M U L T I M Ä K I I I A s e m a k a a v a

Transkriptio

1 Työ nro..0 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS M U L T I M Ä K I I I A s e m a k a a v a K A A V A S E L O S T U S, l u o n n o s Kaavoitusohjelman työ nro KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo..0 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 MULTIMÄKI ASEMAKAAVASELOSTUS Asemakaava koskee Pielisensuun kylän tiloja :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, 0:, 0:, 0:, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, 0:, 0:, 0:, 0:0, :, :, :, :, :, :, Kontron yksityistien aluetta ja Iiksenjoen vesialuetta :. Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Multimäen () kaupunginosan korttelia sekä katu- ja virkistysalueita. Asemakaavalla muodostuu Joensuun kaupungin Multimäen () kaupunginosan korttelit,, katu-, vesi-, virkistys- ja suojaviheralueet. Kaavoitusohjelman työ nro. Suunnittelualue on rajattu kartalle katkoviivalla Joensuu..0 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 SISÄLLYSLUETTELO TVISTELMÄ... LÄHTÖKOHDAT.... SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA..... Alueen yleiskuvaus..... Luonnonympäristö..... Rakennettu ympäristö..... Maanomistus.... SUUNNITTELUTILANNE..... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET.... KAUPUNGIN STRATEGIOIDEN ASETTAMAT TAVOITTEET.... SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana... 0 VAIHTOEHDOT... 0 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU.... KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT.... ALUEVARAUKSET..... Korttelialueet..... Muut alueet.... KAAVAN VAIKUTUKSET..... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön..... Vaikutukset luonnonympäristöön..... Yritysvaikutusten arviointi..... Vaikutukset liikenteeseen..... Muut vaikutukset.... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... TOTEUTUS... SUUNNITTELUVAIHEET... TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LTTEET. Asemakaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma..0. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet ERILLISLTTEET. Multimäki kunnallistekniikan yleissuunnitelma, Suunnitelmakartta, luonnos, Sito Oy. Rakennettavuusselvitys, Sito Oy. Liikenteellinen tarkastelu, Sito Oy. Multimäen osayleiskaava Ympäristöselvitys, maisema ja kulttuuri, Joensuun kaupunki, kaavoitus. Multimäen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy. Meluselvitys, Ramboll Oy

4 TVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Multimäen asemakaava on lähtenyt liikkeelle Joensuun kaupungin aloitteesta keväällä 0. Multimäki on osoitettu Joensuun kaupunginvaltuuston..0 hyväksymässä Multimäen osayleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Kaupungin elinvoimaisuuden ja kehityksen kannalta on tärkeää, että pientalotonttien kysyntään pystytään vastaamaan. Multimäen alue asemakaavoitetaan ja rakennetaan vaiheittain tonttien kysynnän mukaan. Asemakaavan ratkaisut mukailevat osayleiskaavassa asetettuja linjauksia. Alueesta rakennetaan pientalovaltainen. Asemakaavassa osoitetaan Multimäen keskus. Keskukseen tulee kortteli päivittäistavarakaupalle ja alueen muille palveluille. Keskustan ympärille osoitetaan tiiviimpää yhtiömuotoista rakentamista. Myös pääkatu Karsikosta Multimäen läpi Ilomatsitielle merkitään asemakaavaan. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä..0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä....0 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa..0 Karsikon koululla, os. Pohjolankatu. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja maanomistajille lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla osallistujaa. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja internetsivuilla ja maanomistajille lähetetään tiedote. Vireilletulovaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot sekä vastineet niihin ovat liitteenä kaavaselostuksessa. Toteuttaminen Alueen rakentaminen aloitetaan tämän hetkisten suunnitelmien mukaan vuonna 0. Aloitusajankohta voi siirtyä tonttien kysynnän vuoksi. Multimäki I alue rakennetaan louun, ennen kuin Multimäki alueen rakentaminen aloitetaan. Kunnallistekniikka rakennetaan vaiheittain tontinluovutuksen tahdin mukaisesti. Asemakaavaluonnos, liite

5 0: : : : : : 0: 0: : : : : : : : : : : : : : : : : : :0 : : : : 0: 0: : : 0: : : :0 : : : : : : : : : : : :0 0: 0: 0: 0: 0: 0: 0: : : : 0: 0: : : Piikuja Karhikuja Kuokkakuja Varstakuja Haravakatu Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarhantie Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie Hyväriläntie Iiksenvaarantie Kissamäentie Valkamantie Mattilantie Eerikkäläntie Junnunkuja Iiksenportti M M m Iiksenjoki Iiksenjoki pmo Iiksenjoki X rp rp rp rp rp rp rp rp rp rp rp rp rp rp rp a le KAUKONTYNPUISTO TAKAPELLONPUISTO 0 dba ajo luo luo luo luo luo 00 KULHONTIE ajo NATATIE HEINÄPELLON RÖLLITIE NURMIKKATI HELPITIE e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. PIKKUTILANTIE e=0. e= MULTIMÄKI KARSIKKO VL VL- AO- AO- AO- AO AO- VL- VL- VL- EV AO- VL W W VL VL AO- AO- VL ET AO YL LTE /

6 :0 0:0 0: : : : : : : : 0: 0: :0 : : : 0: : : 0: : : : : : : :0 : : :0 : : : : : : 0: 0: 0: 0: : : : : : : : : -0-0 Piikuja Karhikuja Kuokkakuja Varstakuja Haravakatu Tiluskaari Lypsytarhantie Palstatie Aholaidantie Saviahonkatu pmo tie? t rp rp rp 0 0 rp X rp x rp rp rp rp rp rp a le KAUKONTYNPUISTO TAKAPELLONPUISTO I/e=0, I/e=0, /e=0, /e=0, e=0. as as I/e=0, /e=0, I/e=0, e=0. luo hi 0 ajo NATATIE HEINÄPELLONTIE RÖLLITIE NURMIKKATIE LAUHATIE HELPITIE KASTIKKATIE KESANNONTIE TUURIKASTIE SAPILASTIE PIELESTIE HAASIONTIE TIMOTEINTIE HEINÄMIEHENTIE LUOKKITIE MULTIMÄENVÄYLÄ VILLIYRTINTIE MAKSARUOHONTIE SAVIKKATIE MAITOHORSMANTIE KETUNLEIVÄNTIE SUOLAHEINÄNTIE MESIANGERVONTIE VUOHENPUTKENTIE PUNTARPÄÄNTIE SAVIKANPUISTO KETTUVAARANTIE e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. dba e=0. dba as as as as as as as as as e=0. e=0. /e=0, 000 I/e=0, /e=0, MULTIMÄENVÄYLÄ HEINOLANPUISTO e=0. () e=0. I/e=0, /e=0, as as as as as as as as as as as as as as as as as IV IV IV e=0. e=0. e= MULTIMÄKI VL VL- VL- VL AP AO- AO- AO- AO- AO- AO- AO- AO- KTT KTT AO- AO AO AO- AO- AO- AO- AKR AP AP AO- AO- AO- AO- AO- VL VL EV EV VL- VL- VL W AP ET ET AO- PL- PL- KL AL AKR AKR LPA AO- AKR AK AK VL ET YL LTE /

7 LTE / ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK AKR AP AO AO- AL PL- KL KTT VL VL- VL- LPA ET EV W Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa vain yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, ellei erillisellä kaavamääräyksellä muuta määrätä Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Lähipalvelu- ja asuinrakennusten korttelialue Liikerakennusten korttelialue Yhdistetty liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialue Lähivirkistysalue Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue Avoimena säilytettävä lähivirkistysalue Autopaikkojen korttelialue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Suojaviheralue Vesialue.

8 LTE / YL Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. KAR 0 MULTIMÄENV 000 as I/e=0, e= Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Suurin sallittu asuntojen lukumäärä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Merkintä, jossa roomalainen numero ilmoittaa suurimman sallitun kerrosluvun ja jälkimmäinen luku tätä vastaavan tonttitehokkuuden Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.

9 LTE / 0000 Rakennusala. 000 Ohjeellinen rakennusala Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. dba le 0000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 00 dba. 000 Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puurivi Katu. 00 Ulkoilureitti, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. 000 Moottorikelkkareitti, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. hi ajo Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. 000 Katualueen osa, jolla ajoradalle on rakennettava hidaste Ajoyhteys Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen.

10 LTE / a 0000 Kadun tai liikennealueen alittava kevyen liikenteen yhteys Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. (,,) luo 0000 Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. YLEISET MÄÄRÄYKSET AO- ja AO-- KORTTELIALUEET. Tontit on aidattava. Korttelirajoilla tulee käyttää pensasaitaa.. Julkisivumateriaalina on käytettävä kiviaineisia rakennusmateriaaleja tai puuta peittomaalattuna tai molempia.. Asuinrakennusten välisen etäisyyden on oltava vähintään kahdeksan metriä. Asuinrakennusta ei saa sijoittaa neljää metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa.. Katualueen puoleisen asuinrakennuksen rakennusalan saa ylittää kuistilla, katoksella tms. vähäisellä asuinrakennuksen osalla enintään kaksi metriä ja enintään neljän metrin matkalla.. Kattojen värin tulee kortteleissa, ja - olla punainen ja muissa kortteleissa tumman harmaa tai musta.. Tontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa talousrakennuksia ja katoksia, joiden ala saa olla yhteensä enintään m, runkosyvyys enintään metriä ja rakennuksen harjan korkeus lattiasta mitattuna enintään, metriä. Paritalotonteilla talousrakennusten ja katosten yhteinen ala saa olla enintään 0 m. Talousrakennusten kerrosalaan laskettava osa sisältyy tontin kokonaisrakennusoikeuteen.. Talousrakennuksen tai katoksen saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle. Talousrakennuksen tai katoksen etäisyyden tontin rajoista on oltava vähintään metriä, tontilla olevista rakennuksista vähintään metriä ja katualueesta vähintään metriä. Naapuritontin asuinrakennuksesta etäisyyden on oltava vähintään metriä.. Asuinrakennusten lattiatason alin korkeusasema on +. N0.

11 AP- JA AKR- KORTTELIALUEET LTE /. Huoneistot on rakennettava siten, että niihin pääsee luonnonvaloa vähintään kahdesta ilmansuunnasta.. Tontit on aidattava korttelirajoiltaan pensasaidalla.. Julkisivumateriaalina on käytettävä puuta peittomaalattuna tai kiviaineisia rakennusmateriaaleja tai molempia. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. Rakennuksen porrastamaton julkisivupituus saa olla enintään metriä.. Asuinrakennusta ei saa sijoittaa neljää metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa.. Talousrakennuksen tai katoksen saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle. Talousrakennuksen tai katoksen etäisyyden tontin rajoista on oltava vähintään metriä, katualueen rajasta metriä ja tontilla olevista rakennuksista vähintään metriä. Naapuritontin asuinrakennuksesta etäisyyden on oltava vähintään metriä.. Kattojen värin tulee kortteleissa, ja olla punainen ja muissa kortteleissa tumman harmaa tai musta.. Tonteille on varattava leikkiin tai asukkaiden muuhun oleskeluun tarkoitettua aluetta vähintään 0 prosenttia tontin pinta-alasta. Alueen on oltava yhtenäinen.. Osoitetusta rakennusoikeudesta enintään 0 % saadaan rakentaa lähipalvelu-, työ- ja kokoontumistiloiksi sellaista toimintaa varten, mikä ei aiheuta ympäristölleen kohtuutonta haittaa melun, tärinän, ilman pilaantumisen eikä liikenteen muodossa. AK- ja AL- KORTTELIALUEET. Julkisivumateriaalina on käytettävä puuta peittomaalattuna tai kiviaineisia rakennusmateriaaleja tai molempia. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. Rakennuksen porrastamaton julkisivupituus saa olla enintään metriä.. Talousrakennuksen tai katoksen saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle. Talousrakennuksen tai katoksen etäisyyden tontin rajoista on oltava vähintään metriä ja tontilla olevista rakennuksista ja katualueesta vähintään metriä. Naapuritontin asuinrakennuksesta etäisyyden on oltava vähintään metriä.. Tonteille on varattava leikkiin tai asukkaiden muuhun oleskeluun tarkoitettua aluetta vähintään 0 prosenttia tontin pinta-alasta. Alueen on oltava yhtenäinen.

12 . AL- korttelialueen asiakkaiden autopysäköinti on sijoitettava LPA -korttelialueelle. LTE /. Liiketilojen pääjulkisivut on sijoitettava LPA -korttelialueen puoleiselle sivulle.. AK- kortteleissa osoitetusta rakennusoikeudesta enintään 0 % saadaan rakentaa lähipalvelu-, työ- ja kokoontumistiloiksi sellaista toimintaa varten, mikä ei aiheuta ympäristölleen kohtuutonta haittaa melun, tärinän, ilman pilaantumisen eikä liikenteen muodossa.. AK- ja AL-kortteleissa merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - porrashuonetilojen 0 kerrosneliömetriä ylittävän osan kussakin kerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä. Edellä mainituiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. - talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin. YL-KORTTELIALUE. Tontti on aidattava.. Istutettavalle alueen osalle on istutettava puurivi, jossa puiden välinen eräisyys saa olla enintään metriä. PL- -KORTTELIALUEET. Jos tontteja käytetään asuntorakentamiseen, niissä on noudatettava samoja määräyksiä ja yleisiä määräyksiä kuin AO -korttelialueilla.. Julkisivumateriaalina on käytettävä puuta peittomaalattuna tai kiviaineisia rakennusmateriaaleja tai molempia. Rakennuksen porrastamaton julkisivupituus saa olla enintään metriä.. Kattojen värin tulee korttelissa olla punainen ja muissa kortteleissa tumman harmaa tai musta. KL -KORTTELIALUE. Asiakkaiden autopysäköinti on sijoitettava LPA -korttelialueelle.. Liiketilojen pääjulkisivut on sijoitettava LPA -korttelialueen puoleiselle sivulle. Liiketilojen pääsisäänkäynnit on sijoitettava ensisijaisesti LPA -alueen puoleiselle sivulle.. Ilmanvaihto- ja tuuletuskojeet on suunniteltava ja sijoitettava niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua asutuksen suuntaan.. Lastauslaituri on sijoitettava niin, että lastaustoimenpiteet eivät häiritse asutusta.

13 LTE / KTT -KORTTELIALUEET. Kortteleissa tapahtuvan toiminnan on oltava ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta.. Rakennusten julkisivuista on suunniteltava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia.. Tontit on aidattava virkistys- ja suojaviheralueisiin rajoittuvilta sivuiltaan. Aidan tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen.. Multimäenväylän puoleisella korttelialueen sivulla olevalle istutettavalle alueen osalle on istutettava puurivi. Puiden välinen etäisyys saa olla enintään metriä. LPA -KORTTELIALUE. Katualueiden puoleisille korttelin reunoille on istutettava tai säilytettävä puurivi. Puiden välinen etäisyys saa olla enintään metriä.. LPA-alueelle on rakennettava turvalliset jalankulkuyhteydet autopaikoilta KL- ja AL-kortteliin.. LPA-korttelin itäreunaan on rakennettava kulkureitti jalankululle ja pyöräilylle. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Autopaikkoja on varattava vähintään seuraavat määrät: - erillispientalot: autopaikkaa asuntoa kohden - rivitalot ja kytketyt talot:, autopaikkaa asuntoa kohden - kerrostalot AKR-korttelialueilla : yksi autopaikka asuntoa kohden - kerrostalot AK- ja AL-korttelialueilla: yksi autopaikka kerrosalan alkavaa k-m kohden - yksityiset ja julkiset lähipalvelut: yksi autopaikka kerrosalan alkavaa k-m kohden - liiketilat: yksi autopaikka kerrosalan alkavaa 0 k-m kohden - toimistot: yksi autopaikka kerrosalan alkavaa 0 k-m kohden - teollisuusrakennukset: yksi autopaikka kerrosalan alkavaa 00 k-m kohden. AP-, AKR-, AK-, AL-, YL- ja PL- -tonteilla pysäköintialueet on erotettava istutuksin jalankulkuun ja oleskeluun tarkoitetuista alueista. Autopaikat on jaettava istutuksin enintään 0 autopaikan kokoisiin ryhmiin.. Kadulle päin avautuvaa autopaikkaa tai -suojaa ei saa sijoittaa metriä lähemmäksi katualuetta.

14 LTE 0 / POLKUPYÖRÄPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET.Polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään seuraavat määrät: - polkupyöräpaikkaa asuntoa kohden - yksityiset ja julkiset lähipalvelut, yleiset rakennukset, liiketilat ja toimistot: yksi polkupyöräpaikka alkavaa 0 k-m kohden - teollisuusrakennukset: yksi polkupyöräpaikka alkavaa 00 k-m kohden AK-, AL-, AP-, AKR-, KL-, KTT- ja PL--korttelialueita koskevat polkupyöräpaikka määräykset:.. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien tai asuntojen sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen.. Pyöräpaikoituksesta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille.. Vähintään neljäsosa asuntojen polkupyöräpaikoista on sijoitettava ulkoiluvälinevarastoon.. Vähintään puolet ulkona olevista pyöräpaikoista on katettava.. Henkilöautojen asiakaspaikoitusalueella, kulkuyhteyksien liikenneväyliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynneille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla ajoväylillä.

15 LTE / Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (/) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU Karsikon kaupunginosan virkistys- ja erityisalueiden asemakaavan muutos. Multimäen kaupunginosan korttelin osan sekä virkistys- ja katualueiden asemakaavan muutos. Karsikon kaupunginosan kortteli 0 sekä virkistys-, erityis ja vesialueiden asemakaava. Multimäen kortteleiden,, - sekä erityis-, katu-, virkistys- ja vesialueiden asemakaava. (Multimäki ) KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm..0 Mk : 000 Arkisto Suunn. Juha Pasma / Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Juha Pasma/Heini Sorsa

16 LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen länsireuna sijaitsee noin, kilometrin päässä Joensuun kaupungin keskustasta. Alueella sijaitsee muutamia vanhoja asuinpaikkoja ja jonkin verran peltoa. Suurimmaksi osaksi alue on metsätalouskäytössä. Iiksenjoen reunoilla sijaitsee peltoja... Luonnonympäristö Kontrontieltä avautuu peltomaisemia kohti Iiksenjokea. Peltoja on Iiksenjoen molemmin puolin. Iiksenjoki on rauhallisesti virtaava, sameavetinen ja melko kapea joki. Alueen maasto on hyvin tasainen. Maanpinnan korkeus vaihtelee tasolla +, +, N0. Rakennettavuus selvityksen mukaan suunnittelualueella pohjamaana on päällimmäisenä - metriä paksu hiekkakerros, jonka alta alkaa silttiä ja savista silttiä sisältävä kerros. Silttikerroksen alla on moreenikerros, metrin syvyydessä. Pohjois-Karjalan ELY- keskus on suosittanut alimmaksi rakentamisen korkeudeksi Pielisjoen rannalla Utran kohdalla +, N0. Tätä korkeutta käytetään nyt myös Iiksenjoen rannalla suunnittelualueen kohdalla. Alimmalla rakentamisen korkeustasolla tarkoitetaan sitä korkeutta, jossa ylin vedenpinta ei vielä nouse rakennusten rakenteissa kapillaarisen vedennousun katkaisevaan kerrokseen. Kun oletetaan, että perustan korkeus on 0, metriä kapillaarisen vedennousun katkaisevan kerroksen alapinnan ja rakennuksen lattian välissä, lattian korkeustasoksi tulee +, N0... Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen eteläreunassa kulkee Ilomatsintie (kantatie ). Ilomantsintie on melun lähde alueella ja sen pohjoispuolelle tullaan rakentamaan melunsuojaus. Vanhoja rakennuspaikkoja alueella on kaaletta. Kaksi rakennuspaikkaa sijaitsee Iiksenjoen rannalla Kulhontien vieressä, kaksi Kontrontien varrella, yksi Iiksenjoen länsipuolisella alueella ja kaksi Kontrontieltä itään päin. Multimäki I alueen ensimmäiset tontit on luovutettu alkuvuodesta 0 ja taloja rakennetaan. Multimäen I alueen kautta Multimäen alueelle rakennetaan jalankulun ja polkupyöräilyn reitit sekä katuyhteydet.

17 Lähimmät palvelut sijaitsevat Karsikossa. Kissamäen päiväkodille on matkaa katua pitkin suunnittelualueen keskeltä noin km. Karsikon koululle, kirjastolle ja lähimmälle päivittäistavarakaupalle matkaa on noin, km. Kulhontietä pitkin kulkee paikallisliikenteen bussireitti. Vuorot kulkevat arkisin tunnin välein klo Viikonlouna harvemmin... Maanomistus Suurimman osan alueen maista omistaa kaupunki. Alueella on myös yksityistä omistusta. Alla olevassa kuvassa esitetään alueen maanomistuksen tilanne. Keltaisella sävytetyt alueet omistaa Joensuun kaupunki. Vaaleanpunaisella sävytetyt alueet omistaa kaupunki, mutta ne ovat vuokrattuna yksityisille. Valkoisten alueiden maanomistus kuuluu jollekin muulle kuin kaupungille. Ilomantsintien ja Kulhontien omistaa valtio. Maanomistuksen tilanne..0.. SUUNNITTELUTILANNE.. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat, ja -vaiheen maakuntakaavat. Neljännen vaiheen maakuntakaavan luonnos on valmistunut.

18 Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaavan neljäs vaihe ei ole tuomassa muutosta Multimäen asemaan. Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yleiskaava 00 on hyväksytty seutuvaltuustossa..00. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen..00 ja yleiskaava on tullut voimaan..00. Yleiskaavassa suunnittelualue on uusi ja olennaisesti muuttuva pientalovaltainen asuntoalue. Multimäen osayleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Multimäen osayleiskaavan..0,. Osayleiskaavassa on osoitettu asuinpientaloalueet (AP), virkistysalueet (VL), palvelujen, hallinnon ja kaupan alueet (P), julkisten palvelujen ja hallinnon alueet (PY) ja suojaviheralueet (EV) sekä pääkatuyhteydet ja tärkeimmät kevyen liikenteen reitit. Ote Multimäen osayleiskaavasta. Rakennusjärjestys Asemakaava Pohjakartta Rakennuskiellot Kaupunginvaltuusto on..00 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan..00. Multimäen I vaiheen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain :n mukaista rakennuskieltoa.

19 Joensuun Strategiat Rajaton tulevaisuus 0-0 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 0 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt..0 kaupunkirakenneohjelman 0-0. Joensuun kaupungin maaperä- ja rakennettavuusselvitys, Insinööritoimisto Havetec Maaperä- ja rakennettavuusselvityksessä maa-alueet on luokiteltu seitsemään eri rakennettavuusluokkaan. Suunnittelualue kuuluu luokkaan IV. Luokan IV maaperä on rakennettavuusselvityksen mukaan löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, jolloin perustukset ja lattiat voidaan yleensä toteuttaa maavaraisina. Routasuojaus on tarpeen. Multimäki rakennettavuusselvitys, Sito Oy,..0 Sito Oy on Joensuun kaupungin toimeksiannosta laatinut asemakaavoitettavalle alueelle rakennettavuusselvityksen. Rakennettavuusselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Selvityksen mukaan Multimäen maaperä soveltuu pientalovaltaiseen rakentamiseen. Joensuun EMME- liikennemalli..0, Liikennemäärät vuonna 0 ja 00, Ramboll Finland Oy Joensuun liikennemäärät vuosille 0 ja 00 on tutkittu liikennemallin avulla. Mallinnuksen lähtötietona on käytetty Joensuun seudun maankäytön tilannetta kyseisinä vuosina. Multimäen osayleiskaava. Ympäristöselvitys, maisema ja kulttuuri. Joensuun kaupunki, kaavoitus, 00 Iiksenjoen länsipuolella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Iiksenjoen molemmin puolin on peltoja, jotka muodostavat maisemallisen kokonaisuuden ja pitkän avoimen maiseman Kontrontieltä joen ylitse Ilomantsintielle asti. Ilomantsintien vierusta on häiriöaluetta liikennemelun vuoksi. Alueet on huomioitu Multimäen osayleiskaavassa. Multimäen osayleiskaavan luontoselvitys. Linnusto ja kasvillisuus, Joensuun kaupunki, kaavoitus, 00 Selvityksessä on inventoitu alueen pesimälinnustoa, kasvillisuutta ja luonnonympäristöjä. Joensuu Multimäen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 00 Suunnittelualueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Joensuun Multimäen liikenneturvallisuusselvitys, Insinööritoimisto Liidea Oy,

20 Selvityksessä on tutkittu liikenneturvallisuutta Multimäen osayleiskaavaluonnoksen(..00) suhteen. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma, Multimäki Sito Oy on laatinut kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa on suunniteltu alueen liikenneverkko ja vesihuolto yhteistyössä Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kanssa. Yleissuunnitelman yhteydessä on tehty Multimäenväylän ja Ilomantsintien risteyksen liikennemäärien tarkastelu ja liittymän mitoitus liikennemäärien mukaan. Meluselvitys, Ramboll Oy, 0 Ramboll on laatinut meluselvityksen Ilomantsintien tiemelusta. Selvityksessä on tutkittu Multimäen uuden asutuksen suojaamista tiemelulta. Multimäen asuinalueen toteuttaminen edellyttää melusuojauksen rakentamista Ilomantsintien varteen. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta. Kaupunki varmistaa kaavoittamalla uusia asuinalueita, että tontteja on tarjolla pitkälle tulevaisuuteen. Tonttien saatavuus on yksi tekijä kaupungin vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden suhteen.. KAUPUNGIN STRATEGIOIDEN ASETTAMAT TAVOITTEET Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 0-0. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian..0 ( 0). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle.

21 Strategian toteuttamisohjelmat Kriittisiksi päämääriksi on nimetty ) yritysystävällisyys, ) vetovoima, ) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja ) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-0). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt..0, sekä valtuuston..0 hyväksymä Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-0 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 0 0: Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä

22 0 Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen. SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET Maakuntakaava Maakuntakaavan I vaiheessa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Maakuntakaavan. ja. vaiheessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu toimintoja. Maakuntakaavan. vaiheen ehdotuksessa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa suunnittelualue on uusi ja olennaisesti muuttuva pientalovaltainen asuntoalue... Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Suunnittelualueen rajaus on tarkentunut alueen itäreunassa asemakaavatyön edetessä. Länsireunan puolella asemakaavoitetun alueen YLkorttelialue on otettu mukaan suunnittelualueeseen katutilan leveyden laajentamisen vuoksi. Tavoitteisiin ei ollut tarpeen tehdä muutoksia. VAIHTOEHDOT Asemakaavaratkaisulle asetetut tavoitteet ja suunnittelualueen luonne ovat sellaiset, että ei ole tarpeen esittää eri kaavaratkaisuja. Asemakaavaratkaisua ohjaa Multimäen osayleiskaava. Osayleiskaavassa on osoitettu alueen läpi kulkeva ja sitä palveleva pääkokoojakatu sekä kevyen liikenteen reitit. Rajoja suunnittelulle ovat asettaneet alueen olosuhteet, kuten Ilomantsintie ja sen liikenne sekä maanomistuksen tilanne. Liikennejärjestelyt on suunniteltu kaupunkirakenneyksikössä. Kaupungin tavoitteita ovat olleet tehokas maankäyttö, toimivat eheät virkistysalueet ulkoilureitteineen ja toimivat liikennereitit.

23 Multimäen palvelualue on sijoitettu asemakaavassa keskemmäksi asutusta kuin osayleiskaavassa, jotta se olisi paremmin saavutettavissa myös jalan ja polkupyörällä. Palvelualueen saavutettavuus autolla ei heikentynyt, vaikka sen sijaintia muutettiin. Autolla palvelualueelle kuljetaan Multimäen kiertoliittymän kautta. Liikenneratkaisut on esitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa, joka on asemakaavaselostuksen liitteenä. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavan ratkaisu perustuu kohdassa esitettyihin tavoitteisiin. Kaupunki laajenee kohti itää Multimäen osayleiskaavan mukaisesti. Multimäestä tulee pientalovaltainen asuinalue. Perheille halutaan tarjota omakotitalotontteja Joensuun kaupungin läheisyydestä. Asemakaavassa osoitetaan pääkokoojakadun paikka ja sen liittymäkohta Ilomantsintiehen. Pääosa Multimäen autoliikenteestä pyritään tulevaisuudessa ohjaamaan Ilomantsintien kautta. Multimäen palvelualue on sijoitettu keskeisesti. Alue on helposti saavutettavissa jalan, polkupyörällä ja autolla. Lähimarketille on osoitettu oma tontti. Sen pohjoispuolella on tontti asumista ja palveluita varten. Tontille voi esimerkiksi rakentaa kerrostalon, jossa on palveluita ensimmäisessä kerroksessa ja asumista ylemmissä. Näiden kahden tontin länsipuolella on pysäköintialue palveluita varten. Palvelualueen lähiympäristöön on osoitettu kortteleita tiiviimpää yhtiömuotoista asumista varten. Tiiviimpi asutus palvelualueen ympärillä tukee palveluja. Sama vaikutus toimii myös toisinpäin, eli palvelut tukevat tiiviimpää asutusta. Ilomantsintien ja Multimäenväylän risteyksen läheisyyteen osoitetaan kaksi korttelia yritystoimintaa varten. Tonteille voi sijoittua esimerkiksi lähipalveluja ja muuta alueelle soveltuvaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta yritystoimintaa. Kun uusi asuinalue on rakennettu täysin valmiiksi, alueella tulisi olemaan noin 00 omakotitaloasukasta ja rivi- sekä pienkerrostaloasukkaita noin 0. Palvelualueen eteläpuolisiin kerrostalokortteleihin mahtuisi noin asukasta. Kerrostalokorttelit kuitenkin toteutuvat kokonaan vasta useamman vuoden kuluttua, kun aluetta on jo rakennettu pidemmälle. Näin on tapahtunut esimerkiksi Reijolassa ja Rantakylän Skilanpihassa. Nähtävissä on, että kotitalouksien koko jatkossakin pienentyy, jolloin yhtiömuotoinen asuminen tulee jatkossakin olemaan kysyttyä.

24 Asukasmäärän mitoitus on laskettu tonttien ja asuntojen lukumäärän perusteella. Omakotitalo ja paritalotontien asunnoille on arvioitu, asukasta tonttia kohden. AP- ja AKR- tonttien asunnoille on arvioitu asukasta asuntoa kohden. AL- ja AK- tonteille on arvioitu asukas k- m kohden.. ALUEVARAUKSET.. Korttelialueet AO- AP AKR AK AL Erillispientalojen korttelialue. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa vain yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, ellei erillisellä kaavamääräyksellä muuta määrätä. Korttelit ovat omakotitalotontteja ja paritalotontteja varten. Paritalojen tontit on erikseen merkitty kaksiasuntoisiksi tonteiksi. AO- tontteja kaavoitetaan kaaletta. Tonttien koko vaihtelee 000 m molemmin puolin. Rakennusoikeus määritetään tehokkuusluvulla e=o,. Kerrosluku kortteleissa on. Asuinpientalojen korttelialue. Korttelit on tarkoitettu rivi- ja paritalojen rakentamista varten. Tontteja kaavoitetaan kaaletta. Tonttien koko vaihtelee m paikkeilla. Kortteleiden rakennusoikeus on määritetty tehokkuusluvulla e=0,. Kerrosluku on. Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. Korttelit ovat rivitalojen ja pienkerrostalojen rakentamista varten. Tontteja kaavoitetaan kaaletta. Tonttien rakennusoikeus on määritetty tehokkuusluvulla. Tehokkuusluku on e=0, rakennettaessa yhteen kerrokseen. Kahteen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluku on e=0,. AKR-tontit on sijoitettu lähelle palvelualuetta. Tonttien koko vaihtelee m paikkeilla. Asuinkerrostalojen korttelialue. Multimäen palvelualueen viereen osoitetaan kaksi korttelialuetta kerrostaloja varten. Rakennusoikeus määritetään tehokkuusluvulla. Rakennettaessa korkeintaan kolmeen kerrokseen tehokkuusluku on e= 0,. Rakennettaessa neljään kerrokseen tehokkuusluku on e=0,. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Kortteli on Multimäen lähipalveluita varten. Se sijaitsee lähimarketin korttelin pohjoispuolella. Kortteliin voi rakentaa esimerkiksi kerrostalon, jonka alimmassa kerroksessa on liiketilaa ja ylemmissä kerroksissa asuntoja ja toimistoja. Rakennusoikeus on määritetty tehokkuusluvulla. Rakennettaessa kahteen tai kolmeen kerrokseen tehokkuusluku on e=0,. Rakennettaessa neljään kerrokseen tehokkuusluku on e=0,. Asiakaspysäköinti on rakennettava vieressä olevalle LPA- alueelle.

25 PL- Lähipalvelu- ja asuinrakennusten korttelialue. Kaksi omakotitalotontin kokoista aluetta osoitetaan lähipalvelu- ja asuinrakennusten korttelialueeksi yksityisiä päiväkoteja silmällä pitäen. Jos tonteille ei perusteta päiväkoteja, ne voidaan käyttää pelkästään asumiseen. Tehokkuusluvut ovat e=0, ja kerrosluvut. KL KTT ET LPA YL Liikerakennusten korttelialue. Kortteli on tarkoitettu Multimäen lähimarkettia varten. Tontin rakennusoikeus on 000 k-m ja kerrosluku. Lähimarketin asiakaspysäköinti on rakennettava vieressä olevalle LPA-alueelle. Yhdistetty liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialue. Ilomantsintien ja Multimäenväylän risteyksen läheisyyteen osoitetaan kaksi korttelia yritystoimintaa varten. Rakennusoikeus on määritetty tehokkuusluvuilla. Rakennettaessa yhteen kerrokseen, tehokkuus on e=0,. Rakennettaessa kahteen kerrokseen tehokkuusluku on e=0,. Kortteleiden pinta-ala on yhteensä lähes 000 m. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Korttelit ovat muuntamoita ja pumaamoja varten. Autopaikkojen korttelialue. Korttelialue on tarkoitettu Multimäen lähipalveluiden asiakkaiden autopaikoitusta varten. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Aiemmin asemakaavoitetun alueen YL-kortteli otetaan mukaan asemakaavaan, koska katualuetta on levennettävä vähäisesti linjaautopysäkin vuoksi... Muut alueet VL Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalueet on osoitettu Multimäen yleiskaavan linjausten mukaisesti. Iiksenjoen itäpuoliset lähivirkistysalueet katkovat kortteliryäitä alueen kaupunkikuvan monipuolistamiseksi. Virkistysalueille on osoitettu kattavasti ulkoilureittejä asukkaille. Hiihtoladun paikka on merkitty ulkoilureittinä varsinaisten kivituhkapintaisten jalankulku ja pyöräilyväylien viereen. Multimäen päävirkistysalue kaavoitetaan vasta seuraavissa vaiheissa koululle ja päiväkodille tarkoitetun korttelin viereen.

26 Iiksenjoen länsipuolisella virkistysalueella on laajoja luonnonarvoiltaan tärkeitä alueita. Länsipuolisella alueella kulkee latu, jota pitkin pääsee Repokalliolle asti. Multimäen ladut tullaan aikanaan liittämään Repokalliolle johtavaan latuverkkoon. VL- EV Katualueet Avoimena säilytettävä lähivirkistysalue. Entisiä peltoalueita säilytetään avoimina maisemallisista syistä. Suojaviheralue. Ilomantsintien viereen osoitetaan suojaviheralue tiemelun vuoksi. Kaupunki rakentaa suojaviheralueelle meluvallin uuden asutuksen kohdalla. Multimäen pääkadut on osoitettu osayleiskaavan linjauksen mukaisesti. Pääkatu rakennetaan vaiheittain Multimäen kasvaessa tonttien kysynnän mukaisesti. Suurin osa Multimäen liikenteestä ja Kulhon liikenne pyritään ohjaamaan Ilomantsintielle, kun koko pääkatuyhteys on rakennettu. Pääkatu on arvion mukaan valmis koko matkaltaan, Karsikosta Kulhontielle, 00-luvun alkupuolella. Pääkadun valmistuttua Multimäen suunnasta tulevaa Karsikon läpiajoa pyritään edelleen vähentämään. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma on liitteenä. Ennen katujen rakentamisen aloittamista tehdään varsinaiset yksityiskohtaiset kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. Vesialueet Iiksenjoen vesialue merkitään asemakaavaan.. KAAVAN VAIKUTUKSET.. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kontrontie korvataan kaduilla vähitellen Multimäen rakentamisen edetessä. Vanhoille Multimäen rakennuspaikoille kuljetaan jatkossa katuja pitkin. Alueelle rakennetaan uusi vesihuoltoverkosto. Vanha vesijohto korvataan uudella. Ilomantsintielle rakennetaan uusi liittymä Multimäen asuinalueelta... Vaikutukset luonnonympäristöön Luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet osoitetaan asemakaavassa. Merkittävät kohteet sijaitsevat Iiksenjoen länsipuolisella alueella. Asuinalueeksi osoitettavalla alue on pitkälti entistä pellonpohjaa ja metsätalouskäytössä olevaa metsää. Avoimina säilytettäviä peltoja (avoimena säilytettävä lähivirkistysalue VL-) aiotaan muuttaa niityiksi.

27 .. Yritysvaikutusten arviointi Asuinalueen rakentaminen työllistää merkittävästi rakennusalan yrityksiä. Yrityksille tarkoitettuja kortteleita kaavoitetaan Ilomantsintien ja Multimäenväylän risteyksen länsipuolelle... Vaikutukset liikenteeseen Liikennemäärät Joensuun Emme- liikennemallin mukaan vuonna 0 Ilomantsintien automatkojen määrä Multimäen kohdalla on 00 ajoneuvoa vuorokaudessa (KALV, keskimääräinen arkivuorokausiliikenne). Kulhontien liikennemäärä Multimäen kohdalla vuonna 0 on 000 ajon./vrk (KAVL). Emme-liikennemallissa on oletettu, että vuonna 00 Multimäenväylän ja Ilomantsintien risteys olisi rakennettu ja Multimäki asutettu kokonaan. Ilomantsintien ja Multimäenväylän risteyksen itäpuolella vuonna 00 kulkisi 00 ajon./vrk (KAVL) ja länsipuolella 000. Multimäeltä Ilomantsintielle suuntautuvaksi liikennemääräksi on arvioitu 000 ajon./vrk (KAVL). Näistä automatkoista 00 suuntautuu kaupunkiin ja 00 itään. Karsikkoon suuntautuvaksi liikennemääräksi on arvioitu 00 ajon./vrk (KAVL). Karsikkoon suuntautuisi arkivuorokaudessa 00 automatkaa enemmän kuin vuonna 0. Nyt asemakaavoitettavalle Multimäki alueelle tulisi noin 00 omakotitaloasukasta, 0 rivi- ja pienkerrostaloasukasta ja kerrostaloasukasta. Asukasmääristä voidaan johtaa kaavoitettavan alueen liikennemäärät eri kulkutavoilla ympäristöministeriön oaan Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, 00 avulla. Kotoperäisiä matkoja tehtäisiin noin, asukasta kohden, jolloin matkoja tehtäisiin kokonaisuudessaan kaaletta. Liikennemäärien jakauma on koostettu alla olevaan taulukkoon. Kulkutapajakauma Kulkutapa Jalan Polkupyörällä Henkilöautolla Joukkoliikenteellä Osuus tehdyistä matkoista % % % % % Tehdyt matkat

28 Jalankulku ja polkupyöräily Multimäen kunnallistekniikan yleissuunnittelun konsulttina on toiminut Sito. Yleissuunnittelun yhteydessä Sito on tehnyt liikenteellisen tarkastelun Multimäenväylän ja Ilomantsintien liittymälle. Liikenteellisessä tarkastelussa on tutkittu Multimäenväylän ja Ilomantsintien risteyksen mitoitusta. Tarkastelu on liitteenä kaavaselostuksessa. Kattavalla jalankulku- ja polkupyöräilyväylien verkostolla panostetaan asukkaiden arkiliikkumiseen. Arkiliikkumisen lisääntyminen parantaa asukkaiden terveyttä, jolloin säästöjä syntyy terveydenhoitokuluissa. Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen on kaupunkirakennelautakunnan tavoitteiden mukaista. Suunnittelualueelle rakennetaan kattava jalankulun ja polkupyöräilyn verkosto. Pääkokoojakatujen molemmille puolille rakennetaan jalankulun ja polkupyöräilyn väylät. Myös tonttikaduille johtavien paikallisten kokoojakatujen viereen rakennetaan jalankulun ja polkupyöräilyn väylä. Multimäen virkistysalueille tulee kattava ulkoilureittien verkosto. Koko Multimäen osayleiskaavan mukaisen asuinalueen keskellä olevalle itä-länsisuuntaiselle virkistysalueelle tulee tasokkaampi jalankulun ja polkupyöräilyn väylä. Väylää pitkin pääsee nopeasti liikkumaan kaupungin keskustaa kohden ja takaisin. Multimäen koulu ja päiväkoti tulevat olemaan reitin varrella. Koulun ja päiväkodin tontti kaavoitetaan seuraavissa asemakaavoituksen vaiheissa. Multimäen palvelukeskuksen tavoittavuus tulee olemaan hyvä jalankulku- ja pyöräilyväylien ansiosta. Multimäen suunnittelussa on erityisesti panostettu liikenteen suunnitteluun, jotta jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet olisivat hyvät. Joukkoliikenne Kulhontietä pitkin kulkee paikallisliikenteen bussireitti. Vuorot kulkevat arkisin tunnin välein klo Reitti muutetaan kulkemaan Multimäen pääkokoojakadulle sitten kun se on mahdollista. Pääkokoojakatu rakennetaan osa kerrallaan vuosien kuluessa. Ilomantsintietä pitkin kulkee seutuliikenteen bussireitti Joensuusta Ilomantsiin, Kiihtelysvaaraan ja Heinävaaraan. Vuoroja on muutama päivässä. Seutuliikenteen bussireitteihin tai aikatauluihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia... Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

29 Alueen katujen rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksista vastaa kaupunki. Vesihuoltolinjojen rakentamisen kustannuksista vastaa Joensuun vesi. Myös virkistysalueiden kunnossapidosta ja ulkoilureittien rakentamisesta vastaa kaupunki. Kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksia käydään tarkemmin läpi liitteenä olevassa hankekortissa ja yleissuunnitelmassa. Rakentamiskustannuksia kaupunki saa takaisin tonttien myynti- ja vuokratuloina. Alueen rakentaminen tuottaa töitä maa- ja talonrakennusyrityksille. Vaikutukset kaupunkikuvaan Multimäkeen muodostuu uusi pientalovaltainen kaupunginosa. Rakennuskanta tulee suurimmaksi osaksi olemaan matalia yksikerroksisia omakoti-, pari- ja rivitaloja. Multimäen palvelukeskuksen lähelle on osoitettu kerrostalokortteleita, joille on mahdollisuus rakentaa -- kerroksisia kerrostaloja. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen, koska suunnittelualue on tällä hetkellä harvaan asuttu ja väestön määrä vähäinen. Uuden asuinalueen väestö tulee todennäköisesti suurelta osaltaan koostumaan perheellisistä ihmisistä. Vaikutukset teknisenhuollon verkkoihin Multimäkeen rakennetaan uusi kunnallistekniikka. Multimäestä on laadittu yleissuunnitelma ja hankekortti, joissa selostetaan tarkemmin rakennettavasta kunnallistekniikasta. Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Multimäestä vuonna 00 laadittu myös kulttuuriarvoja koskenut ympäristöselvitys on ajantasainen. Suunnittelualueelta ei ole selvityksessä löydetty kulttuuri- tai rakennushistoriallisia kohteita. Kaavoitettavalla alueella on kuitenkin maisemallisia arvoja Iiksenjoen varrella olevilla pellolla. Osa peltoalueista säilytetään avoimina. Multimäen osayleiskaavaa laadittaessa tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa ja ei ole löydetty asemakaavoitettavalta alueelta muinaishistoriallisia kohteita. Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaavahanke edistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakennelautakunnan tavoitteiden toteutumista. Kaavalla taataan riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta, joka tukee elinvoimaisen kaupunkiympäristön kehittymistä ja viihtyisän asumisympäristön muodostamista. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

30 Kaupunki laajenee kohti itää. Multimäkeen rakennetaan uusi pientalovaltainen asuntoalue.. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Ilomantsintie on liikennemelun lähde. Liikennemelua torjutaan Ilomantsintien varteen rakennettavalla meluvallilla. Meluvalli rakennetaan asemakaavassa osoitetulle suojaviheralueelle. TOTEUTUS Tonttien luovutus ja kunnallistekniikan rakentaminen suunnittelualueella aloitetaan alustavan aikataulun mukaan vuonna 0. Kunnallistekniikka rakennetaan vaiheittain tontinluovutuksen mukaisesti edeten. Alueen tontit luovutetaan erissä ajanjaksolla 0-0. Ajoitusta tarkennetaan tonttikysynnän ja palveluiden järjestämismahdollisuuksien mukaan. SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavatyö on käynnistynyt kaupungin aloitteesta keväällä 0. Asemakaavoittamalla uusi pientalovaltainen asuinalue, pyritään varmistamaan omakotitalotonttien riittävyys tulevaisuudessa. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä..0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa....0 kaupunkirakenneyksikössä sekä kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavahanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa..0 Karsikon koululla, os. Pohjolankatu. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja maanomistajille lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli yleisöä paikalla henkeä. Kaavasta jätettiin yksi mielipide. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet, liite. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos laaditaan kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä viraston muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä kolmen viikon ajan ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa Karsikon koululla, os. Pohjolankatu. Yleisötilaisuudesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja maanomistajille lähetetään tiedote.

31 Kaavan laatija: Kaava-asiakirjojen laatiminen: Kaavakartta: Juha Pasma Juha Pasma Heini Sorsa

32 Työ nro LTE /..0 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS MULTIMÄKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Joensuun kaupungin Multimäen () kaupunginosan asemakaavoituksen toinen vaihe. Asemakaava koskee tiloja :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, 0:, 0:, 0:, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, 0:, 0:, 0:, 0:0, :, :, :, :, :, :, Kontron yksityistien aluetta sekä Iiksenjoen vesialuetta : ja kantatien aluetta (Ilomantsintie). Asemakaavan suunnittelualue on rajattu kuvaan katkoviivalla. Suunnittelutehtävä Joensuun kaupunki pyrkii turvaamaan omakotitalotonttien saatavuuden laajentamalla kaupunkia asemakaavoituksen kautta. Multimäki on linjattu yhdeksi kaupunkirakenteen laajenemissuunnaksi kaupunginvaltuuston hyväksymässä Multimäen osayleiskaavassa. Multimäestä rakentuu vuosien kuluessa uusi pientalovaltainen asuinalue. Tavoitteena on jatkaa Multimäen asemakaavoittamista kohti Kulhoa siitä mihin Multimäki I asemakaavassa jäätiin. Kaavassa osoitetaan muun muassa Multimäen palvelukeskuksen sijainti ja katuyhteys Multimäen asuinalueelta Ilomantsintielle. Iiksenjoen kaupunginpuoleiselle asemakaavoittamattomalle alueelle kaavoitetaan virkistysalue ulkoilureitteineen. Aluetta käyttävät ulkoiluun nykyään Kissamäen asukkaat ja tulevaisuudessa myös Multimäen asukkaat.