kirkkonummen kunta Itäinen Kirkkonummi hanke Suvimäki ja Majvik asemakaavan selostus

Transkriptio

1 kirkkonummen kunta Itäinen Kirkkonummi hanke Suvimäki ja Majvik asemakaavan selostus

2 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS joka koskee päivättyä kaavakarttaa Kunta Kaavan nimi Laatija Vireille tulo Käsittelyt Kirkkonummi SUVIMÄEN JA MAJVIKIN ASEMAKAAVA Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavassa muodostuvat korttelit 2044, ja 2139 sekä niihin rajoittuvat katu-, tie-, virkistys-, suojaviher-, maatalous-, vesi- ja luonnonsuojelualueet. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Majvikin I:n asemakaavaa, Kartanonranta Sundet I ja II asemakaavaa, Masalanportin asemakaavaa, Masalan keskustan teollisuusalueen asemakaavaa ja Masalan keskustan asemakaavan muutosta. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy Kuulutus , (tarkistettu OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yhdyskuntatekniikan lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta (tarkistettu OAS) Kuntatekniikan lautakunta (tarkistettu OAS) Hankenumero Asemakaavaluonnos Yhdyskuntatekniikan lautakunta Asemakaavaehdotus Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kunnanhallitus Asemakaavan hyväksyminen Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Piirustukset Asemakaava, nro 3407 Havainnekuva, nro 3408

3 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO KAAVASELOSTUKSEN LIITTEISTÄ:... 4 LUETTELO ASEMAKAAVAA VARTEN LAADITUISTA SELVITYKSISTÄ:... 4 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALEISTA: TIIVISTELMÄ Kaavan sisältö Kaavaprosessin vaiheet Kaavan toteuttaminen SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kaavan tarkoitus Suunnittelualueen kuvaus Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava MAL 2019: Helsingin seudun maankäyttö, asuminen ja liikenne Kehityskuvat Yleiskaavat Asemakaavat Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja selvitykset SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavasuunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Päätöksentekovaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Suunnitteluratkaisut Lähtökohtaiset tavoitteet Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet Liikenneratkaisut Työnaikaiset luonnokset ja niistä saatu palaute Kaavan valmisteluaineistoista saatu palaute Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ALUEVARAUKSET Asuinkorttelit (AK, AO ja AP)

4 4.2.2 Palvelurakennusten korttelialueet (P) Liikerakennusten korttelialueet (KL) Virkistys- ja viheralueet Vesialueet Muut alueet Tie- ja katualueet Pysäköinti Kunnallistekniikka ja vesihuolto Hulevesien hallinta Lähiympäristö ja rakentamistapaohje Mitoitus Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin Vaikutukset talouteen Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttamista ohjaavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus

5 LUETTELO KAAVASELOSTUKSEN LIITTEISTÄ: Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Liite 2 Asemakaavakartan pienennös Liite 3 Asemakaavamääräykset Liite 4 Havainnekuva Liite 5 Periaateleikkaukset Liite 6 Näkymäkuvat Liite 7 Alustavat vaihtoehdot ja niiden vertailu Liite 8 Maiseman lähtökohtia Liite 9 Lähiympäristösuunnitelma Liite 10 Hulevesien hallintasuunnitelma Liite 11 Katukartta Liite 12 Meluselvitys (WSP 2020) Liite 13 Luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukainen poikkeuslupapäätös ja - hakemus Liite 14 Suvimäki Majvikin asemakaava: Vaikutukset Espoonlahden saunalahden Natura alueeseen (Enviro Oy 2020) Liite 15 Vaiheistuskaavio LUETTELO LIITEASIAKIRJOISTA - Kaavoittajan vastineet kaavan valmisteluaineistosta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin LUETTELO ASEMAKAAVAA VARTEN LAADITUISTA SELVITYKSISTÄ: - Suvimäen ja Majvikin kunnallistekninen yleissuunnitelma (Sitowise, WSP ja Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen,2020) - Suvimäen ja Majvikin lähiympäristö- ja rakentamistapaohje 2020 (Sitowise, WSP ja Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen,2020) - Luontoselvitykset - Suvimäki Majvikin asemakaava-alueen lahokaviosammalselvitys (Enviro 2019/2020) - Liito-oravaselvitys Suvimäen Majvikin asemakaavaa varten (Enviro 2018) - Kannanotto Suvimäki-Majvik asemakaavan ympäristövaikutuksista (Biologi, FT, Jarmo Saarikivi, 2017) - Kirkkonummen Suvimäen-Majvikin asemakaavan lepakkoselvitys (Bat- House, 2017) - Liito-oravan esiintyminen Suvimäen-Majvikin alueella, liito-oravaselvitys asemakaavaa varten (Enviro Oy, 2015/2016) - Kirkkonummen Suvimäen-Majvikin asemakaavan luontoselvitys (Enviro Oy, 2015) - Suvimäen ja Majvikin asemakaavan suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti, 2016) - Rakennettavuus (Taratest, 2017) - Sulfaattimaiden tutkimusraportti (Taratest, 2017) - Puustokartoitus (Taratest, 2017) - Liikenneselvitys (Trafix Oy, 2017) LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALEISTA: - Kokous- ja kongressihotelli Majvikin tarveselvitys (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, 2017) - Kehä III (kantatie 50) välillä kantatie 51-Mankki, aluevaraussuunnitelma (Uudenmaan ELYkeskus, 2016) - Masalan ja Luoman kehityskuva 2040 (Kirkkonummen kunta, 2016) - Luoma, rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (Stadionark, 2016) - Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, Masalan alue (Stadionark, 2015) - Kirkkonummen Masalan ja Luoman alueen luontoselvitys (Enviro, 2015) - Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 (2015) - Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 (HSL, 2015) 4

6 - Helsingin seudun asuntostrategia (2015) - Kirkkonummen kuntastrategia (Kirkkonummen kunta, 2017) - Kurkistus tulevaisuuteen Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 ja 2060 (Kirkkonummen kunta, Demos Helsinki ja Sweco Oy, kv ) - Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 (Pöyry Finland Oy, 2014) - Helsingin seudun MAL-aiesopimus (2012) - MAL 2019: Helsingin seudun maankäyttö, asuminen ja liikenne (HSL ) - Helsingin seudun kehityskuva Rajaton metropoli (2012) - KUUMA-kuntien yhteinen kehityskuva (2012) - KUUMA-kuntien pientaloasumishanke (2012) - Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt (Uudenmaan liitto, 2012) - Kirkkonummen hulevesiohjelma, Sitowise Oy, Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2017, Kirkkonummen kunta, Kirkkonummen palveluverkkosuunnitelma 2040 (Kirkkonummen kunta, 2016) - Kirkkonummen linjastosuunnitelma (Kirkkonummen kunta, 2011) - Espoonlahden hoito- ja käyttösuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskus, 2008) - Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Sigbritt Backman, 1992) 5

7 1. TIIVISTELMÄ 1.1 KAAVAN SISÄLTÖ Suvimäen ja Majvikin asemakaava sijaitsee Masalan liikekeskustan lähialueella, itäisellä Kirkkonummella Kehä III:n ja Masalan juna-aseman välittömässä läheisyydessä, ollen siten erinomaisesti joukkoliikenteen saavutettavissa. Helsingin seudulla Suvimäen ja Majvikin kaltaiset hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella sijaitsevat, pitkälti rakentamattomat ranta-alueet ovat harvinaisia. Alueen erityiset vetovoimatekijät ovat hyvän saavutettavuuden lisäksi merellisyys, Espoonlahden luontoalue ja Majvikin kulttuuriympäristö. Monimuotoinen maasto kalliorinteineen on paitsi paikan identiteettiä luova vahvuus myös haaste erityisesti kunnallistekniikalle ja katujen suunnittelulle ja rakentamiselle. Asemakaava-alueen laajuus on noin 93 hehtaaria. Suunnittelualueen läheistä Masalan keskustaa tiivistetään ja kehitetään useilla hankkeilla. Nykytilanteessa asuminen ja palvelut keskittyvät etupäässä radan länsipuolelle Masalantien varteen, Suvimäen ja Majvikin asemakaavan tavoitteena on lisätä asumista myös radan itäpuolelle. Alueen rakentaminen yhdistää Kartanonrannan ja Masalan alueet vahvemmin toisiinsa. Asemakaava on Helsingin seudun MAL suunnitelman mukainen, sillä asuminen sijoittuu sen ensisijaiselle vyöhykkeelle sekä lisäksi hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueelle: kaavan välittömässä läheisyydessä on Masalan juna-aseman lisäksi vuorobussiliikenteen runkoverkon pysäkki Sundsbergintiellä. Asemakaavassa on esitetty kerrostalovaltaista rakentamista alueen länsireunalle Kehä III:n suuntaisesti rakentamisen madaltuessa pientalovaltaiseksi Espoonlahtea ja Majvikin Kokous- ja kongressihotelli Majvikia kohden. Asuinrakentaminen mahdollistaa alueelle yhteensä liki uutta asukasta. Nykyisen alueella sijaitsevan toimitilarakentamisen tilalle (Paikkatietokeskus) on osoitettu asuinrakentamista. Kaava mahdollistaa myös Kokous- ja kongressikeskuksen toiminnan kehittämisen ja laajentamisen. Asemakaavassa osoitetaan myös aluevaraukset palveluille (P). Kokous- ja kongressihotelli Majvikin lisäksi on kaavassa paikka uudelle päiväkodille likellä Kartanonrannan aluetta. Kaava-alueen eteläosaan on varattu paikka päivittäistavarakaupalle alueella nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaiselle KL-korttelialueelle. Espoonlahden ranta-alueesta varataan osa yleiseen virkistyskäyttöön ja rantaan osoitetaan uusi virkistysreitti. Kaavassa on otettu huomioon Kehä III:n aluevaraussuunnitelmassa esitetyt tien parantamistarpeet: nykyiset liittymät Kehä III:lta alueelle poistuvat ja jatkossa liikennöinti alueelle tapahtuu uusien rakennettavien Masalanportin ja Majvikinportin eritasoliittymien... ja Majvikin eritasoliittymien kautta. Suunnittelun yhteydessä on tutkittu Majvikinportin eritasoliittymälle vaihtoehtoista liittymäratkaisua Kehä III:n aluevaraussuunnitelmaan nähden. Hulevesien hallintaan ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Uuden maankäytön toteutumisen edellytyksenä on, että Espoonlahden Natura-alueen veden laatu ei tule heikentymään. Maankäyttöratkaisut huomioivat virkistys- ja viheryhteydet ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä alueen luontoarvot. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Suvimäen ja Majvikin asemakaavoituksen käynnistämissopimus hyväksyttiin kunnanhallituksessa ( 134). Suvimäen ja Majvikin asemakaavan (hankenumero 33500) osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) hyväksyttiin ( 78) yhdyskuntatekniikan lautakunnassa, ja sen päivitys hyväksyttiin ( 24). Asemakaava kuulutettiin vireille kunnan kotisivuilla sekä Kirkkonummen sanomissa ja Västra Nylandissa. Asemakaava kuulutettiin uudelleen vireille (tarkistettu OAS). Suvimäen ja Majvikin asemakaavoituksen tilannekatsaus ja evästys jatkosuunnittelua varten käsiteltiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 4). Hankkeen päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on käsitelty kuntatekniikan lautakunnassa ( 32). Asemakaavan valmisteluaineisto hyväksyttiin nähtäville yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokouksessa ( 44). Asemakaavan valmisteluaineisto olivat julkisesti nähtävillä välisenä aikana. 6

8 1.3 KAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttamisen aloittaminen on mahdollista, kun asemakaava ja kiinteistöjako ovat astuneet voimaan. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään vuonna Asemakaavan toteuttaminen edellyttää kokoojakatuyhteyden rakentamista ensi vaiheessa Kartanonrantaan. Samalla Kehä III:n nykyiset liittymät suunnittelualueen eteläosaan poistuvat. Kehä III:n aluevaraussuunnitelmassa esitettyjen eritasoliittymien rakentamisen toteutusaikataulusta päätetään erikseen. Majvikin ja Kehä III:n liittymässä varaudutaan väliaikaiseen liittymäratkaisuun, jolla parannetaan liikenneturvallisuutta ennen uuden eritasoliittymän rakentamista. Ennen asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa, on Masalan osayleiskaavan oltava lainvoimainen sekä asemakaavan maankäyttösopimukset hyväksytty ja allekirjoitettu. 7

9 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 KAAVAN TARKOITUS Asemakaavan tavoitteena on osoittaa uutta asuinrakentamista hyvien julkisten kulkuyhteyksien ja Espoonlahden äärellä sijaitsevalle Suvimäen ja Majvikin alueelle paikan kulttuuriympäristöä ja luontoarvoja kunnioittaen. Alueesta kehitetään laadukas ja monipuolisen asuntorakentamisen asuinympäristö lähivirkistysalueineen. Rakentaminen on Helsingin seudun MAL suunnitelman mukainen. Kaavassa otetaan huomioon viher- ja virkistysyhteydet kaava-alueelta laajemmille ulkoilualueille, alueen luonto sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Palveluiden osalta alue tukeutuu pääosin Masalaan, mutta myös kaava-alueelle sijoittuu päivittäis- ja matkailupalveluita. Suunnittelun keskeisenä tarkoituksena on ollut tutkia alueelle soveltuvinta uuden asuinrakentamisen sijoittumista ja määrää. Alue sisältyy Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 kehittämisalueeseen ja on Kirkkonummen kehityskuvassa 2040 maankäytön painopistealuetta. Palveluille on varattu rakennusoikeutta yhteensä noin k-m 2, josta mm. Kartanonrannan koulun ja päiväkodin tarpeisiin on osoitettu liki 6000 k-m 2 sekä uudelle päiväkodille 1500 k-m 2 ja lähikaupalle 2000 k-m 2. Lisäksi Kokous- ja kongressihotelli Majvikin toiminta laajenee ja sen käyttöön osoitetaan k-m 2. Kaavan toteuttaminen edellyttää uuden katuverkon ja kunnallistekniikan rakentamista. Kaavalla varaudutaan lisäksi Kehä III:n parantamistoimenpiteisiin. 2.2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Alueen yleiskuvaus Suvimäen ja Majvikin asemakaava sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä Masalan liikekeskuksen ja Kartanonrannan tuntumassa Kehä III:n ja Espoonlahden välisellä vyöhykkeellä. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Masalassa sijaitsee rautatieseisake. Lisäksi Masalassa ja Kartanonrannassa sijaitsee kaupallisia ja julkisia palveluita. Suunnittelualue on osin rakennettu: alueella sijaitsee huviloita, jotka on rakennuttu 1900-luvun alkupuolella, Kokous- ja kongressihotelli Majvik, Paikkatietokeskus sekä jonkun verran uudempaa pientalorakentamista. Alue on määritelty kulttuuriympäristön aluekokonaisuudeksi. Asemakaava-alue rajautuu idässä ja etelässä suurelta osin jo rakentuneeseen Kartanonrannan asuinalueeseen sekä Espoonlahden Natura 2000 vesistöalueeseen, lännessä Kehä III:een sekä pohjoisessa Sjövikinrannan alueeseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 93 hehtaaria. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. 8

10 2.2.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualueen maisemarakenteessa erottuu selkeästi jyrkkäpiirteinen luoteis-itäsuuntainen kallioselänne, jota reunustuvat itäpuolella Espoonlahden ja länsipuolella Masalan saviset laaksoalueet. Maisemakuvassa Suvimäki-Majvikin alue muodostaa voimakkaasti rajaavan metsänreunan sekä Masalan että Espoonlahden suuntaan, ainoastaan suunnittelualueen pohjoisosassa Kokous- ja kongressihotelli Majvikin kohdalla ranta-alue on avoimempi ja hoidetumpi. Rannan puolella alueen maisemakuva on muuttunut viime vuosikymmeninä entistä puustoisammaksi vanhan rantaan rajoittuneen viljelyalueen metsittyessä. Kehä III:ta reunustavat etelän ja länsireunan alavat alueet ovat säilyneet avoimina. Espoonlahden reunaa rajaa rannassa koko kaava-alueen pituudelta ruovikkovyöhyke. Alue on paikoin rakennettu, mutta rakennukset eivät merkittävästi erotu maisemassa. Maastonmuodot ja maaperä Korkeuserot suunnittelualueella ovat suuret. Korkein kohta sijaitsee pohjoisosassa aluetta Majvikissa (+43 mpy). Alueen matalin kohta sijaitsee suunnittelualueen itäreunalla (rantaviiva) +0 m mpy. Suunnittelualue on suureksi osaksi kallioselännettä, jota ympäröivät savi- ja liejusavialueet. Kaavatyön yhteydessä suunnittelualueella on tehty alustava rakennettavuusselvitys (Taratest, 2017). Selvityksen perusteella alue jakautuu kahteen pohjasuhteiltaan erilaiseen alueeseen. Alueella I olosuhteet ovat huonot ja rakennukset suositellaan perustettavaksi paaluilla kantavan pohjamaan varaan. Alapohja tulee rakentaa kantavana ja alueelle rakennettavat mahdollisia lisäkuormituksia aiheuttavat tie- ja katurakenteet saattavat vaatia pohjanvahvistustoimenpiteitä. Alueella II olosuhteet ovat hyvät ja rakennukset suositellaan perustettavaksi anturoilla luonnontilaisen pohjamaan varaan. Alapohja voidaan rakentaa maanvaraisesti ja rakennettavat tie- ja katurakenteet voidaan todennäköisesti toteuttaa luonnollisen pohjamaan tai vähäisten massanvaihtojen varaan. Pohjamaa on routivaa. Kuva 2 Alueen maaperä. Ka = kalliomaa, Lj =lieju, LjSa = liejusavi, Sa = savi. (GTK) 9

11 Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue rajautuu itäreunaltaan Espoonlahteen ja siihen laskevaan Sundetin uomaan. Kaava-alueeseen rajautuva Espoonlahden osa kuuluu Espoonlahden luonnonsuojelualueeseen (YSA ) sekä Espoonlahden-Saunalahden Natura 2000-alueeseen (FI ). Alue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta. Nykytilassa suunnittelualueelta maahan kertyvät imeytymättömät hulevedet keräytyvät avo-ojiin ja painanteisiin muun muassa eteläisellä alueella Näsimäentien, keskivaiheilla Geodeetinrinteen ja Hagabackantien ja pohjoisalueilla Majvikintien varsilla. Alueella sijaitseva harjanne jakaa alueen hulevesiä suoraan ranta-alueille ja edelleen mereen sekä länsipuolella Kehä III:n suuntaisesti kulkeviin avo-ojiin, jotka purkautuvat alueen eteläosassa Sundsberginlahteen ja pohjoispuolella Luomanlahteen. Luontoarvot Suunnittelualueelta on laadittu useita luontoselvityksiä. Kirkkonummen kunnassa työn alla olevia Masalan ja Luoman osayleiskaavoja varten on laadittu Masalan ja Luoman alueen luontoselvitys (2015), lisäksi asemakaavatyön yhteydessä on laadittu kaava-aluetta koskevat luonto-, lahokaviosammal, liito-orava- ja lepakkoselvitykset ( ). Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualue rajautuu Espoonlahden luonnonsuojelualueeseen (YSA ), joka on osa Natura 2000-aluetta (FI ) sekä Espoonlahden maakunnallisesti arvokasta lintualuetta. Espoonlahden-Saunalahden Natura 2000-alueella on merkitystä vesi- ja kosteikkolinnuston pesimäalueena sekä muutonaikaisena levähdyspaikkana. (Enviro, 2015). Suunnittelualueella ei sijaitse suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Luontoselvityksessä alueelta löytyi Metsälain 10 :n mukaisten elinympäristöjen kriteerit, METSO-ohjelman kriteerit tai LAKU-kriteeristön täyttäviä kohteita sekä todettiin uhanalaisia luontotyyppejä. (Enviro, 2015). Maakunnallisesti arvokkaaksi arvioidut kohteet sijaitsevat kaava-alueen keski- ja pohjoisosassa (kuviot 8, 9, 10 ja 20) ja paikallisesti arvokkaat luontokohteet alueen etelä- ja pohjoisosassa (kuviot 2, 4, 5, 24, 25, 27, 29 ja 33). (Enviro / Masala-Luoma, 2015). 10

12 Kuva 3. Suvimäen ja Majvikin asemakaava-alueen kasvillisuuskuviot. Harmaalla rasterilla on merkitty rakennetut alueet, viljelykäytössä olevat pellot ja piha-alueet, joita ei inventoitu. (Lähde: Enviro, 2015). Laaditun lahokaviosammalselvityksen mukaan lajille hyvin soveltuvia metsäkuvioita on Suvimäki Majvikin suunnitelluilla rakentamis- ja katualueilla niukasti. Inventoinnissa löydettiin joulukuussa 2019 yksi lahokaviosammalen kasvupaikka. Kyseessä oli noin metrin mittainen kappale raidan runkoa, josta tuoreita itiöpesäkkeitä löytyi neljä. Inventoinnissa ei havaittu itujyväsryhmiä. Liito-oravat Suunnitelualueella on tehty liito-orava selvityksiä keväällä 2015 ja keväällä Asemakaavaalueella sijaitsee puuston ja jätöslöytöjen perusteella liito-oravan elinpiirien ydinalueita (3 kpl) ja liito-oravalle soveliaita metsiköitä sekä lisäksi todettiin liito-oravan pesäpuita ja liito-oravien kulkuyhteydet em. alueiden välillä. Puustoiset kulkuyhteydet kaava-alueen ulkopuolelle ovat katkonaisia, mahdollisia yhteyksiä on pohjoiseen sekä Sundetin yli idän suuntaan. (Enviro, 2016 ja 2018). 11

13 Kuva 4. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä ydinalueet, muut liito-oravalle hyvin sopivat metsäkuviot ja puuston perusteella hahmottuvat todennäköisimmät kulkureitit alueiden välillä. Kolme pohjoisinta pesäpuuta olivat käytössä keväällä 2015, mutta eivät (Enviro 2018) Lepakot Lepakkoselvitys laadittiin vuosina Selvityksessä suunnittelualueella tehtiin havaintoja kolmesta lepakkolajista: pohjanlepakosta, vesisiipasta sekä viiksisiipoista. Pohjanlepakko havaittiin koko kaava-alueella, viiksisiippoja hieman enemmän alueen pohjoisosassa. Vesisiippoja havaittiin ainoastaan kaava-alueen eteläpäässä. Suunnittelualueella todettiin yksi luokkaan I kuuluva lepakkoalue, yksi luokkaan II kuuluva lepakkoalue ja neljä luokkaan III kuuluvaa lepakkoaluetta (BatHouse, 2017). 12

14 Kuva 5. Suvimäen ja Majvikin asemakaava-alueen lepakot. (BatHouse, 2017). Punaisella luokan I lepakkoalueet, vihreällä luokan II lepakkoalueet ja sinisellä luokan III lepakkoalueet. Linnut Suunnittelualueen lintulaskennoissa havaittiin yhteensä 50 lajia, kaikki tavatut lajit eivät todennäköisesti pesi selvitysalueella. Suurin osa tavatuista lajeista on Suomessa varsin yleisiä ja seudulla tavallisia pesimälajeja, jonkin verran tavattiin ns. Punaisen kirjan ja muita huomionarvoisia lajeja. (Enviro, 2015). 13

15 2.2.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne, väestön rakenne ja kehitys Suunnittelualue on osa Kirkkonummen keskeisintä, rantarataan ja Länsiväylään tukeutuvaa kasvuvyöhykettä. Suunnittelualue sijaitsee erinomaisesti rantaradan ja Kehä III:n kupeessa Masalan aluekeskuksen ja Masalan rautatieseisakkeen välittömässä läheisyydessä. Idässä aluetta rajaa Espoonlahti. Alueen eteläpuolella sijaitsee jo valtaosin rakentunut Kartanonrannan asuinalue. Suunnittelualue on osin rakennettu: alueella sijaitsee huviloita 1900-luvun alkupuolelta, pohjoisosassa on Majvikin kokous- ja kongressihotelli, alueen keskivaiheilla Paikkatietokeskus, sekä eteläosassa uudempaa pientalorakentamista. Suunnittelulueella sijaitsee tällä hetkellä muutamia kymmeniä asukkaita. Kirkkonummi kasvaa voimakkaasti, vuonna 2020 kunnassa oli noin asukasta ja vuoden 2040 väestöennuste on noin asukasta. Kunta varautuu myös edellä kuvattua suurempaan kasvuun. Väestön ikäjakaumassa alle 20-vuotiaiden ja vuotiaiden osuudet ovat suuria, mutta ikäihmisten ja yksinelävien suhteellinen määrä kasvaa nykytilanteesta huomattavasti lähivuosikymmeninä. Niinpä pienten talouksien määrä kasvaa nopeasti myös Kirkkonummella. Lisäksi eläkkeelle jäävien suurten ikäluokkien määrä on merkittävä. Kaupunkikuva Suunnittelualue on osin rakennettu. Alueella sijaitsevat 1900-luvun alkupuolella rakennetut huvilat muodostavat kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta arvokkaan kokonaisuuden. Huvilat sijaitsevat toisiinsa nähden harvakseltaan eivätkä ne tai muu alueen rakentaminen selkeästi erotu maisemassa, vaan alue hahmottuu metsäisenä selännealueena Masalan, Kartanonrannan ja Espoonlahden suuntaan. Suunnittelualueella on suuret korkeuserot, mikä avaa mielenkiintoisia ja vaihtelevia kaupunkinäkymiä alueen korkeimmilta kohdilta lähiympäristöön ja Masalan sekä Espoonlahden suuntaan erityisesti lehdettömänä aikana. Palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse kaupallisia tai julkisia palveluita. Alueen pohjoisosassa sijaitsee matkailupalveluiden kannalta keskeinen, majoitus- sekä juhla- ja kokoustiloja tarjoava, Kokousja kongressihotelli Majvik. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Masalan liikekeskustassa noin 500 m etäisyydellä. Palveluista mainittakoon kaksi päivittäistavarakauppaa, apteekki ja posti. Masalassa ja Kartanonrannassa noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee kunnallisia palveluita, kuten terveysasema, kirjasto, urheilupuisto, suomenkielinen lukio, suomen- ja ruotsinkielisiä ala- ja yläkouluja sekä päiväkoteja. Laajempi kaupallinen ja kunnallinen palvelutarjonta löytyy Kirkkonummen liikekeskustasta noin kahdeksan kilometrin etäisyydelle Masalasta. Työpaikat Suunnittelualueella toimii Paikkatietokeskus FGI, jossa työskentelee noin 120 henkeä. Kokousja kongressihotelli Majvik työllistää noin 30 henkeä. Masala on kunnan keskeinen työpaikka-aluei ja sen alueella työpaikkoja on yhteensä noin 1100 kpl. Virkistys Espoonlahden rantaympäristö toimii suunnittelualueen ja Kartanonrannan asukkaiden virkistysalueena. Majvikin hotelliympäristössä sijaitsee 1,5 km valaistu, osin rannassa kulkeva ulkoilupolku sekä minigolf-rata. Masalassa, noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee lisää virkistys- ja urheilupalveluita. 14

16 Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue on hyvin ajoneuvoliikenteen saavutettavissa, alue rajautuu länsireunaltaan Kehä III:een, jolta on nykyisin kolme ajoliittymää suunnittelualueelle. Alue liittyy laajempaan liikenneverkkoon vain Kehä III:n liittymien kautta, Kartanonrannan alueelta ei ole ajoyhteyttä Suvimäen alueelle, mutta ajoneuvoyhteyden järjestämiseen on varauduttu Kartanonranta Sundet I ja II-asemakaavassa. Eteläisimmän liittymän kautta kuljetaan eteläosan pientaloille, keskivaiheen liittymästä Paikkatietokeskukselle ja pohjoisimmasta liittymästä Kokous- ja kongressihotelli Majvikiin. Kehä III:n keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (tilanne 2012). Suvimäen ja Majvikin asemakaavan valmisteluaineiston yhteydessä tutkittiin liikenneverkon toimivuutta Kartanonrannassa Kartanontien ja Sundetin puistotien liittymässä ja Sudsbergintien ja Sundetin puistotien liittymässä sekä Kehä III:n ramppiliittymissä. Liikenteen toimivuustarkasteluja varten laadittiin kyseisissä liittymissä liikennelaskennat Kartanontien liikennemäärä on nykyisin aamuhuipputunnissa 23 ajoneuvoa ja Sundetin puistotien 330. Iltahuipputunnin määrä on Kartanontiellä 35 ajoneuvoa ja Sundetin puistotiellä 316. (Trafix, 2017). Kehä III:n parantamiseen tähtäävässä aluevaraussuunnitelmassa Kehä III levenee 4-kaistaiseksi ja nykyiset liittymät suunnittelualueelle poistuvat käytöstä. Aluevaraussuunnitelmassa esitetään Sundsbergiin ja Majvikiin uusia eritasoliittymäjärjestelyitä, joiden kautta liikenne ohjataan jatkossa kaava-alueelle. (ELY-keskus, 2016). Uudenmaan ELY-keskus ja Kirkkonummen kunta ovat teettäneet vuosien 2019 ja 2020 aikana tiesuunnitelmaan muutosta Masalanportin ja Majvikinportin eritasoliittymistä. Hanke on valmistumassa syksyyn 2020 mennessä (ks. luvut ja 4.2.7). Kuva 6. Kaava-alueen ja ympäröivän liikenneverkon nykytilanteen vuorokausiliikennemäärät, liikenne-ennusteen 2040 liikennemäärät ja liikennemäärän kasvukerroin. (Trafix, 2017). 15

17 Joukkoliikenne Suunnittelualue sijaitsee erinomaisesti olemassa olevaan joukkoliikenteen palvelutarjontaan nähden, pääosa alueesta sijoittuu alle kilometrin kävelyetäisyydelle Masalan asemalta. Masalassa pysähtyy arkipäivisin 45 junaa, matka-aika Kirkkonummen kuntakeskukseen ja Espoon keskukseen kestää noin minuuttia ja Helsingin keskustaan puolisen tuntia. Sundsbergintietä ja Masalan keskustan kautta kulkee lisäksi 11 linja-autoreittiä, joiden vuoroväli on ruuhka-aikoina keskimäärin 15 minuuttia (tilanne vuonna 2020). Kirkkonummen linjastosuunnitelmassa Masalan asemaympäristö on merkitty linja-autoliikenteen palvelutasoluokituksessa kolmella tähdellä, mikä mahdollistaa autottoman elämäntavan. Kevyen liikenteen yhteydet Suunnittelualueella on kävelyn ja pyöräilyn yhteydet ovat niukat. Alueen keskivaiheilla sijaitsee Kehä III:n alittava kävelyä ja pyöräilyä palveleva alikulku Masalaan, joka yhdistyy sorapintaisen Hagabackantien kautta Majvikin kokous- ja kongressihotelliin. Majvikin ympäristössä kulkee valaistu ulkoilupolku. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kulttuuriympäristö Suunnittelualueen pohjoisosa on luokiteltu Luoman rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa 2016 Espoonlahden Luoman huvilat kulttuuriympäristön kokonaisuudeksi ja se on myös osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä Luoman kylä ja Vitträskin ympäristö (kohde 130). (Uudenmaan liitto, 2012). Rakennetun kulttuuriympäristön inventointityö on laadittu vuonna 2015 Masalan alueelle ja vuonna 2016 Luoman alueelle (Stadionark Oy). Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi toisiinsa liittyvää kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta: Espoonlahden Hagabackenin huvilat (kohde 1225) sekä Espoonlahden Luoman huvilat (kohde 1350). Molemmilla on maisemallista, rakennushistoriallista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Inventoidut kohteet käsittävät huviloita, jotka kuuluvat luvun alussa muodostuneeseen huvilayhdyskuntaan. Osa säilyneistä huviloista on 1900-luvun alulle tyypillisiä puolitoistakerroksisia, taite- tai jyrkällä satulakatolla varustettuja muutaman huoneen "villoja", joihin saattaa liittyä myös joitakin talousrakennuksia. Osa huviloista on arkkitehtonisesti tavanomaista hienompia jugendrakennuksia, komeimpana Hagabackenin laelle rakennettu Majvikin linnamainen kivihuvila Hellebo. Alueen huvilat on esitetty arvoluokkiin 1 ja 2 kuuluviksi. Arvoluokan 1 kohteet on inventoinnissa esitetty säilytettäväksi erityisen kulttuurihistoriallisen arvon, erityisen rakennushistoriallisen arvon ja erityisen maisemallisen tai kaupunkikuvallisen arvon vuoksi. Arvoluokan 2 kohteiden säilyttäminen on toivottavaa kohteiden kulttuurihistoriallisen, rakennushistoriallisen ja maisemallisen tai kaupunkikuvallisen arvojen vuoksi. (Stadionark, 2015 ja 2016). Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee Sundsbergin vanhan tilakeskuksen entinen talli (inventoinnin kohdenumero 1172). Kohde on arvioitu arvoluokkaan 1 kuuluvaksi (Stadionark, 2015). Aluetta koskee Sundet I ja Sundet III asemakaava ja asemakaavan muutos, jossa rakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr. Kuva 7. Suvimäen ja Majvikin kulttuuriympäristökohteet. Suojeluluokkiin1 ja 2 kuuluvat kohteet on esitetty punaisella ympyrällä ja muut inventoidut kohteet sinisellä ympyrällä. Kulttuuriympäristön aluekokonaisuudet on esitetty vihreällä rajauksella: vasemmassa kuvassa Espoonlahden Hagabackenin huvilat (kohde 1225) ja oikeassa kuvassa Espoonlahden Luoman huvilat (kohde 1350). (Stadionark, 2015). 16

18 Suojeluluokkiin 1 ja 2 kuuluvat kohteet (tiedot: Stadionark 2015). Kuva 8. Kohde 1178, Hellebo. (Stadionark, 2015). Härlunda (1173) Härlunda 1½ kerroksinen taitekattoinen huvila vuodelta 1934 sijoittuu Hagabackenin mäen eteläreunaan Karlsbackan huvilan itäpuolelle. Erityistä ilmettä antaa rustiikkiaiheisista betoniharkoista muurattu sokkeli. Suojeluluokka 1: maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Karlsbacka (1174) Maisemassa näkyvästi sijoittuvan, vuonna 1908 rakennetun huvilan on suunnitellut Bertel Jung. Jugendvaikutteinen huvila on hirsirunkoinen ja satulakattoinen. Suojeluluokka 1: rakennushistoriallinen, maisemallinen ja erityinen kulttuurihistoriallinen arvo. Paulsro (1176) Vuonna 1918 rakennettu, satulakattoinen ja syvärunkoinen huvila. Erityistä ilmettä antaa länsijulkisivun kaksikerroksinen pyöreä torni. Suojeluluokka 1: rakennushistoriallinen, maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Hvilan (1177a ja b) 1900-luvun alussa rakennettu Hvilanin jugendtyylinenhuvila (a). Satulakattoiseen poikkipäädyllä varustettuun rakennukseen liittyy torni, jossa on telttakatto. Erityistä ilmettä antaa vihertävään sävyyn maalatun julkisivun yläosan paanuverhous, alaosa on vaakapaneloitu. Huvilaan liittyy metsään ympäröimä puutarhamainen pihapiiri, jota jäsentävät pensasistutukset ja kauniisti kumpuileva kallio sekä suuri siirtolohkare. Suojeluluokka 1: rakennushistoriallinen, maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Pihan pohjoispuolella sijaitsee aumakattoinen, betonisokkelille perustettu pienempi rakennus (b) tai 50- luvulta. Suojeluluokka 2, maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Hellebo (1178) Majvikin linnamainen huvila vuodelta 1908 sijoittuu korkealle Hagabackenin metsäisen mäen laelle. Kaksikerroksinen, jyrkällä aumakatolla katettu, rapattu tiilitalo, jolla on tyypillisiä jugend-piirteitä, mm. vaihteleva yleishahmo ulokkeineen, kuisteineen ja torneineen. Suojeluluokka 1: erityinen rakennushistoriallinen, maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Nybacka (1258) Näkyvästi maisemaan sijoittuva tilakeskus, jolla on 1907 rakennettu huvila-arkkitehtuurin vaikutteita omaava satulakattoinen 1½ kerroksinen päärakennus. Rakennuksessa on jugendvaikutteita omaava itäpuolella poikkipäätykuisti sekä länsipuolella lasikuisti. Kokonaisuuteen liittyy puutarhamainen pihapiiri ja pienempiä talousrakennuksia. Suojeluluokka 1 tai 2: maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Wilhelmsro (1261) 1900-luvun alun asuinrakennus, jolla on puutarhamainen pihapiiri. Rakennus on laajennettu vuonna 1923 vuosisadan alussa rakennetusta mökistä. Rakennus muodostaa kokonaisuuden viereisen Fridhemin huvilan kanssa. Suojeluluokka 2. Fridhem (1262) Maisemassa näkyvästi sijoittuva, viereisen Wilhelmsron huvilan kanssa kokonaisuuden muodostava 1900-luvun alun huvila. Rakennuksessa on aumattu taitekatto ja kattolyhtyjä, erityistä ilmettä tuo meren puoleinen kaksikerroksinen taitekattoinen poikkipääty. Rakennuksen ilmettä ovat jonkin verran muuttaneet myöhemmin tehdyt laajennukset. Suojeluluokka 2: maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. 17

19 Muinaisjäännökset Kaavatyön yhteydessä alueelta on laadittu muinaisjäännösinventointi. Suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella on lukuisia talonpohjien jäännöksiä ja raunioita 1800 luvun lopulta luvulta. Porkkalan vuokra-ajan aikaisia rakenteiden jäännöksiä löytyi 3-5: kaksi bunkkeria ja juoksuhauta, mahdollisesti yksi betonirakenne, jonka ajoitus ja funktio eivät ole selviä, maarakenteen jäännös, joka on mahdollisesti ryhmän pesäke. Vuokra-ajan rakenteet ovat huonokuntoisia raunioita ja sortuneita rakenteita. Inventoinnin perusteella alueelta ei löytynyt suojelun arvoisia tai sen tarpeessa olevia kohteita. (Mikroliitti, 2016). Kuva 9. Suvimäen ja Majvikin asemakaava-alueelta löytyneet rakenteiden jäännökset. Porkkalan vuokra-ajan aikaiset merkitty sinipunaisella, muut vihreällä. (Mikroliitti, 2016). 18

20 Tekninen huolto Suunnittelualue on Carunan sähköverkon piirissä. Kokous- ja kongressihotelli Majvik sekä Paikkatietokeskus on liitetty vesi- ja viemäriverkkoon. Eteläosassa suunnittelualuetta sijaitsevat Kehä III:n alitse kulkevat vesi- ja viemäriputket, jotka liittävät Kartanonrannan asuinalueen Masalan kunnallistekniseen verkostoon. Kaava-alueen eteläosan kiinteistöt eivät ole kunnallisteknisen huollon piirissä. Ympäristöhäiriöt Kehä III:n aluevaraussuunnitelman yhteydessä laaditun meluselvityksen (Uudenmaan ELY-keskus, 2016) perusteella ennusteen mukaisessa tilanteessa vuonna 2040 sallitut päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvot ylittyvät kaava-alueen länsireunalla (päiväajan ohjearvo 55 dba ja yöajan ohjearvo 45 dba). Kuva 10. Ajoneuvoliikenteen päiväajan keskiäänitaso ennustetilanne Sallitut ohjearvot ylittyvät keltaiselta alueelta alkaen. (Uudenmaan ELY-keskus, 2016) Maanomistus Suunnittelualueen koko on noin 93 ha, josta vesialuetta on noin 9 ha. Suurin osa alueesta on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Alueen suurimpia maanomistajia ovat Ammattiliitto PRO, PKS Hankekehitys, Senaattikiinteistöt ja Kesko. Lisäksi Suomen valtio omistaa Kehä III:n aluetta. 19

21 2.3 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Tavoitteilla pyritään edistämään muun muassa energiahuollon uudistusta, luonto- ja kulttuuriympäristön elinvoimaa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä muutosta kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat ainakin seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Suvimäen ja Majvikin asemakaava toteuttaa em. valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maakuntakaava Alueella ovat voimassa Uudenmaan maakuntakaava (ympäristöministeriö vahvistanut vuonna 2006) sekä Uudenmaan vaihemaakuntakaavat Suunnittelualue on varattu taajamatoimintojen alueeksi, jolla sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Länsipuolella suunnittelualuetta rajaa moottoriväylä. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue. Kaava-alueen läpikulkevaksi on merkitty viheryhteystarve. Alueella on vireillä Uusimaa-kaava Uusimaa-kaava kattaa lähes koko Uudenmaan alueen, ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaikki maankäytön keskeiset teemat yhteen kokoava maakuntakaava valmistellaan vuosina Kaava on ehdotusvaiheessa, ja se oli nähtävillä Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava kumoaa alueen voimassa olevat ja lainvoimaiset maakuntakaavat. 20

22 Kuva 11. Ote vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on merkitty magentalla. Kuva 12. Ote vireillä olevasta Uusimaa-kaavan 2050 ehdotuksesta (Nähtävillä ). Suunnittelualue on merkitty magentalla. 21

23 2.3.3 MAL 2019: Helsingin seudun maankäyttö, asuminen ja liikenne MAL 2019 on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena pitäisi kehittää vuosina Suunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota maankäytön, asumisen ja liikenteen entistä tiiviimpään yhtäaikaiseen tarkasteluun, vaikutusten arviointiin ja laajaan sidosryhmien vuoropuheluun. MAL suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet sekä tavoitetasot hyväksyttiin HSL:n hallituksessa , KUUMA-johtokunnassa sekä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa HSYK:issä MAL suunnitelman tavoitteena on tunnistaa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tärkeimmät toimenpiteet sekä - muodostaa yhteinen näkemys seudun kehittämisestä - kehittää seutua pitkäjänteisesti ja varautua toimintaympäristön muutoksiin - arvioida suunnitelman vaikutuksia ja hyödyntää vaikutustieto valmistelussa - kehittää suunnittelukäytäntöjä, yhteistyötä ja resurssien tehokasta hyödyntämistä - mahdollistaa suunniteltujen toimenpiteiden toteutus. Seuraavassa kuvassa on esitetty suunnitelman kärkikeinot ja niiden keskeiset tunnusluvut. Kuva 13. MAL 2019 suunnitelman kärkikeinot Kehityskuvat Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 ja 2060 Kurkistus tulevaisuuteen Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 ja 2060 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa (Sweco Oy ja Demos Helsinki Oy). Kehityskuvassa on esitetty kunnan maankäytön tavoiteltu strateginen kehitys yleispiirteisesti ja periaatetasoisesti. Siinä on luonnehdittu kehittyviä alueita ja niiden luonnetta vuosina 2040 ja Kehityskuvalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslainmukaisia oikeusvaikutuksia. Kehityskuvassa suunnittelualue sijaitsee Kirkkonummen pääkasvuvyöhykkeellä (rantaradan ja Länsiväylän vyöhyke), joka tukeutuu rantarataan. Masala ja Sundsberg ovat itäisen Kirkkonummen vahvistuvia palvelukeskuksia. 22

24 Kuva 14. Ote Kirkkonummen maankäytön kehityskuvasta 2040 ja Kuvassa on esitetty asemakaavan alueen ympäristön asumisen kehittämisen periaatteet. Masalan ja Luoman kehityskuva 2040 Masalan ja Luoman kehityskuva on laadittu alueiden osayleiskaavoituksen pohjaksi, kehityskuva hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ( 70). Siinä on hahmoteltu Masalan ja Luoman maankäytön tavoiteltua kehitystä yleispiirteisesti ja periaatetasoisesti. Kehityskuva on alueen kehittämistavoitteet sisältävä strateginen suunnitelma, jossa korostuu yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten toimivuus, lisärakentamisen sijoittumisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Maankäytön kehityskuvalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Kehityskuvassa suunnittelualue on merkitty olemassa olevaksi / tiivistyväksi asuinalueeksi ja rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi. Rantavyöhyke on varattu viheralueeksi ja sen kautta kulkee virkistysreitti, joka kiertää Espoonlahden sekä yhdistyy Masalan keskustan kautta Vitträskiin. Suunnittelualueen läpi kulkevaksi on esitetty uusi liikenneyhteystarve, joka liittyy etelä- ja pohjoisosassa aluetta Kehä III:een eritasoliittymin. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Masalan keskusta, joka on osoitettu keskustamaiseksi tiivistyväksi / kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Masalan keskusta-alueen kautta kulkevat rautatie ja linja-auton runkoyhteys. Suunnittelualueelle on osoitettu matkailupalveluita. 23

25 Kuva 15. Ote Masalan ja Luoman kehityskuvasta Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella soikiolla. Punaisella on esitetty Masalan keskusta-alue, ruskealla ruudutuksella olemassa oleva / tiivistyvä asuinalue, violetilla pystyviivoituksella rakennettu kulttuuriympäristö, vihreällä laajat viheralueet, mustalla katkoviivalla rautatie, sinisellä katkoviivalla linja-auton runkoreitti, mustalla pisteviivalla uusi liikenneyhteystarve, mustilla ympyröillä uudet eritasoliittymät ja palloviivalla tärkeä virkistysreitti Yleiskaavat Kirkkonummen yleiskaava 2020 Kirkkonummen yleiskaava 2020 tuli lainvoimaiseksi vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi (AP), yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK) sekä kyläkeskuksen alueeksi (AT). Espoonlahti on osoitettu luonnonsuojelualueeksi, joka on varattu kokonaan tai osittain valtion tarpeisiin (SL/v). Yleiskaavassa alueelle on myös esitetty Kehä III:lle rinnakkainen alueellinen pääväylä (musta yhtenäinen viiva) sekä suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita (tähti-merkintä). 24

26 Kuva 16. Ote Kirkkonummen yleiskaavasta Suunnittelualue on rajattu punaisella. Masalan osayleiskaava Masalan osayleiskaava on tullut vireille vuonna 2013, osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty Yhdyskuntatekniikan lautakunnassa Masalan osayleiskaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Masalan osayleiskaavaehdotuksen on tavoitteena tulla nähtäville syksyllä Osayleiskaavan tavoitevuotena on 2040 ja sen tavoitteena on mahdollistaa koko kunnan kehityskuvan mukaisesti jopa asukkaan sijoittuminen osayleiskaava-alueelle. Masalan osayleiskaavaa laaditaan rinnakkain Suvimäen ja Majvikin asemakaavan kanssa. Asemakaava-alue kuuluu vireillä olevaan osayleiskaava-alueeseen. 25

27 Kuva 17. Ote Masalan osayleiskaavaluonnoksesta Asemakaavat Suuri osa suunnittelualueesta on kaavoittamatonta. Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa vuonna 1981 vahvistettu Majvik I:n asemakaava. Kehä III:n osalta voimassa ovat Masalan keskustan (vahvistettu vuonna 1980), Masalan keskusta / teollisuusalueet (1987) sekä Masalan keskusta / asemakaavan muutos (2001) asemakaavat. Suunnittelualueeseen rajautuu Masalanportin asemakaava (vahvistettu 2019) sekä vireillä oleva Kolabackenin asemakaava. Kaavaalueen eteläosassa on voimassa Sundet I ja Sundet II asemakaava ja asemakaavan muutos (lainvoimainen v. 2011). Majvikin I asemakaavassa kaava-alueen pohjoisosa on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue, joka on tarkoitettu kurssikeskustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Y). Lisäksi kaavassa on rivitalojen korttelialue (AR), maa- ja metsätalousalue (M) sekä puistoalue, joka on tarkoitettu maiseman- ja ympäristön suojelun kohteeksi (Ps). Alueen läpi kulkee yleiselle jalankululle varattu korttelinosa ja mäen laella sijaitseva Majvikin huvilarakennus on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Masalan kaavoissa suunnittelualueeseen kuuluvat alueet on osoitettu tiealueiksi (LT). Kartanonranta Sundet I ja II asemakaavassa suunnittelualueeseen kuuluvia alueita ovat osoitettu liikerakennusten korttelialue (KL), autopaikkojen korttelialue (LPA) sekä katualuetta. Liikerakennusten korttelialue ei ole rakentunut. 26

28 Kuva 18. Suunnittelualueen liittyminen voimassa oleviin asemakaavoihin. 27

29 2.3.7 Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja selvitykset Kehä III aluevaraussuunnitelma Kantatie 50 (Kehä III) on Helsingin seudun kehätie, joka yhdistää kaikki Helsingistä lähtevät säteittäiset pääväylät Kirkkonummelta Vuosaaren tavarasatamaan. Tie on tärkeä seudullinen runkoyhteys, jonka suuret liikennemäärät aiheuttavat ongelmia liikenteen sujuvuudella ja turvallisuudelle erityisesti työmatkaliikenteen huipputunteina. Kirkkonummen alueelle Kehä III:sta välille kantatie 51 - Mankki on laadittu aluevaraussuunnitelma (Uudenmaan ELY-keskus, 2016), jossa on määritetty tien pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja liikennealuevaraukset kunnan kaavoitustyötä varten. Masalan ja Majvikin eritasoliittymien osalta on vuosina 2019 ja 2020 laadittu tiesuunnitelman muutosta ja varsinkin Majvikinportin eritasoliittymän osalta liittymätyyppi on muuttunut merkittävästi vuonna 2016 valmistuneen tilavaraussuunnitelman liikennejärjestelyistä. Kuva 19. Kehä III -aluevaraussuunnitelma. ELY-keskus Kuva 20. Masalan eritasoliittymä (luonnos Afry) 28

30 Kuva 21. Majvikin eritasoliittymä (luonnos Afry) Liikenteen toimivuustarkastelut Suvimäen ja Majvikin asemakaavan valmisteluaineiston yhteydessä on laadittu liikenteen toimivuustarkastelu (Trafix, 2017). Liikenneverkon toimivuutta tutkittiin Kartanonrannassa Kartanontien ja Sundetin puistotien liittymässä ja Sudsbergintien ja Sundetin puistotien liittymässä sekä Kehä III:n ramppiliittymissä. Liikenteen toimivuustarkasteluja varten laadittiin kyseisissä liittymissä liikennelaskennat Toimivuustarkastelut laadittiin: - A) nykytilanteen liikennejärjestelyistä nykyisin liikennemäärin, - B) nykytilanteen liikenneverkolla lisäämällä nykyisiin liikennemääriin uuden kaava-alueen ja mahdollisen päivittäistavarakaupan aiheuttama liikennemäärälisäys ja - C) em. B ratkaisulla kasvattamalla simulointimallin liikennemäärää kaikilla suunnilla 25 %. Nykytilanteessa (A) tarkastellulla liikenneverkolla ei ole merkittäviä liikenteen toimivuusongelmia, eikä myöskään tilanteessa, jossa Majvikin-Suvimäen kaava-alueen maankäytöstä aiheutuva liikenne lisää tarkastelualueen liikennemäärää. Toimenpidesuosituksena on kuitenkin muuttaa Sundetin puistotien ja Kartanontien liittymä kiertoliittymäksi ja samalla parantaa koulun jalankulun ja pyöräilyn järjestelyjä turvallisemmiksi. Tilanteessa C), jossa koko tarkastellun liikenneverkon liikennemäärää on kasvatettu 25 %, alkaa kehä III:lta Sundsbergintielle nouseva ramppi jonoutua ja jonot yltävät jo lähes kehä III:lle. Toimivuuden parantamiseksi olisikin suositeltavaa toteuttaa Kehä III:n aluevaraussuunnitelmassa esitetty eritasoliittymä 5-7 vuoden aikana. (Trafix, 2017). Kokous- ja kongressihotelli Majvikin tarveselvitys Asemakaavatyön yhteydessä on laadittu Kokous- ja kongressihotelli Majvikin kehittämistä koskeva tarveselvitys, jossa on kartoitettu hotellin nykytilanne ja kehittämistarpeet sekä esitetty hotellitoiminnan laajentamisperiaatteet. Laajennus porrastuu rinteeseen Espoonlahden suuntaan nykyisen rakennuksen edustalle, laajennukseen sijoittuu noin 50 uutta majoitushuonetta sekä toimintaan liittyviä kokous- ja toimintatiloja. 29

31 Kuva 22. Kokous- ja kongressihotelli Majvikin tarveselvitys, asemapiirros. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy,

32 3. SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVASUUNNITTELUN TARVE Suvimäen ja Majvikin asemakaavan laadinta liittyy itäisen Kirkkonummen kehittämiseen hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuen sekä Masalan liikekeskustan tarjoamiin palveluihin, jotka monipuolistuvat kasvavan väestön tarpeiden mukaisesti. Asemakaavoitettava alue sisältyy Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 ja 2060, Masalan ja Luoman kehityskuvan 2040 sekä Helsingin seudun MAL suunnitelman maankäytöltään tehostuviin alueisiin. Se kytkee Masalan ja Kartanonrannan asuinalueet toisiinsa ja edistää kaupallisten palveluiden syntymistä näiden alueiden muodostamalle kokonaisuudelle, jonka asukasmäärä on noin Alueen asemakaavoitus käynnistyi vuonna 2016 yhden keskeisen maanomistajan, PKS-hankekehitys Oy:n aloitteesta. Kaavahanke on kunnanvaltuuston hyväksymän Kirkkonummen kaavoitusohjelman mukainen hanke toteuttaen mm. Kirkkonummen kuntastrategian tavoitetta siten, että maankäytön suunnittelun ja rakentamisen pääpaino suuntaan rantaradan varteen toteuttamaan monipuolista asuntotuotantoa. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat, kiinteistöjen omistajat, yritykset, asukkaat ja käyttäjät, alueella toimivat, yhdistykset ja lähialueen asukkaat sekä eri viranomaiset, joiden toimialaa kaava koskee. Osalliset on esitetty Suvimäen ja Majvikin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Vireille tulo Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu kunnan kotisivuilla sekä Kirkkonummen sanomissa ja Västra Nylandissa. Hanke kuulutettiin uudelleen vireille (tarkistettu OAS) Päätöksentekovaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavoituksen käynnistäminen Sopimus Suvimäen ja Majvikin asemakaavoituksen käynnistämisestä PKS Hankekehityksen kanssa hyväksyttiin kunnanhallituksessa ( 134). PKS Hankekehitys Oy:lla on yhteistoimintasopimus asemakaavoituksesta alueen toisen keskeisen maanomistajan, Ammattiliitto Pron, kanssa. Alueen maanomistajien / asukkaiden ja kunnan yhteydenpidosta valmisteluvaiheessa on vastannut kaavoitusarkkitehti Annika Pousi ja kaavaehdotusvaiheessa kaavoitusarkkitehti Elina Virtanen. Asemakaavaa on valmisteltu yhteistyössä Kirkkonummen kunnan sekä kaavoitusaloitteen tehneiden tahojen edustajien sekä suunnittelusta vastaavien konsulttien kanssa. OAS Asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 65 ) hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa Sen mukaan osallisilla on mm. mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavaratkaisun vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Kaavatyön vaiheista ja nähtäville asetettavista suunnitelmista tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä kunnan virallisissa ilmoituslehdissä. Suunnittelualueen asukkaita on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta myös kirjeitse. Valmisteluvaiheen aikana asemakaavarajausta päätettiin muuttaa siten, että kaava-alueen eteläosassa suunnittelualue ulottuu Sundsbergin eritasoliittymän risteysalueelle. Lisäksi kaavarajausta tarkistettiin Majvikin alueella eritasoliittymäratkaisun uudelleentarkastelun myötä. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 24). Myös päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu suunnittelualueen asukkaita kirjeitse. Evästyskeskustelu Suvimäen ja Majvikin asemakaavoituksen tilannekatsaus ja evästys jatkosuunnittelua varten käsiteltiin Yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 4). Ks. luku

33 Maanomistajatapaamiset Suunnittelualueen maanomistajat kutsuttiin kunnangeodeetin johdolla info-tilaisuuteen, jonka tarkoituksena oli tiedottaa alueen kaikkia maanomistajia kaavoituksen vaiheista, tavoitteista ja mahdollisista maankäyttösopimuksista. Tilaisuus järjestettiin Kunnantalolla Kirkkonummi-salissa ja paikalla oli noin 40 henkeä. Kutsun yhteydessä maanomistajille lähetettiin ennakkokysely lomakkeen muodossa maanomistajien toiveista ja tarpeista omistamilleen alueille. Lomakkeita palautettiin tilaisuudessa ja sen jälkeen sähköpostitse 21 kappaletta. Maanomistajille järjestettiin toinen infotilaisuus Tarkoituksena oli tiedottaa kaavoituksen etenemisestä sekä kerätä maanomistajien mielipiteitä kaavaehdotuksen luonnosversiosta. Tilaisuus järjestettiin Kirkkonummen kunnantalolla kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden tiloissa ja paikalla oli noin 40 henkilöä. Kaavasta vastaavat kunnan suunnittelijat keräsivät ylös maanomistajien mielipiteitä ja vastasivat heidän kysymyksiinsä. Asukastilaisuudet Suvimäen ja Majvikin asemakaavasta järjestettiin luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana yhdistys- ja asukastilaisuudet 17.8., sekä Viranomaisyhteistyö Viranomaisia on tiedotettu kaavoituksen käynnistämisestä lähettämällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä pitämällä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Lisäksi kaavaluonnoksen laatimisen aikana on järjestetty Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa kaksi työneuvottelua: (luontoasiat) ja (liikenneasiat). Kaavaehdotusvaiheessa on järjestetty Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa työneuvottelu Työneuvottelussa käsiteltiin mm. luontoon ja liikenteeseen liittyviä asioita. Lisäksi alustavaa kaavaehdotusta on esitelty Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton edustajille

34 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 SUUNNITTELURATKAISUT Lähtökohtaiset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja eri alueiden elinvoiman tukemista ja vahvuuksien hyödyntämistä. Lisäksi kaavahankkeella edistetään mm. kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä sekä huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Aluetta koskevien muiden maankäyttösuunnitelmien tavoitteet Helsingin seudun MAL suunnitelmassa Suvimäen ja Majvikin asemakaava-alue kuuluu seudun ensisijaisesti kehitettäviin asumisen vyöhykkeisiin. Kurkistus tulevaisuuteen Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 ja 2060 asemakaava kuuluu rantaradan voimakkaasti kehitettävään vyöhykkeeseen (Masalan asemanseudun kehittäminen). Lisäksi myös Länsiväylän kehittämisvyöhyke sijaitsee asemakaavan eteläpuolella, vain muutamien kilometrien etäisyydellä. Masalan ja Luoman kehityskuvassa 2040 kaava-alue on osoitettu maankäytön painopistealueeksi sekä tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Maanomistajien tavoitteet Kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien tavoitteena on kaavoittaa alueelle monipuolista asuntorakentamista. Rakentaminen ja pysäköintiratkaisut tulee voida sovittaa laadukkaasti asuinympäristöön ja niiden tulee olla taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Alueella sijaitsevat nykyiset matkailupalvelut ja työpaikkatoiminnot huomioidaan tutkimalla ja Kokous- ja kongressihotelli Majvikin ja Paikkatietokeskuksen alueiden kehittämisen vaihtoehdot. Rakentaminen Asemakaavoitettavan alueen erinomainen sijainti yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta luo hyvät edellytykset asuntorakentamisen kehittämiseen. Suvimäen ja Majvikin asemakaavan maankäyttö sijoittuu edullisesti Masalan liikekeskustaan nähden sijaiten pääosin alle kilometrin kävelyetäisyydellä Masalan asemesta. Asemakaavan tavoitteena on luoda viihtyisä ja laadukas asuin- ja matkailupalveluiden alue Espoonlahden rantamaisemaan huomioiden alueen kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvot. Suunnittelussa tutkitaan alueelle soveltuva rakentamisen määrä. Tehokkain asuntorakentaminen sijoittuu Masalan aseman läheisyyteen. Tehokkaan rakentamisen alueilla eli kerrostalokortteleissa pysäköintiratkaisut sovitetaan laadukkaasti asuinympäristöön ja ne ovat taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Virkistys- ja luontoarvot Asemakaavassa huomioidaan alueen luonto- ja maisema-arvot sekä Espoonlahden Natura-alueen arvot. Kaavassa osoitetaan laadukkaat ja riittävät virkistysalueet sekä riittävät virkistysyhteydet alueen ulkopuolelle. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt luvan poiketa luonnonsuojelulain 49.3 mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta kokoojakadun ja kerrostalokorttelien kohdalla. Poikkeusluvasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Jotta asemakaava voi saada lainvoiman, on poikkeusluvan oltava lainvoimainen (tilanne kesällä 2020: poikkeusluvasta on valitettu ja sen käsittely on edelleen kesken). Liikenne ja kunnallistekniikka Asemakaavan liikenneverkon suunnittelussa otetaan huomioon alueen liittyminen Kartanonrannan asuntoalueeseen ja sen vaikutukset liikenneverkon toimivuuteen. Suunnittelussa huomioidaan Kehä III:n liittymäjärjestelyt Sundsbergissä ja Majvikissa. Liikenteen meluhaittojen leviäminen asuinalueelle estetään. Alueelle on laadittu kaavaehdotusvaiheessa kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. 33

35 4.1.2 Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet Liikenneratkaisut Uudenmaan ELY-keskus ja Kirkkonummen kunta ovat laatineet Masalan ja Majvikin eritasoliittymien osalta tiesuunnitelman muutosta vuosina 2019 ja Tiesuunnitelma on valmistumassa syksyyn 2020 mennessä. Suvimäen ja Majvikin asemakaavaehdotuksessa on huomioitu em. tiesuunnitelman aluevaraukset ja asemakaavan liikenneverkko on yhteensovitettu tiesuunnitelman ratkaisuihin. Työnaikaiset luonnokset ja niistä saatu palaute Suunnittelutyön aikana, ennen varsinaista asemakaavan valmisteluvaihetta laadittiin kaksi alustavaa maankäyttöluonnosta VE1 MAXI ja VE2 MIDI evästyskeskustelun pohjaksi. Suunnitelmat esiteltiin Yhdyskuntatekniikan lautakunnalle infossa ( 4). Lisäksi luonnoksia käsiteltiin kunnan, Uudenmaan ELY-keskuksen ja konsultin luontoasioita koskevassa työneuvottelussa Molemmat vaihtoehdot muodostavat Kehä III:lta Espoonlahden suuntaan kerrostuvan kaupunkikuvan ja mahdollistavat alueelle monipuolisen asuntotypologian. Kerrostalovaltainen rakentaminen sijoittuu aseman välittömään läheisyyteen. Lamellikerrostalot muodostavat alueen kaupunkikuvallisen julkisivun toimien samalla asuinkorttelien melumuurina. Rantavyöhykkeen suuntaan sekä Kokous- ja kongressihotelli Majvikin aluetta kohden uudisrakentaminen madaltuu kerrostalovaltaisesta pientalovaltaiseksi. Pysäköinti keskeisissä kerrostalokortteleissa on osoitettu pysäköintilaitoksiin suunnittelualueen eteläisintä korttelia lukuun ottamatta, jossa pysäköinti on osoitettu maantasoratkaisuina heikkojen perustamisolosuhteiden vuoksi. Luontoarvoja käsittävät alueet on pääosin osoitettu viheralueiksi ja rantavyöhyke lähivirkistysalueena kehitettäväksi alueeksi. Rantavyöhykkeelle sijoittuu julkinen rantareitti. Vaihtoehdot eroavat toisistaan erityisesti alueelle osoitettavan uuden kokoojakadun ja sen pohjoispään osalta. - VE1 MAXI vaihtoehdossa kokoojakatu kulkee Majvikin itäpuolelta hotellirakennuksen ja Espoonlahden välistä osin alueen olemassa olevaa reitistöä hyödyntäen. - VE2 MIDI vaihtoehdossa kokoojakatu kulkee Majvikin länsipuolelta hotellirakennuksen ja Kehä III:n välistä nykyreitistön säilyessä kävely- ja pyöräyhteyksinä. Uuden asuntoalueen kokoojakadun mitoituksessa on varauduttu vuorobussiliikenteeseen niin, että yhteys jatkuu Kartanonrannasta uuden asuntoalueen läpi nykyiseen Masalan taajamaan. Maankäyttöperiaatteiltaan vaihtoehdot ovat samantyyppiset, mutta esitetyt korttelit eroavat toisistaan rakennusten massoittelun ja sijoittelun osalta. Lisäksi VE1-MAXI perustuu siihen, että alueella nykyisin sijaitsevan Paikkatietolaitoksen tilalle on osoitettu asuinrakentamista, kun taas vaihtoehdossa VE2-MIDI Paikkatietolaitos on säilytetty osana korttelia. Alustavien vaihtoehtojen rakentamisen määrä on k-m2 / 2000 asukasta (VE1) ja k-m2 / asukasta (VE2). Yhdyskuntatekniikan lautakunta evästyksenä ( ) oli, että alueen nykyisten asukkaiden elinympäristö ja kiinteistönomistajien oikeudet on turvattava, luonnoksissa esitetyn kevyen liikenteen väylä ei saa aiheuttaa vahinkoa nykyisille maanomistajille ja kiinteistönomistajia tulee tiedottaa aktiivisesti ja avoimesti. Uudenmaan ELY-keskuksen, kunnan ja konsultin luontoasioiden työneuvottelussa todettiin, että pohjoisosassa sijaitseva kalliorinne on luontoarvojen vuoksi säilytettävä rakentamattomana, eikä VE2-ratkaisun mukainen kokoojakatu sovellu siten jatkosuunnittelun pohjaksi. Myöskään Kehä III:n aluevaraussuunnitelman mukainen eritasoliittymäratkaisu ei luontoarvojen vuoksi ole jatkokehityskelpoinen. Kaiken saadun palautteen perusteella suunnittelua jatkettiin VE1-vaihtoehdon mukaisen katulinjan pohjalta kadun eteläosan linjausta tarkemmin tutkien. Majvikin liittymän osalta tutkittiin vaihtoehtoista liittymäratkaisua. Jatkosuunnittelussa asetettiin tavoitteeksi myös rakentamiselle tarkoituksenmukaisen volyymin tarkistaminen koko kaava-alueella kulttuuriympäristö- ja luontoarvot, liikenteen toimivuus sekä teknistaloudelliset näkökulmat huomioiden. Rantaraitin linjausta tutkittiin lisää. Lisäksi järjestettiin maanomistajien infotilaisuus (ks. luku 3.2.3). 34

36 Kuva 23. Alustavat luonnokset : VE1 MAXI ja VE2 MIDI 35

37 Kaavan valmisteluaineistoista saatu palaute Asemakaavan valmisteluaineistosta annettiin 23 lausuntoa ja 32 mielipidettä. Lausunnoissa tuotiin esille alueen liikennejärjestelyt ja niiden toimivuus, meluntorjunta ja liikenneturvallisuus. Lisäksi huomautettiin luontoarvoihin ja kulttuuriympäristöön kohdistuvista vaikutuksista. Erityisesti kaavan vaikutukset liito-oravaan ja Natura-alueeseen nousivat esille. Mielipiteissä nousi esiin mm. maanomistajien tasapuolinen kohtelu, rakennusoikeuden määrä, venevalkamaoikeudet, viheralueiden riittävyys, kevyen liikenteen yhteydet, kokoojakadunlinjaus, melusuojauksen tarve ja liikenneturvallisuus erityisesti Kartanonkoulun lähellä. Saadun palautteen perusteella kaavaehdotusvaiheessa on laadittu uusia selvityksiä mm. meluselvityksiä, Natura-arviointi, sekä lisäksi haettiin luonnonsuojelulain mukaista poikkeamista liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Palautteen ja tehtyjen selvitysten perusteella kaavan asuinkortteleita on tarkennettu. AK-kortteleilla on pysäköintiratkaisuja tutkittu ja niiden sijoittelu on tarkentunut luonnosvaiheen jälkeen. Maankäytönratkaisuissa on otettu huomioon luontoarvot ja tehdyt selvitykset. Kaavassa on tarkennettu Natura-alueen ja luonnonsuojelualueen (SL) rajausta. Kaavaehdotuksessa on tarkistettu kaavan liikenneratkaisuja ja huomioitu Kehä III:n parantamiseen liittyvät suunnitteluratkaisut. Lisäksi on tutkittu Majvikin väliaikaista liittymäratkaisua. Kaava-alueen rajausta on muutettu siten, että kaava-alue käsittää Kehä III:n uuden linjauksen sekä sen länsipuolella osan Masalanportin asemakaavasta. Lisäksi etelässä kaava-alue laajennettiin kattamaan Kartanonkoulun alue. Lisäksi valmisteluvaiheen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkistettu Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alustavien ennen asemakaavan valmisteluaineistoa laadittujen maankäyttöperiaatteiden pohjalta tutkittiin suunnittelualueen eteläosaa tarkemmin. Erityisesti tarkasteltiin vaihtoehtoisia kokoojakatulinjauksia Näsinmäen kohdalla. Samalla kaava-aluetta päätettiin laajentaa Sundsbergintien liittymäalueelle. Tavoitteena oli löytää toimivin ratkaisu maankäytön, liikenteen ja luontoarvojen yhteensovittamisen näkökulmasta. Vaihtoehtoisissa luonnoksissa asuinrakentamisen määrä oli noin k-m k-m2, mikä olisi mahdollistanut uudet kodit asukkaalle. Kokonaisratkaisun kannalta soveltuvimpana pidettiin eteläosan osalta vaihtoehtoa VE1b, joka valittiin kaavaluonnoksen pohjaksi. Tutkitut vaihtoehdot ja niiden arviointi on esitelty kaavaselostuksen liitteessä 7. 36

38 4.2 ALUEVARAUKSET Kuva 24. Havainnekuva alueesta. 37

39 Asemakaavan maankäyttö on voimassaolevaa Kirkkonummen yleiskaavan 2020 pientaloaluemerkintää tehokkaampaa, mutta toisaalta asemakaava toteuttaa Kirkkonummen kuntastrategiaa Helsingin MAL suunnitelmaa sekä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 ja 2060 tavoitteita. Asemakaavan alueelle suunnitellaan kerrostalo- ja pientalorakentamista sekä varaudutaan Kokous- ja Kongressihotelli Majvikin toiminnan kehittämiseen. Lisäksi on varauduttu palveluiden kuten päiväkodin sijoittumiseen alueelle. Ranta-alueet varataan yleiseen virkistyskäyttöön. Asemakaavan kokonaisrakennusoikeus yhteensä noin k-m Asuinkorttelit (AK, AO ja AP) Kerrostalojen kerroskorkeus on keskimäärin neljästä seitsemään kerrosta. Yhteensä rakennusoikeutta kortteleissa on liki k-m 2. Se tarkoittaa, että alueelle voi sijoittua noin 1650 asukasta. Rannan puolelle rinteeseen ja Kokous- ja kongressihotelli Majvikin ympäristöön porrastuvat pientalojen korttelialueet (AP, AO). Rakennukset sovitetaan jyrkkään rinnemaastoon ja maisemaan istuviksi. Yhteensä rakennusoikeutta kortteleissa on noin k-m 2. Asukkaiden määrä on noin 400. Edellä kuvattujen asuinkorttelien uusi rakennusoikeus on yhteensä liki k-m 2 ja uusia asukkaita alueelle tullee tällöin hieman yli 2000 asukasta. Kortteleihin sijoittuvat, kaavakarttaan merkityn rakennusalueen ulkopuolelle jäävät, olemassa olevat saunat saa korjata, mutta niitä ei saa laajentaa tai korvata uudisrakennuksella Palvelurakennusten korttelialueet (P) Kortteliin 2090 on varattu yksityisten palveluiden korttelialue (P), jolle saa sijoittaa esimerkiksi päiväkodin tai palveluasumista. Korttelin rakennusoikeus on 1500 k-m 2. Kokous- ja kongressihotelli Majvik ympäristöineen on osoitettu kaavassa yksityisten palveluiden alueeksi (P). Hotellirakennukselle on varattu rakennusoikeutta yhteensä k-m 2, josta hotellin laajennukselle on varattu 3000 k-m 2. Rantaan sijoittuvalle korttelialueelle 2080 on varattu rakennusoikeutta k-m 2. Kartanorannan koulun ja päiväkodin tontti on osoitettu julkisten lähipalveluiden korttelialueeksi (YL), jolle on varattu rakennusoikeutta k-m 2 Palvelurakennusten rakennusoikeus yhteensä n k-m 2 ja julkisten lähipalveluiden rakennusoikeus on 5600 k-m Liikerakennusten korttelialueet (KL) Asemakaavan eteläosassa, Sundsbergintien liittymän lähialueelle ja hyvä saavutettavuuden paikalle on osoitettu muutettavan asemakaavan mukaisesti liikerakennusten korttelialue, jolla toimii vuonna 2020 väliaikainen lähikauppa (K-market). Korttelialueen rakennusoikeus, joka on tarkoitettu lähikaupalle, on 2000 k-m 2. Lisäksi kaavassa on osoitettu olemassa oleva suojelurakennus, jonka rakennusoikeus on 700 k-m Virkistys- ja viheralueet Espoonlahteen rajautuvasta yleiseen käyttöön varattavasta rantavyöhykkeestä muodostuu alueen päävirkistysalue (VL), jonne sijoittuvat olemassa olevat lähivenepaikat (lvl), joiden alueilla sijaitsevan laiturin korjaaminen ja sen korvaaminen vastaavalla laiturilla on sallittua. Rantaan on osoitettu ulkoilureitti (pp), joka on osin jo olemassa ja osin uutta, täydentävää reitistöä on rakennettava. Reitti on osoitettu liittyväksi Kartanonrannan virkistysreitteihin Sundetin ylittävällä kävelyja pyöräliikenteen sillalla toteuttaen Kirkkonummen kunnan ja Espoon kaupungin pitkän aikavölin tavoitetta muodostaa Espoonlahden rantavyöhykkeelle yhtenäinen ja toisiinsa liittyvä ulkoilureitti. Lähivirkistysalueella (VL) sijaitsevat olemassa olevat saunat (sa) saa korjata, mutta niitä ei saa laajentaa tai korvata uudisrakennuksella. Asemakaavan keskiosassa lähivirkistysalueella sijaitseva sauna on nykyisin yksityisomistuksessa, mutta tavoitteena on, että sauna voisi palvella alueen asukkaita yhteiskäyttösaunana. Kehä III:n liikenneväylän melulle altistuvat lähivirkistysalueet (VL/me) on osoitettu puistoalueeksi, jolla melutaso ylittää valtioneuvoston periaatepäätöksen (VNp 993/1992) suositukset (VL/me). Alueen pääkäyttötarkoitus ei edellytä melusuojauksen toteuttamista. Alueelle ei saa sijoittaa melulle herkkiä toimintoja (esim. oleskelu- ja leikkialueita tai muuta vastaavaa toimintaa). 38

40 Asemakaavassa on otettu huomioon luontoarvot, kuten liito-oravien (s-1) elinympäristöt sekä maakunnallisesti arvokkaiden luontokohteiden säilyttämisen (luo). Natura-alue on kokonaisuudessaan osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Suunnittelualueen keskiosan liito-oravien elinympäristöön on osoitettu yksi rakennuspaikka (AO 2094). Kyseisen rakennuspaikan kohdalta ei ole tehty papana- tai kolopuuhavaintoja, sen sijaan rakennuspaikka sekä sen välitön läheisyys on todettu liito-oravalle soveltuvaksi alueeksi. Kiinteistölle on perusteltua osoittaa rakennuspaikka asemakaavaehdotuksessa, jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu asemakaavoituksen yhteydessä toteutuu. Rakennuspaikan toteutuminen ei heikennä liito-oravan elinympäristöä merkittävästi, sillä kyseessä on elinympäristön kokoon suhteutettuna verrattain pieni, 760 m 2 kokoinen kiinteistö. Lisäksi asemakaavaehdotuksessa säästetään suunnittelualueen eteläosan liito-oravien elinympäristöstä, kokoojakadun varrelta, maankäyttöä virkistysalueeksi enemmän kuin mitä haetussa liito-oravan poikkeusluvassa on osoitettu Vesialueet Espoonlahden lintuvesialue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Espoonlahti on myös osa Natura 2000-verkostoa (nat). Sundetin vesiuoma on osoitettu vesialueeksi (W), lisäksi vedenvirtauksen parantamiseksi asemakaava mahdollistaa vesistön ruoppaamisen: asemakaavassa on osoitettu ohjeellinen vesialue (w) Muut alueet Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu peltoalue maatalousalueeksi merkinnällä (MT) Tie- ja katualueet Suvimäen ja Majvikin asemakaavan liikenneverkon rungoksi on suunniteltu kokoojakatu Kartanonrannasta Majvikiin. Uusi katuyhteys liittyy etelässä Kartanontiehen ja pohjoisessa nykyiseen Majvikintiehen. Asemakaavan eteläosassa nykyistä Kartanontietä parannetaan ja sen edellyttämää katutilaa laajennetaan vähäisesti. Sundetin ylittävä kokoojakatu (Kartanontie) toteutetaan vesistön kohdalla rumpurakenteisena siten, että vesistön vedenvirtauksen turvaamiseksi rummun laajuus on noin neljä metriä. Asemakaavan pohjoisosassa kokoojakadun tielinjaus liittyy nykyiseen Majvikintiehen Kokous- ja kongressihotelli Majvikin eteläpuolella. Kokoojakatu on mitoitettu siten, että ajorata on seitsemän metriä leveä, lisäksi sen rinnalla on 2,5 m leveä jalkakäytävä ja toisella 3,5 m yhdistetty kävelyn ja pyöräilyn yhteys. Suurimmalla osalla kokoojakatua on 3 m välisaareke (puurivi, pysäköintipaikkoja). Kokoojakadun mitoituksessa varaudutaan joukkoliikenneyhteyteen (vuorobussi Masalasta Espooseen). Kokoojakadulle on suunniteltu neljä bussien ajoratapysäkkiparia. Edellisen lisäksi kokoojakadun varteen on tulossa pysäköintipaikkoja. Asemakaavan tonttikatujen ajoradan leveys on 5,5 m. Tonttikadut toteutetaan ilman erillistä jalkakäytävää. Katutilaan mahtuu tarpeen mukaan pysäköintipaikkoja. Asemakaavassa on varauduttu Kehä III:n ja Majvikintien liittymän muuttamiseen rombiseksi eritasoliittymäksi. Mikäli eritasoliittymä toteutuu, käytetään siitä nimeä Majvikinportti. Keskeiset kävelyä ja pyöräilyä palvelevat kevytliikenneväylät suunnitellaan esteettömiksi. 39

41 Kuva 25. Alustava liikenneverkko. (Trafix, 2017). 40

42 Kuva 26. Ote asemakaavan katukartasta, oikealla alueen pohjoisosa ja vasemmalla eteläosa (WSP Finland Oy ) Pysäköinti Pääosa asemakaavan kerrostalokorttelien (AK) pysäköinnistä toteutetaan rakenteellisena laitospysäköintinä (LPA). Asemakaavan eteläosan ja Majvikin ympäristön kerrostalokorttelien pysäköinti toteutetaan maantasopysäköintinä. Pientaloalueiden kortteleissa (AO ja AP) pysäköinti toteutetaan tonttikohtaisina ratkaisuina. Kokous- ja kongressihotelli Majvikin nykyinen pääpysäköintialue on osoitettu laajennettavaksi (LPA) Kunnallistekniikka ja vesihuolto Asemakaavaa koskevat alustavat kunnallistekniset yleissuunnitelmat on laadittu kaavehdotusvaiheessa. Ne pitävät sisällään vesihuollon yleissuunnitelman, hulevesien hallintasuunnitelman sekä sähkö-, kaukolämpö- ja teleoperaattorien johto- ja kaapelivarausten suunnittelun kaava-alueella. Myös alueen nykyiset, kunnallistekniseen verkkoon kuulumattomat kiinteistöt liitetään osaksi kunnallistekniikan verkostoa. Sähkönjakelu vaatii uudelle asuntoalueelle kolme uutta puistomuuntamoa (et/m). Lisäksi yksi nykyinen puistomuuntamo siirretään. Asemakaavassa on osoitettu puistomuuntamoiden likimääräiset sijainnit. 41

43 Hulevesien hallinta Hulevesien hallinnan tärkein periaate on hulevesien vähentäminen sekä hulevesien viivyttävien ja käsittelevien ratkaisujen toteuttaminen (esim. kosteikot, lammikot). Asemakaavassa sovelletaan luonnonmukaisia hulevesien laadullisen hallinnan periaatteita yhdistettynä maanalaiseen hulevesiviemäröintiin. Kortteli- ja katualueiden maaperä sekä maastonmuodot soveltuvat heikosti hulevesien imeyttämiseen, joten ratkaisut perustuvat pääosin viivyttämiseen ja biosuodatukseen. Suunniteltujen rakenteiden lisäksi ranta-alueella säilytettävä metsä sekä tulvaniitty ja ruovikko toimivat luonnollisena hallintavyöhykkeenä ennen hulevesien kulkeutumista mereen. Katualueiden hulevedet johdetaan biosuodatuspainanteisiin ennen johtamista hulevesiviemäriin. Läpäisevien pintojen lisäksi korttelialueilla syntyvien hulevesien hallintaan suositellaan luonnonmukaisia viivytysratkaisuja ennen johtamista hulevesijärjestelmään. Hulevesien käsittely toteutetaan siten, ettei Espoonlahden lintuvesialueen vedenlaatu heikkene asemakaavan toteuduttua eikä sen rakentamisen aikana. Lisäksi hulevesien käsittelyn periaatteena on, ettei asemakaavan mahdollistama maankäyttö saa lisätä Kehä III:n alituksen virtauksia. Hulevesien hallintasuunnitelma on esitetty kaavan liitteessä 10. Kuva 27. Ote hulevesien hallintasuunnitelmasta 42

44 Lähiympäristö ja rakentamistapaohje Suvimäen ja Majvikin asemakaavan lähiympäristö ja rakentamistapaohje täydentää kaavaratkaisua sekä täsmentää korttelialueiden ja julkisten alueiden rakentamiselle asetettuja laatutavoitteita. Asiakirjassa määritellään suuntaviivat mm. rakennusten arkkitehtuurille ja piha-alueiden käsittelylle. Lisäksi se ohjaa mm. julkisten ulkotilojen laadun ja piha-alueiden liittymistä toisiinsa. Lähtökohtana lähiympäristön ja julkisten ulkotilojen suunnittelussa on alueen ominaispiirteiden sekä ekologisten prosessien huomiointi uuden asuinympäristön toteutuksessa. Yleisinä tavoitteina ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen (sademäärät, merenpinnan nousu ja meritulva, paahde lakialueilla, kiertotalous ja vähäpäästöisyys) sekä joustavuus ja muuntelukyky tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Kuva 28. Ote lähiympäristösuunnitelmasta 43

45 4.3 MITOITUS Asemakaavan rakennusoikeus on yhteensä k-m 2 ja se jakautuu käyttötarkoituksen mukaisesti seuraavalla tavalla: Varsinainen rakennusoikeus: - Asuinkerrostalojen korttelialueet AK, k-m 2, suurin sallittu kerrosluku VIII - Pientalojen korttelialueet AP k-m 2 - Erillispientalojen korttelialueet AO k-m 2 - Palvelurakennusten korttelialueet P k-m 2 - Liikerakennusten korttelialueet KL k-m 2 - Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue YL 5600 k-m 2 - Autopaikkojen korttelialueet LPA k-m 2 Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: - Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK): 1 ap / 100 k-m 2, vähintään 0,6 ap. / asunto. - Asuinpientalojen korttelialueet (AP): 1,5 ap / asunto. - Erillispientalojen korttelialueet (AO): 2 ap / asunto. - Liikerakennusten korttelialueet (KL): o elintarvikkeiden myymälätilat 1 ap / 20 k-m 2 o myymälätilat 1 ap / 40 k-m2 o suojeltava rakennus (sr) 1 ap /50 k-m 2 AK-kortteleissa on sallittua sijoittaa liikuntaesteisille tarkoitettuja autopaikkoja porrashuoneiden läheisyyteen mitoitusperiaatteella 1 ap / 30 asuntoa. Korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Rakennusoikeus (ainoa / ensimmäinen luku varsinainen rakennusoikeus, joka ei sisällä asuintilaa palvelevien aputilojen / talousrakennusten rakennusoikeutta) k-m ap Autopaikkoja Asuinpientalojen korttelialueet (AP) k-m 2 66 ap Erillispientalojen korttelialueet (AO) k-m ap Palvelurakennusten korttelialueet (P) k-m ap Liikerakennusten korttelialueet (KL) k-m 2 74 ap Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) k-m 2 Autopaikkojen korttelialueet (LPA) k-m 2 yhteensä km 2 / 2066 asukasta 44

46 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaava on Helsingin seudun MAL suunnitelman, Kirkkonummen kuntastrategian ja Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 ja 2060 tavoitteiden mukainen. Se eheyttää Masalan taajaman yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa sitä asumisen, palvelujen ja virkistyksen alueena. Asemakaavan toteuttaminen tuo uudisrakentamista rautatien läheisyyteen, myös sen itäpuolelle sekä yhdistää Kartanonrannan ja Masalan alueet vahvemmin toisiinsa. Asemakaavan maankäyttö tukeutuu olemassa oleviin hyviin joukkoliikenteen yhteyksiin. Tehostuva maankäyttö parantaa edellytyksiä hyödyntää olemassa olevaa joukkoliikenteen palvelutasoa mahdollistaen myös sen kehittämisen. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Asemakaava tuo muutoksia alueen palvelu-, työpaikka- ja elinkeinotoimintaan. Uusi asuntoalue tukeutuu pääosin Masalan palveluihin, mutta se myös vahvistaa liikekeskustan palvelutoimintaa. Kaava mahdollistaa kokous- ja kongressihotelli Majvikin toiminnan kehittämisen ja laajentamisen. Kaavan eteläosassa on varaus päiväkoti- tai palveluasumiselle soveltuvalle toiminnalle sekä paikka lähikaupalle. Alueella nykyisin sijaitsevan Paikkatietokeskuksen toiminta alueella päättyy loppuvuodesta 2021, jolloin Paikkatietokeskus siirtyy Espoon Otaniemeen. Sen paikalle on kaavassa osoitettu asuinkerrostalojen kortteli. Asemakaavan toteuduttua uudet asukkaat lisäävät mm. Masalan liikekeskustassa palvelujen kysyntää ja edistävät siten osaltaan uusien työpaikkojen syntymistä. Sundsbergintie ja Sundetin puistotien risteysalueella sijaitsevan väliaikaisen lähikaupan korttelialue laajenee asemakaavassa. Suvimäen ja Majvikin asemakaava mahdollistaa uudet kodit peräti yli 2000 uudelle asukkaalle. Kartanonrannan asuntoalueella on sen valmistuttua asukkaita noin Molempien alueiden asukasmäärä (n as.) on riittävä lähikaupan muuttamiseksi market-tyyppiseksi, minkä asemakaava mahdollistaa. Väestön kehitys ja asuntotuotanto Asemakaava mahdollistaa kodit hieman yli 2000 uudelle asukkaalle. Asuinrakennukset ovat kerrostaloja ja pientaloja. Kaava mahdollistaa monimuotoista asuntorakentamista ja sen tavoitteena on saada alueelle myös monipuolinen asukasjakauma. Hyvä saavutettavuus Masalan palvelujen vieressä ja kerrostaloasumisen tarjonnan painottuminen pieniin asuntokokoihin tehnevät alueesta houkuttelevan ikäihmisten ja pienten ruokakuntien kannalta. Toisaalta omakotitontit ja virkistyspalvelujen läheisyys houkuttelevat alueelle lapsiperheitä Espoonlahden ranta-alueille, jonka tyyppisiä rakentamattomia alueita ei enää Helsingin seudulla ole montaa. Meren läheisyys on uuden asuntoalueen yksi vahva vetovoimatekijä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Asemakaavassa kaikki nykyiset suorat ajoliittymät suunnittelualueelle Kehä III:lta poistetaan turvallisuussyistä. Kaavan mukaisessa ratkaisussa alueelle liitytään jatkossa etelässä Kartanonrannan asuntoalueen kautta ja pohjoisessa Majvikinportin eritasoliittymän kautta. Suunnittelussa on huomioitu Kehä III:n tiesuunnitelman muutoksen mukaiset tilavaraukset. Kehä III:n aluevaraustyön yhteydessä laaditun liikenne-ennusteen (ELY-keskus 2016) ja asemakaavan valmisteluaineiston yhteydessä tehtyjen tarkastelujen perusteella ajoneuvoliikenteen liikennemäärien on arvioitu kasvavan uuden maankäytön, liikenneverkon muutosten ja koko seudun maankäytön kasvun myötä kaavan pohjoisosassa Majvikintiellä ja eteläosassa Kartanontiellä noin viisinkertaiseksi. Muutos on siis merkittävä nykytilanteeseen verrattuna. Kehä III:n liikennemäärän on arvioitu kasvavan noin 1,7 kertaiseksi vuoteen 2040 mennessä. Niin ikään vuoteen 2040 mennessä vuorokausiliikenteen ennuste on Sundsbergintiellä 8200 ajoneuvoa/vrk (v. 2017: 3900), Kartanontiellä 1400 ajoneuvoa /vrk (v. 2017: 300) ja Majvikintiellä 1900 ajoneuvoa (v. 2017: 350). Vuonna 2040 uuden kokoojakadun vuorokausiliikennemäärä on noin 1100 ajoneuvoa /vrk. 45

47 Toimivuustarkastelujen perusteella asemakaavan maankäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen toimivuuteen. Tilanteessa, jossa alueen laajemman liikenneverkon liikennemäärä on kasvanut 25 %, alkaa Kehä III:lta Sundsbergintielle nouseva ramppi jonoutua jonojen ulottuessa lähes Kehä IIIl:lle. Toimivuuden parantamiseksi olisikin suositeltavaa toteuttaa Kehä III:n aluevaraussuunnitelman mukainen Masalanportin eritasoliittymä lähivuosien vuoden aikana. Liittymästä laaditaankin parhaillaan tiesuunnitelman muutosta ja tavoitteena on toteuttaa eritasoliittymä lähivuosina (tilanne v. 2020). Majvikinportin liittymän liikenneturvallisuutta on mahdollista parantaa vaiheittain väliaikaisella tasoliittymäratkaisulla eritasoliittymän toteutuksen tapahtuessa todennäköisesti melko pitkällä aikavälillä. Kuva 29. Kaava-alueen ja ympäröivän liikenneverkon nykytilanteen vuorokausiliikennemäärät, liikenne-ennusteen 2040 liikennemäärät ja liikennemäärän kasvukerroin. (Trafix, 2017). Jalankulku ja pyöräily Asemakaavan maankäyttöratkaisulla parannetaan Masalan alueen jalankulun ja pyöräilyn verkostojen jatkuvuutta. Kaavan asuinkortteleista on sujuvat yhteydet Masalan keskustan palveluihin ja juna-asemalle. Keskeiset reitit ovat kunnan ylläpitämiä ja ne voidaan toteuttaa esteettömyyden perustasona (kaltevuus enintään 8 %). Paikalliset maasto-olosuhteet eivät kuitenkaan mahdollista kaikkien reittien täysin esteetöntä toteutusta. Kehä III:n parantamisen myötä nykyinen Kehä III:n ylittävä kävelyn ja pyöräilyn käytössä oleva silta joudutaan purkamaan. Asemakaavassa on osoitettu uusi korvaava alikulku, joten nykyiset kävely- ja pyöräyhteydet Kartanonrannasta Masalan asemalle säilyvät. Espoonlahden rantavyöhykkeelle (VL) on osoitettu uusi virkistysreitti, joka yhdistyy sillalla osaksi Kartanonrannan virkistysreitistöä. Rantareitti kulkee osittain nykyisiä kunnostettavia polkuja pitkin 46

48 ja osittain se rakennetaan uudeksi huolto- ja pääreittiyhteydeksi. Myös kokous- ja kongressihotelli Majvikista etelään lähtevä rantapolku kunnostetaan kahden metrin levyiseksi polkumaiseksi käytäväksi, jota jatketaan rantasaunalle. Joukkoliikenne Asemakaava sijoittuu erinomaisesti joukkoliikenteen palveluiden piiriin. Masalan asema sijaitsee lähimmillään puolen kilometrin etäisyydellä uudesta asutuksesta. Sundsbergintiellä on Kirkkonummen ja Espoon välisen bussiyhteyden runkoverkon pysäkki. Lisäksi kaavassa varaudutaan kokoojakatua pitkin kulkevaan bussiliikenteeseen Masalan ja Kartanonrannan välillä. Kuva 30. Uusi joukkoliikenneyhteys Kartanonranta-Suvimäki-Majvik-Masala on oleellinen osa joukkoliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämistä. (Masalan osayleiskaavan valmisteluaineisto 2017, joukkoliikenteen saavutettavuus.) Maisema, kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva Asemakaava tuo merkittäviä muutoksia nykyiseen maisema- ja kaupunkikuvaan metsäisen, pääosin rakentamattoman alueen muuttuessa rakennetuksi. Sen etelä- ja keskiosassa Kehä III:n varrella rakentaminen nousee säilyvän puuston latvuston yläpuolelle luoden Masalan suuntaan uuden kaupunkimaisen aluejulkisivun. Pohjoisosassa Majvikin maiseman selkärinne säilyy rakentamattomana. Uuden asuntoalueen rakentaminen porrastuu Kehä III:lta maastoa myötäillen ja madaltuen kohti Espoonlahtea alueen luontaisia korkeuseroja korostaen. Merkittävä osa rantavyöhykkeestä säilyy puustoisena ja rakentamattomana. Rakentamisella saattaa olla joitakin vähäisiä vaikutuksia Espoonlahden maisemakuvaan, mutta alueen yleisilme säilyy edelleen puustoisena ja kaukomaisemassa sulkeutunut metsänreuna maisemakuvaa hallitsevana elementtinä. Rannan puustoista vyöhykettä voidaan harkitusti paikoin harventaa ja avata näkymiä suunnittelualueen korttelialueita Espoonlahdelle maisemakuvan siitä kärsimättä. Asemakaavan alueella sijaitsee useita kulttuuriympäristön kohteita, jotka on kaavassa osoitettu suojelumerkinnällä (sr). Kohteet on sovitettu osaksi asuntoalueen rakentamista siten, että niiden ominaispiirteet säilyvät mahdollisimman hyvin. Pihapiirit voivat pääosin säilyä nykyisen kaltaisena, mutta esimerkiksi ajoyhteyksiä tonteille joudutaan paikoin uudelleen järjestelemään. Merkittävin muutos kohdistuu kaavan eteläosassa sijaiseviin huviloihin (korttelit 2091 ja 2092), joiden välistä uusi kokoojakatu on esitetty kulkevaksi. Kokoojakadun osalta luonnossuunnittelun aikana tutkittiin useita eri katulinjausvaihtoehtoja, erityisesti Näsimäen kohdalla. Kaavaan valittu vaihtoehto aiheuttaa vähiten maaston muokkaustarpeita ja on kokonaisuuden kannalta perustelluin vaihtoehto. Majvikin alueen ympäristössä uudisrakentaminen ja uusi katulinjaus on sijoitettu siten, että alueen ominaispiirteet sekä jugendlinnan ja hotellirakennuksen asema maisemakuvassa säilyvät. 47

49 Alueella nykyisin sijaitsevan Paikkatietokeskuksen toiminta alueella päättyy loppuvuodesta 2021, jolloin Paikkatietokeskus siirtyy Espoon Otaniemeen. Sen paikalle on kaavassa osoitettu asuinkerrostalojen kortteli. Tekninen huolto Asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa nykyisen kunnallistekniikan uusimista ja uuden kunnallistekniikan rakentamista. Nykyisiä kiinteistöjä, Paikkatietokeskusta ja Kokous- ja Kongressihotelli Majvikia lukuun ottamatta, ei ole liitetty kunnallistekniseen verkostoon Vaikutukset luonnonympäristöön Luonnonolot ja luonnonsuojelu Espoonlahden Natura 2000-alue Espoonlahti Saunalahti on kaksiosainen Natura alue, jonka pinta-ala on 223 hehtaaria. Alue on suojeltu luontodirektiivin perusteella. Suojeluperusteina on yhdeksän luontotyyppiä ja kaksi lajia, meriuposkuoriainen ja katkokynsisammal. Asemakaavan mukaisesta suunnitelmasta on laadittu Natura-alueen ympäristövaikutusten arviointi. Natura-alueen rantaviivasta noin 700 metriä rajautuu Suvimäki Majvikin asemakaava-alueeseen. Asemakaavan mukainen maankäyttö (asuinalueen rakentaminen) sijoittuu kokonaan Natura-alueen ulkopuolelle. Asemakaavan kohdalla oleva Natura-alue edustaa laajat matalat lahdet -luontotyyppiä. Luontotyyppiin voi kaavan toteutuessa kohdistua välillisiä haittavaikutuksia, jotka aiheutuvat virkistyskäytöstä ja hulevesistä. Haitallisia vaikutuksia lievennetään mm. hulevesiratkaisuilla. Natura-arvioinnissa vaikutukset arvioidaan vähäisiksi suhteutettuna luontotyypin laajaan pinta-alaan ja Espoonlahden laajaan valuma-alueeseen. Natura-alueen muut suojeltavat luontotyyppikuviot sijaitsevat kaukana asemakaavasta, jonka vaikutukset voisivat aiheutua lähinnä virkistyskäytön lisääntymisestä. Vaikutukset jäävät vähäisiksi tai merkityksettömiksi. Asemakaavan lähialueella ei ole suojeltaville lajeille sopivia elinympäristöjä, eikä niiden tiedossa olevia elinpaikkoja. Kaavan toteutuminen ei vaikuta Espoonlahden meriuposkuoriaisiin tai katkokynsisammaleeseen. Kaavan ei voi arvioida vaikuttavan merkittävästi myöskään Natura-alueen eheyteen tai ominaispiirteisiin. Tehdyn arvioinnin perusteella Suvimäki Majvikin asemakaavasta ei aiheudu todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoonlahden Saunalahden Natura alueen suojeluarvoihin. Maakunnallisesti arvokkaat luontokohteet Asemakaavan alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita (Enviro, 2016). Keskeisimmät alueet on siinä pääosin osoitettu viheralueiksi ja osoitettu kohteet luo-merkinnällä. Luontokohteet ovat osa laajempaa viheraluetta. Paikoin luontokohteet risteävät kortteli- ja katualueiden kanssa vähäisessä määrässä, mutta luontoarvojen ei voida katsoa tästä oleellisesti vaarantuvan (Saarikivi, 2017). Liito-oravat Asemakaavan alueella sijaitsee liito-oravien elinympäristöjä. Kohteet on osoitettu pääosin viheralueeksi siten, että niitä koskevat tarvittavat suojelumerkinnät (s-1). Kohteet liittyvät osaksi laajempaa viheraluetta. Kaavan eteläosassa sijaitseva liito-oravan elinympäristöön kuuluva kuusikko jää osin korttelialueen ja katualueen alle, sillä alueen haastavista korkeussuhteista johtuen kokoojakadulle on vaikea löytää vaihtoehtoista sijaintia. Keskeisin osa kyseisestä liito-oravan elinpiiristä (haavikko) säilyy rakentamattomana. Alueen ympäristöarvojen ei voida katsoa esitetystä rakentamisesta oleellisesti vaarantuvan, sillä liito-oravat liikkuvat koko suunnittelualueella, missä vain on niille sopivaa puustoa (Saarikivi, 2017). Asemakaavan alue voi toimia liito-oravalle suotuisana elinympäristönä jatkossakin, mikäli puustoiset kulkuyhteydet ja eri-ikäisistä lehtipuista ja isoista kuusista koostuva ylispuusto ja 48

50 tiheähkö pienpuusto jätetään eikä metsiä harvenneta puistomaisiksi. Kaavassa merkittävä osa suunnittelualueesta on osoitettu luonnontilaiseksi viheralueeksi. Kirkkonummen kunta on hakenut Uudenmaan ELY-keskukselta luonnonsuojelulain (1096/1996) 49 3 momentin mukaista lupaa saada poiketa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Uudenmaan ELY-keskus on päätöksellään myöntänyt poikkeusluvan, jonka mukaan poikkeamiselle on erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy, kun huomioidaan asemakaavassa suunniteltu rakentamisen määrä ja laatu. Uudenmaan ELY- keskus katsoo, että poikkeamisella ei ole heikentävää vaikutusta liito-oravan suotuisan suojelun tasoon. Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että valitus tulisi hylätä aiheettomana. Asemakaavaehdotusta laatiessa valituksen käsittely on vireillä Helsingin hallinto-oikeudessa. Poikkeuslupahakemus ja Uudenmaan ELY-keskuksen päätös on esitetty kaavaan liitteenä 13. Seuraavassa kuvassa on kohteet, joihin on haettu luonnonsuojelulain 49 3 mom. mukaista poikkeamista. 49

51 Kuva 31. Poikkeuslupahakemuksen kohteet. Lepakot Asemakaavan alueella todettu I-luokan lepakkoalue sijoittuu olemassa olevan rakennukseen. Alueen käyttötarkoitus säilyy asemakaavassa asuinalueena ja lepakkoalueeseen ei kohdistu muutoksia. Alueella todetut II-luokan lepakkoalueet on kaavassa osoitettu viheralueiksi tai osaksi korttelialuetta s-merkinnällä (lepakkoalue sijaitsevat osin päällekkäin liito-oravan elinympäristön kanssa). Osa III-luokan lepakkoalueista jää rakentamisen alle. 50

52 Maaperä ja vesi Asemakaavan alueella maaperää pyritään muokkaamaan mahdollisimman vähän rakennettaessa, mikä on huomioitu suunnitteluratkaisuissa. Alueen merkittävistä korkeuseroista johtuen kuitenkin etenkin kerrostalokorttelialueilla joudutaan maaperää muokkaamaan paikoin voimakkaasti, jotta mm. esteettömät kulkuyhteydet korttelialueille ja korttelialueen sisäisesti saadaan järjestettyä. Myös katualueille syntyy paikoin voimakkaita leikkauksia. Asemakaavan mukainen rakentaminen lisää alustavien tarkastelujen perusteella maltillisesti imeytymättömien hulevesien määrää nykytilanteeseen verrattuna. Syntyvien hulevesien laadulliset muutokset hallitaan kohdekohtaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla sekä alueellisilla viivästysjärjestelmillä, kuten kosteikkopainanteilla, millä varmistetaan, ettei hulevesien laatu aiheuta haittaa Espoonlahdelle. Luonnonmukainen viivästys on tehokas ja taloudellinen ratkaisu, lisäksi sillä on tehokas positiivinen vaikutus hulevesien laatuun. Alueelliset viivästysjärjestelmät ja hulevesiverkosto tulee rakentaa alueen kunnallisteknisten rakennustöiden yhteydessä alueen rakentumisen alkuvaiheessa, jolloin ratkaisut toimivat myös alueen rakentamisen aikaisten hulevesien hallintajärjestelmänä. Osana kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa alueelle on laadittu tarkempi hulevesien hallintasuunnitelma. Hulevesien hallintasuunnitelma on esitetty myös kaavan liitteenä Vaikutukset ihmisten elinoloihin Asemakaava parantaa sen asukkaiden sekä lähialueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia Espoonlahden ympäristössä uuden virkistysreitin myötä. Rantavyöhykkeelle on osoitettu leikkipaikka ja lähivenepaikkoja. Asemakaavassa on osoitettu paikat lähikaupalle ja mahdolliselle päiväkodille. Niin ikään Kokousja kongressihotelli Majvikin kehittämisedellytykset parantuvat. Kaiken kaikkiaan Masalan, Kartanonrannan ja asemakaavan väestömäärä lisää palvelujen kysyntää. Uusi asuinrakentaminen vahvistaa ja varmentaa myös joukkoliikenteen hyvän palvelutason ylläpitoa. Asemakaavan eteläosassa uusi talorakentaminen parantaa suurelta osin alueen nykyisiin kiinteistöihin kohdistuvaa melurasitusta uudisrakentamisen toimiessa melumuurina Kehä III:n ja rautatien suuntaan. Kartanonrannan asuntoalueen länsiosassa ajoneuvoliikenteen määrä lisääntyy, kun osa Suvimäen ja Majvikin alueelle ajoneuvoliikenteestä ohjautuu Kartanontien jatkoksi rakennettavan kokoojakadun kautta. Liikennemäärät ovat kuitenkin vähäisiä ja katusuunnittelulla huolehditaan liikenneturvallisuudesta. Tiiviimpi asuinrakenne mahdollistaa joukkoliikenteen yhteyden parantamisen Kartanontiellä Vaikutukset talouteen Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Suurimpia kunnallisteknisiä investointeja ovat uuden kokoojakadun rakentaminen Sundetin vesistön yli. Sen ylityksen kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi mm. toteutustapa. Alustavan arvioiden mukaan laattasilta on rumpusiltaratkaisua puolet kalliimpi toteuttaa. Toteuttamisen mahdollistamiseksi alueen asuntorakentamisessa pyritään vaiheittain etenevään rakentamiseen ja kohtuuhintaisuuteen Ympäristön häiriötekijät Kehä III:n aluevaraussuunnitelman (Uudenmaan ELY-keskus, 2016) yhteydessä laaditun meluselvityksen perusteella suurimmalle osa suunnittelualuetta ei kohdistu meluhäiriötä vuoden 2040 ennusteen mukaisessa tilanteessa. Asemakaavan on laadittu meluselvitys kaavan ehdotusvaiheessa. Meluselvityksessä on tutkittu tie- ja raideliikenteen aiheuttamia melutasoja kaavamuutosalueelle nykytilanteessa ja ennustetilanteessa (2040). Nykytilanteen liikennemäärillä asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuu suurimmillaan 65 db:n päiväaikainen keskiäänitaso ja 58 db:n yöaikainen keskiäänitaso. Ennustetilanteessa asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuu suurimmillaan 67 db:n päiväaikainen keskiäänitaso ja 60 db:n yöaikainen keskiäänitaso. Suunnitellut rakennusmassat suojaavat hyvin Kehä III:n 51

53 melulta, joten pihojen oleskelualueille ei kohdistu päivä- eikä yöaikana ohjearvot ylittäviä melutasoja. Asemakaavan länsiosan ajoneuvoliikenteen melulle altistuvimmat alueet ovat melualuetta, jolla melutaso ylittää valtioneuvoston periaatepäätöksen (VNp 993/1992) suositukset (VL/me) Alueen pääkäyttötarkoitus ei edellytä melusuojauksen toteuttamista, eikä alueelle saa sijoittaa melulle herkkiä toimintoja (esim. oleskelu- ja leikkialueita tai muuta vastaavaa toimintaa). Kerrostalokorttelien (AK) radan suuntainen lamellikerrostalomassoittelu toimii melumuurina pihatiloja suojaten, mutta Kehä III:n puoleisiin julkisivuihin kohdistuu meluhäiriöitä. Meluselvitys on esitetty kaavan liitteenä 12. Seuraavassa kuvassa on ote meluselvityksestä päiväajan ennustetilanteessa

54 Kuva 32. Asemakaava-alueen melu ennustetilanteessa (WSP 2020) 53