Luento 3. Keskiviikko Tällä luennolla taustaa harjoitukseen 3:

Transkriptio

1 Luent 3 Keskiviikk Tällä luennlla taustaa harjitukseen 3: 1. Yleistä kurssiasiaa harjituksista ja vertaisarviinneista 2. Tiedn pakkaaminen 3. Internet, selainten edistyneemmät minaisuudet (esimerkkinä Firefx) 4. Viitteidenhallintatyökaluista (esimerkkinä Zter)

2 Harjituksista H1 ja H2 palautuksista muistakaa tarkistaa että palautus vihreänä nyt li paljn keskeneräisiä H3 julkaistu, deadline t kl 18:30 H3 taustamateriaali tiedn käsittelystä verkkympäristössä H3 harjituksessa lisämateriaalina pakattu tiedst Mdlesta H4 julkaistu, deadline t kl 18:30 H4 ja H5 yhteinen taustamateriaali tekstinkäsittelystä H4 harjitukseen löytyy kurssisivuilta (khdasta luennt ja harjitukset) phjaksi - tekstitiedstja, jita harjituksissa käsitellään - malleja selventämään sitä, mitä tehtävässä ajetaan takaa

3 Vertaisarviinneista H1 ja H2-ratkaisut arvttu vertaisarviijille työt tulevat WETOn aina palautusta seuraavaan mennessä Miten vertaisarviinti tapahtuu? hjeet kurssisivuilla - Ohjeet / Vertaisarviintihjeet - Ohjeet / WETO vertaisarviinti deadline sama kuin H3, H4 palautuksella, trstai kl 18:30 arviitaan vi käydä mukkaamassa määräaikaan asti, tulevat näkyviin saajille vasta määräajan sulkeuduttua

4 Tiet tietkneessa Tietkne n viimekädessä laskin Tietkneen käsittelemä tiet n täsmällistä ja rajallista, digitaalista täsmällinen tiet vidaan kpiida ja siirtää (täsmälleen) samanlaisena vastakhtana analginen tiet, jka vi sisältää teriassa äärettömästi sävyerja Digitaalisuus n tteutettu tietkneissa ns. binäärijärjestelmällä kaikki tiet n viimekädessä bitteinä (0 tai 1) ja bittijnina käyttöjärjestelmä ja hjelmat tulkitsevat bittijnja käyttäjälle

5 Tiedn esittäminen Bitti (b=bit) vastaa yhtä kaksitilaista tieta (0 tai 1) Tavu (B=Byte) n kahdeksan bitin pituinen tiet (esim ) Arkikielessä bitti ja tavu usein sekittuvat Sana (W=wrd) n 1-8 tavua (8-64 bittiä) Kuvaa minkä pituisia jnja kneen suritin käsittelee: vrt. 32- ja 64 bittinen Windws 32 bittiä vielä yleisin, suunta khti 64 bittiä Kiltavu (kt, kb) = nin tuhat tavua (1024 B) Käytännössä? 1 kb n nin vajaa arkillinen tekstiä Megatavu (MB) nin miljna tavua (1024*kB) Gigatavu (GB) nin tuhat miljnaa tavua (1024*MB)

6 Tiedn pakkaaminen Miksi? Miten Tilan säästäminen tallennuksessa ja npeuden lisääntyminen tiedn siirtelyssä Esim. tiivistetämällä pakkausalgritmin avulla bittijnt Pakkaus: Alkuperäinen tiedst Pakkaushjelma Pakattu tiedst Purku: Pakattu tiedst Pakkaushjelma Alkuperäinen tiedst

7 Tiedn pakkaaminen Autmaattinen pakkaus esimerkiksi useissa mediatiedsttyypeissä, kuten JPEG, MPEG tai MP3 - valmiiksi pakatutut tiedsttyypit pakkautuvat vaatimattmasti matkapuhelinverkt, Internet-puhelut Pakkaushjelmat (H3, tehtävä 1) esimerkiksi WinRAR, WinZip, 7-Zip tuttavat (ja purkavat) pakattuja tiedstja, jiden tiedstpäätteenä tyypillisesti esim. zip tai rar

8 Internet: lyhyt histria Perusta USA:n pulustusvimien ARPAnet-tietverkssa 1960-luvulla Laajentui 1970-luvulla ylipistihin 1980-luvulla yritykset; sähköpsti 1988 Sumi (Funet) 1990-luvulla kaupallistaminen verkk peraattreiden hidettavaksi; www, graafiset selaimet ym luvulla kv. verkkkauppa, sme ja käyttäjien luma sisältö, mbiili 2010-luvulla asiiden internet, langattmat laajakaistat

9 Internet: mikä se ikeastaan n? Maailmanlaajuinen tietverkk, jka yhdistää paikalliset verkt tisiinsa Avin kaikille, mutta tiednsiirrssa ja esityksessä n käytettävä yhteisesti svittuja tapja Yksinkertaistaen kstuu palvelimista ja päätelaitteista sekä niiden välisestä yhteysteknlgiasta palvelimet luvuttavat tieta, jnka päätelaite välittää käyttäjälle Www eli hypertekstijärjestelmä n yksi yleinen Internetin palvelumut ns. websivut vat www-sivuja, jtka sijaitsevat palvelimilla ja jtka selain esittää käyttäjälle

10 Selaimista Selaimia käytetään www-dkumenttien selailuun pöytäkneella, läppärillä, tabletilla, älypuhelimella jne. Useimmiten maksuttmia kuluttajalaitteissa lähes aina jku selain esiasennettuna (IE/Edge, Safari, Opera,..) eri selainten saatavuus eri käyttöjärjestelmille vaihtelee, mutta esim. Windws 7 ja 8 saatavilla kaikki susituimmat Susituimmat selaimet maailmassa 2015 (w3scls.cm): Chrme (62,5 %) Firefx (22,9 %) Internet Explrer (8,0 %) Safari (3,9 %) Eri selaimet tulkitsevat www-dkumentin (hieman) eri tavin perustiminnallisuudet kuitenkin hyvin samankaltaisia; valitse itse susikkisi pidä kuitenkin selaimesi päivitettynä hyväksymällä autmaattiset päivitykset

11 Firefx Vitta tavittelemattman Mzilla-säätiön kehittämä, avimen lähdekdin selain, jta käytetään kurssin harjituksissa Perusminaisuuksista (ainakin sittain) sumeksi: Opettele ainakin kirjanmerkkien (bkmark) tehkas käyttö asetusten muuttaminen lisäsien asennus (ja pist)

12 Firefx lisäsat Firefxiin n saatavilla useita lisäsia useimmat maksuttmia ilmankin pärjää, mutta vivat lla hyödyllisiä tai muuten vaan kivja useiden lisäsien käyttö saattaa tisaalta hidastaa selainta merkittävästi lisäsia lisätään, pistetaan ja hallitaan valitsemalla Menu-kuvakkeesta lisäsat (Add-ns) Susittuja lisäsia esimerkiksi Adblck Plus; blkkaa mainkset Multi Links; avaa useamman linkin yhtäaikaisesti välilehtiin Ggle Translatr; kääntää websivuja Zter; auttaa viitteiden hallinnassa

13 Tiednhaku Tampereen ylipistn kirjast pastaa Kurssilla tiednhankintataidt Verkksivuilla Naamatusten Hakukneet Indeksivat Internetiä kaiken aikaa, ja etsivät algritmeilla indeksitietkannista tulksia hakujen perusteella Esimerkkejä hakukneista Ggle suurin; hjeita Verkkhaku, kuvahaku, kartat, videt Ggle Schlar (tieteelliset tietkannat) Muita esimerkkejä Bing, Yah ja Altavista Tieteelliset tietkannat Kkavat yhteen tieteellisiä julkaisuja Haku Ggle Schlarin tai kirjastn Nelli-työkalun avulla Pääsy usein rajitettu; kirjautumalla sisään Nelli työkaluun pääset useisiin käsiksi myös ylipistn ulkpulelta

14 Pilvipalveluista Pilvipalvelut vat yleistermi verkn yli käytettäville palveluille; viimeaikina yleistyneet myös henkilökhtaisina kuluttajapalveluina Tiet tai hjelmat eivät sijaitse käyttäjän kneella, vaan palvelimilla, ja käyttö tapahtuu esim. selaimen kautta Yleisiä kuluttajien pilvipalveluja vat esimerkiksi Ggle Drive dkumenttien luntiin, mukkaukseen, jakamiseen OneDrive ja Drpbx tallennustilaa verkklevyltä Elisan ja Sneran viihdepalvelut Etuja käyttömukavuus, skaalautuvuus, kustannushyöty Haittja vähintään jnkinasteinen riippuvuus verkkyhteydestä tietturvakysymykset

15 H3: 1. Tiedn pakkaus ja zip-tiedstjen käsittely 2. Firefxin asetuksista 3. Selaimet ja näppäinkmennt 4. Selaimet ja kirjanmerkit 5. Zter

16 Pidetäänks tauk?