OIKEUSVERTAILUN PERUSTEET

Transkriptio

1 OIKEUSVERTAILUN PERUSTEET Jaakko Husa Oikeuskulttuurin ja oikeuslingvistiikan professori (LaY) Vertailevan oikeustieteen dosentti (HY) Helmikuu 2011

2 LUENNOISTA Tarkoitus: perehdyttää oikeusvertailun ydinasioihin 1) Oikeusvertailu oikeustieteen osa-alueena ja suhde muihin haaroihin (paikka perheessä) 2) Makro-oikeusvertailun perusasiat = suuret oikeuskulttuurit (keitä me olemme ja keitä ne ovat?) 3) Oikeusvertailun lähestymistavat peruskysymykset ja vastaukset (miten vertailla, mitä varoa ja mitä tavoitella?) 4) Oikeusvertailu 2000-luvun Euroopassa palvelija vai sabotööri? (kohti uusia kysymyksenasetteluita) 5) Oikeushistorian loppu ja oikeusvertailun kuolema?

3 OIKEUSTIETEIDEN PERHEESTÄ Oikeus on kaleidoskooppi ja, joka voidaan hahmottaa lähes lukemattomilla tavoin. (H. Tolonen) Lainoppi/oikeusdogmatiikka hallitsee, muttei ole ainoa Eräitä muita perspektiivejä: Grundlagenfächer = lainopin metadisipliinit oikeushistoria oikeusvertailu/vertaileva oikeustiede yleinen oikeustiede Metadisipliinit avaavat oikeuden kontekstin tässä painopiste on vertailevassa näkökulmassa (läheinen ei-kansalliselle oikeushistorialle)

4 METADISIPLIINIT JA DOGMATIIKKA Metadisipliinit oikeuden ei-dogmaattinen jäsentäminen ulkoinen näkökulma ( tarkkailija ) esim. oikeushistoria (oikeuden historiallinen muutos/muuttumattomuus, oikeudellinen ajattelu, oikeustieteen historia), oikeusteoria (normiteoria, oikeustieteen tieteenteoria) Lainoppi/oikeusdogmatiikka systematisointi & tulkinta (voimassa oleva oikeus) sisäinen näkökulma ( osallistuja )

5 OIKEUSVERTAILU JA DOGMATIIKKA Oikeusvertailu/vertaileva oikeustiede (synonyymejä?) järjestelmien välinen vertailu sisäinen & ulkoinen näkökulma sisäinen: miten järjestelmä itse ymmärtää pätevän oikeuden (sisältö, lähteet, tuottaminen, tulkinta, ylläpito) ulkoinen: lähestyy järjestelmiä ulkopuolisen näkökulmasta (vertailulla on tertium comparationis, joka on rakennettu ulkoisin kriteerein)

6 OIKEUSVERTAILU JA OIKEUSHISTORIA Oikeusvertaileva tarkastelu erot ja yhtäläisyydet tarkastelukohteiden välillä selitykset nojaavat usein järjestelmien tai oikeustieteen historiaan reseptiot/siirrännäiset toimijat: lainsäätäjä, tuomioistuimet (miksi Israel on kuin common law valtio?) oikeustieteelliset vuorovaikutussuhteet käsitteet, periaatteet, doktriinit, teoriat (esim. miksi Suomen oikeus on saksalaista? )

7 SUURET OIKEUSKULTTUURIT Oikeusperhe oikeusryhmä oikeuspiiri oikeuskulttuuri oikeustraditio Romaanis-germaaninen oikeus Common law oikeus Käydään läpi Hybridit Uskonnolliset järjestelmät: Talmud Islam Hindu Aasialainen oikeus? Luonnonkansojen oikeus/heimo-oikeus? Käydään läpi ajan salliessa

8 ROMAANIS-GERMAANINEN OIKEUSRYHMÄ ( civil law ) Ne oikeusjärjestelmät, joissa: Akateeminen oikeustiede on (alunperin) kehittänyt järjestelmän rakenteen käsitteistön Kirjoitettu lainsäädäntö on järjestelmän sisällöllinen runko Historiallinen perusta (tulkittu) roomalainen oikeus

9 R-G:n KEHITYS Roomalainen oikeus miltei hävisi Länsi-Rooman luhistuttua Itä-Roomassa perintö säilyi kodifiointi corpus iuris civilis l yhteiskuntaolot kehittyivät alkeellinen tapaoikeus muuttuu riittämättömäksi yliopistolaitos perustetaan corpus kirjoitettu kristillisessä Bysantissa teologi-juristien toimesta, sallittua ottaa tutkimuksen ja opetuksen kohteeksi corpus löydettiin uudelleen (Ravenna, Bologna) yliopistoissa etsittiin uskontoon sopivaa oppinutta oikeutta (nk. Professorenrecht) painopiste siviilioikeudessa, käyttöön latinalainen termi ius commune = yhteinen oikeus (vrt. ius propria vs. ius commune: käytäntö ja teoria)

10 R-G:n KEHITYS Vaikka teoreettinen painotus, niin: tapaoikeuden paikkausfunktio tuomarikoulu juristi-teologit siirtyivät erit. Saksan alueella tuomareiksi ( opillistuminen ) Yliopistojen merkitys oikeutta kehitettiin oppineena loogisena järjestelmänä tiedolliset (skolastiikan/filosofian) välineet kehittää: Systematiikkaa/käsitteistöä/teorioita ius commune n vaikuttavin osa ei ollut yhtenäinen (latinankielinen) normisto, vaan: SANASTO/METODIT/OIKEUDEN TAUSTA-AJATTELU Eli: roomalainen oikeus ei siirtynyt suoraan, vaan yliopistollisen oikeustieteen välittämänä!

11 R-G:n KEHITYS Kohti kodifiointeja valistusaikana ius commune haluttiin: riisua teologiasta kehittää systemaattiseen & kirjoitettuun muotoon yhtenäistää Euroopan oikeusalueet seuraukset päinvastaisia: code civil 1804 (Ranska) ja BGB 1900 (Saksa) Koodien erilaisuus syynä erotteluun romaanisen ja germaanisen välillä: mihin kauppaoikeus sijoitetaan? Tänään oikeusnationalismi hiipumassa ajatus uudelleensyntyneestä uudesta ius commune sta oikeusvertailu kätilönä, neopandektistit ( romantikot )

12 R-G OIKEUS MUUALLA Latinalainen Amerikka Espanjan ja Portugalin siirtomaavallan myötä vanha oikeuskulttuuri käytännössä tuhottiin alta pois Afrikka aluksi Portugalin ja Espanjan, lopuksi Ranskan siirtomaavallan välityksellä Aasia siirtomaavallan välityksellä Indonesia. myös vapaaehtoisten reseptioiden vuoksi Tällä hetkellä kattaa suurelta osin: Manner-Euroopan (mukaan lukien ent. sosialistimaat) Etelä-Amerikan Afrikan

13 ROMAANISEN JA GERMAANISEN ERO KODIFIKAATIOSTRATEGIA Ranska: Code civil/code Napoleon (1804) 3 kirjaa, kaiken kattava, oikeustieteen tekeminen tyhjäksi, kauppaoikeus mukana. Jakaantuu moniin lukuihin alalukuihin ja artikloihin. Ei erillistä yleistä osaa, roomalaisella oikeudella ei näkyvää roolia, droit coutumier in merkitys. I Henkilöoik., II Omaisuus, III Omaisuuden hankkiminen (2281 art.) Saksa: Bürgerliches Gesetzbuch/BGB (1900) 5 kirjaa, ei kauppaoikeutta, tavoitteena mahdollisimman laaja ja systemaattinen kodifikaatio. Luku- ja alalukurakenne ei niin monipolvinen kuin cc:ssä. Erillinen yleinen osa, room. oikeuden suuri merkitys (Pandektenwissenschaft) I Yleinen osa, II Velvoiteoik., III Esineoik., IV Perheoik., V Perintöoik. (2385 ) Molemmat: liberalismin aatemaailma (sopimusvapaus) ristiviittauksia, määritelmiä, käsitteellisyyttä jäykkyyttä oikeudellisen ajattelun ja mentaliteetin monumentteja

14 COMMON LAW Kolme eri merkitystä: 1) Englantilaisperäinen oikeus ylipäänsä Common law oikeusperheenä/ryhmänä/kulttuurina (historiallinen yhteys) Synonyymi: angloamerikkalainen oikeus Englannin tai englantilaisperäisten tuomioistuinten kehittämä oikeus (=ei resipioitavissa) 2) Case law säädännäisen oikeuden vastakohtana 3) Englantilaisperäisen case law:n toinen päälohko (Equity Law vs. Common Law)

15 CL:n KEHITYS Feodaaliaikana Englanti jaettiin läänityksiin Kuningas muodollinen hallitsija, heikko suhteessa feodaaliherroihin pyrki vahvistamaan asemaansa ja halusi keskittää lainkäytön keskusvallalle, lääninherrat vastustivat aluksi rajattuja tapauksia, ajan kuluessa uusia juttutyyppejä prosessi: kanslerilta pyydettiin määräystä oikeustilan voimaansaattamiseksi jos asia kuului kuninkaalle + vaatija oli oikeassa määräyskirja (writ) sheriffille jos vastapuoli katsoi, että writ oli väärä (toimivalta/asiapuoli) riitautti asian Westminsterin tuomioistuimissa varsinaisessa oikeudenkäynnissä

16 CL:n KEHITYS WRIT järjestelmän hallinta vaikeaa, ryhdyttiin niputtamaan luokkiin, joilla ei ole systemaattista yhteyttä, ne ovat vain nippuja Englannin oikeuden systematiikka pohjautuu näihin niputuksiin missään vaiheessa ei alettu kehittämään (teoreettista) järjestelmää yliopistoilla ei roolia oikeuden kehittämisessä (ius commune n ja roomalaisen oikeuden merkitys jäi pieneksi) lainsäädäntöä ei juuri, jutut ratkaistiin aiempien tyyppiesimerkkien perusteella pikkuhiljaa syntyy ennakkotapausoppi käytäntöä ja siitä syntyvää oikeutta kutsutaan common law ksi

17 CL:n KEHITYS EQUITY järjestelmä syntyy kun keskiajan lopulla kuninkaan tuomioistuinten oikeudenkäyttö jäykistyi ja niistä tuli arvaamattomia kuninkaallinen kansleri alkaa oikaista tehtyjä ratkaisuja soveltaen niissä kohtuutta ajan myötä syntyy Court of Chancery, jolla on oma käsitteistönsä ja oikeuslähteistönsä (1400-l lopulla) to do what is right for the love of God and in the way of charity syntynyttä kokonaisuutta kutsutaan equity oikeudeksi

18 CL:n KEHITYS 1600 l oikeudenkäyttömuotojen välillä kamppailu vallasta ja ylemmyydestä sopu pluralismin sallimisella: syntyy kaksi rinnakkaista järjestelmää omine käytäntöineen: at law tai in equity 1800-l erottelusta luovutaan, mutta edelleen ajattelutavan taustalla (vrt. roomalainen oikeus Manner-Euroopassa) järjestelmässä ei ole ollut historiallisia katkoksia säilynyt yllättävän muuttumattomana nykyaikaan saakka common law ta on uudistettu, mutta edelleen perustana ovat: omaleimainen systematiikka case law

19 C-L:n YDIN STARE DECISIS (et non quieta movere) Stare decisis = ennakkotapausoppi (sitova vaikutus) parlamentti on suvereeni, voi muuttaa myös lakeja ennakkotapausten johdosta (huom. EU & EIOS rajoittavat) lakeja on ihan yhtä paljon kuin muuallakin Euroopassa lait epätäydellisiä kunnes niiden tulkinnasta on saatu riittävästi prejudikaatteja (statute vs. law) ennakkotapauksia tulkitaan käyttäen distinktiotekniikkaa ratio decidenci ( holding ) obiter dictum ( by the way ) distinktiotekniikalla erotetaan relevanteista prejudikaateista ratio decidendi ratkaisun oikeudellinen perusta (vaikeaa )

20 STARE DECISIS Päättelyn suunta on yksityisestä yleiseen (vrt. romaanis-germaaninen oikeus) Detaljipitoisuus hienojakoiset tilanne-erittelyt tilanne-erittelyt ovat luonteeltaan niin hienojakoisia, ettei lainsäätäjä ennalta edes ota niihin kantaa oikeusnormit ovat konkreettisia eli matala abstraktitaso kirjoitettu oikeus sekavaa ja epäsystemaattista reaktio ennakkotapausoikeuteen Kielellisesti (ammattikielenä) vaikea hallita arkaaisia elementtejä vanhaa yläluokan lakiranskaa, anglosaksia ja latinaa brittienkin on vaikea ymmärtää!

21 C-L TÄNÄÄN Murroksessa leviäminen romaanis-germaaniselle alueille hybridipiirteitä EU oikeus muuttaa common law ta tuo siihen romaanisgermaanisia vaikutteita kirjoitettu EU-normisto vaatii tulkintaa (ei vain distinktiota) EU-oikeudessa yleisiä periaatteita Ihmisoikeudet Human Rights Act 1998 abstraktitaso nousee (lähentyminen Mannereurooppaan? EU+EIOS) HUOM! USA:n common law on erilaista!!!

22 HYBRIDIOIKEUS (MIXED LEGAL SYSTEMS) Järjestelmiä, joissa: peruspiirteet peräisin vähintään kahdesta pääryhmästä ei voida sijoittaa puhtaaseen ryhmään useimmiten elementit ovat: romaanis-germaaninen, common law, paikallinen oikeustraditio esim. Israel, Puerto Rico, Etelä-Afrikka, Sri Lanka, Mauritius, Skotlanti, Quebec, Louisiana Mixed legal systems ajattelu nousussa ovatko kaikki järjestelmät hybridejä ( salaattikulho )? Mitä on EU-oikeus, pitääkö se ymmärtää oikeusvertailuajattelun pohjalta hybridinä?

23 USKONNOLLISET JÄRJESTELMÄT TALMUD (halakhah/ ) Talmud yleisnimi Juutalainen oikeus (halakhah, polku jota pitkin kävellä ), osittain Israelin oikeutta Joustava korpus, jossa on: Varsinainen juutalainen oikeus Traditio Tapakäytännöt Säännöt koskevat kaikkia elämänalueiden aspekteja (tulkintaerimielisyyksiä) Lähteistä: 1) Tooran säännöt (5 Mooseksen kirjaa = kirjoitettu oikeus) 2) Tooran sääntöjen soveltamiskäytännöt: klassisissa rabbien keskusteluissa ja debateissa kehittyneitä, (Mišna = suullinen oikeus eli miten tulkita ja soveltaa sääntöjä, hepreankielinen) Säännöissä on kaksi perusluokkaa: 1) ihmisen suhde Jumalaan, 2) ihmisten keskinäiset suhteet

24 USKONNOLLISET JÄRJESTELMÄT - ISLAM Laki on Jumalan säätämä järjestys (=ei ihmisen) Sääntelykohde eroaa läntisestä: mm. rituaalinen käyttäytyminen (rukoilu), hygienia, pukeutuminen, ruokailu Varaus: missään ei noudateta puhtaasti. Yleensä maall. ja islam. oikeuden yhdistelmä: sharia perheoikeudessa, muutoin maallinen oikeutta (rikosoikeuden soveltaminen poikkeus) Rakenne: 1) Oikea tie (sharia), muuttamaton Lähteet: Koraanin säkeet, profeetan lausumista/tavoista koottu perimätieto (hadith) 2) Islamilainen oikeustiede (fiqh), muutettavissa Tulkinnat vaihtelevat, koulukuntia ja sovelluksia Sharia laajamittaisesti käytössä: Saudi-Arabia, Iran, Pakistan, Afganistan (?), Sudan. Merkitys ollut nousemassa viime vuosina

25 SHARIAN KOULUKUNNISTA eroja sharian yksityiskohtien tulkinnassa (esim. avioliittosopimus) varhain tärkeisiin kaupunkeihin (esim. Mekka ja Medina) syntyi eri suuntauksia tulkintaan vaikuttivat myös asuinympäristön tavat ja perinteet (esim. arabialainen vs. persialainen kulttuuri) 5 pääkoulukuntaa (periaatteessa yhdenvertaisia): Hanafilainen (Abu Hanifa k. 767) Malakilainen (Malik ibn Anas k. 795) Shafi'lainen (Muhammad ibn al Shafi'i k. 820) Hanbalilainen (Ahmad ibn al-hanbal k. 855) Ja'farilainen Ja'far al-sadiq k. 755) [šiialainen]

26 SHARIAN KOULUKUNNISTA Šiialaisen ja sunnien laintulkinnan suurin ero syntyaikaan oli näkemysero: kenellä on oikeus tulkita? Sunnilaisuudessa poliittinen valta kalifilla, laintulkinnasta vastasivat uskonoppineet (valtojen ero) Šiialaisuudessa lakia tulkitsi myös samalla poliittisena johtajana toiminut imaami (valtojen sulautuminen

27 AASIALAINEN OIKEUS/KAUKO-IDÄN OIKEUS Fiktio, mutta: Kauko-Idän kulttuureissa nähty yhtäläisyyksiä: 1) oikeuden aseman arvoperustainen heikkous 2) sovintoperusteinen kulttuuri (harmonia, sovittelu, suostuttelu) Ryhmään luokitellaan yleensä (ainakin) Kiina ja Japani Kiina: Japani: Konfutselaisuus Sosialistinen oikeus Oikeuden markkinatalousmaistuminen (1980 luku ) Omat oikeusperinteet (esim. giri) Romaanis-Germaanisen oikeuden kodifikaatio (ennen II maailmansotaa) USA:n common law n omaksuminen (II maailmansodan jälkeen) Karkea luokittelu (rasistinen?), suorastaan harhaanjohtava

28 USKONNOLLISET JÄRJESTELMÄT - HINDU Hindu-uskontoon/elämänfilosofiaan nojaava joustava järjestelmä, joka täydentää maallisen oikeuden järjestelmää. Hinduoikeus # Intian valtion oikeus, koskee vain hinduja (sovelletaan osin myös: esim. Pakistan, Burma, Singapore, Malesia, Tansania, Uganda, Kenia). Oikeuslähteistä (hyvin yleisesti): sanskritinkieliset lakikirjat (smritis) Sastra kodifikaatiot : oikea käyttäytyminen (dharma) varallisuuden hallinta ja politiikka (artha) Joustava kokonaisuus, ydinaluetta perheoikeus (vrt. talmud, sharia), muunnoksia (klassinen, anglo-hindu, moderni)

29 LUONNONKANSOJEN OIKEUS /HEIMO-OIKEUS Ei-moderneja, ei-formaaleja, kolonialismin heikentämiä ei rationaalisia, perustana oma oikeustraditio, jota täydennetty myöhemmin reseptiolla (pakko, tarve, ideologia) Perinteisten heimojen (esim. intiaanit, maorit, afrikkalaiset, eskimot, saamelaiset vakiintuneiden tapojen kunnioituksesta kasvanut (suullisten) oikeudellisten sääntöjen kokoelma/traditio Suuret erot, mutta ehkä jotain yhtäläistä: 1) tapojen rikkoja asettaa itsensä alttiiksi a) yliluonnollisten voimien sanktioille b) heimon/tradition seuraajien auktoriteettien sanktioille 2) sovintohakuisuus/epäformaalisuus (suullisuus) Kolonialismi melkein tuhosi ( neekerioikeus, sivistymättömien kansojen oikeus ), nykyään sekajärjestelmiä, merkkejä elpymisestä (kodifiointipyrkimyksiä, näissä ongelmia, maariitoja, itsehallintoa)

30 OIKEUSVERTAILUN METODEISTA Perusongelmat: miten verrata järkevällä tavalla (metodihaaste) miten rakentaa vertailuasetelma, joka on aidosti vertaileva (tasapainoisen vertailuasetelman haaste) miten ymmärtää vierasta oikeutta (tietohaaste) oikeudellisesti oikein (episteeminen taso) law in books vs. law in action kielellisesti oikein (lingvistiset tasot) pulmia, esim. BGB 242 Treu und Glaube, common law consideration (sopimusoikeudessa) mörköongelma?

31 METODEISTA PERUSVASTAUKSENA FUNKTIONALISMI Ernst Rabel: nicht starre Daten und isolierte Paragraphen, wir vergleichen viehlmer, welche Lösungen sich aus der Gesamtheit des ganzen vollen Rechtserlebens in den einen und in dem anderen Staat in den gleichen Lebensfragen ergeben. Indem dieses umfassende Untersuchungsprogramm die Funktion der Rechtsinstitute an die erste Stelle setz [ ] Eli: sen sijaan että keskityttäisiin tutkimaan tiettyä aineistoa ja eristettyjä säännöksiä tulisi keskittyä vertailemaan niitä erityisiä ratkaisuja, joita kukin valtio käyttää samoissa tilanteissa. Tutkittavien oikeudellisten ilmiöiden ( oikeusinstituutiot ) funktiot ensi sijalle. Kun etusijalle asetetaan funktio, niin vertailija vapautuu kansallisten järjestelmien käsityksistä ja kielellisistä ilmauksista.

32 METODEISTA FUNKTIONALISMIN PERUSIDEAT Tekstivertailu ei kelvollista oikeusvertailua. Tyydyttäessä teksteihin on kuin tutkisimme luurankoa ilman lihaksistoa (=käytäntö) ja hermostoa (oikeusdogmatiikassa vallitseva käsitys): Ein Gesetz ist ohne die zugehörige Rechtsprechung nur wie ein Skelett ohne Muskel. Und die Nerven sind die herrschenden Lehrmeinungen (E. Rabel)

33 FUNKTIONALISMEJA Ekvivalenssi: täysi vastaavuus Ongelma: samanlainen pulma Rakenne: sama rakenne Systeemi: sosiologinen/biologinen idea Evaluointi: hyvä/huono Kriittinen:dysfunktioita Presumptatiivinen: pakkohan se on olla

34 METODEISTA KIELI OIKEUDEN FASADINA Kieli on valeasu, johon oikeus myös vieras pukeutuu. Vertailijan on pyrittävä riisumaan valeasu ja etsittävä syitä joiden vuoksi kussakin järjestelmässä omaksutut oikeudelliset ratkaisumallit (funktiot) on omaksuttu. Edellyttää, ettei vertailija ole sokea oikeuskäytännölle ei saa erehtyä luulemaan, että oikeuden pinta antaisi oikean kuvan. Ei varsinaista oikeusrealismia Täytyy kaivautua oikeuden pintatasoa syvemmälle. Esiin on kaivettava kielen pinnan alainen perusajattelutapa (Grundgedanken). Ei sama kuin lainsäätäjän käsitys, ei myöskään oikeussäännön/oikeusinstituution muodollinen ilmiasu (formalen Rechstelement).

35 OIKEUSVERTAILU EUROOPASSA luvuilla oikeusvertailu eksentrinen, pölyinen, kansainvälisen yksityisoikeuden kylkeen käpertynyt, jäykkä NYT: 1) keskustelun ytimessä, 2000-luku on oikeusvertailun vuosisata, korvaamaton apuväline jne. 2) Metodipluralismin nousu (koulukunnat) 3) (Amerikassa: emigranttiparadigman kuolema, kielitaidon kato)

36 MUTTA MIKÄ EUROOPPA? Kaksi jakoa Eurooppa on jakautunut oikeuskulttuureihin: germaaninen (Saksa vs. Itävalta) romaaninen (Ranska vs. Sveitsi) common law (Englanti vs. Skotlanti) pohjoismainen (Itä vs. Länsi) postsosialistinen (USA-malli vs. muu) Uskonnollinen (islam vs. maallinen oikeus) Jako itään ja länteen: Latinalainen Eurooppa vs. ortodoksinen Eurooppa Onko eroilla merkitystä tänään? Lex

37 RAJALINJOJA - TAUSTAA 1) Rooman valtakunnan jako Itään ja Länteen v ) Idän ja Lännen kirkkojen ero 1054 (1204?) Ydinväite: kanoninen oikeus antoi Lännessä impulsseja oikeudelle ja sen kehittämiselle, Idässä ortodoksisella kirkolla ei ollut vastaavaa roolia jos ius commune & kanoninen oikeus on pohjana, niin: UK ei kuulu Eurooppaan, Pohjoismaat eivät kunnolla kuulu on vaikea sanoa mikä kuuluu Eurooppaan ja mikä ei! Esim. Kreikka kreikan kieli, ortodoksinen kirkko, läntinen oikeus Turkki läntinen muodollinen oikeus, laajalti islamilainen yhteiskunta

38 NOVUM IUS COMMUNE EUROPAEUM? Euroopan integraatio ius commune uudelleensyntymässä (vrt. uuspandektistit), englanti uusi latina? NICE-debatti Pro (esim. Trento group ) Contra (esim. P. Legrand) Oikeusvertailu: common frame of reference tarkkailija evolution by practice/competition kätilö mixed legal system sabotööri?

39 YHDENTYYKÖ EUROOPAN OIKEUS TODELLA? Common law: leviäminen r-g alueille hybridipiirteitä eurooppaoikeus muuttaa r-g vaikutteita vaatii tulkintaa (ei vain distinktiota), yleisiä periaatteita, ihmisoikeudet (HRA 1998) abstraktitaso nousee (lähentyminen Manner-Eurooppaan?) Julkisoikeus/yksityis -oikeuserottelun synty? R-G: stare decisis piirteitä case law n roolin kasvu tuomioistuinten roolin kasvu lainsäätäjän merkityksen lasku? yksityisoikeus/julkisoikeus -erottelun pehmentyminen Pohjoismaat: esitöiden lasku oikeuslähteenä hupeneva demokratia?

40 OIKEUDEN MACDONALDISAATIO : OIKEUSHISTORIAN LOPPU? Francis Fukuyama The End of History and the Last Man (1992): What we may witnessing is not just the end of the Cold War, or the passing of a particular period of post-war history, but the end of history as such... That is, the end point of mankind's ideological evolution and the universalization of Western liberal democracy as the final form of human government.

41 OIKEUSHISTORIAN LOPPU JA OIKEUSVERTAILUN KUOLEMA? Eli: kaikki oikeushistorian kannalta merkittävä olisi jo tehty ihmiskunnan oikeushistorian kehitys oikeusideologioiden (sosialistinen vs. porvarillinen, maallinen vs. uskonnollinen, professionaali vs. amatööri) välisenä taisteluna on päättynyt liberaalin demokratian eli civil law n ja common law n voittoon? Mitä verrattavaa tässä kohta enää on?