- Yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot 25 op, johon sisältyy YFIP140

Transkriptio

1 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus on rakennettu oppiainetta peruskouluissa ja lukioissa opettavien koulutukseen. Elämänkatsomustietoa suositellaan sivuaineeksi erityisesti opettajanpätevyyden hankkiville opiskelijoille. Yhdistettyinä opettajan pedagogisiin opintoihin elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus vastaa yhdessä edeltävien opintojen kanssa maisterin tutkinnon suorittaneilla opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005) mukaisia vähintään 60 opintopisteen laajuisia opetettavan aineen perus- ja aineopintoja elämänkatsomustiedossa. Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija tuntee kouluissa opetettavan elämänkatsomustieto-oppiaineen tieteelliset, ennen kaikkea filosofiset perusteet. Hän osaa tarkastella elämänkatsomuksellisia peruskysymyksiä ja ongelmia erityisesti filosofian, uskontotieteen, -psykologian ja antropologian tarjoamien näkökulmien avulla. Hän osaa myös tunnistaa elämänkatsomustiedon didaktiset erityispiirteet sekä soveltaa niihin soveltuvia pedagogisia ratkaisuja omassa opetustyössään. Opintokokonaisuuden sisältö: Elämänkatsomustiedon historia, tieteellinen viitekehys ja peruskäsitteet Filosofisen tiedon ja tutkimuksen luonne Tieteellinen menetelmä, selittäminen ja tiede sosiaalisena toimintana Humanistisen ajattelutavan viitekehys ja peruskäsitteet Uskontotieteen ja -psykologian tarjoamia näkökulmia ihmisen elämänkatsomuksen tarkastelemiseen Etiikan suuntaukset ja keskeiset etiikan klassikot Kasvatusfilosofiset pääsuuntaukset ja elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet sekä didaktiset erityispiirteet Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus Edeltävät opinnot, jokin seuraavista opintokokonaisuuksista: - Yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot 2, johon sisältyy YFIP140 Filosofian johdanto - Etiikan opintokokonaisuus 2, jonka lisäksi YFIP140 Filosofian johdanto ja YFIY100 Tieteen teoria - Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot 2, johon sisältyy YFIP140 Filosofian johdanto - Filosofian perusopinnot 2 - Elämänkatsomustiedon perusopinnot 2 Huom. Jos edeltävinä opintoina on tehty elämänkatsomustiedon perusopinnot, niin opintokokonaisuus tehdään 10 op suppeampana 3:n laajuisena eli kaksi seuraavaa opintojaksoa jätetään tekemättä: - EKTA100 Elämänkatsomustieto kouluissa opetettavana aineena ja - EKTA140 Maailman uskonnot

2 Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus 4 EKTA100 Elämänkatsomustieto kouluissa opetettavana aineena EKTA130 Humanismi EKTA140 Maailman uskonnot EKTA150 Sekulaarien maailmankatsomusten filosofiaa EKTA160 Uskontokritiikin klassikko ja kommentaari EKTA170 Hyvä elämä ja etiikka EKTA180 Yhteiskunta, kulttuuri ja identiteetti EKTA190 Opettajaseminaari 10 op Elämänkatsomustiedon opintojaksot EKTA100 Elämänkatsomustieto kouluissa opetettavana aineena () Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee elämänkatsomustiedon historian ja tieteellisen viitekehyksen. Hän myös hallitsee elämänkatsomustiedon peruskäsitteet ja kykenee käyttämään niitä opetussuunnitelman sisältöjen purkamisessa sekä opetustyön yhteydessä. Sisältö: Elämänkatsomustieto-oppiaineen historia Elämänkatsomustiedon lainsäädännöllinen perusta Opetussuunnitelmasisällöt Oppiaineen peruskäsitteet ja arviointiperusteet Elämänkatsomustieto pedagogisena toimintana Suoritustavat: Luento ja kirjallisuus Löytyy Kopasta. EKTA130 Humanismi () Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää, mitä humanismilla tarkoitetaan ja mitä erilaisia humanistisia ajatteluperinteitä on olemassa. Hän tuntee humanismin perusväittämät, tärkeimmät ajattelijat sekä keskeisimmät käsitteet. Sisältö: Sekulaari humanismi Ihmisluonto Yksilö, yhteisö ja etiikka Traditio ja vapaus Luetaan sekä A. että B. (josta valitaan yksi kohta) A. Cooper, D. E.: The Measure of Things B. 1. Fromm, E.: Man for Himself (Suom. Ihmisen osa) TAI 2. Habermas, J.: The Future of Human Nature JA Habermas, J. & Ratzinger, J.: The Dialectics of Secularization: On Reason and Religion TAI 3. Norman: On Humanism JA von Wright: Humanismi elämänasenteena

3 EKTA140 Maailman uskonnot () Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee maailman uskontoperinteitä, niiden historiaa ja maantieteellistä jakautumista. Hän tuntee Euroopan, Aasian, Lähi-idän, eri kulttuuripiirien alkuperäiskansojen uskontojen keskeiset opit, käytännöt, pyhät kirjoitukset ja käsitteet. Opiskelija myös ymmärtää uskonnon, kulttuurin, yhteiskunnan ja politiikan kytkeytymisen toisiinsa. Sisältö: Maailmanuskonnon käsite Alkuperäiskansojen uskontoperinteet Hindulaisuus, buddhalaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys Kiinan uskontoperinteet Japanin uskontoperinteet Muinaisen Lähi-idän ja Egyptin sekä antiikin uskonnot Islam, juutalaisuus, kristinusko Mystiikka Yhteiskunta, politiikka ja uskonto Uskonto modernissa maailmassa Suoritustavat: Mahdollinen luento ja kirjallisuus Woodhead, L.: Kawanami, H & Patridge, C (eds.): Religions in the Modern World: Traditions and Transformations (Luvut 12-21) Hinnells, J. R.: The New Penguin Handbook of Living Religions. (Luvut 1-16) EKTA150 Sekulaarien maailmankatsomusten filosofiaa () Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee filosofisia teorioita maailmaa ja sen rakennetta koskevista katsomuksista. Opiskelija kykenee erittelemään näissä ilmeneviä arvostuksia, jotka koskevat asioiden merkitystä ja arvoa sekä toiminnan ohjenuoria. Opiskelija ymmärtää, että näissä arvostuksissa on myös kysymys kokonaisnäkemyksistä, jotka koskevat maailmaa, tietämisen periaatteita, moraalisesti oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa. Sisältö: Ateismi agnostismi teismi vapaa-ajattelu moraalinen ja poliittinen sekularismi Cliteur, P.: The Secular Outlook: In Defense of Moral and Political Secularism Martin, M.: Ateismi EKTA160 Uskontokritiikin klassikko ja kommentaari () Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunteen tärkeimmät uskontokritiikin klassikkoteoksessa esitetyt ajatukset sekä kykenee erittelemään teoksesta ja ajattelijasta esitettyä tieteellistä keskustelua. Sisältö: Syvällinen tutustuminen klassikkoteksteihin Teosten keskeisten käsitteiden ja argumenttien hahmottaminen

4 Tekstien kontekstin hahmottaminen Suoritustavat: Lukupiiri, kuulustelu, essee, mahdollinen luento Yksi seuraavista kohdista: A. Feuerbach, Das Wesen des Christentums (on eng.) JA Harvey: Feuerbach and the Interpretation of Religion B. Nietzsche: Götzen-Dämmerung oder Wie man mit dem Hammer philosophiert (Epäjumalten hämärä) JA Der Antichrist - Fluch auf das Christentum (Antikristus) JA Nehamas: Nietzsche; Life as Literature C. Freud: Totem und Tabu (Toteemi ja Tabu) JA Bingaman: Freud and Faith D. Russell: Bertrand Russell on God and Religion (Seckel toim.) JA Himanen: Bertrand Russellin haaste E. Hume, D.: The natural History of Religion TAI Dialogues Concerning Natural Religion JA Gaskin: Hume's Philosophy of Religion EKTA170 Hyvä elämä ja etiikka () Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee erilaisia hyvää elämää sekä etiikkaa koskevia käsityksiä. Hän kykenee myös erittelemään millaisista aineksista yhteisölliset ja yksilölliset käsitykset hyvästä elämästä ja eettisyydestä koostuvat sekä millaisia mahdollisuuksia ja vaikeuksia ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Sisältö: Hyvä elämä ja hyvinvointi Arvot ja normatiivisuus Hyvä ja paha Reflektiivinen elämä Tiberius, V.: The Reflective Life Gaita, R.: A Common Humanity EKTA180 Yhteiskunta, kulttuuri ja identiteetti () Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa jäsentää yhteiskunnan ja kulttuurin historiallisena prosessina ja sen tuloksena sekä kykenee ymmärtämään aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluvan identiteetin kulttuurista rakentumista. Sisältö: Ympäristö ja kulttuuri Identiteetti ja maailma Identiteetin rakentuminen Monikulttuurisuus Merkityksellisyys ja mielekkyys Hall, S.: Identiteetti Lehtonen, M. & Löytty, O.: Erilaisuus Guignon, C.: On Being Authentic

5 EKTA190 Opettajaseminaari (10 op) Osaamistavoitteet: Seminaarin jälkeen opiskelija kykenee muotoilemaan oman opetusfilosofiansa. Hän osaa myös käydä rakentavaa keskustelua opetukseen liittyvistä teoreettisista kysymyksistä sekä suunnitella ryhmässä näiden keskustelujen pohjalta rakentuvan opetuskokeilun. Sisältö: Opetussuunnitelmat ja opetustyö Opettamisen ja oppimisen näkökulmat Opettajan rooli oppimisen tukemisessa Yhteistoiminnallinen oppiminen Tallettava- ja problematisioiva oppiminen Radikaalioppiminen Tunteet ja opettajantyö Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, kuulustelu sekä ryhmässä toteutettu opetuskokeilu. Seminaari on pakollinen. Seminaarissa jaettavan tekstimateriaalin lisäksi: Brookfield, S.: The Skillful Teacher, 2nd Ed.