Toiminnan päämäärä. Liiton tavoitteet:

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 Toiminnan päämäärä Kuuloliitto on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, jolla on myös kuntoutustoimintaa. Liitolla on eri puolilla maata 90 jäsenyhdistystä, joissa yhteensä jäsentä. Liiton visio on, että yhteiskunta on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava. Liiton tavoitteet: 1. Kuuloliitossa ja sen jäsenyhdistyksissä on monenlaista vapaaehtoistoimintaa, johon on matala osallistumisen kynnys. 2. Ikäkuuloiset saavat laadukkaita kuulonhuollon peruspalveluja kunnista. 3. Työyhteisöissä ja oppilaitoksissa tunnistetaan ja otetaan huomioon kuulovammaisten yksilölliset tarpeet. 4. Nuoret osaavat ja haluavat suojata kuuloaan. 5. Kuuloliitolla on vakaa talous ja monipuoliset rahoitusjärjestelmät.

3 Sisällysluettelo Toiminnanjohtajan katsaus 2 1. Kansalaisjärjestötoiminta Yleistä Piirien ja valtakunnallisten toimikuntien vertaistoiminta Leiritoiminta Vapaaehtoisten koulutus ja toiminnanohjaus Piirien ja valtakunnallisten toimikuntien kokoukset Ikääntyneiden kuulopalvelut ja alueellinen kuntoutustoiminta Kuulolähipalvelu Esteetön rakentaminen ja sähköisen viestinnän saavutettavuus Työelämä ja opiskelu Kommunikaatiomenetelmien ja tulkkauspalvelujen kehittäminen Lausunnot ja kannanotot Tutkimustoiminta Kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen Kuntoutuspalvelut Lasten ja nuorten kuntoutusohjaus Lasten ja nuorten kuntoutuskoti Aikuisten kurssitoiminta Kopolan kurssikeskus Kokeilu ja kehittämistoiminta Näyttämötaide saavutettavaksi -hanke Kuulonsuojelutoiminta Harvinaiset-toiminta Satakieliohjelma Viestintä Sisäinen viestintä Hallinto Henkilöstö Luottamusjohto Tukipalvelut Talous Toimintakertomus Verksamhetsberättelse Liitteet Liittovaltuuston varsinaiset jäsenet Liittohallituksen myöntämät ansiomerkit Kuulopiirit ja yhdistykset Jäsenyydet ja edustukset... 32

4 Toiminnanjohtajan katsaus Liittokokouksessa päätettiin liiton pitkän tähtäimen suunnitelmasta, strategiasta vuosille ja valittiin uudet luottamushenkilöt liiton johtoon. Painopisteiksi tulivat matala kynnys osallistua yhdistystoimintaan, ikääntyneiden kuulopalveluista huolehtiminen, huonokuuloisten aseman parantaminen työyhteisöissä ja oppilaitoksissa, nuorten kuulonsuojauksesta huolehtiminen sekä liiton talouden vakauttaminen. Osallistuttiin Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuoteen tekemällä Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan tutkimus. Jatkettiin yhdistystoimijoiden koulutusta ja tukemista. Kuulopiirien vaikuttamistyötä tehtiin teemalla Vaikuttaminen on myös pieniä tekoja. Yhdistysnettiä hyödynnettiin tiedottamisen lisäksi liittokokousta edeltävissä strategiakeskusteluissa. Kuulosuoja-verkkosivusto sai myönteisen vastaanoton. Toimintavuoden keskiössä olivat ikääntyneet ja heidän kuulonkuntoutuksensa. Tuettiin yhdistysten kuulolähipalvelutoimintaa, sen kehittämistä sekä palvelusta tiedottamista. Seurattiin kuntoutuspalvelujen saatavuutta ja toteutumista eri puolella Suomea. Valvottiin tulkkipalvelujen siirtymistä Kelalle. Laadittiin liiton teesit eduskuntavaaleja varten. Televisio- ja radiolakiuudistus eteni erityisesti tekstityspalvelujen osalta. Osallistuttiin valtakunnallisen 112-hätätekstiviestipalvelun yhteistyöryhmään. Tehtiin useita lainsäädäntöön liittyviä kannanottoja ja lausuntoja sekä yksin että yhteistyössä eri järjestöjen ja verkostojen kanssa. Liiton aluetyö organisoitiin tiimipohjaiseksi. Jatkettiin liiton kuntoutuspalvelujen ja -organisaation kehittämistä. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustukset jatkoivat laskuaan huolimatta liittoon kohdistuneiden haasteiden lisääntymisestä. Kuntoutuspalveluiden tuottojen määrä väheni. Käytyjen YT-neuvottelujen jälkeen jouduttiin sopeuttamaan liiton toimintaa koko henkilöstöön kohdistuvilla lomautuksilla. Kotimaassa sekä luottamus- että toimihenkilöt osallistuivat aktiivisesti mm. Vammaisfoorumin, Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vane) sekä Suomen sosiaali- ja terveys ry:n (SOSTE) toimintaan. Liitto oli edustettuna myös useissa kansainvälisissä järjestöissä. Haluan kiittää erityisesti sitoutunutta henkilöstöämme toimintavuoden 2011 onnistuneesta toteuttamisesta vallinneesta taloustilanteesta huolimatta. Pekka Lapinleimu toiminnanjohtaja Kuuloliitto ry

5 1. Kansalaisjärjestötoiminta 1.1. Yleistä Toimintavuonna uudistettiin liiton alueorganisaatiota. Uudessa organisaatiomallissa piirit ja aluetyöntekijät ryhmittyivät kolmeksi aluetiimiksi. Tavoitteena oli työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden työpanoksen tehokkaampi hyödyntäminen ja toiminnan kokonaisvaltaisempi suunnittelu ja organisointi. Uudistus muutti ensisijaisesti aluetyöntekijöiden tehtävänkuvia ja toiminta-alueita. Liiton kahdeksan kuulopiiriä säilyivät ennallaan alueensa yhdistysten yhteistyöeliminä ja tukiverkostoina. Alueellisessa vaikuttamistyössä keskeisinä teemoina olivat edelleen ikääntyneiden ihmisten kuulonkuntoutus ja kuunteluolosuhteiden esteettömyys. Kevään eduskuntavaaleja varten julkaistiin vaaliteesiesite, jonka tavoitteena oli herättää keskustelua kuulovammaisille tärkeistä aiheista. Yhdistysväki jakoi esitettä aktiivisesti ympäri Suomea eri tilaisuuksissa, joissa oli mahdollisuus tavata kansanedustajaehdokkaita. Televisio-ohjelmien tekstityspalvelujen toteutumista seurattiin tiiviisti vuoden aikana. Liitto kutsui televisio-yhtiöiden edustajia ja käännösalan asiantuntijoita keskustelemaan tekstityksen laadusta, toimivuudesta ja seurannasta. Kaupalliset kanavat saivat Yleisradion edustajilta ja kuulovammaisilta tärkeitä näkökulmia toiminnan aloittamiseen. Liittoon kuului toimintavuonna 89 jäsenyhdistystä. Yhdistyksissä oli vuoden lopussa yhteensä (edellisvuonna ) liiton jäsenmaksuosuuden maksanutta jäsentä. Yhdistyksiin liittyi vuoden aikana 1240 (edellisvuonna 1672) uutta jäsentä. Anjalankosken Kuulonhuolto ry lopetti toimintansa. Yhdistyksen jäsenille tiedotettiin mahdollisuudesta liittyä toiseen lähiseudun kuuloyhdistykseen. Valtuuston kevätkokouksen yhteydessä julkistettiin vuoden 2010 jäsenhankintakilpailun voittajat, jotka olivat Kouvolan Kuulo ry sekä Keski- Uudenmaan Kuulonhuolto ry. Euroopan vapaaehtoistoiminnan -teemavuoden avajaisia juhlittiin Helsingin keskustassa, Kolmen sepän patsaalla maaliskuussa. Haastateltavana vuoden sketsihahmo Munamies.

6 1.2. Piirien ja valtakunnallisten toimikuntien vertaistoiminta Kuulopiirit ja valtakunnalliset toimikunnat järjestivät yhteensä yhdeksän virkistys- ja kesäpäivätapahtumaa, joiden yhteinen osallistujamäärä oli noin 600. Piirien yhteiset kesäpäivät järjestettiin Härmän kuntokeskuksessa. Päivien järjestämisestä vastasi Länsi-Suomen piiri Keski-Suomen piirin avustuksella. Myös Lounais- Suomen piiri järjesti kesäpäivät Uudessakaupungissa. Kaakkois-Suomen piirissä järjestettiin virkistysviikonloppu ja Uudenmaan piirissä päiväretki Suomen Kansallisoopperan näytökseen. Kuuroutuneiden toimikunta järjesti kuuroutuneille valtakunnallisen viikonlopun ja Ci-toimikunta sisäkorvaistutteen käyttäjille liikunnallisen viikonlopputapahtuman Kopolassa ja perinteisen Ci-viikonlopun Orivedellä. Toimikunnat organisoivat yhdessä myös 20. pohjoismaisen kuuroutuneiden kesäviikon Turussa. Nuorten toimikunta järjesti nuorille lasketteluviikonlopun Himoksella ja pikkujoulut Pieksämä ellä. Lapin piirissä käynnistyi vertaistukiryhmä, joka kokoontui Rovaniemellä neljä kertaa. Tapahtumista ja tilaisuuksista tiedotettiin Yhdistysnetissä ja liiton verkkosivuilla. Yhdistystiedote ilmestyi kolme kertaa, kuuroutuneiden Krt-tiedote kaksi kertaa ja nuorten Moottorikorvat-lehti kerran Leiritoiminta Lasten leirit järjestettiin Haukiputaalla ja Nurmijärvellä ja nuorten leiri Pieksämäellä. Yhteensä leireille osallistui 83 lasta ja nuorta. Nuorten leirin teemana oli Maapallon ympäri 6 päivässä ja lasten leireillä seikkailtiin satumaailmassa. Leirien ohjaajille järjestettiin viikonloppu, jossa suunniteltiin kesän leirejä Vapaaehtoisten koulutus ja toiminnanohjaus Koulutusohjelman mukaisesti järjestettiin 14 koulutusja toiminnanohjaustilaisuutta, joihin osallistui lähes 250 henkilöä. Koulutustilaisuudet käsittelivät liiton vaaliteesejä ja vaikuttamistoimintaa, kuunteluympäristön esteettömyyskartoituksia sekä kuulolähipalvelua. Toiminnanohjausta järjestettiin kuulolähipalvelussa toimiville vapaaehtoisille, piirien viestintävastaaville, kerhonvetäjille, yhdistystoiminnan ohjaajille, tulkkipalvelukouluttajille ja kokemuskouluttajille. Lisäksi piirit järjestivät yhteensä 52 alueellista koulutus-, suunnittelu- ja toiminnanohjauspäivää. Kaikissa piireissä järjestettiin myös liittokokousta käsittelevää koulutusta. Yhteistyössä Kuurojen Liiton, Invalidiliiton, Kynnyksen ja Näkövammaisten Keskusliiton kanssa luotiin YK:n vammaissopimusta käsittelevä verkkokurssi, joka kytketään osaksi liiton koulutusohjelmaa Piirien ja valtakunnallisten toimikuntien kokoukset Piireissä järjestettiin yhteensä 14 neuvottelukunnan kokousta. Piirien työryhmät kokoontuivat yhteensä 61 kertaa. Yhdistyksiä sekä toimintaryhmiä tuettiin tekemällä tarvittaessa ohjauskäyntejä, tarjoamalla toiminnanohjausta sekä lähettämällä piirikohtaisia yhdistyskirjeitä ajankohtaisista asioista. Piirien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä valtakunnallisten toimialayhdistysten ja toimikuntien puheenjohtajat kokoontuivat neuvottelupäiville Helsinkiin. Päivien pääasiallisena aiheena oli liiton strategia vuosille ja siihen liittyvä toimintaympäristöanalyysi. Ci-toimikunnan, kuuroutuneiden toimikunnan ja nuorisotoimikunnan yleiskokoukset järjestettiin syksyllä. Niissä valittiin toimikuntien jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi sekä tehtiin esitykset edustajiksi kansainvälisiin yhteistyöelimiin. Ci-toimikunta ja kuuroutuneiden toimikunta pitivät lisäksi yhteisen kokouksen, jossa käsiteltiin muun muassa Kuuroutuneiden pohjoismaisen neuvoston (VDNR) tilannetta ja pohjoismaisen kuuroutuneiden kesäviikon ohjelmaa Ikääntyneiden kuulopalvelut ja alueellinen kuntoutustoiminta Seurattiin kuulovammaisten palvelujen saantiin liittyviä ongelmatilanteita ja annettiin lausuntoja meneillään olevista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeista ja niihin liittyvistä raporteista. Ikätiimi valmisteli liitolle ikäkuulotyön haasteita ja toimintamuotoja käsittelevää Ikä-ohjelmaa. Ikääntyneiden kuulopalveluihin vaikutettiin myös osallistumalla palvelujen järjestämistä käsitteleviin yhteistyöryhmiin ja neuvotteluihin. Ammattihenkilöstön ja alan opiskelijoiden osaamiseen vaikutettiin luennoimalla kuulovammaisuudesta ja kuulon kuntoutuksesta 30 tilaisuudessa. Henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa kuulonkuntoutuksen ja vertaistuen piiriin sai noin 520 asiakasta. Neuvontapuhelimeen soitettiin yhteensä 158 kertaa. Eniten kyselyjä tuli ikääntyneiltä henkilöiltä. Kysymykset liittyivät useimmiten kuulokojeisiin ja kuulon apuvälineisiin. Yhteistyössä kuuloyhdistysten kanssa järjestettiin erilaisia kuulotapahtumia, kuulopäiviä ja yhdistystilaisuuksia. Näitä tapahtumia oli yhteensä 104 ja niihin osallistui kaikkiaan lähes 3000 henkilöä. Lisäksi oltiin mukana alueellisissa messu- ja aistipäivätilaisuuksissa 33 kertaa. Länsi-Suomen piirissä järjestettiin huonokuuloisille ja heidän läheisilleen kolmipäiväinen kuntoutus- ja voimaantumiskurssi.

7 Helsingin Kuuloyhdistyksen kuulolähipalvelupisteessä Helena Eronen, Päivi Jokinen ja Kalle Tervaskari Kuulolähipalvelu Kuulolähipalveluvastaanotoilla liiton kouluttamat paikallisyhdistysten vapaaehtoiset antavat ohjausta ja neuvontaa kuulokojeen ja apuvälineiden käytössä sekä kuulokojeiden huoltamisessa. Lisäksi he antavat vertaistukea ja ohjaavat kuuloon liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa asiakkaita ohjataan muiden palveluiden piiriin. Palvelun tavoitteena on, että kuulokojeet saadaan aktiiviseen käyttöön, helpottamaan elämää ja tukemaan huonokuuloisen henkilön toimintakykyä. Toiminnassa on mukana lähes 200 vapaaehtoista. Painopisteenä vuonna 2011 oli tehostaa kuulolähipalvelun näkyvyyttä ja tunnettuutta erityisesti Kuuloliiton verkkosivustolla sekä Yhdistysnetissä. Vapaaehtoisvuoden kunniaksi järjestettiin kuulolähipalvelusta valtakunnallinen yleisötilaisuus Pieksämäellä. Tilaisuus oli vastuuhenkilöiden toiminnanohjauksen yhteydessä. Tilastointia varten otettiin käyttöön uudet lomakkeet. Kuulolähipalvelusta kerättiin tietoa entistä laajemmin. Jotkut yhdistykset aloittivat myös kuulolähipalveluun käytetyn ajan seurannan. Vastaanottotilaisuuksia oli 1541, vapaaehtoisten työtunteja kertyi 5930, infotilaisuuksia järjestettiin 102 kertaa, joissa oli 2439 osallistujaa. Henkilökohtaisia asiakaskäyntejä oli yhteensä Kaikki yhdistykset eivät toimittaneet tilastojaan, joten tiedot ovat viitteellisiä. Yhdistysten kuulolähipalvelutoimintaa tuettiin järjestämällä yhteensä 41 henkilökohtaista ja ryhmätoiminnanohjaustilaisuutta. Kuulolähipalvelutoimintaa koordinoi ja kehitti valtakunnallinen työryhmä.

8 1.8. Esteetön rakentaminen ja sähköisen viestinnän saavutettavuus TV-tekstityksen laadun ja toteutuksen seurannasta käynnistettiin säännölliset neuvottelut televisioyhtiöiden ja käännösalan asiantuntijoiden kanssa. Osallistuttiin myös liikenne- ja viestintäministeriön järjestämään keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena oli kotimaisten televisio-ohjelmien ääni- ja tekstitysasetuksen tuomat muutokset. TV- ja radiolain tekstitystä koskeva asetus tuli voimaan heinäkuussa. Suomen televisio-ohjelmien tekstitystilannetta esiteltiin Kööpenhaminassa järjestetyssä Pohjoismaiden vammaisneuvostojen kokouksessa. Kokouksen raportti toimitettiin Pohjoismaiden viestinnästä vastaaville ministereille. Hätäkeskuslaitoksen edustajien kanssa neuvoteltiin valtakunnallisen 112-hätätekstiviestipalvelun toteutumisaikataulusta ja palvelusta tiedottamisesta ja osallistuttiin Hätäkeskuslaitoksen Hätäilmoitus tekstiviestillä -ohjelehtisen päivittämiseen. Lisäksi osallistuttiin erilaisiin esteettömyyttä edistäviin työryhmiin, hankkeisiin ja tapahtumiin. Niistä mainittakoon liikenne- ja viestintäministeriön viestinnän esteettömyyden seurantaryhmä, Viestintäviraston Yleispalvelun esteettömyys -työryhmä, vanhusten palvelutalojen RT-kortin uusimista suunnitteleva työryhmä Rakennustietosäätiössä, Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen neuvottelukunta sekä Aalto-yliopiston Moniaistinen asumisympäristökokemus -hankkeen ohjausryhmä. Kuunteluympäristön esteettömyyskartoituksia tehtiin niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Alueellisia kartoituksia tekivät yhdistysten vapaaehtoistoimijat, joille järjestettiin valtakunnallista koulutusta tehtävään. Esteettömästä kuunteluympäristöstä pidettiin yhteensä 32 luentoa ja alustusta. Liiton valtakunnallista ja alueellista esteettömyystyötä seurasi ja suunnitteli valtakunnallinen esteettömyystyöryhmä, joka teki myös hallitukselle esityksen vuoden 2011 Herkällä korvalla -esteettömyyspalkinnon saajasta. Palkinnon sai toimitusjohtaja Heikki Hiippala Vaasasta. Palkinto luovutettiin liittokokouksessa lokakuussa. Liitto osallistui yhtenä tuottajaosapuolena kansainvälisen Cities for All Helsinki -konferenssin ja näyttelyn suunnitteluun. Konferenssi järjestetään Helsingissä keväällä 2012, ja se on osa maailman designpääkaupunkivuoden tapahtumakalenteria. Tavoitteena on edistää käyttäjäystävällisen, kaikille käyttäjille paremman ja esteettömän kaupunkiympäristön suunnittelua muotoilun keinoin. Toimintavuonna osallistuttiin myös Tallinnassa järjestettyyn kansainväliseen Cities for All Tallinn -konferenssiin, jonka yhteydessä neuvoteltiin Helsingissä pidettävän konferenssin ja näyttelyn sisällöstä Työelämä ja opiskelu Vuoden keskeisenä tavoitteena oli viedä työvoimaviranomaisille tietoa kuulovammaisuudesta. Yhteistyössä eri vammaisjärjestöjen kanssa suunniteltiin ja järjestettiin koulutusosio työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstökoulutuksen yhteyteen. Työikäiselle jäsenistölle järjestetyssä viikonlopputapahtumassa syvennyttiin työhyvinvointiin, lainsäädäntöön ja vertaistukeen liittyviin kysymyksiin. Esteettömän kokoustilanteen lähtökohtia esiteltiin yritysten yhteiskuntavastuutapahtumassa. Vammaistutkimuksen päivillä pidettiin alustus korkeakoulujen esteettömyyden nykytilanteesta. Lisäksi osallistuttiin Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön korkeakoulujen saavutettavuustutkimuksen ohjausryhmään Kommunikaatiomenetelmien ja tulkkauspalvelujen kehittäminen Tulkkauspalvelujen seurantaa jatkettiin yhteistyössä tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän kanssa. Etätulkkauksen kilpailutuksesta annettiin kannanotto Kansaneläkelaitokselle ja osallistuttiin tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän kirjelmään Kansaneläkelaitokselle koskien tulkkien rekrytointia. Kelan, sosiaali- ja terveysministeriön, palvelun tuottajien, tulkkivälitysten sekä järjestöjen kesken järjestettiin kokoontumisia, joiden tavoitteena oli tiiviimmän yhteistyön käynnistäminen. Viitotun puheen alkeistason tenttejä otettiin vastaan yksi ja keskitason tenttejä 57. Lisäksi otettiin vastaan 13 viitotun puheen tulkkirekisterikoetta sekä kahdeksan tulkkirekisterikokeen uusintaa. Tulkkiopiskelijoita koulutettiin tulkkien vaitiolovelvollisuudesta. Kuulokynnys-verkkosivuston tulkkauspalveluosio päivitettiin, ja tulkkipalveluoppaan päivitystyö käynnistettiin. Viittomakielen opiskelijan opinnäytetyönä valmistui karaoke-dvd viitotulla puheella. Sitä on tarkoitus käyttää viitotun puheen oppimateriaalina. Toimintavuonna osallistuttiin Humanistisen ammattikorkeakoulun kirjoitustulkkauksen erikoistumisopintojen toteuttamiseen Lausunnot ja kannanotot Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaalija terveydenhuollon lainsäädännön uudistamista koskevasta väliraportista Lausunto oikeusministeriölle adoptiolainsäädännön uudistamisesta Osallistuminen Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän Kelalle lähettämään kannanottoon Tulkkien työllistyminen huolestuttaa Yhteinen lausunto Kuurojen Liiton kanssa liikenneja viestintäministeriölle valtioneuvoston asetusluon-

9 noksesta televisio-ohjelmistojen ääni- ja tekstityspalveluista Kannanotto Kansaneläkelaitokselle etätulkkauksen kilpailutuksesta Kannanotto Kansaneläkelaitokselle Pohjois-Suomen kirjoitustulkkauksen tilanteesta Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän lausunto Kansaneläkelaitoksen tulkkausalan sanastoehdotukseen Lausunto oikeusministeriölle viittomakielisten kielellisiä oikeuksia käsittelevästä mietinnöstä Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle vanhuspalvelulain luonnoksesta Lausunto Viestintävirastolle yleispalvelun esteettömyyttä koskevasta työryhmäraportista Lausunto Helsingin kaupungin esteettömyyslinjauksista Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja koskevasta asetusluonnoksesta Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle audiovisuaalisten teosten verkkojakelusta Euroopan unionissa Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman luonnoksesta ( ) Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta (vuosille ) Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle valtioneuvoston asetusluonnoksesta yleisten puhelinpalvelujen vähimmäisvaatimuksista Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle rautatiejärjestelmän esteettömyysmääräyksestä Kuuloliiton tavoitteena on edistää esteettömyyttä eri elämänvaiheissa. Kuulovammaisen opiskelijan yhdenvertaisuus tarkoittaa käytännön toimenpiteitä opiskelun helpottamiseksi.

10 1.12. Tutkimustoiminta Vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen aineistonkeruuvaihe saatiin päätökseen ja tulosten analysointi ja raportin kirjoittaminen käynnistyi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä ja ongelmia. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 46 vapaaehtoista. Haastateltavien joukko kuvaa kattavasti erilaisia vapaaehtoisia ja vapaaehtoistoiminnan eri puolia. Hankkeen etenemistä seurasi ja kommentoi vapaaehtoisista koottu kommenttiryhmä sekä Kansalaisyhteiskunnan arvot ja osallisuus -tutkijaryhmä. Tutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin Pohjoismaisen vammaistutkimusverkoston konferenssissa Islannissa, vammaistutkimuksen päivillä Turussa sekä Kehitysvammaliiton tutkimusseminaarissa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanketta ja tutkimuksen kuulolähipalveluun liittyviä alustavia tuloksia esiteltiin Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä Jyväskylässä. Osallistuttiin Suomen akatemian ja Työterveyslaitoksen Kommunikointi kuulokojeen avulla -hankkeen ohjausryhmään sekä Suomen akatemian ja Tampereen yliopiston kirjoitustulkkauksen tutkimukseen. Huonokuuloisena työelämässä -tutkimuksen tuloksista pidettiin esitelmä Audionomi-päivillä sekä Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushankkeen avausseminaarissa. Palveluiden seurantalomake valmistui. Lomake on tarkoitettu liiton työntekijöille, jotka tekevät asiakastyötä tai tapaavat asiakkaita ja jäseniä. Lisäksi lomake on tarkoitettu kuulolähipalvelun vapaaehtoisten käyttöön Kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen Kuuloliitolla oli edustus huonokuuloisten maailmanjärjestön (IFHOH), huonokuuloisten nuorten kansainvälisen järjestön (IFHOHYP) sekä sisäkorvaistutetta käyttävien Euroopan järjestön (Euro-CIU) hallituksissa. Liiton edustajat osallistuivat näiden järjestöjen sekä huonokuuloisten Euroopan järjestön (EFHOH) vuosikokouksiin ja teemaseminaareihin. Svenska Hörselförbundetin ja Kuuloliiton yhteinen kaksi vuotta kestänyt puheenjohtajuuskausi Pohjoismaiden huonokuuloisten yhteistyökomiteassa (NHS) päättyi. Kokouksissa oli luottamusjohto- tai toimihenkilöedustus. Osallistuttiin myös Kuuroutuneiden pohjoismaisen neuvoston (VDNR) vuosikokoukseen Kungälvissä, Ruotsissa sekä IFHOHYP:in Study sessioniin Strasbourgissa. Pohjoismainen vammaistutkimus -verkoston konferenssissa Islannissa esiteltiin liiton vapaaehtoistoiminnan tutkimusta. Pohjoismaiden vammaisneuvostojen kokouksessa Kööpenhaminassa esiteltiin puolestaan Suomen televisiotekstityksen tilannetta. Kansainvälistä toimintaa koordinoiva työryhmä kokoontui kolme kertaa. Kesäleirillä on mahdollisuus vaihtaa kokemuksia muiden huonokuuloisten lasten kanssa ja saada uusia kavereita!

11 2. Kuntoutuspalvelut 2.1. Lasten ja nuorten kuntoutusohjaus Lasten ja nuorten kuntoutusohjaus tukee ja ohjaa lasta, nuorta ja hänen perhettään sekä päivähoidon, koulun ja oppilaitosten henkilöstöä lapsen ja nuoren kokonaiskehitykseen ja kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä. Vuoden lopussa oli 10 voimassa olevaa kokoaikaista tai osittaista ostopalvelusopimusta kahdeksan sairaanhoitopiirin kanssa. Oulun yliopistollisen sairaalan huonokuuloisten koululaisten ostopalvelusopimus päättyi maaliskuussa Toimintavuonna oli lasten kuntoutusohjaukseen kohdennettua avustusta Lapin ja Oulun kuulopiirissä 25 prosenttia kahden kuntoutusohjaajan työajasta. Kuuloliiton lasten ja nuorten kuntoutusohjauksen asiakasmäärät ovat pienentyneet, koska ostopalvelusopimukset ovat vähentyneet. Kommunikaatiohäiriöisten lasten määrässä on vain ne kommunikaatiohäiriöiset lapset ja nuoret, jotka kuuluvat ostopalvelusopimuksiin. Yhteistyö asiakkaan asioissa sosiaali-, terveys- ja opetustoimen kanssa on osa kuntoutusohjaajan verkostotyötä. Kontakteja oli 1536 (edellisvuonna 1639). Lasten kuntoutusohjaajat järjestivät 75 (69) tiedotustilaisuutta, joissa oli 1204 (764) osallistujaa. Ammattihenkilöstön koulutustilaisuuksia oli 25 (22), joihin osallistui 246 (140) henkilöä. Lasten ja nuorten kuntoutusohjaus Asiakas- ja ohjauskäynnit alle kouluikäiset peruskouluikäiset vuotiaat kommunikaatiohäiriöiset harvinaiset vammaryhmät kuulonäkövammaiset sisäkorvaistute lähiyhteisön ohjauskäynnit Lasten ja nuorten kuntoutuskoti Vuoden 2011 alussa aiemmat erilliset kuntoutuskodit, Kuulovammaisten lasten kuntoutuskoti sekä Kuulomonivammaisten lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutuskoti, liittyivät yhdeksi yksiköksi. Uusi toimintayksikkö, Lasten ja nuorten kuntoutuskoti, toteuttaa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja eriasteisesti kuulovammaisille ja kuulomonivammaisille lapsille / nuorille perheineen sekä yksilöllisen kuntoutuksen perhejaksoja. Lasten ja nuorten kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen kykyjen ja vahvuuksien monipuolista käyttöä.

12 Lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden määrä Kuntoutuspalveluiden määrä Asiakkaita yhteensä - kuntoutujia - omaisia Kuntoutusvuorokausia yhteensä Kelan kurssit - kuntoutujia - omaisia - kuntoutusvuorokaudet Yksilölliset jaksot / Kela - kuntoutujia - omaisia - kuntoutusvuorokaudet Ohjaus- ja verkostokäynnit - kuntoutujia - omaisia RAY-kurssit - kuntoutujia - omaisia - kuntoutusvuorokaudet Toimintavuonna toteutui Kelan rahoituksella yhdeksän sopeutumisvalmennuksen perhekurssia ja neljä kaksiosaista kuntoutuksen perhekurssia. Lisäksi RAY: n rahoituksella toteutui kurssi kuulovammaisten lasten isovanhemmille sekä yhteistyössä Harvinaisettoiminnan kanssa järjestetty vertaisviikonloppu. Kelan kursseista kaksi sopeutumisvalmennuskurssia ja yksi kuntoutuskurssi peruuntui. Kaksi RAY-rahoitteista perhekurssia ei toteutunut, toinen osin yksikön lomautusjärjestelyjen vuoksi. Kuntoutuskodin tietoon tuli yksi kursseja koskeva Kelan hylkypäätös Aikuisten kurssitoiminta Aikuisten kurssitoiminta tuotti kuntoutuspalveluja pääasiassa työikäisille henkilöille. Suurin osa kuntoutuksesta toteutettiin sopeutumisvalmennuskursseina. Ammatillisen kuntoutuksen palveluista ei toimintavuonna ollut enää sopimusta Kelan kanssa. Kursseja järjestettiin yhteensä 22. Kaikki suunnitellut Kelan kurssit toteutuivat, ja Kela myönsi kolme lisäkurssia aiemmin haettujen lisäksi. Kelan kursseja oli 15, joista 10 kurssia työikäisille huonokuuloisille, kolme Meniere-kuntoutujille ja kaksi peruskoulua päättäville huonokuuloisille nuorille. RAY-rahoituksella järjestettiin kaksi tinnituskurssia, kaksi huuliltalukukurssia sekä kurssi eläkkeellä oleville Meniere-kuntoutujille. Yksi RAY-rahoitteinen tinnituskurssi siirrettiin lomautusten vuoksi vuodelle Yhteistyössä Suomen Akustikusneurinoomayhdistyksen (SANY) kanssa järjestettiin kaksi kurssia. Kuntoutusvuorokausien kokonaismäärä ja tuotot ylittivät tavoitteet Kelan lisäkurssien ansiosta. Kurssit täyttyivät tavoitteen mukaisella 80 prosentin täyttöasteella. 10

13 Ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja Riikka Huotari esittelee kurssilaisille erilaisia kuulon apuvälineitä. Aikuisten kuntoutuspalveluiden määrä Kuntoutuspalveluiden määrä Asiakkaita yhteensä - kuntoutujia - omaisia Kuntoutusvuorokausia yhteensä Kelan kurssit - asiakkaita - vuorokausia RAY-rahoitteiset kurssit (sisältää SANY:n kurssit) - asiakkaita - vuorokausia Vakuutusyhtiöiden rahoitus - asiakkaita - vuorokausia Yksilöllinen ammatillinen kuntoutus - asiakkaita - vuorokausia

14 2.4. Kopolan kurssikeskus Kopolan kurssikeskuksessa Kuhmoisissa järjestettiin yhteensä 17 sopeutumisvalmennuskurssia. Kelan kursseja toteutettiin kuuroutuneille ja vaikeasti huonokuuloisille neljä, kuulovammaisille koululaisille ja heidän perheenjäsenilleen neljä sekä nuorille yksi. RAY:n tuella järjestettiin seitsemän kurssia huonokuuloisille eläkeläisille. Kuntien maksuosuus (SVOL) pysyi melko niukkana. Kuntien maksusitoumuksilla järjestettiin yksi kommunikaatiokurssi. Lisäksi RAY-rahoitteisilla ja Kelan kursseilla oli asiakkaita myös SVOL-päätöksillä. Sopeutumisvalmennuksen lisäksi Kopolassa järjestettiin kolme kuulovammaisten virkistyskurssia (tuettuja lomia), kolme itse maksettavaa lomaviikkoa ja kahdeksan järjestötapahtumaa. Kopolan kuntoutus- ja lomapalveluiden määrä Kuntoutus- ja lomapalveluiden määrä Asiakkaita yhteensä - kuntoutujia - omaisia - itsemaksavia lomalaisia ja järjestötapahtumiin osallistuneita Vuorokausia yhteensä Kelan kurssit Asiakkaat - Kela - SVOL Vuorokausia - Kela - SVOL RAY/SVOL-rahoitteiset kurssit Asiakkaat - RAY - SVOL - muu (Saaran Koti-säätiö) Vuorokausia - RAY - SVOL - muu (Saaran Koti-säätiö) SVOL-rahoitteiset kurssit Asiakkaita Vuorokausia Tuetut lomat - kuntoutujia - omaisia Vuorokausia Itsemaksettavat lomat, järjestötoiminta Asiakkaita Vuorokausia

15 3. Kokeilu ja kehittämistoiminta 3.1. Näyttämötaide saavutettavaksi -hanke Yhteistyössä Suomen Teatterit ry:n, Taideteollisen korkeakoulun, Teatterikorkeakoulun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen, Valtion taidemuseon ja yksittäisten teattereiden kanssa jatkui hanke ( ), jossa kokeiltiin kuulovammaisille soveltuvaa teatteriesityksen tekstitystä ja sen toteutuksen keinoja. Hankkeen rahoittajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeessa perustettiin työryhmä, joka kävi katsomassa eri tekniikoilla toteutettuja tekstitettyjä teatteriesityksiä ja arvioi kunkin esityksen tekstityksen toimivuutta ja laatua. Joihinkin esityksiin pyydettiin palautetta useammalta osallistujalta. Tekstitettyjä esityksiä oli yhteensä seitsemän, joista kaikista kerättiin palautetta. Yhteen esitykseen tuotettiin tekstitys hankkeen puitteissa. Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus ja Taideteollisen korkeakoulun lavastustaiteen laitos järjestivät keväällä tekstitystyöpajan, jossa kokeiltiin tekstityksen integrointia osaksi tilaa ja lavastusta. Työpajan tuottamat videot olivat katsottavissa internetin kautta ja kuulovammaiset henkilöt antoivat niistä palautetta. Hanke tilasi Teatterikorkeakoululta selvityksen erilaisista teknisistä tekstitysratkaisuista ja niiden hinnoista. Selvitys valmistui vuoden lopussa. Tämän lisäksi tilattiin neljä artikkelia tekstityksestä teatterissa. Selvitys ja artikkelikokoelma julkaistaan Kuuloliiton nettisivuilla. Kuuloliiton puheenjohtajuusvuosi 2010 Harvinaisetverkostossa päättyi jatkuen varapuheenjohtajuutena ja jäsenyytenä verkoston puheenjohtajistossa. Eurordiksen, eurooppalaisen harvinaisten yhdistysten ja järjestöjen kattojärjestön organisoimaa Harvinaiset-päivää vietettiin helmikuussa teemalla Harvinainen, mutta tasa-arvoinen. Päivä sai myös runsasta medianäkyvyyttä mm. YLE:n Aamu TV:ssa. Toimintavuonna verkosto hyväksyttiin Eurordiksen varsinaiseksi jäseneksi. Harvinaiset-verkosto haki ja sai toimintaansa kohdennetun RAY-toiminta-avustuksen. Yhteistyö Kuuloliiton Lasten ja nuorten yksikön kanssa jatkui. Tuettiin harvinaisiin kuulovammaryhmiin kuuluvien osallistumista lasten ja nuorten leireille, leiriohjaajakoulutuksiin ja muihin virkistystapahtumiin. Vuoden aikana järjestettiin kaksi vertaistapaamista: CHARGE äititapaaminen sekä perhetapaaminen perheille, joiden lapsella on mikrotian sisältävä oireyhtymä Kuulonsuojelutoiminta Kuuloliitto on mukana Suomalainen Hiljaisuus -keruuhankkeen ( ) tiedottamisessa. Helsingin yliopiston koordinoiman hankkeen tavoitteena on kerätä suomalaisten kokemuksia hiljaisuudesta. Tulokset julkistetaan syksyllä Liiton kuulonsuojelutoimintaa tehtiin tutuksi RAY:n pelisalissa Kampissa, Helsingin kaupungin Terveyspysäkillä Itäkeskuksessa sekä Musiikkimessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Kuulosuoja-sivustosta lähetettiin sähköiset markkinointikirjeet pääkaupunkiseudun yläkouluille. Kuulosuoja-esitteen valtakunnallinen markkinointi kouluille aloitettiin loppuvuodesta SubjectAidin kautta. Sivustoa mainostettiin Suosikki-lehdessä ja sen verkkosivuilla Harvinaiset-toiminta Kuuloliiton Harvinaiset-toiminta on suunnattu henkilöille, joilla on kuulovamman sisältävä harvinainen vamma tai sairaus, heidän omaisilleen ja läheisilleen sekä ammattihenkilöstölle. Toiminta on aktiivisesti mukana harvinaistyötä tekevien järjestöjen yhteistyöverkostossa, Harvinaiset-verkostossa. Kuulosuoja-verkkosivuilla annetaan vinkkejä kuulon suojaamiseen desibelitasojen ylittyessä. Suojaimia kannattaa käyttää, kun 85 desibelitaso ylittyy. 13

16 Kuuloliiton Harvinaiset-toiminnan HAIKU-uutiskirje ilmestyi vuoden aikana kahdesti. Harvinaisettoimintaa esiteltiin omalla osastolla valtakunnallisilla kuntoutusohjauksen päivillä näkövammaisten monitoimitalossa Iiriksessä. Lisäksi pidettiin luennot harvinaisista kuulovammoista ja harvinaistoiminnasta Kuuloliiton järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla, Juniori-ohjelman koulutustilaisuudessa sekä Kuurosokeat ry:n perhetapaamisessa. Toiminta on mukana Suomen valtakunnallisessa kuurosokeusverkostossa sekä pohjoismaisessa CHARGE-verkostossa Satakieliohjelma Satakieliohjelma on kuulovammaisten lasten perheiden, kuulovammaisjärjestöjen, yliopistollisten sairaaloiden, yliopistojen ja muiden asiantuntijatahojen valtakunnallinen verkosto- ja yhteistyöohjelma. Ohjelman organisaatio muodostuu valtakunnallisesta ohjausryhmästä, tieteellisestä työryhmästä, ohjelmatiimistä ja tarvittaessa muista työryhmistä. Toiminta rahoitetaan RAY: n tuella, joka haettiin Kuuloliitto ry:n kautta. Satakieliohjelman kohderyhmänä ovat sisäkorvaistutetta tai muuta kuulokojetta käyttävät vaikeasti kuulovammaiset lapset ja nuoret, heidän perheensä sekä heidän kanssaan työskentelevä ammattihenkilöstö. Vuoden aikana järjestettiin verkosto-, koulutus- ja tieteellistä toimintaa sekä toimintakokeiluja ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi jatkettiin vanhempien kommunikaatio-ohjausryhmiä. Ohjelman toiminnat muodostivat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden, joka toteutettiin alueellisten neuvotteluiden ja arvioinnin pohjalta. Verkosto- ja vertaistoiminnassa tarjottiin perheille mahdollisuus vertaistukeen Satakieliseminaarin yhteydessä Kokkolassa sekä kiertävissä Satakielikahviloissa Turussa, Oulussa ja Vaasassa. Oivallan ja toimin -kurssille Turussa osallistui kuusi perhettä. Yhteensä tapaamisiin osallistui 129 vanhempaa ja 101 lasta. Lisäksi ylläpidettiin vertaistukiperhetoimintaa, sekä järjestettiin vertaistukiperheille ja -henkilöille työnohjaus- ja koulutuspäiviä. Toimintavuonna Satakieliohjelmassa toimi vertaistukihenkilöinä 50 vanhempaa, seitsemän isovanhempaa ja yhdeksän nuorta. Nuorten toimintaan (nuorten vertaistukihenkilötoiminta, nuorten leirit ja nuorten työpaja Satakieliseminaarissa) osallistui yhteensä 41 nuorta. Koulutus- ja tiedotustoiminnalla vastattiin perheiden ja ammattihenkilöstön tiedon ja vertaistuen tarpeisiin kuulovammaisen lapsen kehityksen eri vaiheissa. Koulutus- ja tiedotuspäiviä järjestettiin Turussa, Kuopiossa ja Tampereella. Yhteistyössä Lindforsin säätiön kanssa järjestettiin valtakunnallinen On jälleen musiikin aika -päivä Helsingissä. Satakieliseminaari kokosi perheet ja ammattihenkilöstön Kokkolaan kouluttautumaan, keskustelemaan ja verkostoitumaan. Sen sisältö koostui jälleen ajankohtaisista ja tulevaisuutta ennakoivista aiheista. Keväällä järjestettiin Kommunikaatiomessut yhteistyössä LapCi ry:n kanssa. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 727 henkilöä. Alan uusinta tutkumustietoa tuotiin kaikkien saataville verkkotietopankin kautta. Asiantuntijapankki (noin 40 asiantuntijaa) vastasi verkossa perheiden ja ammattihenkilöstön tiedon tarpeisiin. Toimintakokeiluissa kokeiltiin ja kehitettiin kohderyhmän tarpeista lähteviä uusia toimintamuotoja. Tunnekoulu-Satakieleen osallistui yhteensä 16 perhettä, joissa 26 lasta ja 29 vanhempaa. Materiaalin tuotannossa julkaistiin seminaarijulkaisu Satakieliseminaari 2011, Ilo kommunikoida -julkaisu, Musiikkituokiot-vihko sekä CD-levy ja Harraste-esite. Toimintavuoden aikana ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa ja tieteellinen työryhmä kuusi kertaa. 14

17 4. Viestintä Vuosi 2011 oli eduskuntavaalivuosi sekä EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Liiton vaaliteeseistä ilmestyi esite ja vapaaehtoistoimintaa nostettiin esiin verkkosivuilla mm. yhdistysten vapaaehtoisten tarinoilla. Lehdistössä Kuuloliittoa koskevien osumien lukumäärä oli yhteensä Osumien mainosarvo oli kuukausittain euroa. Viestintä pyrki osaltaan tukemaan jäsenhankintaa ja tavoittamaan potentiaalisia jäseniä tekemällä Kuuloviesti-lehteä tunnetuksi kirjastoille ja jakamalla Kuuloliiton esitteitä kuuloasemille sekä keskussairaaloihin. Viestintä esitteli Kuuloliiton toimintaa ja kuulonsuojelua RAY:n pelisalissa Kampissa, Helsingin kaupungin Terveyspysäkillä Itäkeskuksessa sekä Musiikkimessuilla. Toimintavuoden aikana perustettiin Kuvapankki viestinnän ja muiden sitä työssään tarvitsevien käyttöön. Viestintä myöntää käyttöoikeuksia vierailijatunnuksilla tarvittaessa myös toimittajille. Kuvapankkiin arkistoidaan aihepiirin mukaan kaikki viestinnän käytössä olevat digitaalikuvat. Jatkossa myös vanhat paperikuvat siirretään digitaaliseen muotoon. Kuuloliitto on ollut mukana sosiaalisessa mediassa keväästä 2010 lähtien. Toimintavuonna valmistui sosiaalisen median ohjeistus. Lisäksi ilmestyi paljon uutta materiaalia: Vaaliteesit-esite, Ammatinvalintaopas, Kuulo ja ikääntyminen -esite, Kuulolähipalvelu-posteri sekä Kuulosuoja-juliste. Lasten ja nuorten kuntoutuskodin markkinointivideo valmistui ja Kuulosuoja.fi-verkkosivujen muusikkovideoita päivitettiin Sisäinen viestintä Piireille ja yhdistyksille tarjottiin viestintäneuvontaa ja -tukea. Piirien viestintätyöryhmät kokoontuivat 15 kertaa. Itä-Suomen kuulopiirissä järjestettiin toiminnanohjauspäivä puheviestinnästä. Uudenmaan piirissä toiminnanohjaus keskittyi sosiaaliseen mediaan ja Lounais- Suomessa annettiin vinkkejä näkyvään tiedottamiseen. Länsi-Suomessa viestintätyöryhmä aloitti yhteistyön eläkeläisjärjestöjen kanssa. Paikalla oli edustajia seitsemästä järjestöstä. Viestintävastaavien toiminnanohjauspäivässä Helsingissä teemana oli sosiaalinen media. Yhdistysnettiä tehtiin tutuksi alueilla. Verkkoviestintätyöryhmä kokoontui kolmesti pohtimaan yhdistysnetin käyttäjämäärien kasvattamista, sivujen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kuuloviesti-lehteä markkinoitiin kirjeellä ja lehden näytenumeroilla yli sataan kirjastoon. Kuuroutuneiden ja sisäkorvaistutteen käyttäjien tiedote ilmestyi kahdesti. Jatkettiin henkilöstölle tarkoitettuja johdon kyselytunteja, joita järjestetään hallituksen kokouksen jälkeisellä viikolla. Henkilöstöllä on tilaisuus esittää kysymyksiä toiminnanjohtajalle ja osastonjohtajille, ja aikaa varataan myös keskusteluun. Tilaisuus on luonteeltaan vapaamuotoinen, pyrkimyksenä keskustelu ja vuorovaikutus. Jäsenlehti Kuuloviesti ilmestyi seitsemän kertaa. Yhdistysten vapaaehtoistoimintaa pidettiin esillä jokaisessa numerossa vuoden teeman mukaisesti. Liiton osasto Musiikkimessuilla Helsingissä

18 5. Hallinto 5.1. Henkilöstö Liiton operatiivisen johdon muodosti toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu, järjestöjohtaja Eeva Härkänen, kuntoutusjohtaja Mari Havia (toimivapaa , sijaisena toiminnanjohtaja), talouspäällikkö Ilkka Sivula ja viestintäpäällikkö Tarja Valjus. Henkilöstön johtamisen periaatteena oli pitää henkilöstömäärä vuoden 2010 tasossa. Vuoden lopussa henkilöstömäärä oli 81 henkilöä. Uusia työsuhteita solmittiin seitsemän (edellisvuonna 4) henkilön kanssa. Kaikkiaan 10 henkilöä irtisanoutui ja kaksi henkilöä siirtyi toisiin tehtäviin. Suurin henkilöstövaihtuvuus oli kuntoutuspalveluissa. Vuoden aikana käytiin YT-neuvottelut tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi. RAY:n yleisavustuksella toimiva henkilöstö lomautettiin kuukaudeksi ja kuntoutuspalvelujen henkilöstö kahdeksi viikoksi. RAY:n kohdennetuilla avustuksilla toimivia, 27 henkilöä, ei lomautettu lainkaan. Henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta. Naisia oli 86 prosenttia ja miehiä 14 prosenttia. Kokopäivätyössä henkilöstöstä oli 81 prosenttia ja osa-aikatyössä 19 prosenttia. Henkilöstöä osallistettiin lakisääteisten YT- ja työsuojelutoimikuntien lisäksi LAIKKU-projektiin (Lasten ja aikuisten yhdistyvä kuntoutus) sekä alueellisen järjestötyön muutoshankkeeseen. Näiden tavoitteena oli hakea palvelujen tuottamiselle uusia muotoja ja mahdollisuuksia. Molemmat hankkeet jatkuvat vuoden 2012 puolella. Ajankohtaisista asioista henkilöstölle viestittiin Sisäkorva-intranetissä ja johdon infoissa. Johtoryhmän lisäksi yksiköiden esimiehet ja hankevastaavat kokoontuivat kerran kuukaudessa laajennettuun johtoryhmään, missä linjattiin toimintaan ja henkilöstöön liittyviä yhteisiä asioita. Henkilöstöjohtamisen tueksi hankittiin HR-ohjelma, mistä esimiehet saavat henkilöstöön liittyvää ajantasaista tietoa. Ohjelmasta voidaan tuottaa myös erilaisia henkilöstöön liittyviä raportteja operatiiviselle ja luottamusjohdolle. Liitossa noudatetaan Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta. Työsopimukset solmittiin pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Viidellä työntekijällä oli määräaikainen sopimus, joita tehdään projekteissa, hankkeissa ja sijaisuuksissa. Erityisesti kuntoutuskurssien ilta- ja yöpäivystystehtävissä käytetään tuntityöntekijöitä. Toimintavuoden aikana toistettiin vuoden 2010 työhyvinvointikartoitus, sekä käynnistettiin liiton työhön liittyvien riskien kartoittaminen. Hyvinvointikartoituksessa parhaimmat arvosanat saatiin työn mielekkyydessä, esimiestyössä, kokemuksessa työnantajan tarjoamista mahdollisuuksista sekä työntekijöiden tuntemuksissa fyysisestä hyvinvoinnistaan. Alimpia arvoja saatiin johtamisessa, muutoksen hallinnassa ja kommunikaatiossa sekä viestinnässä. Molempien kartoitusten haasteisiin vastaamista pohditaan osana henkilöstöstrategiaa, minkä työstäminen käynnistettiin vuoden lopussa. Sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi. Poissaolopäiviä oli yhdeksän henkeä kohti (edellisvuonna 21). Samalla vähenivät myös työterveyshuollon vastaanottokäynnit ja työterveyshuollon kustannukset. Suurin osa poissaoloista johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista, seuraavaksi yleisin syy oli hengityselinsairaudet. Vuoden aikana otettiin käyttöön varhaisen reagoinnin malli (VARRE) osaksi henkilöstön työkyvyn ylläpitoa ja edistämistä. Työhön ja työhyvinvointiin liittyvinä etuuksina jaettiin henkilöstölle verovapaita liikuntakulttuuriseteleitä 200 euron arvosta. Valkeassa talossa pidettiin säännöllisesti terveydenhoitajan vastaanottoja. Henkilöstöä palkittiin työsuhteeseen liittyvistä määrävuosista, esimiehen harkitsemilla kertaluontoisilla korvauksilla, sekä toimintavuonna TES-sopimukseen kuuluvalla paikallisella erällä. Määrävuosista toimintavuonna palkittiin 11 työntekijää. Paikallinen erä osoitettiin kymmenelle työntekijälle, ja sen kriteereiksi määriteltiin työntekijän vuorovaikutus ja yhteistyökyky, halukkuus uudenlaisten ratkaisujen etsimiseen sekä valmius monenlaisiin tehtäviin Luottamusjohto Lokakuun lopussa pidettiin liittokokous, mikä on liiton ylin päättävä luottamuselin. Kokoukseen osallistui 164 edustajaa 69 jäsenyhdistyksestä. Kokouksessa kuultiin selonteko hallituskaudelta , valittiin liitolle hallitus ja valtuusto sekä hyväksyttiin toiminta- ja taloussuunnitelmat kaikki vuosille Liittovaltuustoon valittiin 38 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Puheenjohtajana jatkaa Antero Penttinen ja varapuheenjohtajana Eija Isaksson. Uusien sääntöjen mukaisesti hallituksen jäsenille valittiin myös henkilökohtaiset varajäsenet. Liittohallitus : Puheenjohtaja Antero Penttinen, varapuheenjohtaja Eija Isaksson, jäsenet: Raimo Härkönen. Markku Kallio, Matti Maukonen, Outi Mäkelä, Marja Pantzare, Pentti Simonen, Jorma Ruotsalainen, Titta Väisänen ja Irmeli Wilenius. Liittovaltuusto : Puheenjohtaja Eila Heinonen, varapuheenjohtaja Maire Turunen. 16

19 Liiton henkilöstöä evästauolla virkistyspäivänä. Sääntöjen mukaisesti liittovaltuusto kokoontui vain kevätkokoukseen. Kokoukseen osallistui 45 valtuuston jäsentä. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus vastuuvelvollisille päättyneeltä tilikaudesta, käsiteltiin edellisen vuoden hallituksen toimintakertomus sekä päätettiin luottamushenkilöille maksettavista palkkioista ja kulukorvausten perusteista. Hallituksen ja sen nimeämien työryhmien puheenjohtajille päätettiin maksaa kokouspalkkiota 42 euroa/kokous, jäsenille 25 euroa. Kokouspalkkiota maksetaan myös valtuuston puheenjohtajille hallituksen kokouksista. Liiton puheenjohtajan palkkioksi päätettiin 1000 euroa kuussa ja varapuheenjohtajan 500 euroa kuussa. Varapuheenjohtaja kieltäytyi edellisten vuosien tapaan ottamasta vastaan palkkiota. Liittohallitus kokoontui seitsemän kertaa. Se valmisteli liittokokouksessa ja -valtuustossa käsiteltävät asiat, laittoi täytäntöön kokouksissa päätetyt asiat, valitsi edustajat yhteistyöelimiin ja edustustehtäviin, sekä täytti muut liiton säännöissä määritellyt tehtävät. Hallituksen alaisina työryhminä toimivat Kuuloviestin toimitusneuvosto, verkkoviestintätyöryhmä ja kansainvälinen työryhmä. Hallitus arvioi loppuvuodesta omaa toimintaansa ja määritteli vuoden 2012 alusta toimintansa aloittavalle hallitukselle keskeisiksi kehittämishaasteiksi riskeihin varautumisen, sidosryhmä- ja hallitustyöskentelyn kehittämisen. Erityisen tyytyväinen hallitus oli työskentelyyn operatiivisen johdon kanssa, hallituksen kokoonpanoon ja jäsenten ominaisuuksiin sekä työskentelyynsä päätettäessä vuosi- ja strategiakauden suunnitelmista. 17

20 6. Tukipalvelut 6.1. Talous Taloudenhoidon keskeinen päämäärä on pyrkiä turvaamaan liiton toiminnan taloudelliset edellytykset sekä varmistaa, että toiminnassa noudatetaan talouteen liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi tarkoituksena on tarjota toiminnan eri osa-alueista kustannustehokkaasti raportointitietoa, joka on luotettavaa, täsmällistä sekä tarkoituksenmukaista. Kuuloliitossa taloudenhoito on tukipalveluiden alaisen talousosaston vastuulla, jonka tehtäväkenttään kuuluu lisäksi liiton tietojärjestelmien ja tilojen hallinnointi. Taloushallinnon osalta Kuuloliiton kirjanpito ja palkanlaskenta on ulkoistettu tilitoimistolle, jota kautta on hankittu aikoinaan myös liiton toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmään on ollut sisäänrakennettuna liiton jäsenrekisteri, joka ei ole kuitenkaan vastannut täysin niitä vaatimuksia, joita Kuuloliitolla on ollut jäsentietojen suhteen. Tästä syystä vuonna 2011 käynnistettiin jäsenrekisterin hankintaprojekti ja vuoden 2012 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön uusi järjestöämme paremmin palveleva järjestörekisteri. Tilahallintoon liittyvä merkittävin muutos oli kuntoutuskotien yhdistyminen vuoden 2011 alusta, jonka seurauksena tiloja saatiin tehokkaampaan käyttöön. Kaikki yhdistymisen seurauksena tai muusta syystä vapautuneet tilat onnistuttiin vuokraamaan eteenpäin Kuuloliiton ulkopuolelle ja tällä saavutettiin jonkin verran kustannussäästöjä toimitilakulujen osalta. Vuoden 2011 aikana käytiin myös kilpailutuksia taloushallinnon puolella ja niiden seurauksena liiton vakuutusyhtiö ja sijoitusomaisuuden varainhoitaja vaihtuivat. Kuuloliitto teki vuonna 2011 alijäämäisen tuloksen ,70 ( ,08 vuonna 2010). Merkittävästä alijäämästä huolimatta lopputulos oli kuitenkin kohtuullinen, sillä vielä keväällä 2011 odotettiin, että alijäämä tulisi olemaan euroa. Odotuksia parempaan tulokseen päästiin muun muassa henkilöstön lomautusten kautta. Kesällä 2011 käytiin yt-neuvottelut, joiden seurauksena liiton henkilöstöstä valtaosa oli lomautettuna joulukuussa Lomautusten säästöjen lisäksi tulosta paransivat kuntoutuspalveluiden erittäin hyvät syyskauden kurssien asiakasmäärät sekä loppuvuotta kohti parantunut kulukuri kaikilla toiminnanaloilla. Tuottojen osalta kehitys oli negatiivinen: budjetoiduista tuotoista jäätiin euroa ja edelliseen vuoteen verrattuna tuotot laskivat euroa. Vuoteen 2010 verrattuna eniten tuotoista pienenivät RAY-avustukset ja ero vuoden 2011 talousarvion tuottoihin syntyi pääasiassa kuntoutusyksiköiden tuotoista, mutta myöskään RAY-avustukset sekä varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuotot eivät toteutuneet budjetoidusti. Siitä huolimatta, että kokonaistuotot laskivat vuoteen 2010 verrattuna merkittävästi, oli tilikauden tulos 2011 kuitenkin euroa parempi kuin vuonna Kun ottaa huomioon, että Kuuloliitto ei vuonna 2011 edellisistä vuosista poiketen saanut merkittäviä testamenttilahjoituksia, vaan toiminnan tulos syntyi pitkälti varsinaisen toiminnan kautta, voidaan tulosta pitää kohtuullisena. Edellisvuotta parempaan tulokseen päästiin kustannuksia karsimalla. Kokonaiskulujen lasku oli euroa ja tämä syntyi pääasiassa henkilöstökulujen kautta, mutta myös muut kulut laskivat lähes joka osaalueella. 18

21 TUOTOT 2011 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Budjetti 2011 Avustukset RAY Muut avustukset Kuntoutustuotot Kurssi- ja koulutustuotot Muut varsinaisen toiminnan tuotot Lahjoitukset Varainhankinta , , ,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminta TUOTOT KULUT 2011 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Budjetti 2011 Henkilöstökulut Vapaaehtoiset henkilöstökulut Toimitilakulut Matkakulut ATK-, kone- ja kalustokulut Toimisto- ja hallintokulut Muut toimintakulut Poistot KULUT YLI-/ ALIJÄÄMÄ

22 7. Toimintakertomus Toiminta-ajatus Kuuloliitto on toiminut vammaisjärjestönä vuodesta 1930 vaikuttamalla asiantuntijajärjestönä kansalaismielipiteeseen ja päätöksentekijöihin sekä tarjoamalla kuntoutusta erityisryhmille. Liiton tavoitteet ja toiminta ovat painottumassa yhä enemmän huonokuuloisten ja kuuroutuneiden etujärjestön suuntaan sekä siirtymässä perinteisestä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemisestä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Päämääränämme on yhteiskunta, joka on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava. Ympäristötekijät Nykyisen informaatio- ja kommunikaatioyhteiskunnan merkitys ja vaatimukset korostuvat kaikenikäisten huonokuuloisten elämässä. Varsinkin väestön ikääntymisen myötä nopeasti kasvava ikäkuuloisten määrä heijastuu kansalaisjärjestötoimintaamme ja lisää liiton toiminnan merkitystä yhteiskunnassa. Lisääntyvä vapaa-ajan melu uhkaa eritoten nuorten kuuloa. Huonokuuloisten määrä kasvaakin ikähaitarin molemmista päistä. Vaikeasti kuulovammaiset lapset saavat miltei kaikki sisäkorvaistutteen. Väestön alueellinen keskittyminen kasvukeskuksiin johtaa siihen, että paikallisia kuuloyhdistyksiä ja niiden aktiivista toimintaa tarvitaan yhä enemmän. Liitolla riittää haasteita pitkälle tulevaisuuteen huonokuuloisten määrän lisääntymisen ja alueellisen keskittymisen vuoksi. Ympäristömeluongelmat ovat lisääntyneet, vaikka yleinen kehitys melutasojen alentamiseksi on ollut myönteistä. Erityisesti nuoriin kohdennetulla kuulonsuojelutoiminnalla on tärkeä rooli liiton kansanterveystyössä. Liittokokouksen hyväksymässä strategiassa määritellyt suuntaviivat ohjaavat liiton työtä. Tarjoamme vapaaehtoistoimintaa, johon on matala kynnys osallistua. Vaikutamme siihen, että ikäkuuloiset saavat laadukkaita kuulonhuollon peruspalveluja. Edistämme sitä, että, työyhteisöissä ja oppilaitoksissa otetaan huomioon kuulovammaisten tarpeet. Riskit ja epävarmuustekijät Liiton kaikista tuotoista RAY:n avustuksien osuus oli noin 52 prosenttia. RAY:n avustuksilla on siis ratkaisevan tärkeä merkitys huomattavalle osalle liiton toimintaa. RAY:n vuoteen 2014 asti ulottuvan ohjeellisen avustussuunnitelman perusteella voidaan nähdä liiton kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten heikkenevän, ainakin toistaiseksi. Toiminnan nykyisen tason säilyttäminen edellyttää aikaisempaa suurempaa omaa rahoitusta. Kansaneläkelaitokselle (Kela) tuotettavien palveluiden määrän säilyminen vakaana on tärkeätä. Kuntoutustoiminnan menoja sopeutetaan tarvittaessa toiminnan volyymin suhteen. Kuntoutuspalvelujen tuotannossa pääosa kuluista ovat kiinteitä ja taloudellinen liikkumavara on pieni. Vähäisetkin muutokset kuntien maksusitoumuksissa tai Kelan lähetteellä tulevissa asiakasmäärissä saattavat aiheuttaa alijäämäisen tuloksen kuntoutusyksiköissä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Liittokokouksessa päätettiin strategiasta vuosille ja valittiin uudet luottamushenkilöt liiton johtoon. Liiton aluetyö organisoitiin tiimipohjaiseksi. Jatkettiin liiton kuntoutuspalvelujen ja -organisaation kehittämistä. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustukset jatkoivat laskuaan huolimatta liittoon kohdistuneiden haasteiden lisääntymisestä. Kuntoutuspalveluiden tuottojen määrä väheni ennakoitua enemmän. Liiton toimintaa jouduttiin sopeuttamaan talouden tasapainottamiseksi. Kesällä käytyjen YT-neuvottelujen seurauksena suuri osa henkilöstöstä lomautettiin joulukuussa. Viestintä Liiton vaaliteeseistä ilmestyi esite ja vapaaehtoistoimintaa nostettiin esiin liiton verkkosivuilla sekä jäsenlehdessä. Kuuloliiton toimintaa esiteltiin RAY:n pelisalissa Kampissa, Helsingin kaupungin Terveyspysäkillä Itäkeskuksessa sekä Musiikkimessuilla. Kuuloliiton sosiaalisen median ohjeistus valmistui. Sosiaalinen media oli teemana myös piirien viestintävastaavien toiminnanohjauspäivässä. Kuuloviesti-lehteä markkinoitiin kirjeellä ja lehden näytenumeroilla yli sataan kirjastoon. Järjestötoiminta Liittoon kuului toimintavuonna 89 jäsenyhdistystä. Yhdistyksissä oli vuoden lopussa yhteensä (edellisvuonna ) liiton jäsenmaksuosuuden maksanutta jäsentä. Yhdistyksiin liittyi vuoden aikana 1240 (edellisvuonna 1672) uutta jäsentä. Anjalankosken Kuulonhuolto ry lopetti toimintansa. Toimintavuonna uudistettiin liiton alueorganisaatiota. Uudessa organisaatiomallissa piirit ja aluetyöntekijät ryhmittyivät kolmeksi aluetiimiksi. Tavoitteena oli työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden työpanoksen tehokkaampi hyödyntäminen ja toiminnan kokonaisvaltaisempi suunnittelu ja organisointi. Koulutusohjelman mukaisesti järjestettiin 14 kou- 20