Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle

Transkriptio

1 Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa Kauppinen Niina Kokkonen Tuula PERUSPALVELUT, OIKEUSTURVA JA LUVAT 5/2015 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja

2 Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Regionförvaltningsverket i Lappland Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa Julkaisun tekijät: Kauppinen Niina, Kokkonen Tuula ISNN-tunnus Rovaniemi 2015

3 KUVAILULEHTI Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 5/2015 Tekijät Kauppinen Niina, yliopistoharjoittelija Kokkonen Tuula, ylitarkastaja Julkaisuaika Joulukuu 2015 Toimeksiantaja(t) Lapin aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä - Julkaisun nimi Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa Tiivistelmä Terveydenhuoltolain 13 :n mukaan kunta vastaa tarpeellisten terveystarkastusten järjestämisestä kuntalaisille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonta ja -tarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Näiden palveluiden saatavuuden seuranta ja valvonta kuuluvat aluehallintoviraston tehtäviin. Aluehallintoviraston tavoitteena on väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen, peruspalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen sekä tehokas syrjäytymisen ehkäisy. Syksyllä 2015 lähetettiin Lapin aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluville kunnille ja kuntayhtymille kysely, jonka tavoitteena oli selvittää miten ja millaisia ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneille nuorille ja työikäisille on järjestetty vuosien 2014 ja 2015 aikana. Kyselyyn vastasi 81% kunnista. Kuntien vastausten mukaan ilman opiskelupaikkaa jäi Lapin alueella vuonna 2014 ja vuonna 2015 kesäkuun loppuun mennessä 7-8 henkilöä molempina ajanjaksoina. Opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastuksia ja -neuvontaa oli järjestänyt ainoastaan noin puolet kunnista. Kyselyn vastausten perusteella työttömiä oli Lapin alueella yli henkilöä sekä vuonna 2014 että vuonna 2015 kesäkuun loppuun mennessä. Suurimmassa osassa kunnista oli suuressa syrjäytymisvaarassa olevien pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä 17-34% ja vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä 5-20%. Työttömien terveystarkastuksia ja -neuvontaa oli järjestetty lähes kaikissa kunnissa, mutta kyseisiä palveluita oli käyttänyt vain noin 0 10 % työttömistä. Kunnilla ei ollut yhtenäisiä käytäntöjä työttömien terveystarkastusten järjestämiseen. Lapin aluehallintovirasto toteaa, että Lapin kuntien tulee jatkossa kiinnittää huomiota opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työttömien ehkäisevien terveyspalveluiden järjestämiseen terveydenhuoltolain 13 :n mukaisesti. Ongelmia molempien ryhmien kohdalla on palveluiden saavutettavuudessa, tiedottamisessa sekä palveluiden piiriin ohjauksessa. Kuntien tulee kehittää toimintapoja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden ja työttömien tavoittamiseksi. Tutkimusten mukaan näillä ryhmillä tiedetään olevan enemmän hyvinvointi-, terveys- ja syrjäytymisriskejä, joita voidaan terveystarkastuksissa kartoittaa ja ohjata ajoissa tuen piiriin. Toiminta edellyttää eri toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä. Asiasanat Opiskelu- ja työterveyshuolto, nuoret, ilman opiskelupaikkaa jääneet, työttömät, terveyden edistäminen ISSN (painettu) - Kokonaissivumäärä 35 Julkaisija Lapin aluehallintovirasto ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) Kieli suomi Paino - ISBN (verkkojulkaisu) - Hinta -

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvityksen tausta Ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden järjestämistä koskeva lainsäädäntö Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolella olevan väestönosan ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden järjestäminen Työttömyyslukuja Ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten määristä Ilman opiskelupaikkaa jääneen ja työttömän syrjäytyminen Terveyserojen kaventaminen Lapin aluehallintoviraston vuoden 2015 kyselyn tulokset Perustiedot Ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret Lapissa Opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastukset ja neuvonta Lapin kunnissa Henkilöstömäärä suhteessa opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten palvelujen tarpeeseen Lapin kunnissa Työterveyshuollon ulkopuolella olevien työikäisten määrä Lapin kunnissa Työterveyshuollon ulkopuolella olevien terveystarkastukset ja neuvonta Lapin kunnissa Henkilöstömäärä suhteessa työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden työikäisten palvelujen tarpeeseen Lapin kunnissa Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten terveystarkastuksista ja neuvonnasta tiedottaminen Lapin kunnissa Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten terveysneuvonnan saantimahdollisuudet muutoin kuin terveystarkastusten yhteydessä Lapin kunnissa Johtopäätökset Lähteet LIITTEET Liite 1: Kyselylomake

5 1 Johdanto Suuret terveyserot eivät ole tasa-arvoon pyrkivässä yhteiskunnassa eettisesti tai polittisesti hyväksyttäviä. Sosioekonominen asema on yksi tärkeimmistä väestön terveyden määrittäjistä ja tärkein eriarvoisuuden lähde. Se kattaa laajan joukon terveyden taustalla vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä, kuten koulutuksen, ammattiaseman, tulot sekä näihin liittyvät arvot ja asenteet. Huolimatta yleisen terveyden ja hyvinvoinnin parantumisesta, ovat ryhmien väliset terveyserot jopa kasvaneet Suomessa. (Lahelma & Rahkonen 2011; Laaksonen & Silventoinen 2011.) Erityisenä riskiryhmänä hyvinvointi- ja terveyseronäkökulmasta ovat ilman opiskelupaikkaa olevat nuoret ja työttömät, sillä esimerkiksi työttömien on todettu voivan sekä psyykkisesti että fyysisesti huonommin kuin työssäkäyvien ja työttömyyden on todettu olevan vakava riski syrjäytymiselle (Heponiemi ym. 2008). Kuitenkin juuri nämä ryhmät jäävät helposti terveydenhuollon palveluiden ulkopuolelle; työttömät henkilöt jäävät työterveyshuollon palveluiden ulkopuolelle ja ilman opiskelupaikkaa olevat nuoret ovat opiskeluterveydenhuollon palveluiden ulkopuolella. Terveydenhuoltolain (2010) 12 :n mukaan kunta vastaa tarpeellisten terveystarkastusten järjestämisestä alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Kunnan on huolehdittava siitä, että terveysneuvonta ja tarkastukset järjestetään myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Aluehallintoviraston tehtävänä on ohjata kuntia edistämään asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia lainsäädännön mukaisesti. Aluehallintovirasto valvoo terveydenhuoltolain toimeenpanon toteutumista valtakunnallisten linjausten mukaisesti ja huomio kohdistetaan väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämiseen. Lapin aluehallintoviraston strategisessa tulossopimuksessa yhtenä tavoitteena on seurata ja valvoa opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden saatavuutta. Tämän selvittämiseksi aluehallintovirasto teki alueensa kunnille aiheeseen liittyvän kyselyn syksyllä Tässä selvityksessä tarkastellaan opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolella olevien nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden järjestämistä Lapin alueen kunnissa kyselyn vastausten perusteella. Taustaksi kuvataan ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä sekä työttömyyden ja ilman opiskelupaikkaa olemisen merkistystä terveyteen ja syrjäytymiseen. 2 Selvityksen tausta 2.1 Ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden järjestämistä koskeva lainsäädäntö Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä mukaan lukien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä yksilön sairaanhoito. Kansanterveyslain mukaisesti kuntien ja kuntayhtymien on huolehdittava kansanterveystyön toteutumisesta. (Kansanterveyslaki 1972/66.) 5

6 Terveydenhuoltolain (2010/1326) 4 :n mukaan kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön rakenteen ja määrän on vastattava alueen terveydenhuollon palvelujen sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tarvetta. Lisäksi kunnalla tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on oltava terveydenhuoltoa varten käytettävissään asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet. Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu tarve edellyttävät. Lisäksi kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. (Terveydenhuoltolaki 2010/1326, 10.) Terveydenhuoltolain (2010/1326) 12 :n mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lisäksi kunnan tulee seurata palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Kunnan on myös tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Terveydenhuoltolain (2010) 13 :n mukaisesti kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa, joka on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin. Kunta vastaa tarpeellisten terveystarkastusten järjestämisestä alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja -tarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että terveysneuvonta ja -tarkastukset järjestetään myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on muodostettava muiden kunnan järjestämien palveluiden kanssa toiminnallinen kokonaisuus. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta (Terveydenhuoltolaki 2010/1326, 17 ). Työterveyshuoltolain mukaisesti työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon tulee yhteistoimin edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi sekä työntekijöiden työkyvyn, turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työnantaja voi myös järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. (Työterveyshuoltolaki 2001/1383, 1, 4, 12, 14.) 6 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

7 2.2 Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolella olevan väestönosan ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden järjestäminen Työttömien työ- ja toimintakykyä tulee arvioida tarvittaessa perusterveydenhuollossa työttömyyden eri vaiheissa ja tarpeen vaatiessa myös erikoissairaanhoidossa. Erityisesti tarvitsemiinsa terveyspalveluihin tulee ohjata syrjäytymisriskissä olevat työttömät. Työsuhteen päättyessä, tarpeen niin vaatiessa, työterveyshuolto arvioi työntekijän työ- ja toimintakyvyn sekä laatii työntekijän kanssa yhdessä suunnitelman työkyvyn ylläpitämisestä. Tarvittaessa henkilö ohjataan ottamaan yhteyttä oman kuntansa perusterveydenhuoltoon ja kuntoutuksen tukitoimenpiteisiin. Terveydenhuollon tehtävänä on toteuttaa työttömien terveystarkastukset, jotka pitävät sisällään kliinisen tutkimuksen tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettavan terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn tarkastuksen sekä terveyden edistämiseen liittyvän terveydentilan selvittämisen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) Kuviossa 1 näkyy työttömän terveystarkastuksen ja palvelun toimintamalli samaan tyyliin kun Saikku (2012) on toimintamallin havainnollistanut. Terveysneuvonta ja -tarkastukset ovat erityisen tärkeitä opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille, sillä työttömien on todettu voivan sekä psyykkisesti että fyysisesti huonommin kuin työssäkäyvien. Tutkimusnäyttöä on esimerkiksi työttömyyden vaikutuksista lisääntyneisiin itsemurhiin ja mielenterveysongelmiin sekä alkoholin käytön yhteydestä työttömyyteen. Työttömyys voi johtaa heikkoon terveyteen ja toisaalta heikko terveys tai mielenterveysongelmat voivat johtaa työttömyyteen. Työttömien on todettu käyttävän työssäkäyviä enemmän yleisiä terveyspalveluita, mutta koska työttömien sairastuvuus ja tämän vuoksi myös palvelujen tarve on työssäkäyviä suurempi, näyttää siltä, että työttömät eivät saa terveyspalveluita riittävästi. (Heponiemi ym ) 7

8 Terveystarkastuksen ja -palvelun tarpeen tunnistaminen (Asiakas itse, TE-toimisto, Työvoiman palvelukeskus, Sosiaalitoimisto, Muu taho) Terveydenhoitajan laaja-alainen terveystarkastus (Terveys, työ- ja toimintakyky, voimavarat, kokonaistilanne) Terveyspalvelut Työhallinnon palvelut Sosiaalipalvelut Muut palvelut Moniammatillinen/ -sektorinen tiimi Palvelu-, hoito- tai kuntoutussuunnitelma Tarvittavat hoito-, tutkimus- ja kuntoutustoimenpiteet Työkyvyn arviointi, eläkeselvittely Kuntouttava työtoiminta, työllistymispalvelut Tarvittaessa seurantakäynnit ja ohjaus terveydenhoitajan luona Kuvio 1. Työttömän terveystarkastuksen ja palvelun toimintamalli (Mukaillen: Saikku 2012) 2.3 Työttömyyslukuja Koko maan työttömyysaste oli vuonna ,7 %, vuoteen 2013 verrattuna kasvua oli 0,5 prosenttiyksikköä. Naisten työttömyysaste nousi 8,0 prosenttiin ja miesten 9,3 prosenttiin. Myös nuorisotyöttömyysaste kasvoi, ollen vuotiaiden ikäluokasta 10,4 prosenttia vuonna 2014 kun vuonna 2013 se oli 10,1 prosenttia. Piilotyöttömiä oli vuonna , vuoteen 2013 verrattuna piilotyöttömien määrä kasvoi hengellä. Piilotyöttömiä ovat työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt, jotka olisivat halunneet ja voineet ottaa vastaan työtä, mutta eivät olleet sitä etsineet. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten lastenhoito, terveydelliset syyt tai opiskelu. (Suomen virallinen tilasto: työvoimatutkimus 2014a, Suomen virallinen tilasto: työvoimatutkimus 2013.) Lapin aluehallintoviraston toimialueen asukasmäärä oli (Sotkanet 2015a). Työttömyysaste tällä alueella oli vuonna ,5 prosenttia ja vuonna 2014 se oli laskenut 9,7 prosenttiin. Koko Suomessa tilanne oli vuonna ,2 prosenttia ja vuonna 2014 se oli noussut 8,7 prosenttiin. Kuviossa 2 on kuvattu Lapin aluehallintoviraston alueen sekä koko Suomen työttömyysasteen kehitystä vuosina Lapin aluehallintoviraston alueen työttömyysaste on laskussa, mutta kuitenkin Lapin aluehallintoviraston alueella oli työttömänä vuonna 2014 noin 8000 henkilöä. Kuviossa 3 on vertailtu 8 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

9 eri aluehallintovirastojen työttömyysasteita vuonna Lapin aluehallintoviraston työttömyysaste on toiseksi korkein. (Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus 2014b.) Työterveyshuollon ulkopuolelle jää siis Lapissa muuhun Suomeen verrattuna kohtalaisen paljon ihmisiä. Työttömyysaste, % Lapin AVI Koko maa Kuvio 2. Lapin aluehallintoviraston alueen sekä koko Suomen työttömyysasteet (%) vuosina (Lähde: Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus 2014b) 11,2 9,7 7,9 9 9,4 8,8 Kuvio 3. Työttömyysasteet (%) aluehallintovirastojen alueilla vuonna (Lähde: Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus 2014b) Vuodesta 2012 alkaen koko maan työttömien osuus työvoimasta on kasvanut kaikilla koulutusasteilla ja kasvu on ollut voimakkainta ylemmän ja alemman korkea-asteen koulutuksen saaneilla (Suomen virallinen tilasto: Työssäkäynti 2014). Vuonna 2013 suurin työttömyysaste oli henkilöillä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta tai koulutusaste oli tuntematon (15,9 %). Keskiasteen koulutuksen 9

10 saaneiden työttömyysaste oli 8,9 % ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden 4,7 %. (Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus 2014c.) 2.4 Ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten määristä Peruskoulun päättäneet nuoret, jotka eivät lähde jatko-opiskelemaan, jäävät opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle. He eivät myöskään kuulu työterveyshuollon piiriin, jos eivät ole menneet töihin. Vuonna 2013 tutkintotavoitteista opiskelua ei välittömästi jatkanut 8,9 % peruskoulun 9. luokan päättäneistä, mutta osa heistä saattoi kuitenkin jatkaa tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa kuten peruskoulun lisäopetuksessa tai ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa (Suomen virallinen tilasto: Koulutukseen hakeutuminen 2013a, b). Ylioppilaista vuonna ,7% ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua välittömästi ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen. Kyseinen osuus on kasvanut siitäkin huolimatta, että jatko-opintopaikkaa hakematta jättäneiden osuus on pienentynyt. Uusista ylioppilaista jatko-opintoihin haki 81%. (Suomen virallinen tilasto: Koulutukseen hakeutuminen 2013b, c.) Erityisesti miesten kohdalla yhtenä selittävänä tekijänä voi olla asevelvollisuuden suorittaminen. Kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä vuotiaista on kuitenkin sekä koko Suomessa että Lapin alueella laskussa (kuvio 4) (Sotkanet 2015b). 11,4 11,2 10,2 9,9 10,8 9,4 9,4 8, Koko maa Lappi Kuvio 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina Lapissa ja koko maassa (Lähde: Sotkanet 2015b) 2.5 Ilman opiskelupaikkaa jääneen ja työttömän syrjäytyminen Syrjäytymisellä tarkoitetaan laajaa psyykkis-aineellista ongelmakokonaisuutta, henkistä putoamista yhteiskunnan normaalien käytäntöjen ulkopuolelle tai erilaisia päihderiippuvuuksia ja rikollisuuden muotoja. Syrjäytyneiksi lasketaan ne, jotka ovat työvoiman ja opiskelun ulkopuolella, eikä heillä ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. (Myrskylä 2012.) 10 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

11 Vuonna vuotiaista nuorista (5 %) oli syrjäytynyt. Syrjäytyneistä nuorista yli puolet, 64 %, oli miehiä. Työttöminä työnhakijoina näistä syrjäytyneistä nuorista oli ja nuorta oli työvoiman ulkopuolella, eikä käynyt työssä tai opiskellut. Samassa ikäryhmässä oli vuonna 2010 keskiasteen suorittaneita työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia nuoria Heitä ei kuitenkaan lasketa syrjäytyneiksi, sillä toisen asteen koulutuksen suorittaneet eivät edellä mainitun määritelmän mukaan kuulu syrjäytyneiden joukkoon. (Myrskylä 2012.) Syrjäytyminen on myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä ongelma, ja lähes neljännes syrjäytyneistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajataustaisten miesten riski työttömyyteen tai ulkopuolisuuteen on kantaväestöön kuuluviin kouluttamattomiin miehiin verrattuna lähes kolminkertaista. Maahanmuuttajataustaisilla naisilla puolestaan pääsy työmarkkinoille on mahdollisesti hyvin vaikeaa tai he eivät hakeudu lainkaan työmarkkinoille. (Myrskylä 2012.) Nuorten työttömyyden on todettu olevan riski vakavalle syrjäytymiselle. (Heponiemi ym ) Työttömyys on myös työikäisten syrjäytymisen merkittävä aiheuttaja. Työttömillä on lisääntynyt tarve terveyttä ja työkykyä edistäviin ja palauttaviin palveluihin ja mikäli sairaudet ja kuntoutustarve jäävät tunnistamatta, kasvaa riski työmarkkinoilta syrjäytymiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön kirje 2013). Syrjäytymisriskissä olevien työttömien tunnistaminen onkin tärkeää ja heidät tulee ohjata heidän tarvitsemiinsa terveyspalveluihin. Nuorten syrjäytymisestä on tehty paljon erilaisia tutkimuksia ja kirjoitettu julkaisuja (kuten Myrskylä 2012, Aaltonen ym. 2015), mutta aikuisten syrjäytymiseen ja sen ehkäisyyn ei ole paneuduttu niin syvällisesti. 2.6 Terveyserojen kaventaminen Suuret terveyserot ovat olleet tasa-arvoon pyrkivissä yhteiskunnissa vakava haaste (Prättälä ym. 2007). Sosioekonominen asema on yksi tärkeimmistä väestön terveyden määrittäjistä ja tärkein eriarvoisuuden lähde (kuvio 5). Se kattaa laajan joukon terveyden taustalla vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä, kuten koulutuksen, ammattiaseman, tulot sekä näihin liittyvät arvot ja asenteet. Pitkän koulutuksen saaneet ja hyvässä ammattiasemassa olevat hyvätuloiset elävät keskimäärin terveempinä ja pidempään kuin muut. Vaikka suomalaisten terveydentila on parantunut ja terveyseroja on pyritty kaventamaan, ovat ryhmien väliset terveyserot jopa kasvaneet. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2015, Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Prättälä ym ) Myös koulutusryhmien välillä on edelleen jyrkät erot useimmilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla (Talala ym. 2014). Kansallinen tavoite on kaventaa terveyseroja. Kaventamalla väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja vähennetään sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia, parannetaan väestön työ- ja toimintakykyä sekä vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015.) Kansallisessa terveyserojen kaventamisohjelmassa määriteltiin toimintalinjat sosioekonomisten terveyserojen vähentämiselle. Vaikka terveyserojen kaventaminen oli esillä poliittisissa ja julkisissa keskusteluissa ja vastuutahojen mukaan terveyserojen ymmärrys lisääntyi, ei toimintaohjelman aikana tapahtunut terveyserojen kaventumista, vaan joiltakin osin terveyserot ovat jopa kasvaneet, tai niiden seurantietoja ei ole saatavilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Rotko ym ) Terveys kansanterveysohjelman tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen 11

12 haasteena on vaikuttaminen eriarvoisuuteen sosiaalipoliittisin ja palvelujen tasapuolisen tarjonnan keinoin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012.) Kuvio 5. Terveyserojen syntymisen malli (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015) 12 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

13 3 Lapin aluehallintoviraston vuoden 2015 kyselyn tulokset Kyselylomake opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevistä terveyspalveluista lähetettiin Lapin aluehallintoviraston toimialueen kunnille ja kuntayhtymille sähköpostitse Kyselyyn pyydettiin vastausta kunnan tai kuntayhtymän terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palveluista vastaavalta henkilöltä. Kyselyyn vastaamisesta lähetettiin yksi muistutusviesti ja vastausaikaa jatkettiin parilla viikolla. Kysely (liite 1) toteutettiin webropol-tiedonkeruuohjelmalla. Kysymykset olivat monivalinta- ja avokysymyksiä ja niiden analysoinnissa käytettiin Exel-ohjelmaa sekä sisällönanalyysiä. 3.1 Perustiedot Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja koskeva kysely vuosilta lähetettiin Lapin aluehallintoviraston alueella oleville 21 kunnalle ja kyselyyn saatiin 16 vastausta. Näihin 16 vastaukseen sisältyy yhden kuntayhtymän vastaus, joten vastaukset kattavat 17 kuntaa (81%). Jatkossa kaikista vastanneista puhutaan kuntina ja kuntayhtymän vastauksia käsitellään yhtenä kuntana. Kyselyyn vastasi Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä (lyhenne kuvioissa PelSavu) sekä kunnista Enontekiö, Inari, Kemi, Keminmaa, Kolari, Muonio, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Kyselyyn jätti vastaamatta Kemijärvi, Kittilä, Pello ja Utsjoki. Kyselyyn vastanneista kunnista eniten asukkaita on Rovaniemellä (61 586). Yli asukasta asuu sekä Kemissä että Torniossa. Keminmaassa ja Sodankylässä asukkaita on yli ja Inarissa yli Muissa kunnissa ja kuntayhtymässä asukkaita on alle Kuviossa 6 on esitetty kyselyyn vastannieden kuntien väestömäärät MUONIO ROVANIEMI SIMO KEMI SALLA YLITORNIO TORNIO RANUA ENONTEKIÖ PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN KTT KY POSIO KEMINMAA SODANKYLÄ TERVOLA KOLARI INARI Kuvio 6. Väestö kunnittain/kuntayhtymittäin Lapissa kyselyyn vastanneissa kunnissa

14 Henkilömäärä 3.2 Ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret Lapissa Peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria arvioitiin olevan kunnissa 0-5 henkilöä riippuen kunnasta sekä vuonna 2014 että vuonna 2015 elokuun loppuun mennessä. Kolme kuntaa oli jättänyt vastaamatta näihin kysymyksiin ja kaksi kunnista ilmoitti, ettei heillä ole tietoa asiasta. Kahdeksan kunnista ilmoitti, ettei heillä ole yhtäkään ilman opiskelupaikka jäänyttä kumpanakaan vuonna. Kuviossa 7 on kuvattu peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneiden lukumäärä Lapissa ajanjaksoittain. Vuonna 2014 koko Lapin alueella yhteensä kahdeksan nuorta oli jäänyt peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa ja vuonna 2015 elokuun loppuun mennessä sama tilanne oli seitsemän nuoren kohdalla. 8 7 VUONNA 2014 VUONNA MENNESSÄ Kuvio 7. Peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten määrä Lapissa ajanjaksottain (n=13) 3.3 Opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastukset ja neuvonta Lapin kunnissa Vuonna 2014 opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastuksia ja neuvontaa oli järjestetty seitsemässä kunnassa ja kahdeksassa ei. Yksi kunnista ei ollut vastannut tähän kysmykseen. Vuonna 2015 elokuun loppuun mennessä seitsemässä kunnassa oli järjestetty terveystarkastuksia ja neuvontaa ja seitsemässä ei. Kaksi kunnista oli jättänyt kysymykseen vastaamatta. Suurimmaksi osaksi opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden terveystarkastuksien ja neuvonnan järjestämisestä vastasi terveydenhuolto (kuvio 8). Joissakin kunnissa vastaavia tahoja oli useampi, kuten terveydenhuolto ja sosiaalihuolto, terveydenhuolto ja nuorisotoimi tai sosiaali- ja terveystoimi ja nuorisotoimi. Kaksi kuntaa vastasi, että terveystarkastuksien ja neuvonnan järjestämisestä vastaa kunnassa muu taho. Näistä kunnista toisessa etsivä nuorisotyöntekijä ja työpaja ohjaavat tarpeen vaatiessa asiakkaan terveystarkastukseen ja toisessa kunnassa asiakas itse voi varata tarvittaessa ajan neuvolan terveydenhoitajalle. 14 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

15 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI, NUORISOTOIMI 1 MUU 2 TERVEYDENHUOLTO, NUORISOTOIMI 1 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TERVEYDENHUOLTO, SOSIAALIHUOLTO 2 2 TERVEYDENHUOLTO Kuntien lukumäärä Kuvio 8. Opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastuksien ja -neuvonnan järjestämisestä vastaavat tahot Lapin kunnissa (n=15) Vastausten mukaan opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluu kuudessa kunnassa säännönmukaisesti kaikille terveydenhoitajan/sairaanhoitajan vastaanotto (kuvio 9). Lääkärin, erikoislääkärin, psykologin ja fysioterapeutin vastaanotot kuuluvat monissa kunnissa ennaltaehkäiseviin palveluihin tarpeen niin vaatiessa. Yksi kunta vastasi, että heillä ei ole erityisiä opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneille suunnattuja palveluja vaan yleiset ehkäisevät palvelut. Yksi kunta jätti kysymykseen vastaamatta. MUU PSYKOLOGIN VASTAANOTTO FYSIOTERAPEUTIN VASTAANOTTO TERVEYDENHOITAJAN/ SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO ERIKOISLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Kuntien lukumäärä Ei ollenkaan Tarvittaessa Säännönmukaisesti kaikille Kuvio 9. Opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluva palveluvalikoima Lapin kunnissa (n=14) Kyselyn vastausten mukaan asiakkaiden lukumäärä terveystarkastuksissa ja neuvonnoissa vaihteli vastanneissa 15 kunnassa välillä Kahdeksan kuntaa ilmoitti asiakkaiden lukumääräksi 0. 15

16 3.4 Henkilöstömäärä suhteessa opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten palvelujen tarpeeseen Lapin kunnissa Suurimmassa osassa kunnista henkilöstömäärän koettiin olevan riittävä suhteessa opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten palvelujen tarpeeseen (kuvio 10). Kuitenkin kolme kuntaa vastasi, että heillä ei ole riittävästi mitään palveluja. Noin neljännes kunnista piti lääkäreiden (28,6%), erikoislääkäreiden (23,1%) ja fysioterapeuttien (23,1%) määriä riittämättöminä. Noin neljä viidestä kunnasta piti terveydenhoitajien/sairaanhoitajien (78,6%) määrää riittävänä. Psykologien määrää pidettiin riittämättömimpänä, sillä 30,8% kunnista oli sitä mieltä, että psykologeja ei ole riittävästi suhteessa opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten palvelujen tarpeeseen. Kysyttäessä muiden ammattiryhmien palvelujen osuudesta opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastuksissa ja -neuvonnassa, kolme kuntaa vastasi, että muita palveluita on saatavilla tarvittaessa. Vastauksissa ei kuitenkaan selvennetty, mitä nämä palvelut ovat. Kaksi näistä kunnista koki, että henkilöstöä on riittävästi suhteessa muiden palvelujen tarpeeseen. Neljän kunnan kohdalla terveydenhuollon henkilöstömäärä on ollut joltakin osin riittämätöntä. Kaikki neljä kuntaa eivät kuitenkaan olleet vastanneet siihen, millä tavalla tilanne aiotaan korjata. Yksi kunta vastasi, että heillä ei ole päivitettyä suunnitelmaa tilanteen korjaamiseksi. Ja toinen kunta oli sitä mieltä, että kunnan päättäjien tulisi mahdollistaa lisäresurssi. Kyselylomakkeessa kysyttiin, että jos kunnassa ei ole tähän mennessä ollut opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneitä, niin onko varauduttu tekemään terveystarkastuksia ja antamaan terveysneuvontaa kyseiselle ryhmälle. Kolme kunnista vastasi, ettei ole suunnitelmaa ja kahdeksan kunnista vastasi varautuneensa asiaan. Varautumissuunnitelmat vaihtelivat kunnittain. Yhdessä kunnassa suunnitelmana oli, että etsivä nuorisotyö ohjaa kyseisen henkilön opiskeluterveydenhuollon piiriin. Toisessa nuoren kanssa työtä tekevä etsivä nuorisotyöntekijä/opo/ muu henkilö ohjaa nuoren tarvittaessa opiskelijaterveydenhoitajalle tai lääkärille. Kolmas kunta vastasi, että nuorille tehdään terveydenhoitajan tarkastus, jonka jälkeen varataan tarpeen mukaan aika lääkärille. Neljäs kunta arvioi, että mahdollinen tarvitsijaryhmä on todennäköisesti hyvin pieni, joten olemassa olevilla resursseilla kyetään vastaamaan tarpeeseen. Viidennen kunnan mukaan terveystarkastukset ja neuvonta hoituu avovastaanottotoiminnassa terveysasemilla. Kolme kuntaa ei kertonut, että miten terveystarkastuksiin ja neuvontaan on varauduttu. 16 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

17 Henkilömäärä Kuntien lukumäärä Riittävästi Ei riittävästi Kuvio 10. Henkilöstömäärän riittävyys suhteessa opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten palvelujen tarpeeseen Lapin kunnissa (n=14) 3.5 Työterveyshuollon ulkopuolella olevien työikäisten määrä Lapin kunnissa Kyselyyn vastanneiden kuntien välillä työttömien lukumäärä vaihteli suuresti (kuvio 11). Tämä suuri vaihtelu johtunee osaltaan kuntien asukasmäärän suurista eroista Kunnat Työttömien lukumäärä Työttömien lukumäärä Kuvio 11. Työttömien lukumäärä kyselyyn vastanneissa kunnissa ja (n=14) 17

18 Prosenttia, % Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli kunnasta riippuen % ja % (kuvio 12). Kunnissa on tapahtunut pientä vaihtelua pitkäaikaistyöttömien osuudessa työttömistä edellä mainittuina vuosina. Suurimmat pitkäaikaistyöttömien määrän laskut ovat olleet Kolarissa ja Rovaniemellä. Suurin kasvu on taas tapahtunut Enontekiöllä , ,6 24, ,2 21,9 18,3 21, ,5 30,8 30,6 29,4 29,4 26,2 28,1 25,4 21,8 20,1 23,2 20,8 30,4 28,8 26,9 25, Kunnat Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%) Kuvio 12. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%) kyselyyn vastanneissa kunnissa (n=13) ja (n=12) (%) vuotiaiden työttömien osuus työttömistä on ollut kunnasta riippuen ,3% ja ,6-20,2% (kuvio 13). Kunnissa on tapahtunut jonkin verran vaihtelua vuotiaiden työttömien määrässä edellä mainittuina vuosina. Lähes kaikissa vastanneissa kunnissa nuorisotyöttömien määrä on lisääntynyt. 18 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

19 Prosenttia, % ,5 9 15,8 16, , ,3 11,4 7,8 6,6 6,9 5,3 5,4 20,2 13,2 10,2 5 20,1 17,6 18,7 15,8 12,6 8, vuotiaiden työttömien osuus työttömistä (%) vuotiaiden työttömien osuus työttömistä (%) Kuvio vuotiaiden työttömien osuus työttömistä (%) kyselyyn vastanneissa kunnissa (n=13) ja (n=12) 3.6 Työterveyshuollon ulkopuolella olevien terveystarkastukset ja neuvonta Lapin kunnissa Vuonna 2014 työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden työikäisten terveystarkastuksia ja neuvontaa oli järjestetty 15 kunnassa (vastaajien määrä 16) ja vuonna 2015 kesäkuun loppuun mennessä kaikissa kunnissa (vastaajien määrä 16). Suurimmaksi osaksi työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden terveystarkastuksien ja neuvonnan järjestämisestä vastasi terveydenhuolto (kuvio 14). Joissakin kunnissa vastaavia tahoja oli useampia, kuten sosiaali- ja terveystoimi ja työvoiman palvelukeskus, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto sekä terveydenhuolto ja työvoiman palvelukeskus. TERVEYDENHUOLTO, SOSIAALIHUOLTO 1 TERVEYDENHUOLTO JA TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 1 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI JA TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS 2 TERVEYDENHUOLTO Kuvio 14. Työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden terveystarkastuksien ja -neuvonnan järjestämisestä vastaavat tahot Lapin kunnissa (n=16) 19

20 Vastausten perusteella työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluu säännönmukaisesti kaikille terveydenhoitajan/sairaanhoitajan vastaanotto 13 kunnassa ja kolmessa kunnassa tarvittaessa (kuvio 15). Yhdessä kunnassa myös lääkärin vastaanotto kuuluu säännönmukaisesti kaikille. Lääkärin, erikoislääkärin, psykologin ja fysioterapeutin vastaanotot kuuluvat yleensä ennaltaehkäiseviin palveluihin tarpeen niin vaatiessa. Yksi kunta selvensi, että erikoislääkärin palveluihin ohjaudutaan terveyskeskuksen lääkärin lähetteen kautta. Työttömien terveystarkastukset on tässä kunnassa ohjattu tarvittaessa työterveyslääkärin vastaanotolle. Muutamissa kunnissa erikoislääkärin, psykologin ja fysioterapeutin vastaanotot eivät kuulu ollenkaan ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kysyttäessä muiden ammattiryhmien palvelujen osuudesta työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden terveystarkastuksissa ja -neuvonnassa, kuusi kuntaa vastasi, että muita palveluita on saatavilla tarvittaessa. Näihin palveluihin kuului kunnasta riippuen mielenterveystoimiston vastaanotto, mielenterveysneuvola, suun terveydenhuolto, päihdepalvelut tai sosiaalitoimi. MUU PSYKOLOGIN VASTAANOTTO FYSIOTERAPEUTIN VASTAANOTTO TERVEYDENHOITAJAN/SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO ERIKOISLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Kuvio 15. Työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevien palvelujen palveluvalikoima Lapin kunnissa (n=16) Kuntien lukumäärä Ei ollenkaan Tarvittaessa Säännönmukaisesti kaikille Kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan asiakkaiden lukumäärä terveystarkastuksissa ja neuvonnoissa vaihteli välillä (taulukko 1). Kaikissa kunnissa oli sekä vuonna 2014 että vuonna 2015 kesäkuun loppuun mennessä käynyt asiakkaita työterveyshuollon ulkopuolelle jääneille tarkoitetuissa terveystarkastuksissa ja neuvonnoissa. Vuonna 2014 asiakkaiden määrä vaihteli välillä 3-214, mikä kattoi 0,6-10,2% kuntien työttömistä (kuvio 16). Vuonna 2015 kesäkuun loppuun mennessä asiakasmäärä vaihteli välillä 2-103, mikä käsitti 0,4-5,2% kuntien työttömistä (kuvio 17). Yhden kunnan vastauksen mukaan noin kolmasosa asiakkaista jätti tarkastuksen kesken, eikä mennyt esimerkiksi lääkärin tutkimukseen. Vastauksen mukaan vaatii yleensä melkoista motivointia ja tarkistamista, että terveystarkastus tulee tehtyä kokonaisuudessaan. 20 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

21 Prosenttia, % Taulukko 1. Työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden työikäisten terveystarkastuksissa ja neuvonnoissa käyneiden asiakkaiden määrät vuonna 2014 ja vuonna 2015 kesäkuun loppuun mennessä Lapissa kysymykseen vastanneiden kuntien mukaan (n=15) Kunta Vuonna 2015 kesäkuun loppuun mennessä Asiakkaiden lukumäärä työttömien terveystarkastuksissa Vuonna 2014 Enontekiö 6 4 Inari 28 9 Kemi Keminmaa 6 10 Kolari 3 4 Muonio 10 6 PelSavu Posio 5 7 Ranua 3 2 Rovaniemi Salla 6 5 Simo 14 2 Tervola 10 7 Tornio Ylitornio ,2 7 7,1 6,4 5,3 5,3 3,7 3,2 0,9 1 1,7 1 1,5 0,6 Kuvio 16. Työttömien terveystarkastuksissa ja neuvonnoissa käyneiden osuus työttömistä (%) kyselyyn vastanneissa kunnissa vuonna 2014 (n=14) 21

22 Prosenttia, % 5,2 3,9 3,1 2,4 2,4 2,3 1,9 1,5 1 0,7 0,9 0,4 Kuvio 17. Työttömien terveystarkastuksissa ja neuvonnoissa käyneiden osuus (%) työttömistä kyselyyn vastanneissa kunnissa vuonna 2015 kesäkuun loppuun mennessä (n=12) 3.7 Henkilöstömäärä suhteessa työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden työikäisten palvelujen tarpeeseen Lapin kunnissa Suurimmassa osassa kunnista henkilöstömäärän koettiin olevan riittävä suhteessa työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden työikäisten palvelujen tarpeeseen (kuvio 18). Noin neljä viidestä kunnasta piti terveydenhoitajien/sairaanhoitajien määrää riittävänä. Noin kolmannes kunnista piti lääkäreiden ja erikoislääkäreiden määrää riittämättömänä. Psykologien määrää pidettiin riittämättömimpänä, sillä 40% kysymykseen vastanneista kunnista oli sitä mieltä, että psykologeja ei ole riittävästi suhteessa työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden palvelujen tarpeeseen. Kaksi kuntaa vastasi, että heillä ei ole riittävästi mitään palveluja. Seitsemän kuntaa vastasi, että kaikkia edellä mainittujen ammattiryhmien palveluja on riittävästi. Kahdeksan kunnan kohdalla terveydenhuollon henkilöstömäärä on ollut joltakin osin riittämätöntä. Kaikki kahdeksan kuntaa eivät kuitenkaan vastanneet siihen, millä tavalla tilanne on suunniteltu korjattavan. Yksi kunta kertoi, että heillä ei ole päivitettyä suunnitelmaa siitä, miten tilanne on suunniteltu korjattavan. Yksi kunta on kehittämässä moniammatillista yhteistyötä, joka helpottaisi työkykyarvion tekemistä. Toisessa kunnassa työttömien terveystarkastuksiin ja -neuvontaan ollaan lisäämässä 0,5 terveydenhoitajaresurssia vuonna Vastauksissa sanottiin myös, että kunnan päättäjien tulisi mahdollistaa lisäresurssi. 22 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

23 Kuntien lukumäärä Riittävästi Ei riittävästi Kuvio 18. Henkilöstömäärän riittävyys suhteessa työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden työikäisten palvelujen tarpeeseen Lapin kunnissa (n=16) 3.8 Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten terveystarkastuksista ja neuvonnasta tiedottaminen Lapin kunnissa Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten terveystarkastuksista ja - neuvonnasta tiedotetaan useimmiten työvoiman palvelukeskuksen kautta tai kunnan internetsivuilla (kuvio 19). Viidessä kunnassa tiedottaminen tapahtuu ainoastaan työvoiman palvelukeskuksen kautta ja yhdessä tiedotusvälineenä käytetään ainoastaan kunnan internetsivuja. Suurimmassa osassa kunnista tiedotus tapahtuu useamman väylän kautta, kuten esimerkiksi kunnan internetsivuilla ja työvoiman palvelukeskuksen kautta tai henkilökohtaisella kutsulla ja työvoiman palvelukeskuksen kautta. Neljässä kunnassa tiedotus tapahtuu myös muuten kuin edellä mainituilla tavoilla. Näitä ovat: sosiaalityöntyön ja kuntouttavan työtoiminnan kautta, yksilövalmentajan kautta, aktivointineuvottelujen kautta ja sosiaalitoimiston kautta. 23

24 MUUTOIN 4 HENKILÖKOHTAISELLA KUTSULLA 4 TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSEN KAUTTA 12 LEHTIARTIKKELEIN KUNNAN INTERNETSIVUILLA Kuntien lukumäärä Kuvio 19. Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten terveystarkastuksista ja neuvonnoista tiedottamisen keinot Lapin kunnissa (n=16) 3.9 Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten terveysneuvonnan saantimahdollisuudet muutoin kuin terveystarkastusten yhteydessä Lapin kunnissa Neljässä kunnassa (n=13) opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten on mahdollista saada terveysneuvontaa muutenkin kuin terveystarkastuksen yhteydessä. Näitä mahdollisuuksia ovat sosiaali- ja terveystoimen verkkoneuvonta, matalan kynnyksen päivätoimintakeskus, Miehinen juttu hanke, Suomimies seikkailee - tapahtuma ja muut soveltuvat tapahtumat. Kolmessa kunnassa on vastausten mukaan helppo ja nopea päästä terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa tarjotaan terveysneuvontaa. Näiden lisäksi kahdeksassa kunnassa terveysneuvontaa saa terveydenhuollon kontaktien yhteydessä joko aikuisvastaanotolla, akuutilla vastaanotolla tai itse varaamalla ajan terveydenhoitajalle tai sairaanhoitajalle. Yhdessä kunnassa terveysneuvontaa saa satunnaisesti eri työntekijäryhmien vastaanotolla. 24 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

25 4 Johtopäätökset Kuntien velvollisuutena on terveydenhuoltolain 13 :n mukaisesti järjestää terveysneuvonta ja tarkastukset myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Syksyllä 2015 Lapin kunnille tehty kysely kuitenkin osoitti, että terveydenhuoltolain mukaiset palvelut eivät toteudu kaikissa kunnissa. Kysely lähetettiin 21 kunnalle ja kyselyyn saatiin 16 vastausta. Näihin 16 vastaukseen sisältyy yhden kuntayhtymän vastaus, joten vastaukset kattavat 17 kuntaa eli 81% alueen kunnista. Vastausprosentti oli kohtuullisen korkea, joten ennaltaehkäisevistä palveluista saatujen tietojen voidaan katsoa kertovan kohtuullisen hyvin Lapin alueen tilanteesta. Selvityksen mukaan opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastuksia ja neuvontaa on järjestetty noin puolessa vastanneista kunnista. Toisaalta myöskään puolessa kunnista ei ollut yhtään ilman opiskelupaikkaa jäänyttä nuorta. Kahdessa kunnassa, jossa terveystarkastuksia ja neuvontaa ei ole järjestetty vuonna 2014 eikä vuoden 2015 elokuun loppuun mennessä, ei ole myöskään varauduttu järjestämään niitä. Sen sijaan työttömien terveystarkastukset ja neuvonnan kunnat olivat järjestäneet hyvin. Ilman opiskelupaikkaa jääneitä oli Lapin alueella vuonna 2014 ja 2015 elokuun loppuun mennessä molempina ajankohtina 7-8 henkilöä kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan. Näistä osa on käynyt terveystarkastuksessa ja neuvonnassa. Työttömille suunnatuissa terveystarkastuksissa tai neuvonnoissa oli käynyt enimmillään vain noin kymmenesosa työttömistä vuonna Vuonna 2015 elokuun loppuun mennessä käyneitä oli enimmillään vain noin 5% työttömistä. Tämä vahvistaa Saikkun (2012) raportin mukaisia tietoja, jonka mukaan työttömien terveystarkastuksiin ja neuvontaan ohjautuvien asiakkaiden määrä on vähäinen. Asiakkaiden vähäisen määrän takia tulisi varmistua siitä, ovatko lähettävät tahot (kuten TE-hallinto ja sosiaalitoimi) tai työttömät itse, riittävän tietoisia palvelusta. Asiakkaiden ohjautuminen terveystarkastuksiin ja neuvontaan on eri sektoreiden yhteinen kysymys, koska terveydenhuollon toimijat eivät voi tunnistaa ja esimerkiksi kutsua työttömiä kuntalaisia terveystarkastuksiin. TE-hallinnolla, työvoiman palvelukeskuksella, sosiaalitoimella ja kunnan työllistämispalveluilla on merkittävä rooli tässä asiassa. Terveydenhuollon puolella vaaditaan kuitenkin aktiivista otetta asiaan. Jos huomataan, että palveluun ohjautuu vähän asiakkaita, tulee asiaa selvittää yhdessä lähettävien tahojen kanssa tilanteen selvittämiseksi. (Saikku 2012.) Sekä opiskeluterveydenhuollon että työterveyshuollon ulkopuolelle jääneille nuorille ja työikäisille oli kunnissa pääsääntöisesti järjestetty terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotto. Muiden ammattiryhmien palveluita sai tarvittaessa suurimmassa osassa kuntia. Niirasen ym. (2010) tutkimuksen mukaan työterveyshuollon integroiminen osaksi työterveyshuollon ulkopuolelle jääneen hoitoketjua voisi olla hyväksi, sillä työterveyshuollossa on sellaista osaamista mitä muualla ei välttämättä ole. 25

26 Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevistä terveyspalveluista vuonna 2015 tehdyn kyselyn keskeiset tulokset olivat seuraavat: - Selvitykseen vastasi 81% Lapin aluehallintoviraston toimialueen kunnista. - Lapin alueella ilman opiskelupaikkaa jäi vuonna 2014 ja vuonna 2015 elokuun loppuun mennessä 7-8 henkilöä molempina ajanjaksoina. Työttömiä Lapin alueella oli sekä vuonna 2014 että vuonna 2015 kesäkuun loppuun mennessä yli henkilöä. - Suurimmassa osassa kunnista oli suuressa syrjäytymisvaarassa olevien pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä 17-34% ja vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä 5-20%. - Opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastuksia ja neuvontaa oli järjestetty noin puolessa vastanneista kunnista. Toisaalta myöskään puolessa vastanneista kunnista ei ollut yhtään ilman opiskelupaikkaa jäänyttä nuorta. - Koska ilman opiskelupaikkaa jäävien nuorten määrä on Lapin kunnissa vähäinen, tulisi kunnissa kiinnittää erityistä huomiota näiden nuorten tavoittamiseksi, jotta heille voidaan tarjota perusteellinen terveystarkastus ja neuvonta. Näin voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä hyvinvoinnin, terveyden ja syrjäytymisen uhkia ja ohjata ajoissa tuen piiriin. - Työttömien terveystarkastuksia ja -neuvontaa oli järjestetty lähes kaikissa kunnissa. Kyseistä palvelua oli käyttänyt työttömistä kuitenkin vain 1-10% vuonna 2014 ja 0,5-5% työttömistä vuonna 2015 kesäkuun loppuun mennessä. - Koska vain pieni osa työttömistä käytti mahdollisuutta terveystarkastukseen ja neuvontaan, tulisi kunnissa kehittää keinoja heidän tavoittamisekseen ja motivoimisekseen terveystarkastuksissa käymiseen. Työttömillä on tutkimusten mukaan enemmän terveys-, hyvinvointi- ja syrjäytymisriskejä, joita olisi mahdollista terveystarkastuksissa kartoittaa ja tarjota tukea. - Kunnilla ei ollut yhtenäisiä käytäntöjä terveystarkastusten ja neuvonnan järjestämiseen, vaan järjestävä taho vaihteli kuntien välillä sekä nuorten että työttömien ollessa kyseessä. - Yleensä ilman opiskelupaikkaa jäävien ja työterveyshuollon ulkopuolella olevien nuorten ja työikäisten ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin kuului säännönmukaisesti terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotto. Lääkärin ja muiden terveydenhuollon työntekijöiden vastaanottoja oli yleensä tarjolla tarvittaessa. - Suurimmassa osassa kunnista henkilöstön määrä arvioitiin riittäväksi suhteessa opiskeluterveydenhuollon ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden palvelujen tarpeeseen. Muutamissa kunnissa mitään palvelua ei ollut riittävästi saatavilla. Psykologien määrä arvioitiin kysytyistä palveluista riittämättömimmäksi sekä opiskeluterveydenhuollon että työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden palvelujen tarpeeseen nähden. - Terveystarkastuksista ja neuvonnoista tiedottaminen tapahtui pääasiassa työvoiman palvelukeskuksen ja kunnan internetsivujen kautta. Tiedottamisen keinoja täytyisi kehittää. 26 Lapin aluehallintovirasto Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ja työikäisten ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Lapissa

27 5 Lähteet Aaltonen, S., Berg, P., Ikäheimo, S. (2015) Nuoret luukulla - Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Tutkimuksesta tiiviisti 2015:3. THL. [verkkojulkaisu, viitattu ] Saantitapa: Heponiemi, T., Wahlström, M., Elovainio, M., Sinervo, T., Aalto, A-M., Keskimäki, I. (2008) Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 14/2008. [Verkkojulkaisu, viitattu: ] Saantitapa: /temjul_14_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf Laaksonen, M., Silventoinen, K. (2011) Mitä on sosiaaliepidemiologia. Teoksessa: Laaksonen, M., Silventoinen, K. (toim.) Sosiaaliepidemiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Gaudeamus, Helsinki. Lahelma, E., Rahkonen, O. (2011) Sosioekonominen asema. Teoksessa: Laaksonen, M., Silventoinen, K. (toim.) Sosiaaliepidemiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Gaudeamus, Helsinki. Lapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus Päivitys vuosille [Verkkojulkaisu, viitattu: ] Saantitapa: Myrskylä, P. (2012) Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret. Elinkeinoelämän valtuutuskunta, EVA analyysi No 19, [Verkkojulkaisu, viitattu: ] Saantitapa: Niiranen, K., Hakulinen, H., Huuskonen M.S., Jahkola, A & Räsänen, K. (2010) Työttömän työelämävalmiuksien tukeminen viranomaisverkossa. Työterveyslääkäri 28(3): [Saatavana myös verkkojulkaisuna, viitattu ] Saantitapa: Prättälä, R., Koskinen, S., Martelin, T., Lahelma, E., Sihto, M., Palosuo, H. (2007) Terveyserot ja niiden kaventamisen haaste. Teoksessa: Palosuo, H., Koskinen, S., Lahelma, E., Prättälä, R., Martelin, T., Ostamo, A., Keskimäki, I., Sihto, M., Talala, K., Hyvönen, E., Linnanmäki, E. (toim.) (2007) Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23. [verkkojulkaisu, viitattu ] Saantitapa: Rotko, T., Kauppinen, T., Mustonen, N., Linnanmäki, E. (2012) Kuilun kaventajat Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 41/2012. [verkkojulkaisu, viitattu ] Saantitapa: Saikku P. Työttömien terveyspalvelun jatkuvuus, PTT-hankkeen seurantatutkimuksen tuloksia hankekunnissa. Raportti 15/2012. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. [Myös verkkojulkaisuna, saantitapa: Sosiaali- ja terveysministeriö (2008) Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16. Helsinki [verkkojulkaisu, viitattu 27