HYVINVOINTIKERTOMUS SODANKYLÄÄN

Transkriptio

1 HYVINVOINTIKERTOMUS SODANKYLÄÄN

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Sodankylän kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö Tavoite Toteutus Arviointia ja pohdintaa... 7

3 1 Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. Työskentelyjakson aikana työstettiin Sodankylän kuntaan ensimmäinen hyvinvointikertomus, joka toimii pohjana ja mallina tuleville hyvinvointikertomuksille. Hyvinvointikertomus on osa hyvinvointisuunnitelmaa ja sen tiedot ovat hyödynnettävissä Sodankylän kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Hyvinvointikertomuksen työstämisestä ja kirjoittamisesta on vastannut sairaanhoitaja, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaja, Hanna Puolakka yhdessä Sodankylän kunnan terveyden edistämisen työryhmän kanssa. Hyvinvointikertomus on samalla kirjoittajan opinnäytetyö. Työskentelyjakson aikana on mallinnettu Sodankylän ensimmäinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomusta muokataan ja saatetaan lopullisesti valmiiksi elokuuhun 2011 mennessä.

4 2 Sodankylän kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö Työskentelyjakson aikana oli tarkoitus työstää ja mallintaa Sodankylän kunnalle ensimmäinen hyvinvointikertomus, joka toimii pohjana tuleville hyvinvointikertomuksille ja toisaalta on päättäjien ja kuntajohdon tukena ja pohjana talous- ja toimintasuunnittelussa. Sodankylässä on paljon erilaisia strategioita, vähän jokaisella toimialueella omansa. Hyvinvointikertomuksen avulla nämä saadaan ns. koottua yhteen, osaksi koko kunnan hyvinvointisuunnitelmaa. Aloitin työstämisen ennen työskentelyjakson alkua tutustumalla ja perehtymällä aiheeseen erilaisten tutkimusten sekä muiden jo valmiiden hyvinvointikertomusten kautta (mm. Posio ja Salla sekä Kolari). Sodankylän poikkihallinnollinen terveyden edistämisen työryhmä oli valinnut osan hyvinvointi-indikaattoreista ennen työskentelyjakson alkua, joten perehdyin ja tutuin myös jo valittuihin indikaattoreihin sekä SOTKAnetin käyttöön ja muihin tilastoihin. Rovaniemen koulutuspäivän jälkeen olen työstänyt kyselyn toimialajohtajille ja eri lautakuntien, kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajille, koska koko väestöä koskevan kyselyn toteuttaminen ei terveyden edistämisen työryhmässä saanut kannatusta ja yksin en siihen työhön olemassa olevilla resursseillani olisi pystynyt. Poikkihallinnollinen terveyden edistämisen työryhmä ei työskentelyjakson alussa minulle kovinkaan tarkkoja työskentelyraameja antanut, joten se hieman vaikeutti ainakin alkuun työskentelemistäni.

5 3 Tavoite Työskentelyjakson tavoitteena oli työstää ja mallintaa Sodankylään ensimmäinen hyvinvointikertomus, jolla kartoitetaan Sodankylän ja sen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa ja voidaan sitä kautta vaikuttaa terveyttä ja hyvinvointia edistävästi kaikessa toiminnassamme. Hyvinvointikertomusta on tarkoitus käyttää tukena tulevissa toiminta- ja taloussuunnittelussa. 4 Toteutus Hyvinvointikertomuksen kirjoittamisesta ja työstämisestä on vastannut yksi henkilö yhteistyössä poikkihallinnollisen terveyden edistämisen työryhmän kanssa. Työskentelyjaksoni kesti 2 kk:ta, jolloin sain keskittyä vain ja ainoastaan tämän työn tekemiseen. Ennen työskentelyjakson alkua hyvinvointi-indikaattorit valittiin pääpiirteissään samoin vertailukunnat yhdessä työryhmän kanssa. Lisäksi ennen työskentelyjaksoa laadin pienimuotoisen kyselyn kunnan eri toimialajohtajille sekä eri lautakuntien, kunnanvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajille. Tarkoitus oli, että vastaukset olisivat käytettävissäni heti työskentelyjakson alussa, jolloin saisin pohjaa työlleni sekä vinkkejä hyvinvointikertomuksen tekemiseen. Vastauksia tuli ennen työskentelyjakson alkua kokonaista kaksi (2) kappaletta. Hyvinvointikertomuksen laatimisen aloitin taustatietojen keräämisellä Sodankylän kunnan ja kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnintilasta jo elokuussa 2010 ennen varsinaista työskentelyjaksoani. Taustatietojen keräämisessä olen hyödyntänyt Sodankylän kunnan omia asiakirjoja, tehtyjä terveystutkimuksia, Kelan ja Tilastokeskuksen tietoja sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOTKAnet - tilastotietokantaa.

6 Varsinainen työskentelyjaksoni käynnistyi 4. päivänä lokakuuta Tällöin aloitin varsinaisesti hyvinvointikertomuksen kirjoittamisen ja kartoitin lisää taustatietoja. Työskentelyjakson alussa muistuttelin useampaan kertaan niin johtoryhmään kuuluvia virkamiehiä kuin lautakuntien, kunnanvaltuuston - ja kunnanhallituksen puheenjohtajiakin kyselyyn vastaamisen tärkeydestä. Vastauksia ei tuntunut kuuluvan, joten päätin tehdä vielä toisen kyselyn, hieman vapaamuotoisempana. Toinen kysely tuotti 5 lisävastausta ensimmäisen lisäksi. Tämän jälkeen minulla oli varsinaiseen kyselyn kautta tulleita vastauksia yhteensä 7 kappaletta käytettävänäni. Vastausten vähäisyydestä johtuen päätin lähettää eri vastuualuepäälliköille ja virkamiehille sekä muille toimijoille, kuten palopäällikkö, henkilökohtaista sähköpostia, jossa tiedustelin ja keräilin taustatietoja sekä pyysin tapaamisajan sopimista. Näin sain lisäinformaatiota ja erilaisia näkemyksiä itse hyvinvointikertomukseen, indikaattoreihin ja Sodankylän ja sen väestön hyvinvointiin ja terveyteen ja koko toimintaympäristöön. Sodankylän ensimmäisen hyvinvointikertomuksen työstämisessä olen apuna käyttänyt paitsi kyselyiden kautta saatua aineistoa, virkamiesten haastatteluita, kunnan eri hallinnonalojen strategioita ja toimenpideohjelmia, aihetta käsitteleviä tutkimuksia sekä muiden kuntien jo valmiita hyvinvointikertomuksia (mm. Sallan ja Posion hyvinvointikertomukset). Aineiston keruumenetelmänä olen käyttänyt kunnan omia tilastoja ja selvityksiä sekä valtakunnallisia tilastotietokantoja, mm. Sotkanet tilastotietokantaa ja kouluterveyskyselyitä ja Kansaneläkelaitoksen tilastoja. Työskentelyjakson aikana olen pyytänyt useilta eri tahoilta kommentteja ja tarkistuksia hyvinvointikertomuksen eri vaiheissa. Poikkihallinnollinen työryhmä on arvioinut hyvinvointikertomusta kaikissa sen eri vaiheissa, koko työskentelyjaksoni ajan. Toisinaan arviointia on ollut todella vaikea saada ja kaikki ryhmän jäsenet eivät ole arviointiin osallistuneet. Hyvinvointikertomuksen johtopäätökset tehtiin osittain yhdessä terveyden edistämisen työryhmän kanssa, mutta sain tehdä jonkinlaista yhteenvetoa myös itsenäisesti, jonka työryhmän jäsenet ovat sitten hyväksyneet.

7 Työskentelyjakson loppuun mennessä Sodankylään oli työstetty ja mallinnettu kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus, jonka on tarkoitus mennä eri lautakuntiin ja edelleen kunnanhallitukseen ensin hyväksyttäväksi ja tämän jälkeen päätöksien pohjaksi ja tueksi. 5 Arviointia ja pohdintaa Mielestäni hyvinvointikertomuksesta ja sen tekemisestä ei ole tiedotettu sen enempää kuntalaisia kuin kunnan omaa johtoa tai luottamushenkilöitä. Itse jaoin suullista tietoa niin omassa työyksikössäni kuin työskentelyjakson aikaisessa työpisteessä. Ennen työskentelyjakson alkua lähetin perusturvajohtajan välityksellä muille toimialajohtajille tiedoksi tiedotteen hyvinvointikertomuksesta ja sen työstämisen aloittamisesta. Koko työskentelyjaksoni ajan tiedustelin työryhmän jäseniltä miten ja milloin tästä aiotaan tiedottaa, mutta en saanut vastausta. Työn valmistuttua tämä viedään tietenkin lautakunnille ja kunnanhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ja hyväksyttäväksi, muunlainen tiedottaminen taitaa jäädä. Kaipasin koko työskentelyjakson ajan enemmän tukea ja vertaisarviointia poikkihallinnolliselta työryhmältä, jota heiltä tuli hyvin vaihtelevasti. Omasta mielestäni lähetin ja pyysin palautetta runsaasti koko hyvinvointikertomuksen työstämisen ajan ja kaikissa sen vaiheissa, toisinaan sitä sai, mutta toisinaan se jäi saamatta. Omasta mielestäni voidaan todeta, että se on aika paljon sen näköinen kuin kirjoittaja on sen laatinut ja halunnut olevan. Johtopäätösten ja toimenpideehdotusten tekemisessä oli mielestäni tarvittu enemmän työryhmän ja kuntajohdon mielipidettä ja päätöksiä, nyt ne ovat mielestäni enemmän kirjoittajan yhteenvetoa Sodankylän ja sen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden tilasta kuin koko työryhmän.

8 Itse koen, että hyvinvointikertomus tehtiin sen vuoksi, että se kuuluu jokaisessa kunnassa tehdä, mutta muutoin sen käyttö ja hyödyntäminen jää vähäiseksi. Luulen, että se jää jonnekin kaapin pohjalle lojumaan, jonne se myös unohtuu. Hyvinvointikertomuksen mennessä tiedoksi ja hyväksyttäväksi lautakuntiin ja kunnanhallitukseen sekä valtuustoon, voin kuvitella kuinka sitä ja kirjoittajaa arvostellaan siitä, miksi siihen on kirjoitettu/otettu mukaan juuri tuota, mutta ei jotakin muuta. Silloin on varmasti halua kommentoida, mutta varsinaisessa työstämisvaiheessa kukaan ei halua ottaa mitään kantaa. Tästä sain jo esimakua eräältä toimialajohtajalta viimeisenä työskentelypäivänäni. Hyvinvointikertomus työstetään joka tapauksessa täysin valmiiksi sen jälkeen, kun se on käynyt lautakunnissa ja kunnanhallituksessa sekä valtuustossa arvioitavana ja hyväksyttävänä. Koko työskentelyjakson aikana en kovinkaan kannustavia kommentteja eri organisaatioissa saanut, joten välillä motivaatio työn tekemiseen oli todella hukassa. Motivaatiota söi lisäksi vielä se, että en saanut kuntajohtoa enkä oikein koko terveyden edistämisen työryhmääkään mukaan tämän työn tekemiseen. Toisaalta positiivisiakin kommentteja sain, joiden avulla jaksoin työstää hyvinvointikertomusta aina valmiiksi saakka. Lisä mielenkiintoa työhöni toi se, että tästä muodostuu omiin opintoihini myös opinnäytetyö, jonka halusin saada mahdollisimman pitkälle valmiiksi tämän työskentelyjakson aikana. Tulevaisuudessa, mikäli hyvinvointikertomus uusitaan ja päivitetään, toivoisin, että siitä tiedotettaisiin enemmän kuntalaisia, virkamiehiä ja valtuutettuja. Mielestäni olisi hyvin tärkeää tehdä koko väestölle kysely, onhan kyse kuitenkin heidän hyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Muutoinkin kuntajohtoa ja luottamushenkilöitä olisi hyvä informoida ja kouluttaa hyvinvointikertomuksesta ja sen tarkoituksesta ja tavoitteista esim. valtuuston kokouksen yhteydessä. Näin myös he saataisiin sitoutettua tähän tärkeään työhön.

9 Työstäjänä olisin tarvinnut hieman aikaisemmin koulutustilaisuuden, Rovaniemellä järjestetyn kaltaisen, ennen varsinaisen työskentelyjakson aloitusta. Koen kuitenkin, että sain myös paljon irti nyt koulutuksesta. Hyvinvointikertomuksen työstäjänä ja kirjoittajana olin todella noviisi, alkuun meni aikaa hyvin paljon siihen, että perehdyin aiheeseen yleisellä tasolla. Onneksi aloitin perehtymisen jo ennen työskentelyjaksoani, joten sain omasta mielestäni käytettyä työskentelyjaksoni tehokkaasti ja hyödyllisesti. Tämänkin vuoksi olisin toivonut kuntajohdolta ja terveyden edistämisen työryhmältä enemmän panostusta ja kiinnostusta toteutettavaan hyvinvointikertomukseen. Muutoinkin tämmöisessä työryhmässä ja projektissa toimiminen oli minulle täysin uusi kokemus, mutta nyt jälkeenpäin ajateltuna sain siitä kuitenkin paljon irti. Nyt olen taas yhtä kokemusta rikkaampi, josta on minulle varmasti tulevaisuudessa hyötyä. Kokonaisuutena työn tekeminen ja hyvinvointikertomuksen työstäminen oli mielestäni mielenkiintoista ja haastavaa. Aihe kiinnosti minua todella paljon, mutta koen, että tästä työskentelyjaksosta olisi saatu vielä enemmän irti paremmalla kuntajohdon ja työryhmän tuella ja perehtymisellä aiheeseen. Nyt nähtäväksi jää, miten tämä kunnassamme otetaan vastaan ja hyödynnetäänkö sitä kaikella parhaalla mahdollisella tavalla. Kuitenkin on muistettava, että tämä on vasta Sodankylän ensimmäinen hyvinvointikertomus, joka on liikkeelle lähtö tässä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työssä.