Julkisen vallan lohkot. Julkisen vallan lohkot. Julkisen vallan lohkot Seuraaviin kysymyksiin pyritään seuraavassa osiossa vastaamaan:

Transkriptio

1 Seuraaviin kysymyksiin pyritään seuraavassa osiossa vastaamaan: Mitä julkinen valta on? Mihin lohkoihin julkinen valta jakautuu? Miksi julkinen valta on jaettu eri lohkoihin? Mitä tehtäviä eri julkisen vallan lohkoille kuuluu? Julkinen valta: Julkisella vallalla tarkoitetaan ylintä valtaa päättää tietyn valtion asioista: valtiovalta Valtiolla on tietyt rajat omaava alue, joka koostuu sen alueella asuvista kansalaisista Valtiot ovat suvereeneja eli täysivaltaisia päättämään asioistaan PeL 1.1 : Suomi on täysivaltainen tasavalta. Julkinen valta: Kaikki julkinen valta on lähtökohtaisesti johdettavissa perustuslaista: lakien laki Perustuslaki on valtiosäännön kannalta merkittävin oikeuslähde: sääntele valtioon liittyviä peruskysymyksiä 1

2 Vallanjako: Vallanjaolla viitataan ajatukseen, jonka mukaan julkinen valta tulee vallan keskittymisen ja lainmukaisuuden turvaamiseksi jakaa eri lohkoihin, joille kullekin kuuluu tietty rajattu tehtäväkenttä Montesquieu: Lakien henki Usein puhutaan Montesquieun vallan jako-opista Itse vallanjako jo tätä aikaisempi periaate Eli: 1. Lainsäädäntövalta Valta säätää lakeja 2. Hallitusvalta (toimeenpanovalta) Valta toimeenpanna lakien säännöksiä 3. Tuomiovalta Valta tuomita lakien mukaisesti Vallanjako PeL 3 Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta Hallitusvaltaa käyttävät TAP sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus (KKO) ja korkein hallinto-oikeus (KHO) 2

3 Vallanjako: Miksi pidettävä erillään? 1. Lainsäädännöstä päätetään edustuksellisesti 2. Lainsäädäntö pannaan hallinnossa täytäntöön lain mukaisesti, irrallaan edustuksellisuuteen liittyvistä intresseistä 3. Lakien toteutumista ja niin julkisen kuin yksityisen toiminnan lainmukaisuutta valvotaan irrallaan niin lainsäätäjän kuin hallinnon intresseistä Tietty lohko ei saa puuttua toisen toimintaan LAINSÄÄDÄNTÖVALTA Lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle PeL 3 luku: Eduskunta ja kansanedustajat PeL 4 luku: Eduskunnan toiminta lainsäädäntövalta sisältää yleisen ja ylimmän vallan säätää ja kumota lakeja ja muita oikeudellisia säädöksiä kompetenssi-kompetenssi: kyky säätää kaikkien valtion alueella valtaa käyttävien orgaanien ja viranomaisten toiminnasta, myös omasta toimivallastaan Perustuslainsäätämisvalta Budjettivalta: valta päättää valtion taloudesta Eduskunta ja kansanedustajat: Eduskunnan kokoonpano ja sen valitseminen (PeL 24 ja 25 ) Eduskunta kostuu sinne valituista 200 kansanedustajasta Toimikausi 4 vuotta Valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla Yhtäläinen äänioikeus Vaalipiirit Oikeus asettaa ehdokkaita: rekisteröidyillä puolueilla ja laissa säädetyllä määrällä äänioikeutettuja Tarkempi sääntely vaalilailla 3

4 Kansanedustajan asema Vaalikelpoisuus ja kelpoisuus edustajantoimeen (PeL 27 ) Vaalikelpoisia kansanedustajaksi jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen Ei kuitenkaan sotilasvirassa olevat Kansanedustajana ei myöskään voi toimia oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, valtakunnan syyttäjä tai tasavallan presidentti Kansanedustajan asema: Keskeytyminen, vapauttaminen ja erottaminen (PeL 28 ) edustajantoimi keskeytyy Euroopan parlamentin jäsenyyden ja asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi Edustajantoimen lakkaaminen 1. vaalikelpoisuuden menettäminen 2. voidaan hyväksyttävästä syystä vapauttaa omasta pyynnöstä 3. erottaminen edustajan laiminlyönnin tai rikoksen takia 2/3 enemmistöllä voidaan erottaa tehtävien olennaisen laiminlyönnin vuoksi joko kokonaan tai määräajaksi 2/3 enemmistöllä voidaan tahallisesta rikoksesta vankeuteen tai vaalirikoksesta tuomittu vapauttaa (tehtävästään) rikoksen luonteesta riippuen Kansanedustajan asema: Edustajantoimen kannalta keskeistä: Imperatiivisen mandaatin kielto eli kielto sitoa edustajan toimet ja päätöksenteko esimerkiksi puolueen tai parlamenttiryhmän päätöksen, tai toisaalta esimerkiksi hänen antamiinsa vaalilupauksiin PeL 29 4

5 Kansanedustajan asema: Edustajantoimen kannalta keskeistä: Kansanedustajan immuniteetti l. koskemattomuus Turvaa edustajia potentiaaliselta poliittiselta vainolta PeL 30 Kansanedustajan asema: Edustajantoimen kannalta keskeistä: Puhevapaus Poliittisen sananvapauden käytön korostettu asema PeL 31.1 Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeistä: Rajoitettu esteellisyys: vain henkilökohtaisuus Poliittisen toiminnan luonne PeL 32 5

6 Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeistä: Aloiteoikeus (PeL 39.2 ) = kansanedustajan oikeus tehdä: 1. Lakialoite, joka sisältää ehdotuksen lain säätämisestä; 2. Talousarvioaloite, joka sisältää ehdotuksen talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä; sekä 3. Toimenpidealoite, joka sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä. Kansanedustajan asema: Edustajantoimen hoitamisen kannalta keskeistä: Kyselyoikeus PeL 45.1 Tiedonsaantioikeus PeL 47.1 ja 47.3 Ministerin läsnäolo ja keskusteluoikeus täyistunnossa (PeL 48.1 ) Eduskunnan tärkeimmät tehtävät: a) Lainsäädäntövallan käyttäminen b) Valtiontalousarviosta päättäminen (budjettivalta) c) Pääministerin valinta d) Hallituksen valvonta (esim. välikysymykset, tiedonannot, selonteot, kertomukset, oikeudellinen ministerivastuu) - parlamentarismi 6

7 Eduskunnan tärkeimmät tehtävät (jatkuu): e. Kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen f. Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen jos kuuluu lainsäädännön alaan: yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asiat, jotka PeL:n mukaan muuten kuuluvat lain alaan muussa tapauksessa asetuksella g. Osallistuminen EU-asioiden kansalliseen valmisteluun Suuri valiokunta Eduskunnan toimielimet Puhemiehistö Eduskunnan puhemies ja kaksi varapuhemiestä Valvoo täysistunnon perustuslainmukaisuutta ja johtaa eduskuntatyötä (PeL 42 ) Puhemiesneuvosto: puhemiehistö ja valiokuntien puheenjohtajat Puhemiesten ajateltu perinteisesti olevan ns. päivänpolitiikan yläpuolella Eduskunnan toimielimet Valiokunnat Pysyvät valiokunnat (säädetty PeL:ssa) Suuri valiokunta (25 jäsentä), PeL 35 käsittelee Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvän kansallisen politiikan valmistelua, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, joka kuuluu ulkoasiainvaliokunnan toimivaltaan Käsittelee asiaa tilanteessa, jossa eduskunta muuttaa erikoisvaliokunnan ehdotusta 7

8 Eduskunnan toimielimet Perustuslakivaliokunta, PeL jäsentä Perustuslainmukaisuuden valvonta, sekä valvonta suhteessa kv-ihmisoikeussopimuksiin Valmistelee perustuslakia ja sen kanssa läheisessä yhteydessä olevaa lainsäädäntöä koskevat asiat Merkittävä rooli myös perustuslaillisissa ministerivastuukysymyksissä (PeL 115 ) Tutkii syytekynnyksen ylittymisen: jos ylittyy, eduskunta voi nostaa/olla nostamatta syytteen jos ei ylity, eduskunta ei voi nostaa syytettä Eduskunnan toimielimet Ulkoasiainvaliokunta, PeL jäsentä käsittelee merkittävät valtiosopimukset sekä yleistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ulkomaankauppapolitiikkaa, kehitysyhteistyötä, kansainvälisiä järjestöjä ja suomalaisten rauhanturvajoukkojen asettamista koskevia asioita samoin kuin Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat Eduskunnan toimielimet Valtiovarainvaliokunta, PeL jäsentä käsittelee muun muassa valtiontalouden kehykset, valtion talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitykset sekä verolait ja valtion lainanottoa koskevat asiat 8

9 Eduskunnan toimielimet Tarkastusvaliokunta, PeL 35 Vähintään 11 jäsentä käsittelee mm. eduskunnalle annettavat valtion tilinpäätöskertomuksen, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen toiminnastaan ja eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset sekä valmistelee valtion taloudenhoidon valvontaa koskevat asiat Eduskunnan työjärjestyksessä määrätyt muut valiokunnat: Hallintovaliokunta Lakivaliokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Puolustusvaliokunta Sivistysvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Talousvaliokunta Työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta Ympäristövaliokunta Tulevaisuusvaliokunta Eduskunnan toimielimet Eduskunnan muut toimielimet Kansliatoimikunta Eduskunnan pankkivaliokunta Valtiontilintarkastajat Eduskunnan oikeusasiamies Valtiontalouden tarkastusvirasto Eduskuntaryhmät Virallinen status liittyy erityisesti hallituksen muodostamiseen Epävirallisesti erittäin merkittäviä toimijoita 9

10 PeL 6. luku 1. Lainvalmistelu 2. Lakiehdotuksen vireilletulo 3. Lähetekeskustelu ja asian lähettäminen valmistelevasti käsiteltäväksi valiokuntaan (mietintövaliokunta) ja mahdollisesti lausuntoa varten muuhun valiokuntaan (lausunnon antava valiokunta) 4. Valiokuntakäsittely valmistelupakko (PeL 40 ) 5. Lakiehdotuksen 1. käsittely täysistunnossa 6. Lakiehdotuksen 2. käsittely täysistunnossa (jatkuu) 7. Eduskunnan vastaus hallituksenesitykseen tai eduskunnan kirjelmä lakialoitteen hyväksymisen johdosta hylkääminen 8. Vahvistaminen 9. Vahvistamatta jääneen lain käsittely 10. Lain allekirjoittaminen ja varmentaminen 11. Julkaiseminen 12. Voimaantulo 1. Lainvalmistelu Riippuu siitä, mistä lakialoite on tulossa Yleisin HE Lain sisällön muotoutumisen kannalta merkittävin Kuullaan laajasti eri intressiryhmiä Päävastuu kullakin ministeriöllä omalla toimialallaan Usein mukana erinäisiä komiteoita, toimikuntia, työryhmiä Laeilla nykyisin usein EU-tausta Työlaeissa mukana työmarkkinaosapuolet 10

11 2. Lakiehdotuksen vireilletulo Kolme eri tapaa: 1. Hallituksen esitys (PeL 70 ) Ennen TAP antoi VN:n ratkaisuehdotuksen Nykyisin VN antaa itse EK:lle hallituksen esityksen 2. Kansanedustajan lakialoite (PeL 70 ja 39.2 ) 3. Kansalaisaloite (PeL 53 ) Vähintään äänioikeutetulla Suomen kansalaisella Voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä Voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista Kannatusilmoitukset on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa Rajoitukset: ainoastaan lainsäädännön alaan kuuluvia asioita, ei esimerkiksi esitystä talousarvion muuttamisesta 3. Lähetekeskustelu JA asian lähettäminen valmistelevasti käsiteltäväksi valiokuntaan (mietintövaliokunta) ja mahdollisesti lausuntoa varten muuhun valiokuntaan (lausunnon antava valiokunta) HUOM! Vetovastuu yhdellä valiokunnalla: MIETINTÖVALIOKUNTA Muut vk:t antavat omaa erityisalaansa koskevia LAUSUNTOJA 11

12 4. Valiokuntakäsittely valmistelupakko (PeL 40 ) Valiokunnan mietintö hallituksen lakiesityksestä, kansanedustajan lakialoitteesta tai kansalaisaloitteesta (sisältää ehdotuksen lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä mahdollisista muutoksista) Valiokunnalla mahdollisuus päättää kuulemisen laajuudesta Oikeuslähteenä valiokuntien mietinnöt erityisen tärkeitä 5. Lakiehdotuksen 1. käsittely täysistunnossa (PeL 72 ) Yleiskeskustelu lakiehdotuksesta Lakiehdotuksen yksityiskohtainen käsittely Lakiehdotus voidaan lähettää 1. käsittelyn aikana suureen valiokuntaan, jonka jälkeen käsittelyn pohjana on sen mietintö (vapaaehtoinen) On lähetettävä suureen valiokuntaan, jos 1. käsittelyssä päätetään muutoksista valiokunnan mietintöön (pakollinen) 6. Lakiehdotuksen 2. käsittely täysistunnossa (PeL 72 ) Käsittelyn kohteena ei enää lakiehdotuksen sisältö Aikaisintaan kolmantena päivänä 1. käsittelyn päättymisestä Päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä (PeL 72.2 ) Tavallisesti yksinkertainen enemmistö Puhemies ei osallistu äänestykseen 12

13 7. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen tai eduskunnan kirjelmä lakialoitteen hyväksymisen johdosta Eduskunnan vastaus tarkoittaa lain hyväksymistä Vastaus voi sisältää ponnen (lausuman), joka yleensä sisältää hallitukselle suunnatun toivomuksen ryhtyä johonkin toimenpiteeseen käsitellyssä asiassa 8. Vahvistaminen Kuuluu tasavallan presidentille Presidentin on päätettävä vahvistamisesta 3 kk:n kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi Sisältää usein päätöksen lain voimaantulon ajankohdasta Presidentti voi pyytää lausunnon korkeimmalta oikeudelta (KKO) tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO), PeL 77.1 (ei kuitenkaan ole sidottu näiden kantaan) 9. Lain allekirjoittaminen ja varmentaminen Presidentti allekirjoittaa ja ministeri varmentaa (PeL 79.2 ) 10. Julkaiseminen Valtioneuvosto julkaisee lain säädöskokoelmassa (PeL 79.2 ) Julkaiseminen on voimaantulon edellytys 13

14 11. Voimaantulo Laki tulee voimaan siinä säädettynä voimaantuloajankohtana säädetään erikseen Erityistapauksissa voimaantuloajankohta voidaan jättää riippumaan asetuksen antamisesta Jollei lakia ole julkaistu voimaantuloajankohtaan mennessä, tulee laki voimaan julkaisupäivänä 14