Kalevi Yliniemi hallintojohtaja SELVITYS KAINUUN PELASTUSTOIMEN SIIRTÄMISESTÄ KAINUUN MAAKUNTA -KUN- TAYHTYMÄLLE

Transkriptio

1 Kalevi Yliniemi hallintojohtaja SELVITYS KAINUUN PELASTUSTOIMEN SIIRTÄMISESTÄ KAINUUN MAAKUNTA -KUN- TAYHTYMÄLLE Johdanto Kainuun pelastuslaitoksen neuvottelukunta esitti , että aloitetaan neuvottelut Kainuun pelastuslaitoksen siirtymisestä Kainuun maakunta -kuntayhtymään siten, että siirtyminen olisi vuonna Maakuntahallitus päätti osaltaan hyväksyä Kainuun pelastuslaitoksen neuvottelukunnan esityksen periaatteessa seuraavin ehdoin: Siirto on mahdollinen aikaisintaan vuoden 2008 alusta lähtien. Siirto edellyttää hallintokokeilulain muuttamista. Jäsenkunnat hyväksyvät siirron ja pelastustoimen rahoittamiseen tarvittavan maakunnan osuus %:n kuntien tuloista nostamisen täysimääräisenä (v.2007 taloussuunnitelman perusteella +1.7 % -yksikköä). Vaalan kunta sitoutuu tekemään asiasta maakunnan kanssa sopimuksen, jonka nojalla se maksaa osuutensa pelastustoimen menoista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Maakunnan jäsenkunnista Puolanka vastusti Kainuun pelastuslaitoksen siirtämistä Kainuun maakunta -kuntayhtymälle. Puolangan kunnanhallituksen perustelut päätökselleen: nykyinen sopimus Kainuun alueellisen pelastustoiminnan yhteistoiminnasta on ollut voimassa vasta reilut kaksi vuotta. Sopimusta solmittaessa oli pääosin tiedossa sen vaikutukset eri kuntien maksuosuuksiin. Kuntien maksuosuudet hallintokokeilun kustannuksiin määräytyvät lähinnä kuntien vanhusväestön määrän mukaisesti. Nykyinen asukasperusteinen kustannusten jako on oikeampi pelastustoimen kustannusten jakamiseen. Lausunnossaan Vaalan kunta päätti yksimielisesti vastustaa Kainuun pelastuslaitoksen neuvottelukunnan esitystä pelastuslaitoksen siirtämisestä Kainuun maakunta -kuntayhtymälle. Ristijärven kunnanhallitus hyväksyi lausunnoissaan pelastustoimen siirtoon maakunta -kuntayhtymälle edellytyksellä, että maksuosuutena ei käytetä maakunta -kuntayhtymän perussäännön mukaista jakoperustaa vaan asukaslukuun tai pelastustoimen kustannuksiin perustuvaa määräytymisperustetta. Tällöin sisäasian ministeriön lainvalmistelijat ilmoittivat, että pelastuslaitoksen siirtäminen maakunnalle edellyttäisi maakuntakokeilulain muutosta, jota he eivät näe mahdolliseksi valmistella, koska Kainuun kunnat eivät ole asiasta riittävän yksimielisiä. Määräaikaisen lain Kainuun hallintokokeilusta voimassaolo päättyy Kainuun kunnat ovat yhdessä valtion viranomaisten ja Kainuun maakunta kuntayhtymän kanssa aloittaneet valmistelun, jonka tarkoituksena on päättää siitä, miten lakisääteiset kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut ja niiden hallinto järjestetään kokoilun päätyttyä Kainuussa. Kainuun kuntien edustajien kokous päätti 10.3 käynnistää valmistelun seuraavat vaihtoehdot huomioiden: Kainuun hallintokokeilulain vakinaistaminen, maakunnallinen monialainen perinteinen kuntayhtymä ja maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhdistäminen.

2 Kokous päätti perustaa valmistelutyötä johtamaan laajan ohjausryhmän ja sille työvaliokunnan, jonka se valtuutti aloittamaan työnsä heti. Kokouksessa ja Kainuun maakuntahallituksen tekemän kuntakierroksella on tullut esille, että tulee selvittää olisiko maakuntayhtymän tehtäviksi annettava Kainuun jätehuolto, Kainuun pelastuslaitos ja maatalouselinkeinoon liittyvät kuntien tehtävät ja resurssit. Ohjausryhmän työvaliokunta kokouksessaan antoi hallintojohtaja Kalevi Yliniemelle tehtäväksi selvitysmiehenä selvittää ja valmistella asia pikaisesti ohjausryhmän seuraavaan kokoukseen Kajaanin kaupungin asettama selvitysmies Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Markku Haiko teki monipuolisen selvityksen Kainuun pelastustoimesta. Hän jätti raporttinsa Selvitys on tuore ja vielä ajantasainen. Selvityksessä ei selvitetty Kainuun pelastustoimen mahdollista siirtämistä Kainuun maakunta kuntayhtymälle. Liite nro 1: Kainuun pelastustoimen selvitys; Raportti Kainuun pelastuslaitoksen toiminta-alue ja hallinto Kajaanin kaupunki sekä Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Vaalan ja Vuolijoen kunnat sopivat vuonna 2002 alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Kainuun alueella. Kuntien tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastustoimen hallinnosta vastaa Kajaanin kaupunki. Sopimuksen mukaan pelastuslaitoksen hallinnosta huolehtii Kajaanin kaupunginvaltuuston valitsema pelastuslautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja kymmenen jäsentä. Lautakunnan jäsenistä nimeää Kajaanin kaupunki puheenjohtajan ja kaksi jäsentä, muut kunnat yhden jäsenen sekä kullekin varajäsenen. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta. Lautakunnan tehtävistä, toiminnan muodoista ja asioiden esittelystä lautakunnan kokouksissa määrätään pelastuslautakunnan johtosäännössä. Pelastuslautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muutoin on määrätty lautakunnan päätettäväksi, lautakunta ratkaisee toimialallaan seuraavat asiat: 1. päättää yhteistoimintasopimuksessa sovituista sille kuuluvista asioista, 2. valmistelee esityksen pelastuslaitoksen palvelutasoksi kuntia kuultuaan. Palvelutasosta päättää Kajaanin kaupunginvaltuusto, 3. valmistelee talousarvioehdotuksen ja toimintasuunnitelman sekä hyväksyy käyttösuunnitelman, 4. päättää määrärahojen käytön yleisistä periaatteista ja kuntakohtaisesta kustannustenjakoperiaatteesta siltä osin kun siitä ei ole sovittu yhteistoimintasopimuksessa, 5. päättää tarvittaessa laitoksen toimintasäännöstä, 6. hyväksyy pelastuslaitoksen toimintakertomuksen, 7. valmistelee pelastusjohtajan valinnan, 8. päättää pelastusjohtajan sijaisesta, 9. päättää lautakunnan päätösvallan siirtämisestä edelleen viranhaltijalle, 10. nimeää lautakunnan sihteerin, 11. päättää irtaimen omaisuuden hankkimisesta pelastustoimen tarpeisiin talousarvion puitteissa sekä omaisuuden käyttöön luovuttamisesta siltä osin kun tehtävää ei ole annettu viranhaltijalle,

3 12. vahvistaa pelastuslaitoksen kaluston lainauksesta ja käytöstä sekä vuokrattavista tiloista perittävät korvaukset, 13. päättää viranomaistarkastuksista, katsastuksista ja muista virkatoimista perittävistä maksuista, 14. päättää alueellaan toimiville sopimus- ja muille palokunnille sekä toimialaa tukeville yhteisöille myönnettävistä avustuksista ja korvauksista sekä 15. päättää muut toimialaansa kuuluvat asiat ja muiden palvelujen myynnin. Kainuun pelastuslaitos ja maakunta kuntayhtymä toimivat samojen kuntien rahoituksella ja alueella. Se, että Vaalan kunta on Kainuun maakunta -kuntayhtymän osajäsen, ei ole ratkaisematon ongelma. Vaalan osajäsenyyttä voidaan kasvattaa pelastustoimeen maakunnan liiton toimialan lisäksi. Pelastuslaitos toimii koko Kainuun alueella ja se palvelee kaikkia maakunnan asukkaita ja sen toiminnan rahoituksesta vastaa kaikki maakunnan asukkaat. Hallinto on kuntien sopimuksella järjestetty niin, että viime kädessä Kainuun asukkailla kajaanilaisia lukuun ottamatta ei ole päätösvaltaa pelastuslaitosta ja sen palveluiden kautta heitä itseään koskeviin asioihin. Kainuu pelastuslaitoksen tehtävät Pelastuslain mukaan Kainuun pelastustoimen tehtävät alueellaan on: 1) ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää; 2) huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta sekä toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa; 3) huolehtia pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista; 4) huolehtia pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä; 5) huolehtia osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta; 6) yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa; sekä 7) huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta. Ja pelastuslain nojalla annetun asetuksen kunaan pelastuslaitoksen tehtävät on: 1) laatii yhteistyössä alueen kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat sekä suunnitelmat väestön tai sen osan siirtämiseksi pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamiseksi turvalliselle alueelle; 2) huolehtii oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin ja pelastuslain 8 :ssä tarkoitetun omatoimisen varautumisen organisoimisesta poikkeusolojen varalle sekä väestönsuojelussa tarvittavasta yhteistoiminnasta mainitun lain 6 :ssä tarkoitettujen tahojen kanssa;

4 3) huolehtii, että alueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä; 4) huolehtii pelastustoiminnasta vesialueilla ottaen lisäksi huomioon, mitä meripelastuslaissa (1145/2001) säädetään meripelastustoimesta; 5) sen mukaan kuin erikseen säädetään, huolehtii öljyvahinkojen torjunnasta ja vaarallisten aineiden valvonnasta, osallistuu meripelastustoimen tehtäviin sekä antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua muille viranomaisille; 6) toimii asiantuntijana maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa sen mukaan kuin siitä kunnan kanssa sovitaan; 7) tuottaa sairaankuljetus-, ensihoito- ja ensivastepalveluja, jos terveydenhuoltoviranomaisten kanssa siitä on sovittu; 8) järjestää väestönsuojelu- ja suuronnettomuusharjoituksia. Alueen pelastustoimi voi huolehtia myös muista toimialalle soveltuvista tehtävistä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle. Nykyisessä yhteistyösopimuksessa ei ole annettu pelastuslaitokselle muita tehtäviä. Vuoden 2008 loppuun asti Pelastuslaitos vastasi myös Kajaanin sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta, mutta Kainuun maakunta kuntayhtymä järjestää itse alueellaan sairaankuljetuksen ja ensihoidon. Sairaankuljetuksen ja ensihoidon henkilöstö siirtyi liikkeenluovutus periaatteen mukaisesti Kainuun maakunta kuntayhtymälle. Pelastuslaitoksella on vain lakisääteisiä tehtäviä, jotka on säädetty kuntien tehtäviksi. Pelastuslaitoksen talous Pelastuslaitoksen kustannukset jaetaan kuntien kesken asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Taulukko 1: Kuntien maksuosuuden ta 2009 Kunnan Kunnan Kunnan osuus koko maksuosuus asukasluku as.luvusta yhteensä Kunnat % ta 2009 Hyrynsalmi , Kajaani , Kuhmo , Paltamo , Puolanka , Ristijärvi , Sotkamo , Suomussalmi , Vaala , Yhteensä Pelastuslaitos on suunnitellut henkilömäärän kasvavan vuosina henkilöllä, joista on lomittajia 4. Nämä nostaisivat kustannustasoa noin euroa/vuosi nykyisillä palkkaehdoilla. Ne ovat tarpeen, jotta pelastuslaitos saavuttaisi palvelutasopäätöksen mukaisen palvelutason.

5 Selvitysmies Markku Haikon raportissa on selvitetty monien eri kustannusten jako malleja. Palvelutasopäätöksen toimeenpano pelastuslaitoksen mukaan edellyttäisi merkittävää (noin 10 henkilöä / euroa/vuosi) lisäpanostusta, jota ei vielä ole tehty. Kainuun maakuntakunta yhtymä saa tulonsa kunnilta jakamalla niiden veroluontoiset tulot. Masuperusteet poikkeavat yksittäisten kuntien osalta merkittävästi. Vaala ei ole maakunnan täysjäsen, joten sen maksuosuus pelastuslaitokseen tuli määritellä ja sopia erikseen (mikäli se ei tule täysjäseneksi, mikä on varsin epätodennäköistä). Nykyiseen maksujärjestelmään kohdistuu monia keskenään ristiriitaisia muutospaineita ja niistä huolimatta maksujärjestelmä on vain luotava joko lailla tai sopimalla. Luontevaa on, että täysjäsen kunnilla olisi vain yksi peruste, jolla ne osaltaan vastaavat niistä lakisääteisien tehtäviensä rahoittamisesta, jotka on siirretty maakunnalle. Pelastuslaitokselle ei ole perusteita tehdä omaa erilaista rahoituksen jakomallia. Oikeuden mukaisin maksuperuste Vaalan kanssa on jakaa pelastuslaitoksen kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Henkilöstö Taulukko 2:Tammikuussa 2008 hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukainen henkilöstön sijoittuminen eri kuntiin sekä varallaolojärjestelyt Miehistö Päällystö Alipäällystö Vapaaehtoishenkilöstön tavoitevahvuus Paloasemien operatiivinen henkilöstö (päällystö, alipäällystö, miehistö) päivävahvuus 8h, savusukellusv. Varallaolovahvuus /minimivahvuus (päällystö, alipäällystö, miehistö) (1) 0+1+1(0) Hallinto 3 Varallaolon tavoitevahvuus: Kajaani (3) 1+1+1(0) Paltamo (0) 0+1+1(0) Ristijärvi (0) 0+0+1(0) Vaala (0) 0+1+1(0) Sotkamo (1) 0+1+1(0) Kuhmo (1) 0+1+1(0) Suomussalmi Hyrynsalmi (0) 0+1+1(0) Puolanka (0) 0+1+1(0) Yhteensä (6) Henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat ovat samalla tasolla kuin maakunta -kuntayhtymän henkilöstön työnvaativuudeltaan vastaavissa tehtävissä. Henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä. Siirron yhteydessä henkilöstölle tulisi 5 v. irtisanomissuoja taloudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin nähden. Maakunnan nykyisellä henkilöstöllä on paikallissopimuksia, joiden ulottaminen siirtyvään henkilöstöön tulee harkittavaksi, jolloin palkkamenoihin tulee nousupaineita hiukan. Pelastuslaitoksen henkilöstön siirtyminen maakunta -kuntayhtymälle ei näyttäsi lisäävän palkkaeroja.

6 Maakunnalla ja pelastuslaitoksella on osin samoihin tilanteisiin liittyviä tehtäviä, saman koulutuksen omaavaa henkilöstöä ja kalustoa. Tästä johtuen yhdistämisestä voi olla etua. Pelastuslaitoksen henkilöstön siirtyminen maakunnalle ei aiheuta mitenkään merkittäviä menopaineita Kainuun kuntatalouteen. Pelastuslaitoksen ja maakunnan yhdistämisellä voidaan saada synergiaetua. YHTEENVETO JA SUOSITUS Kainuun maakunta -kuntayhtymä on maakunnan asukkaiden itsehallintoon perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Tämän vuoksi kaikki maakunnalle siirtyvät tehtävät kaventavat kuntien valtaa. Pelastuslaitoksen palvelut ovat luonteeltaan maakunnallista toimintaa. Kajaanin kaupungin laitoksena sillä on toimivaltaa kaikkien Kainuun kuntien alueella ja kaikkiin sen asukkaisiin. Viime kädessä pelastuslaitoksen toiminnasta (palvelutasosta ja sen toimeenpanosta, talousarviosta, henkilöstön lomauttamisesta ja pelastus johtajan valinnasta) päättää Kajaanin kaupungin valtuusto. Yhdistäminen on juuri sen takia perusteltua: Kootaan yhteen kaikki maakunnan asukkaiden itsehallintoon kuluvat tehtävät samaan maakunnalliseen itsehallinnolliseen yhteisöön. Vaikutukset Kainuun kuntatalouteen ovat vähäiset, mutta paineet ja ehkä myös odotukset menoja kasvattavia. Edellä mainituilla perusteilla suositan, että kuntia edustava ohjausryhmä tekee periaatepäätöksen, että Kainuun pelastuslaitos liitetään maakunta -kuntayhtymään vuoden 2013 alusta lähtien. Suositan, että asiaa valmistelemaan asetetaan pieni työryhmä, jossa on talouden, hallinnon ja pelastustoimen asiantuntijoita sekä maakunnan asukkaiden itsehallinnon edustajia. Suositan, että ohjausryhmä antaa ohjeen rahoitusryhmälle, että se ottaa huomioon pelastuslaitoksen liittämisen maakuntaan siten, että sitä koskee sama peruste, jolla kunnat osaltaan vastaavat niistä lakisääteisien tehtäviensä rahoittamisesta, jotka on siirretty maakunnalle.