Suomen maantiede 3. Luento / 1. osa. Suomen maaperän jääkauden jälkeinen kehitys

Transkriptio

1 Suomen maantiede 3. Luento / 1. osa Suomen maaperän jääkauden jälkeinen kehitys

2 Jääkauden aikaansaama GTK:n verkkosivuilta: Jäätikön kulutus moreenipeite Moreenipeite

3 Supra- ja subakvaattiset alueet Lapissa tor-muodostumat, rakkakivikot lieveuomat, ekstramarginaaliuomat ja sandurit

4 Tunturilapin muotoja: rakkakivikot (Nattaset) ja lieveuomat (Värriötunturit)

5 Supra- ja subakvaattiset alueet idässä kalottivuoret etelässä savikot, huuhtoutuneet kalliot ja rantakivikot, rantakerrostumat

6 Kivisiä rantavalleja porrasmaisesti Jurmossa, jossa III Salpausselkä kohoaa merestä

7 Maan kohoaa rantoja porrasmaisesti päällekkäin usein sarja rannan suuntaisia, tasalevyisiä ja -korkuisia rantavalleja (22 23 v. välit) paljastuvat rannan matalikot taittavat aaltoja, jotka kuljettavat sedimenttejä ja muodostuu tomboloita samoja muotoja kaikilla jäätiköityneillä alueilla

8 Supra-akvaattiset korkeimman rannan yläpuoliset alueet ja subakvaattiset eri vaiheissa vedestä kohonneet alueet (Tikkanen)

9 Rantavallit ja tombolot ovat tyypillisiä hiekkaisten maankohoamisrantojen muotoja

10 Rantavalli

11 Maa kohoaa nopeimmin Perämeren ja Merenkurkun alueella, 8-9 mm vuodessa suhteessa merenpintaan

12 N2000 maannousumalli vrt. N60 (Poutanen 2006)

13 Rantaviiva etenee Merenlahdesta sulkeutuu flada ja edelleen kluuvijärvi, jossa vettä vielä virtaa molempiin suuntiin. Rannikkojärvet soistuvat. Jään laajetessa rantoja vasten syntyvät rantakivikot ja palteet. Tuuli kuljettaa paljastuvalta rannalta hiekkaa ja kasaa sitä dyyneiksi Suomessa dyynit esiintyvät glasifluviaalisten muodostumien yhteydessä

14 Kalajoella flada ja kluuvijärvi, oikealla jäiden kasaamaa rantakivikkoa (Mansikkaniemi)

15 Rannikon dyynit ovat yleensä rannan suuntaisia. Jäätiköitymisen jälkeen ja 1800-luvulla syntyi paraabelidyynejä.

16 Lapin Hietatievat

17 Dyynit ja niitä muodostaneet tuulet (Aartolahti)

18 Savikot Hienoin aines kerrostuu hitaasti virtauksen tyynnyttyä savikoiksi Veden virtaus kuluttaa helpoimmin hietaa ja hiesua, jokilaaksoihin syntyy raviineja Tulvan jälkeen vettynyt maa vyöryy helposti jokeen Etelässä on suolaiseen veteen kerrostunutta juoksusavea Savikoiden joet ovat nuoria

19 Hitaasti laskeutunut savi peittää painanteita. Raviinit ovat jokilaakson lyhyitä sivuoumia.

20 Lapin joet ja massaliikunnot Suuria, preglasiaalisia jokilaaksoja, joita jäävirrat ovat muokanneet Rinteillä taluskivikot sohjuvirrat ja lumivyöryt

21 Kysymyksiä Sijoita syntyajan mukaiseen järjestykseen: muinaisranta, sandurdelta, tor, drumliini, vuotomaakieleke, ruhjelaakso, harju, rantadyyni, reunamuodostuma, savikko, interstadiaalikerrostuma, kohosuo, silokallio. Missä niitä esiintyy?

22 2. Luento / 2. osa SUOMEN ILMASTO

23 Määritelmiä Ilmasto on jonkin paikan tai alueen keskimääräinen sää tilastoissa 30 v. keskiarvot (normaalikausi) MANTEREISUUS / MEREISYYS: vesi lämpenee ja jäähtyy hitaammin kuin maa, tasoittaa lämpötiloja ja lisää ilmankosteutta Köppenin lumi- ja metsäilmaston kostea ja kylmätalvinen tyyppi (lämpimin kk > +10 ja kylmin < -3 o C, sataa kautta vuoden)

24 Suomen ilmastolle tyypillistä Arktinen valaistus (säteilyolot) Boreaalinen (havumetsä) vyöhyke Sijainti keskileveyksillä: liikkuvat matalapaineet tuovat lämpöä Atlantilta Sula Barentsin meri suojaa pohjoisilta kylmiltä virtauksilta Suuri Aasian manner idässä Väli-ilmasto, lauhat talvet & lämmin kasvukausi

25

26 Määritelmiä Helle = ilman lämpötila > 25 o C tai vuorokauden keskilämpötila > 20 o C Myrskytuuli on vähintään 25 m/s, Suomessa 21 m/s, varoitus jo 14 m/s Talvella alle 0 o C, kesällä yli 10 o C, keväällä ja syksyllä 0 10 o C keskilämpötila on yli 5 vrk ajan

27 Vuoden keskilämpötila ( o C) ja vuotuinen sademäärä (mm)

28 Suomen kuukausikeskilämpötilat tammikuussa (vasen) ja heinäkuussa (oikea)

29 Sade / kuivuus Föhn ilmiö, tuulet yli Skandien Pienet orografiset erot vaikuttavat Suomenselällä ja Salpausselällä Pohjanlahden rannikolla ja Lapissa sataa vähiten Ilmasto on humidi, vaikka sademäärät ovat Euroopan pienimpiä

30 Viljelyyn vaikuttavaa Kasvukaudella vrk keskilämpötila yli 5 o C, etelässä 180 vrk, pohjoisessa 100 vrk Halla vaurioittaa kasveja (0 o C maan pinnassa) Soiden ojitus lisää hallaa, koska kuollut, kuiva orgaaninen aines ei sido lämpöä Paksu lumipeite suojaa roudalta Haihdunta kylmästä merestä on keväällä vähäistä, voi olla kuivaa

31 Rannikolla voi tulla syksyllä lumisateita (Kuva: Anna-Liisa Pirhonen)

32 Vesistöt vähentävät hallaa. Haitallisinta halla on kasvun aikana tai alussa.

33 Talvi-ilmaston alueita Solantien mukaan

34 Terminen kasvukausi, vuorokauden keskilämpö yli 5 C

35 Trombit yleistyneet? Viileä ja lämmin ilmamassa kohtaavat, liittyy ukkosiin

36 Paikalliset vaihtelut ja ihmisen vaikutus Pitkä maa, erot pohjoisen ja etelän välillä Lapissa tundrailmasto Vesistöt Korkeuserot Soiden ojitus (2 x peltojen ala), metsittyminen (albedo pienenee), aikaisemmin pellonraivaus Päästöt (kuiva- ja märkälaskeumat)

37 Runsas tykkylumi voi vaurioittaa puita (Kuva: Heini Rosqvist)

38 Torniojoen jäiden lähtö on aikaistunut, Lapin talvet ovat lumisempia (kuva), mutta kesät eivät ole lämmenneet Sademäärä mm, Ilmatieteen laitos

39 Ilmastonmuutos Talvet lauhtuneet etelässä, matalapaineet NAO = Pohjois-Atlantin oskillaatio = ilmanpaine-ero Azorien korkeapaineen ja Islannin matalapaineen välillä Suuri NAO indeksi matalapaineilla pohjoinen reitti Pieni NAO luku matalapaineet Keski- Eurooppaan (Suomessa kylmä talvi) AO = Arktisen ilman purkausten vaihtelu

40 Matala- ja korkeapaineiden vyöhykkeet

41 NAO-indeksi Tyypillisiä 2-3 vuoden ja 4-6 vuoden jaksot Suuret arvot yleisempiä

42 Kysymyksiä Mitkä ovat tärkeimmät Suomen ilmastoon vaikuttavat tekijät? Suomessa ojitettiin runsaasti soita luvuilla. Miten se on vaikuttanut ilmastoon?