiset ohuthie tutkimukset 0,03 mm näytteistä). Mekaaniset ominaisuudet Hyväksyttävät parametriarvot määräytyvät eri kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden toimesta aiotun käyttökohteen mukaan. Asfaltissa käytettävä kiviaines ei saa olla rapautunutta eikä rapautumisaltista. Kiviaines ei saa sisältää paisuvahilaisia mineraaleja. 21

22 Tiheys Kiintotiheys Suomessa kiintotiheys on n. 2,65 Mg/m 3 Irtotiheys (irrotettu) Irtotiheys 1,7-1,85 Mg/m 3 Tiivistymiskerroin n. 20 % Kalliolouheesta murskattua kiviainesta, maks. raekoko yleensä enintään 128 mm 22

23 Mekaaniset ominaisuudet Kulumiskestävyys (Abrasion resistance) - Kuluminen (materiaalia irtoaa) ja kiillottuminen (kitka) - Erittäin tärkeä ominaisuus, kun käytetään nastarenkaita Prosessoidun kiven puristuslujuus (Compressive Strength) Graniitti ja kalkkikivi MPa Hiekkakivi 40 MPa Basaltti 160 MPa Kiinteän (solid) kiven kimmomoduuli (Modulus of Elasticity) Graniitti ja kalkkikivi (puristuksessa) on GPa Hiekkakivi 7-45 GPa Prosessoidun kiven taivutuslujuus (Flexural strength) Graniitti ja kalkkikivi 8 15 MPa 23

24 Suomen kiviainekset Suomen kallioperä kuuluu vanhaan prekambriseen ( milj. vuotta sitten) peruskallioalueeseen. Suurinta osaa kallioperästä peittää viimeisimmän jäätiköitymisvaiheen ( v. sitten) nykyisen kaltaiseksi muokkaama, muutamasta metristä kymmeniin metreihin paksu irtomaakerros eli maaperä. Graniitti on tyypillinen syväkivi, jota on noin 50 % Suomen pinta-alasta Suomen kivet ovat maailman kovimpia Puristuslujuus jopa 400 MN/m 2 Vedenimeytyminen (absorptio) on vähäistä tai miltei olematonta koska kivet eivät ole huokoisia ERITTÄIN HYVÄÄ RAKENNUSMATERIAALIA Kiviainekset jaetaan syntytavan mukaan Syväkivet Pintakivet Sedimenttikivet Metamorfiset kivet 24

25 Nastarengaskuluminen 25

26 Pinta uutena Vt 7 Koskenlylä Loviisa Pinta 3 vuoden liikennekulutuksen jälkeen 26

27 NASTARENGASKULUTUSKESTÄVYYS Kuulamyllykoe (Nordic Ball Mill Test) EN Kiviainesnäyte on 1 kg fraktiota 11,2/16 mm kahteen osafraktioon jaettuna. Näytteen lisäksi myllyyn pannaan 2 litraa vettä ja 7 kg teräksisiä jauhinkuulia. Myllyä pyöritetään nopeudella 90 kierrosta minuutissa 5400 kierrosta eli noin 60 minuuttia. Kuulamyllyarvo on 2 mm seulan läpäisseen aineksen määrä jaettuna alkuperäisen näytteen määrällä (1 kg). Paras (I-luokan) kivi A N 7, jossa kuulamyllyarvo 7 Asfaltin kierrätyksellä pyritään käyttämään kova kivi uudelleen ja säästämään luonnonvaroja tärkeä tutkimuskohde Aalto-yliopistossa ja muualla. GTK tutkii Suomen kiviainesvaroja: jo tutkituista n kallioalueesta vain 1-2 %on ns. kovaa kiveä. Uusia alueita etsitään vuosittain. Kovaa kiveä ovat mm. Gurun graniitti sekä Pernajan ja Koskenkylän vulkaniitti. 27

28 Rakeisuus (Aggregate Gradation) Rakeisuuskäyrä kuvaa partikkelikokojakaumaa ja samalla veden suotautuvuutta. Rakeisuuskäyrää tehtäessä tutkitaan seulomalla materiaali eri seulakokoja käyttäen. Seulakoot vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Materiaalin seulojen läpäisyprosentit esitetään käyrän muodossa. Seulonta voidaan tehdä: kuivaseulontana pesuseulontana, jolla saadaan todellinen 0,063 mm seulan läpäisevä hienoainesmäärä alle 0,063 mm materiaalin rakeisuus pitää määrittää hydrometrimenetelmällä 28

29 Rakeisuus Hydrometrikoe Pesu- ja kuivaseulonta Raekokosuhde C u = D 60 /D 10 Käytetään lajittuneisuuden mittana Kuvaus Raekokosuhde C u Tasarakeinen (uniformly graded) 5 Sekarakeinen > Suhteistunut (well graded) > 15 29

30 Esimerkki: Asfalttikiviaineksen seulakoot Suomessa (Asfalttinormit 2011) Seulat 0,063 2 mm ovat verkkoseuloja (wire mesh sieves), joissa neliömäiset aukot muodostuvat ristikkäin kudottujen lankojen väleihin. Seulat mm ovat reikäseuloja (perforated metal plate), joissa levyyn on tehty samankokoisia neliönmuotoisia aukkoja verkkoseula reikäseula Eri perusseulakokojen aukkojen nimelliskoot, standardi SFS-EN 933-2: 125 mm 63 mm 31,5 mm 16 mm 8 mm 4 mm 2 mm 1 mm 0,500 mm 0,250 mm 0,125 mm 0,063 mm 30

31 Pesuseulonta (rakeisuuskäyrän määritys) Pesuseulonta Kuivaa ja punnitse kiviaines Pese näytteessä oleva hienoaines läpi 0,063 mm seulan kunnes vesi on puhdasta Kuivaa seulalle jäänyt kiviaines Kuivaseulonta Punnitse näyte ennen seulontaa Seulo (ravista mekaanisesti n. 15 min.) näyte standardin mukaisesti seulasarjalla Punnitse seuloille jäänyt kiviaines ja laske rakeisuuskäyrä Huom. Vain pesuseulonnalla saadaan hienoaineksen todellinen määrä näytteessä 31

32 Maalajiluokitukset ja kiviainesluokitukset InfraRYL 2010 osa 1: Väylät ja alueet InfraRYL 2006 osa 2: Järjestelmät ja täydentävät osat Geologinen luokittelu Geotekninen luokittelu pohjarakentamisessa Rakennetekninen maalajiluokitus (vanha) Geotekninen maalajiluokitus 70-luvulta: GEO-luokitus Eurokoodin mukainen luokitus: ISO-luokitus (InfraRYL) Teiden rakennekerrosten rakentaminen Liikenneviraston luokittelu alusrakenteelle eli pohjamaalle Liikenneviraston luokittelu tierakenteessa käytettäville penger- ja kerrosmateriaaleille (TYLT) Asfalttinormit 2011 asfalttikiviaineksille (PANK ry) Tekniset ohjeet Saatavana USCS (Unified Soil Classification System), AASHTO jne. 32

33 Maalajitteet ja raekoot Clay Cl Silt Si Sand Sa Gravel Gr Cobbles Co Boulder Bo Large Boulder LBo Fine F Medium M Coarse C 33

34 Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset =TYLT TYLTin osassa penger- kerrosrakenteet on luokiteltu jakavan ja kantavaan kerrokseen kelpaavat rakeisuusluokat. Kantava kerros: Tyyppirakeisuudet 0/32, 0/40, 0/45, 0/56 ja 0/63 mm Jakava kerros: Tyyppirakeisuudet kuten yllä plus 0/80 mm Alle 0,063 mm läpäisy: - kalliomurskeet 7%, soramurskeet 9% Kivet mm Louheen lohkarekoko mm Esimerkki: kantavan kerroksen 0/45 mm tyyppirakeisuus (katkoviiva) ja yksittäisrakeisuuksien ohjealue 34

35 Tierakenteen kaksi tehtävää Asfalttipäällyste antaa tasaisen ja turvallisen ajopäällysteen Asfalttipäällyste suojaa tierakennetta estäen veden tunkeutumisen Tien rakennekerrokset Pohjamaa Tien rakennekerrokset vaimentavat routanousujen vaikutusta ja estävät niitä Tien rakennekerrokset välittävät liikenteen kuormituksen pohjamaahan Tiepenger -Geotekninen pohjanvahvistus, perustaminen ja kuivatuksen suunnittelu tien penkereille -Luiskien vakavuus (stabiliteetti) 35

36 Penger- ja kerrosrakenteet Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset = TYLT 5 Kuivatus Routimisen ehkäisy Kantavuuden lisäys ,2 estää kapillaarisen veden nousun ja kerrosten sekaantumisen 3,4 murske kuivattaa rakennetta pintavesistä lisätä kerrospaksuutta ja vähentää routimista routimattomia materiaaleja vähäinen Merkittävä vaikutus, myös pohjan muotoiluun 5 estää veden pääsy pinnalta pääasiallinen tehtävä Inrfa-RYL:n mukaan Suodatin: hiekkaa Jakava: soraa ja mursketta Sitomaton kantava mursketta Vedenläpäisevyys kasvaa 36

37 Asfalttityypit ja stabilointi kalkkistabilointia 37

38 Louherakenteet Kantava kerros tehdään louheesta, Päällysrakenteen yläosa Päällyste Kantava kerros Pinnan tasaus Kiilaus Päällysrakenteen alaosa tai penger Louhe < 600 mm < 2/3 kerrospaksuus Pehmeiköillä 200 mm sorakerros suodattimen päälle Suodatinkerros 300 mm 38

39 On tärkeää tehdä irtilouhinta siten, että lohkareet ovat irti toisistaan ja vesi pääsee valumaan pois -- muuten vesi jäätyy rakenteessa ja laajetessaan aiheuttaa vakavia routaongelmia irtilouhinta peruskallio 39

40 Rautateiden rakenteet Tukisepeli 40

41 Erikoisrakenteet Betoni Asfaltti Kiviaines 41

42 Päällystetekniikka Parking lots Path Ways Sports Facilities Airfields Arterial and Highways Recreational Facilities Prof.T. Pellinen 42

43 Luonnonkivet, betonikivet ja betonilaatat 43

44 Asfalttityypit [EN standardin mukainen nimeäminen] Asfalttia on montaa eri tyyppiä ja valinta tehdään käyttökohteen ja haluttujen ominaisuuksien perusteella: Asfalttibetoni (AB) [asphalt concrete (AC)] on tiivis yleispäällyste, joka sopii kaikkiin kohteisiin. Pyöräteillä ja jalkakäytävillä käytetään pienempää maksimiraekokoa. Kivimastiksiasfaltti (SMA) [stone mastic asphalt (SMA)] on kovaa nastakulutusta kestävä vilkkaasti liikennöityjen teiden kulutuskerros [surface cource]. Vettä läpäisevänä ei yksinään sovellu siltojen päällysteeksi vaan alla on oltava tiivistä asfalttia. Avoin asfaltti (AA) [porous asphalt (PA)] on vettä läpäisevä ja liikenteen melua vaimentava hiljainen päällyste. Ei kuitenkaan kestä nastarengaskulutusta, joten ei sovellu pääteille ja vilkkaasti liikennöidyille kaduille. Valuasfaltti (VA) [mastic asphalt (MA)] on tiivis täysin vettä läpäisemätön erikoispäällyste mm. kaatopaikkojen pohjarakenteisiin ja siltojen vedeneristykseen. EN standardi : AC 16 surf 70/100 Asfalttityyppi: asfalttibetoni Maksimiraekoko; 16 mm Massan käyttökohde: kulutuskerros Bitumin kovuus (tunkeuma): 70 Käytetty massamäärä: 100 kg/m 2 44

45 Päällystämiskohteet Uudisrakentaminen Päällystys murskeen päälle Murskeen oltava riittävän kantavaa, että uusi päällyste saadaan tasaiseksi Kaadot (sivu- ja pituuskallistukset) ja korkeustaso oltava oikein Ylläpito Uudelleenpäällystys yleensä vanhan päällysteen päälle. Vanhan päällysteen käsittely eli urien poisto Useita eri menetelmiä käytössä 45

46 Päällystystyöt Massan valmistus Aseman kapasiteetti (tonnia/tunti) tärkeä mitoitusparametri kuljetusten ja levityksen suunnittelussa Kuljetus Kuljetusmatka (massan jäähtyminen) otettava huomioon Levitys ja tiivistys Jyräyskapasiteetti (jyrien paino ja lukumäärä), lämpötilat Laadunvalvonta Laadunohjaus (Quality control) - urakoitsija Laadunvarmistus (Quality assurance) - tilaaja 46

47 Massan valmistus Asfalttiasema (koneasema) Kiinteä tai liikkuva Annos tai rumpusekoitteinen asema rumpuasema annosasema 47

48 Asfalttiasema Asfalttiasema tarvitsee joko ympäristöluvan (raskas ja hidas) toiminnan rekisteröimisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Kiviaineksen kuivatuksessa syntyvän pölyn talteenotto Milloin voi rekisteröidä (kaikki edot täytyttävä)? asfalttiaseman sijoituspaikka ei ole asemakaavan vastainen asfalttiasema ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella asfalttiaseman toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta naapurustolle (laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 1 momentti) asfalttiaseman toiminnasta ei aiheudu vesistön pilaantumista (vesilaki (587/2011) 3 luku) asfalttiaseman jätevesien johtamisesta ei aiheudu ojan, lähteen tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun noron pilaantumista ja asfalttiasema ei ole osa direktiivilaitoksen toimintaa. 48

49 Kiviainesvarastot Asfalttiasemalla kiviaineslajitteet varastoidaan yleensä avoimiin varastokasoihin. Varastoinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että eri lajitteet eivät pääse sekaantumaan toisiinsa. Kasojen teossa varottava lajittumista (isot kivet erkanevat ja valuvat kasojen reunoille) 49

50 Lajittuminen ongelmana Lajitteet erottava aita Kasojen teossa varottava lajittumista (isot kivet erkanevat ja valuvat kasojen reunoille) 50

51 Levitys ja tiivistys Massa jäähtyy kuljetettaessa Jyräyskapasiteetin oltava riittävä Kuumamassat ( C) Lämpimät massat ( C) Kylmämassat (0-15 C) Massan välivarasto (material transfer vehicle) Ei vielä yleinen Suomessa, mutta kokeiluja tehty ja tulokset ovat myönteisiä, vähentää lajittumaa Lämpökamerakuvaa Kuormalajittumaa Ei kuormalajittumaa, käytetty massan välivarastointia 51

52 Kuonamurskeet asfaltissa Okto-murske OKTO-murske on Outokummun Tornion ferrokromitehtaan kuonaa, jota käytetään etenkin Oulun alueella vilkasliikenteisten maanteiden asfalttipäällysteissä sen hyvän nastarengaskulutuskestävyyden takia. OKTO-murske on hyvin kovaa ja sitä ei juuri irtoa asfaltista pölynä, joten se on ympäristöystävällistä. 52

53 OKTO-mursketta sisältävä asfalttipöly ja autojen hammasrattaiden vauriot Syksyllä 2013 lehdistössä uutisoitiin mysteeripölystä, joka kerääntyy autojen moottoritilaan ja rikkoo autojen jakopään hammashihnoja ja hammaspyöriä Oulun alueella. Salaperäisen pölyn arveltiin olevan peräisin OKTO-murskesta. Aalto-yliopisto tutki asiaa Liikenneviraston toimeksiantona yhteistyössä Lapin AMK:n kanssa. 53

54 Reiät tiessä ja päällysteiden huono kunto mistä johtuu? 54

55 Aalto-yliopisto: Tutkimus ja kehitys päällystetekniikassa Bitumin reologia (virtausominaisuudet) Kiviainekset ja täytejauheet ja niiden mekaaniset ja kemialliset ominaisuudet Asfalttimassat ja päällysteet ja niiden mekaaniset ominaisuudet (jäykkyys ja lujuus, halkeilu) Asfaltin kierrätys (recycling) Leikkausreometri DSR FT-IR 55