NYKYAJAN. käyttö, vaikutukset ia suoiautuminen

Transkriptio

1 NYKYAJAN käyttö, vaikutukset ia suoiautuminen

2 VALTION PAINATUSKESKUS f'ostimyy,.,.ti Pl511> 00101Heh;nki Puh;90i561>02H! Vo hde :90)56601 Telehoi1H58vopk,l KI JA AUPAT HHSINGISSA AnnonkoluU trouioi e0odunkulmol Vo;hdei90i Er laeoplomdo4 P..,h,90i1>1>2801 NYKYAJAN ASEET- käyttö, vaikutukset ;a suo;autuminen antaa yleiskuvan eri aseiden erityisesti siviiliyhteiskuntaan kohdistuvista vaikutuksista sekö mahdollisuuksista suojautua näitä vaikutuksia vastaan. Teos kuuluu pelastushallinnon koulut:: kseen torkoitettuun oppikirjasarjaan jo se on suunnetto lähinnä väestönsuojeluviranomaisille sekö muille väestönsuoja vn tehtävissä toimiville. Monipuolisine, tekstiä havainnollistovine piirros- jo valokuvo-aineistoineen teos tarjoaa mielenkiintoista jo hyödyllistä tietoa kaikille osiosto kiinnostuneille. ISBN

3 NYKYAJAN ASEET käyttö, vaikutukset ja suojautuminen Toim. FOA VALTION PAINATUSKESKUS HELSINKI SISÄASIAINMINISTERIÖ PELASTUSOSASTO

4 Tlirnin kirjan perusainliisto on IHiu FOA:n lf6rsv.llre1sfortkninlilsenstahl lri l0imil'lll llu Iieien lulkijoihll. AineiSion on muolu!mul ja koonnul kirjaklisaure-ly6ryhrnll: MAGNUS HAGWALL pj JAN SCHYLLANOER STIG LINDQVIST MATS KONBERG BIRGER GAIPSTAO GORAN LINOMARK Ruouinkielinan alkuleos: Yeperwerkarol19831 Suomannoa:Kej Welllnder Kensi: Paneri Kivekla TaiiiO: Veikko Viljanen PiWroksll: Siili) Kronhokn Y11okuv.111: Bo Olsson, Kej Ormegerd, LaM Swnson, Toralen S6dersulrn ym Sielllsieinminillleriö jll VllliDn painllubklllkul ISBN m-0 Yehion painaiuikllkua Halliliki 1987

5 Esipuhe Tlhän mennessil ei ole ollut olemassa kiljaa, joka helppotajuisesti kertoisi eri aseiden vaikutuksista. Siksi FOA on vles16nsuojeluhallituksen 1 Civilförsvars styrelsen 1 pyynnösdl julkisia lihtaiti klyttlen koonnut tlmln kirjan tvvdvtll mlin tiedon tarvetta vlntönsuojalun tlltll alueelta. Aineistoa valmisteltaessa FOA on ottanut huomioon myös maanpuolustuksen muut alat ja pyrkinyt muokkaamaan kirjan lislltöi siten, anä siitä on hyötyi my6s niille aloille. Kirjan ensisijaisena tarkoituksena on antaa yleiskuva eri aseiden vaikutuksista; muiaisista suuruusluokisca, tahoista ja klynatavoista eri asejärjestelmissl on ky se. Arviota lll'i asajlrjeatelmien esiintymisesti ei kuitenkaan tehdl eildlrnyöskäin arvioida sitä, miten todennlkoisesti jota kin tai joitakinasajllrjastelmiä mälrityissi tmanteissa tultaisiin kiiyttämun. Kirjan tärkein tehtävä on tyydyttäl eri aseiden vaikutusmuotoja koskevan tie don tarve suli osin, kuin se koskettaa sivii6yhteiskuntaa, seldl ihmiail enä mataribiiira. Tistl syysti kirjassa ei kiisite11ä nihlasevaikutuksia, Jotka ovat ominaisia lentokoneiden torjunnalle ilmassa, alusten torjunnalle mereuä tai aatelliittien torjunnalle avaruudessa. Usaimmat kirjan selostamista vaikutusmuodoista pitevlt kuitenkin myös niissä tapaukaissa. Eri vaikutusmuodot selvitetään kirjassa jokainen erikseen. Sama koskee suojautumiata.aaaita voidaan kuitenkin valmistaa monalla eri tavalla erilaisten vaikutusten aikaanaaamieekai. Mekaaninen vaikutus voidaan saada aikaan ilkuiaa, sirpalailla ja paineaalloilla maassa, ilmassa, vedessl sekll muissa aineissl, aamoin lllmp6sltegyllll, tulipaloilla, radioaktiivisellaalteilylll je kemiallisilla aineilla. Elävlt organismit ovat lisäkai alttiita sairauksia aiheuttaville biologisille tai myrkytyksiä aitniuttaviile kemiallisiile taisteiuaineil.. Todallisuudessa esiintyy tavallisesti useita vaikutusmuotoja - esimerkiksi sirpale-, paine ja peittovaikutusta - yhtaikaa. Tämä paheotsa vaurioita, monimutkistaa vauriokuvaa aakl vaikeuttaa suojautumista ja pelastamista. Vaikutu ja suojakäsitteiden merkitys ja laajuus voi vaihdella sen mukaan, missä yhteydessäniitä käytetlln. Asavaikutuksella voidaan tarkoittaa niitä mekaanisia vaikutuksia, jotka syntyvät maalissa taistelulatauksen osuessa. Mutta asevaikutuksella voidaan myös kuvata niitä muutoksia, joita hyökkäyksen kohteeksi joutuneessa sotuasyksikössä tai siviiliyhteiskunnassa tapahtuu. Samalla tavalla suoja-klsitteelll on oma ulottuvuutensa. Se voi tarkoittaa yksinkertaisia mekaanisie suojavllineitä tiettyjilvaikutuksia vastaan, mutta myös yhdistettyjl jlrjastelmii,joidentehtlviinii on sekii häiritäettä harhauttaa hyökklllviii asejlrjestelmill ja lisäksi eri keinoin pyrkii torjumaan niitä. TIISI kirjassa vaikutusta ja suojaa klsitelllän niiden merkityksen suppeammassa muodossa: yksinkertaisin vaikutuksi na ja mahdollisina suojatoimina niitii vastaan. NYKYAJAN ASEET-kirjaa ei ole tar koitettu kl'fhtttävaksi käsikirjana asimer-

6 kiksi eri suojajlrjestelmien mitoinamises sa. Tlhlln tarkoitukseen sen tiedot ovat liian yleisil. Kirjan lopusaa on kuitenkin melko laaja llhdeluettelo, josta voi saada yksityiskohtaisampia tiatoja. UihdakirjaUi suutaan liittyy luettelo FOA-Iehdassä olleista kirjoituksista, jotka syvällisemmin mutta helppotajuisesti selvittävät erilaisia ilmiöitä eri vaikutusmuotojen yhteydessä. Kirja on tehty ryhmätyönä. Työhån on osallistunut monia tutkijoita ja tutkijaryhmiä FOA:n toimintakantin eri puoliha. Työtä on koordinoinut johtoryhmä. jossa myös viestönsuojeluhallitus on ollut eduatettuna. Kirjaa on myös muokatn useid., lausuntojen pohjalta. Perusajatuksana on omut antaa asiaan kuuluvaa tietoa helposti ymmllrrettlviul muodossa. Materiaalia on työstetty yhteiatyfiasä eri asiantuntijoiden kanssa, jotta se oliai eri tieto- ja kokemustauatan omaavian lukijoiden tniiposti omaksunavissa. Tllsti svvst1 kirjasaa on runsaasti kuvituata: valokuvia, piirrokaia, periaateja toimintaluonnoksia, kasviaita ja taulukoita. Joskus on käytetty tietoruutuja kokonaisuuksien hahmonamiseksi tai tarvinavien tauatatietojen antamiseksi.

7 Esipuhe suomenkieliseen laitokseen Sisäaiainministeriön pelastusosasto on saanut Ruotsin puolustusvoimien tutki muslaitokselta FOA:Italf6rsvaretsforskningsanstaltlluvan julkaista suomenkielisen laitoksen VAPENVERKAN-kirjasta. NYKYAJAN ASEET antaa selkeän kuvan erilaisten nykyaikaisten aseiden ja asejärjestelmien käyttötavoista ja niiden tuho vaikutuksista. Kirjassa käsitalliin mm. tavanomaisia aseita, ydinaseita ja kemiallisia aseita. Aseiden tuhovaikutuksia tarkastellaan erityisesti siviilien ja siviiliyhteiskunnan kannalta. Teoksen suomankielisen laitoksen tarkoituksena on korvata sisäasiainministericin ohje vuodelta 1970 "Ohje tavanomaisin asein suoritet tavien ilmahyökkaysten vaikutuksista ja suojautumisesta niitä vastaan". NYKYAJAN ASEET on tarkoitettu hinnll vllestansuojeluviranomaisille ja muille väestönsuojelun tehtävissä toimi ville. Kirja soveltuu alen koulutuskävt töön ja tarjoaa samalla runsaasti mielen kiintoisia ja hyödyllistä tietoa muillekin asiasta kiinnostuneille. Kirjaon kiännenysuoraan ruotsinkieli sesdalkup8fäistekstistä. Säteilyn yksiköt on kuitenkin muutellu Sl järjestelmän mukaisiksi ja suojauskenoimet esitetään suomalaisen määritelmän mukaisina. Sisäasiainministeriö kiinää lämpimästi FOAa yhteisryösli. joka on mahdollista nut NYKYAJAN ASEET - k ynö, vai kuruk!sr ja suoiautuminen kirjan julkaise misen. Sisäasiainministeriö Pelastusosasto

8 SISÄLLYS 1 Muutoksia, jotka wivat vaikuttllll sodankäyntiin 8 Anit k.tlit tön yhl nopnmmin 8 V IUOwrn liiton ja NA TOn s.voimat Nmanltah '-tuwn 8 Kelliimp;. uejlrjurelmil ja viih8mmjn 9 2 Tekniikan vaikutus BSfJjiirjestelmiin 10 T;.rot-'rnilkb 10 Asetttknilkks 12 VDimalll/tfflfJI 13 UuthJt matsriaalir 14 Ydinlatau reltnillclta 14 AwrruusrelcnJ/klca /4 Biologill. 8-UI/sreluin.rMniildl.a 14 Kemia. C-talsteluslnsrekniikka 14 3 Asejätjestelmiit 16 LentlNifiBjiirjBstslmiir 17 Ristsilt ohjullnt 21 Mnr isrelujlrjesffllmlt22 YdiflllfiBjiitjBstfllmiit 2S KamialllfiBIIIBfHIIIIIi C- saat26 rllt10ruuoui: Lsntohyöllkiivs rarapiiye vo.rnn 16 PlenfiiJipi hlljont vlhlmmmn UlilteluiiJIIto}a 19 bnfghl'61ddir-fl/oneuvorlvlsröi v sthn uruu. lueella 20 T lsrelu ululknkulcinn 23 Bitlllflriset C-tJJ/srflhMinHI 26 4 Sirpalevaikutus 27 S111MIHt8nHtit 27 SU,.IIIwrilcutul eri etllllwlt.ml 30 Sl,.,., lsmiutarau.ttlll teho 32 Motr/lttHUpOmmlr (rypjla- tai mulrjppellpommlr}li -Uit.r.lulliUIUitnrJ33 S/lptllf11dtm wrlkutus Ihmisiin 33 Slrp.teiden lfllilrutu flri 8in.Win Jf s rumm.n lliqmmir. wt tun 35 TIETOIIUUDUT: flm.nvurub., lllkutwllirptlleen nopeute., 31 6 Osuman ja tunkeutumisen vaikutukset 38 Lentopommit. slrp hlkrainibtit 38 Pensarinrorjunta-smpumetervlkkeet 38 Mlti tapahtuu kren etln OSUfiiiSB7 42 TIETOIIIJIJDIJT: Suunmuru riijihdys 11ikuttn ISRVJ 40 Ellimerkki 166 mm:n kr Ytin lllkutukll"te betoniin 42 6 PaiiiiiVBikutus 46 FAE- mmuknt {uto5oliammukntl 47 Veikutu urukuae 48 Veikutu8 ihm,.lln 50

9 7 PoJttotnJjkutus 54 Ydi,.,..,54 PolrtotalsreluainHf 54 Muut asht5s Ptl/on hwilminen rakennuksiub 55 Palon felllim/nen t mina 57 Ptl/on kulku 57 Tullp /Gn ymplrl$r6 58 Tul/piiiDn vaikutu ihmisiin 59 8 Ydi1711S6iden vaikutukset 61 Vai1cutulmuodot 61 PainMBho 61 LllmpiJsiitel/y64 Alkudtelly65 JIHk;,/JteUy 68 SllhkiJmqtrflfltrlnen pului flliemp71 Muut vai'llututmuodot Kemillllisten eli C-taislsluainsidsn 111Jjkutulcset82 Tapp vat ainht 82 Suoritusltykyl alfllltavat aitlflet 85 Knvismyrkyt 86 Teolllsuutllcamlkullt 87 K.,ialli ttm t i.relualnelden luiiyrrö 87 Kflmitlllitttm talstalualnflidflll levitys.. S iin vaikutus 88 Suo utumirjen 89 C-ttlilteluainnn rorumltrfln 92 Puhdistus B2 Liällintil Vaikutusten arviointi 93 netoruudut: lonl$olwl lrelly. yltllk6t /o/og/BtfJn eli 8-taisls/uainsidsn IIIJjkutulcset Tavanomaisen sodan smhmisstölle aiheuttamat vahingot 95 B tbistflhnjithjiden omlmlhluudet 73 Levltl'l'tavat73 8-rm.relua/rre/den Wlikutuknt 76 Sutljllutumlstlll periutrht Bl LähdekiljallisuuttB 98

10 1 MUUTOKSIA, JOTKA VOIVAT VA IKUTTAA SODANKÄYNTIIN Toisen maailmansodan aikana sotatoimet koettelivat ankarasti siviiliv.!iestöä. Valtavat mlilirit pommeja pudotettiin siviilikohteisiin sotateollisuuden lamaannunamiseksi tai häiritsemiseksi ja vastarinnan munamiseksi. Tilli pyrittiin vaikuttamaan sodan kulkuun. Kaukana varsinaisista rintamalinjoista ollut siviiliväestö joutui siten sodan vaikutuspiiriin. Tämä suuntaus on jatkunut viime vuosikymmenten aikana käydyissä sodissa. Useimmissa maissa tapahtunut kaupungistuminen ja keskittyminen on lisännyt yhtaiskuntien haavoittuvuutta. Tuotteide valmistus ja varastointi on keskittynyt harvoihin erikoistuneisiin ja huipputehokkaisiin yksikköihin. Jopa yhden tällaisen yksikön tuhoutuminen voi aiheuttaa vakavia seurauksia yhlaiskunnan toi meentulolle. Jakeluhairiöt aiheuttavat samanlaisia seurauksia: öljyn ja bensiinin tuonnin keskeytyminen tai siltojen ja tai den tuhoutuminen voivat kokonaan Ia maannuttaa kuljetus ja jakelujärjestel """ Aseita kehiteliiän yhä nopeammin Toisen maailmansodan jälkesn mielen kiinto asealalla kohdistui ydinaseiden kehittämiseen. Suurvallat valmiativat uusia ydinaseita ja niiden kantolaitteita: pom mikoneita, tykistöä, sukellusveneitä, tak tisis ja strategisia ohjuksia jne. Timä kehityskulku on jatkunut toistaiseksi jllr kvttämättä valtaryhmittymien välistå voi matasapainoa. Jatkuvasti on kuitenkin olemassa vaara, etti tekniset muutokset voivat antaa yhdelle osapuolelle sellaisen ylivoiman, jonka perusteella tämll katsoo voivansa ydinasehyökkäyksellä tuhota vastustajansa. Tavanomaisten asejärjestelmien kehit tämistll kohtaan tunnettu mielenkiinto oli uvulla piantä, mutta kasvoi 1960 luvulla mm. oppijärjeatelmissä tapahtu neiden muutosten seurauksena ja myös tuolloin k!iynnissl olleen Vietnamin SO clan vaikutelmien ja kokemusten woksi. VaiSOvan liiton ja NA TOn asevoimat samanlcaltaistuvat Varsovan liiton IVLI ja NATOn asevoi mien kehitys on poikennut toisistaan so tian j!ilkeen. Varsovan liitolla on ollut voimakkaimmat maavoimat, kun NATO taas on ollut ylivoimainen merellli ja il massa. Viime vuosina ryhmittymien sota voimien rakenne on kuitenkin yhclenmu kaistunut. Vl on lisännyt raskaiden pima-alusten rakennusvauhtia, samalla kun siviilimerenkulkua on laajennettu. Vl:n ilmavoimilla on ollut pilliasiassa rin lamalinjaan liittyviä puoluatustehtäviä. Nyt kehitetään lentokoneita, jotka toi mintasäteensä, kuormauskykynsä ja ke hittyneiden asejärjestelmiensä puolesta soveltuvat hyökkäyksiin yhll kauempana sijaitsellia kohteita vastaan. Maataistelupuolella NATO yrittää ta soittaa VL:n suurta panssarivaunuyksi köiden ylivoimaa lisäämällä panssarintor junta eseita, mm. lentokoneisiin sijoitet tuja, tykistöllä ammuttavia ja ohjusaseita. VL puolestaan vastaa NATOn panssari

11 torjunta)iirjestelmiin suoja oimenpi!lin ja asein. Koko ajan on käyoniisä kaksin1<1is talo: väline tuottaa vastavälineen. Taistelujen jälkeisill tuhoja Saidan kaupungis.u Libanonissa kesif/lä Kalliimpia asejärjestelmiä ja vähemmän Awjärjestelmlt tulevat yhl monimutkaisemmiltsi ja kalliimmiksi, ja siksi oiiden lukumäärl pien M. Kehitys näkyy ehkä selvimmin Lentoaseesta. Lentokoneiden nopeus. kuormauskyky ja toimintaside kasvavat, samalla kun niiden aseiden osumatarkkuus paranee. Koneiden määrä kuitenkin supistuu. mikä johtaa siihen. että yksinäisen lentokoneen menetys tuntuu yhä raskaammin. Tietty perintö osuus vanhempia ja yksinkertaisempia asejärjestelmil on kuitenkin jäljellä. Timä koskee erityisesti maavoimien taisteluyk sikoitä, joiden varustukselta on suhteelli sen pitlll klytt aika.

12 2 TEKNIIKAN VA IKUTUS ASEJARJESTELMIIN Sotilastekniikan kehitys on ollut usean vuoden ajan kärjessä monilla tekniikan aloilla. Kaupatliset vaatimukset ovat kuitenkin viime aikoina astuneet yhllanemmän etualalle. Näin on esimerkiksi elak troniikassa ja kuljetuksissa. Sotilaalliset vaatimukset ovat kuitenkin edelleen usein niin eri[vislaatuisia, että niiden voi daan katsoa kiihdynävän tekniikan kehitystä. aaltoalueelle ja optisella alueella toimivat sensorit. Sivulla olevasta taulukosta näkyy tällaisten sensoraidan eräitä keskeisiä ominaisuuksia. Mikroaaltoalueella käytetään yhi lyhyempiä aallonpituuksia, kun taas optisella elueells kehitys kulkee vastakkaiseen suuntaan yhä pitempiä aaltoja kohti. Erityisesti optisella alueella otetaan käyttöön uusia puolijohdemateriaaleja. Sen- T atotekniiklca Tietotekniikka asejärjestelmien yhteydessä merkitsee sitä, enä ennen aseiden käyttöä kootaan, muokataan ja hyödynnetään tietoja kohteesta tai kohdealueista. Tieto kootaan erilaisilla sensoreilla. Täta ryötä voidaan kuitenkin usein vaikeuttaa tai se voidaan kokonaan estää vastatoimenpitein. S&nsoritekniiklca Maassa sijaitsevia kohteita etsivät erityi sesti elektromagneettiset lähinnä mikro- Yhdysvalloissa kehitettiin 1970-/uvu/la integroitu taistelukantän vslvontejitjestelml, REMBASS. Se koostuu kolmesta alajärjestelmlsta: sensoraista sekä tiedomiirto-javalvontavälineist(lst:l. JJlrjB$te/mä on passiivinen ja pystyy työskantelemiuln kailcissa ajsteltavissa ojevissa olosuhteissa lcilyttifen hyvmksi mm. /R- finfrapuna-j, magneettisia js seismisi tai akustisia laitteistoja. Se pystyy havaitse mstln ja /uolcitte/emaan kaikkea hanki/(j ja ajoneuvolii/cennett:l divisioonan vastuualueen suuruisella valvonta-alueella ja valvomaan siitä. 10

13 - m.="=lq -- + == - ='-= = N "' ; sesro sensori- Mlkroaaho: Tutki 0,3-tOcm Kei lkoinen heijanstunut relcniilrur rne.usa sijsir..., &evia kohteita RadiomalriB 0,1 1110,3-1 cm Luonnol nan kohclnllleily' Elektroninen tledua!elu 0,3-30cm Vihollisen tutka- ym. slteily Optiikka: SHmlt/TV Lyhyt-IR 0,3-1.Ii 2,.. Luonnollinen heijastunut SlltailyiKelnoteltolnen heijiisiunut...,, 2-1"" luonnolinan kohdaslteily... 0,3-14,.: Kainoteltoinen heijastunut säteily sorielementtien. erityisesti optisten sensoreiden, koko pienee ja monimutkaistuu. Tämä johtaa parempaan erottelukykyyn, ja mahdollisuudet havaita ja tunnistaa kohteita sekä vaikuttaa niihin tarkasti erilaisissamaastotyypeissl ja vaihtetevissa säissl je valoiauusolosuhteissa paranevat. Suunniatamisessa käytetään hyviksi tietoja muista lähteistä. Siten voidaan esimerkiksi korlteusmittarista saatuja lukuja verrata meeatotietoihin, jotka on syöteny suunnistusjllrjestelmllln etukäteen. Täten ohjus voi suunnistaa pitkiä matkoja "itsenäisesti".!katso myös lukua riste yohjuksista.l Yhdysvalloissa kehitetäln pienoisohjusra, WASPia, joka painu vain 45/cg ja jossa on millimetrisslloi/ls toimiva tutka maalinetsintää ja -seurantaa varten. WASPisra tullee Bnflimmlinen irseohjauwva ohjus, joka ilsfj l!avairsee ajoneuvot mussa. WASP laukaistsan lenlokofleflsta, jolca voi kuljefuhi ohjusta. Vestetoimenpidetelcnllklce Havaitsemisen tai tunnistamisen estäminen tai vaikeuttaminen voi ratkaista taistelun. Siksi kohde koetetaan kätkeä tai harl\autcaa hyökkääjä naamioinnilla, hiliritsemälli eri sensoreihin menevää tietoa tai vaikuttamalla muilla keinoin. PanSSilrivaunun peittlmiseen voidaan käyttää esimerkiksi savua. Lämpöherkkien sensoreiden harhauttamiseksi voidaan asettaa lampölihteitä, jotka antavat väåriii maaleja, harhamaaleja. Maalin sijainnin mittaamista voidaan hiiiriti myös naamioivilla tsi harhauttavilla signaaleilla. Lisäksi kåytatiiän hyväksi maastoa - ja ympäristöä yleensä- sensoreiden maalinhavsitsamis- ja -minaamismahdollisuuksien pienentämiseksi. Tl.ro}en muoldcaaminen Elektroniikka-ale kehittyy lähes räjilhdysmlisen nopeasti. Ensi sijassa digitaalitekniikka ja elektronisten komponenttien 11

14 koon pi..neminen ovat mulbtaneet tieta;enklsittelyn. Signaal dan ja muiden tietojen klsittelyrnahdollisuudllt ovat parantuneet huimasti. Tlten erilaiseen tiedustelu-, johtamis- ja ohjaustoiminto;an kapasit lltit ovet moninkenaiscunaat. Mikrotiatokonetekniikkae ei ole kuitenkaan vielä ehditty tiysin hy6dyntil nykyisten asejärjestelmien suorituskyvyn parantamisessa. Uihitulavaisuudassa tulee olemaan mahdollista huomattavasti lislti sensorijlrjastalmien kykyi erotalla maaleja ja parantall maalisignaelien analysointia vaikeissa ja hlirityissl ymplristöissä. Geometrisia, spaktraalianalvvttisil ja ajallisesti eronalavie maadn tai mulialuaen ominaisuuksia hyvlksaen klytt.l viä signaeliklsittalymanatelmil tullaan laajanevasaa mllrin kiyttimiln 1980 ja 1990-luvulla. Tiedustelu- ja suunnistuajlrjestelmlt, maalinatsimet. herltesytyttimat ja taistalulatauksat tulevat mikrotiatokoneidan avulla yhl erikoistuneimrniksi tai eri tahtäviin ja t antaisiin sopeutetlavammiksi. Digilaalipiirien koon pienentyminan ja massatuotanto johtavat siihen, että teknilnen mandollisuuksian hyödynt.llmiskustannukset voidaan pit.ll kohtuullisina. Digitaaliteltniikan kehitys rnahdollistann yhll laajemman standardisoinnin ja monimutkaisempien sansorijirjastelmian muodostamisen. Usaidan sensoreiden lähettämien tietojen samanaikainen klynö ja muokkaus tulee olemaan mahdomista. Tlml on erityisen merkitt.llvil hlirityissä ymplristöissä tai oloissa, joissa vastustaja on tehnyt muita laajamittaisia vastatoirnenpiteiti. Tiedon lly6dyntlminen Kun koh1118sta on saatu parhaat mandolliset tiedot - esimelkiksi yhclist.llmllll eri sensoraista saadut tiedot - niitl klyte tilln sopivia strategisia tai taktisia piltoksil ja toimenpiteitä teht.llessi tieclonsiinoon eri taisteluyksiköiden vililli, hy6kklykseen tai aseiden ohjauks&en jne. Tlml - englanniksi "commancl control, corrmunication and intelliganca = C3 1" - on oleeyisen tlrkell taistelun johtamisessa. San merkitys mistalun lopputuloltsalle, erityisasti koaka tietojen miirl tiedustelusanaareiden kehitykeen my6tl on suuresti lllntynyt, on v ma aikoina saanut yhl suurempaa huomiota osakseen ja johtanut suuriin panostuksiin korkealuokkaisten teknisten ratkaisujen IOytimisekli. Digitallliteltnikan kehitys on tässäkin ratkaiseva. Tulevaisuudessa yhteyljlrjaatelmiä saatataan laajasti hliriti. Timl koakenanea erityisen raskaasti siviilijirjastelmiä, jotka eivlt yleansll ole yhtl hyvin hiirin- 111 vastaan suojattuja kuin aotilaalisat jllrjastelmlt. Asetekniikka 8ektroniikan kehittyminen vaikuttaa suuresti asekehitykseen. Esimerkiksi useidan asajlrjastelmian osumatarkkuus on huomattavasti parantunut. Lillii parannuksia on odotettavissa erityisesti ohjaus;lrjastalmissl, maalinat:sinnlssl ja haritasytyttimlssll. Ta,.reluiiJraulc.. t Myös taistalulatauscan vaikutus lisllinryy tekniaten eclistyaakalten my6tä. Sirpalevaikuttaiscen alueaseiclan, panssarill murtavien (auunnattu rljlhdysvaikutusl ja painavaikuttilistan aseiden IFAE = Fual Air Explosivasl kehittliminan jatkuu. Eri taistelulatausten vaikutuksia salvitetiiln yksityiskohtaisesti seuraavissa luvuissa. Suojautuminen ra,.ralu,.rauaran WJikutuka,. n.m.n Taistelulatausten kehittlmisen rinnalla jatkuu myös vastatoimenpiteiden kehitys. Uusia rnateriaale)a ja rakenteita tulee kllvttöön. Sirpalevaikutusta vaataan on suojakudoksia, esimerkiksi kevlaria. Uu sian panssarirakenteidan, jotka on koottu useista erilaisista aineista, tulee antaa suo;aa panssarin munavie ampumatarvikkeita vastaan. Ulkopuolinen panssarisuoja, jossa on rljlhdyseinakerros lns. aktiivipanssaril, rljlht.ll osuman saades saan ja hliritsee taiatelulateukaen toimin- 12

15 111. Muita toimenpitaitj miehistön ja tärkeiden osien suojnmis.ksi ovat esimer kiksi lmpumatarvikkeiden ja polnoaineen sijoittaminen ulko-osiin, jona vlhenjisiin miehiston loukkaantuminen v""'nun s.aadessa osuman. Voimalaitteet Alt:tiivipansstJrin toimintaperiute. Ontelopanolt:un suihlcua hlifirlln, jolloin,.,,-. sylcylcy pienenthj. Uodenryyppis.t ohjusmoonorit, rakenija SOFRAM-moonorit ISolid Fuel RAM jet), joissa kil'f'etilin hyväksi ilman happea ruudin palamiseeo, ovat ;ohtaneet ja johtavat huomattavasti pidentyneisiin oh justen kantamiin. Tykistöammusten jatkopanokset antavat niille pidernmin kantaman osumatodennilköisyy<jerl siilyes.sä ennallaan. Uusia, anemmlin energiaa stsitlivil ruut aatuja, joissij ruuti pohjautuu räjähdysaineeseen, otetaan käyttöön. Suurempi lähtönopeus lislli mahdollisuksia osua liikkuviin maaleihin. Myås moonorit voi daan rijiyttäi, miki saattaa lislltä vaikutusta maali5sa, muna lisäi myös aseen käsinetyriskajä. Uusia, arittjin vähän polttoainetta käyttäviä turbojet-moottoreita kahitatään ennen muuta pitkin kantaman ohjusjirjestelmii, esimerkiksi ristailyohjuksia lkatl50ristei Wicisit televli lukua), vartan. Slviili-;.sori,.ssatelliittiensuorirusarvoja, suuruusluolcar. Havaintolcylly ' Tunnistusltylly O.t Erottelukyllytmt 13

16 Uudet materiaalit Yl'll kevyempil ja vahvempia rakennusmatariaalaja kehitetlln. Yhdistelmlkui dul lentokoneiden ja ohjuksien materiaaleina vahantlvät merkinlvästi niiden pai noa. Uusia materiaaleja otetaan käyttöön my6s asevaikutuksia ja havainawuna &immklci rurbsateliittikuvatb tsead SATJ: N lll1 putoulcllflt. Erottelulcytcy n. 25m. Ydinlatsustekniikks Ydinasealalla jatkuu kehitys kohti latauksia, joissa anergian jakautumista eri vaikutukaikai voidaan vaihdella enemmtin kuin aikaisemmin. Tlmin seurauksia käsitelliin luvussa Ydinaseiden vaikutukset. Elektroniikka-alan kehittvmisellli on suuri vaikutus aseiden käyttöjirjestelmiin, erityisesti strategisten ydinaseiden tarltkuuden huomattavaan parantumi- Avaruustekniikka Avaruustekniikka tulee nllyttelemiän suurta osaa tulevaisuuden sodissa. Soti lassatelliilit varustetaan eri tyyppisin sensorein yleisluonteista tiedustelua, ajoneuvojen ja alusten suunnistamista ja suurten etäisyyksien viestiyhteyksiä varten. Niitä pidetllln strategisesti käyttökelpoisins käytännöllisesti katsoen kaikentyyppisissäsodissa. Avaruustekniikka tulee yhä laajemmin kä'(ltöön yksittiisissäasejlrjestelmissi ja saa siten myös taktista merkitystä tsvsnomaisessakin sodassa. Tämi koskee tiedustelua. maalinminausta, ohjusten ohjaamista suurella tarkkuudella aekä suunnistusta ja vieatiyhteysjirjestelmiä. Esimerkiksi yksittäiset ajoneuvot ja sotilaat voivat suunnistaa ja määrittää paikkansa tuntemanomassa maastossa niin tarkasti, että puolustajan maastontuntemusetu pienenee. Kolmiuloneinen peikanmiäritys, jonka tarkkuus on 20m, ja nopeuden mälritys, jonka tarkkuus on 0,1 m/s, riinlnavlttaktisten aseiden, kuten ohjusten ja liitopommien, tarkkuuspudotukseen ja -ohjaukseen. Satelliittien ansiosta voidaan yuiipltäll viestiyhteyksiä liikkuviin yksikkoihin ja niiden välillä horisontin yli. Biologia, 8-talste/uainetekniikka Biologiset tieteet kehittyvät hyvin nopeasti. Nykyaikainen molakytvylibiologia, ns. hybridi-dna, antaa 8-uhkalle uuden ulottuvuuden. Timän tekniikan awlla on mahdolliata kehinlä ominaisuuksiltaan kokonaan uusia bakteereita ja viruksia. Antibioonisia aineita kestävlt bakteerit voisivat olla erityisen sopivia klytetliviksi 8-taistelusineina. Useimmiasa maissa on siviilituotantoleitoksia, joita voidaan käyttää suurten B-taisteluainsmäärien valmistukseen. Tllmi lisää B-aseiden käyttöriskill. Kemia, C-taisteluainetekniikka Binssri-ssatekniikan awlla kemiallinan aine, C-taisteluaine, valmistetaan vasta juuri ennen lavityshetkaä aekoinamalla kaksi erillisinä suhteellisen vaaratonta sinana. Tällä tavalla vältetilln monia erittäin myrkyllisten aineiden käsinetyongelmia!katso sivu 261. Kemian kehitys mahdollistaa myös myrkyllisten aineiden valmistamisen siten, enä niiden varastointi, kisinely ja levitys helponuvat. 14

17 15

18 3 ASEJÄRJESTELMÄT AseJarJestelmaän e kuulu pell<i1sti:lan tolm va taostelulataus vaan myosse vähneis to. henkiiosto Ja org;mis<hiiio, JOka tarvitaan, Jotta taistelulatauksella olosi haluttu vaikutus. AseJarJestelmaan s1sa ltyy vähne stoä Jil henkilostöa. JOtta koqaus, huolto. kavno. kuljetus, maahnmaämys, suunmstus. maalinetsmta ja taistelula tauksen laukaosu maahss<ijne. sujuisivai Sodassa kaytetaan useita erilaisia ase JilrJestelm a entyyppis1a maaleja vastaan. Se mita asejärjestelmaä mit8kin maalia vastaan käytetaan, riippuu momsta teki IÖistä. e amoastaan asevaikutuksesta. Taustaksi jaljempiinä es tettilville melko yksnyiskohtaisille luvuille en vaikutusmuodoista on tassii muutama esimerkki en ilsejärjestelmien kaytostii. Tamil kirjil käsittelee pääasiassa ongel mia, jotka li ttyvilt vaestc\nsuojelun toimintaan. Stkslelkiisitellä esimerkiksi me risotaa tai ilmapuolustusta (ilmatorjuntaa Lentohyökkäys ratapihaa vastaan. Pommokonem korkealta (yli 10 km:sta) tapahtuva hyokkays rarapthaa vastaan 250 kg:n pommem. Pailmaaranii on tuhora ra dejarjestelmi8 Ja /ukkuvaa kalustoa seka lamaannuttaa ratapihan to/mmra. HyokkaaJii rodennåk6isesti pudottaa pomm maton raidea/ueelle. Jotta pommipudotuksi/la olisi varkutusta. on raidea/ueel/e saatava a1kaan /ukws a pomm1kuopp1a. Tailain /1ikennoiminen on mahdotonta ja tarwtaan laajoja kor jauksia, ennen kuin toiminta pääsee uu delleen kunnolla käyntiin. Jotta vaadirtava maara osum!a raidflilluee/le taattais1in, tarvitaan oikeaan pudotuspisteeseen kymmenkunta pommirta1aa, jotka voivat pudottaa esimerkiksi 10 x 40 pommia nom 1 km x 1 km kokoiwl/e maa/ia/ueel- 1 Kohteen sijainnin maärityksen tarkkuus - sijamti tiedetään rauhan ajoilta - seka suunnistus ja tahtilysjiirjestelmlen tarkkuudet ovat sella1ser, ewl pomm1t osuvat 16

19 rasti. Tlml on osaksi johtunut sotilealistan kohteiden ja tlrkeln sotateoiusuuclen sijainnista asutuskeskuksissa tai niiden llhistöllii. Pommitusten tarkkuus on myös oaut niin huono. ettllukuisat pommit ovat menneet maalin ohi. Usein silliyikohteita on myös pommi tenu yhteiskunnan vastustuskyvyn vi hentlmisekal. Taistelulentokoneiden tark kuus on viime aikoina huomattavasti pa rantunut, joten on todennäköistä, etti hyökkäykset tulevaisuudessa keskittyvät sotilaallisesti kiintoisarnpiin kohteisiin. Huomanava mäiri pommikoneita ai kaisemmilta vuosikymmeniki tulee olemaan käytössi ja 1990-luvuilla. Useimmat niistä voivat kuljenaa 1-10 tonnin pommikuormia, muna jotkin ras- ja hlvittl)llentokoneital, vaan ainoastaan ilmasta tai maasta tapahtuvia hyökklyksil maassa olevia maaleja vastaan. Tlssl luvussa selostetaan ensinsodanklyntii tavanomaisin asein, muna myös C-taisteluainaidan klyttöi kommentoidaan joidenkin esimerkkien yhteydesal. Erillisessl luvussa klsitelliln ydinesejär jestelmii ja niiden kl'f B taistaluai naidan käyttö otetaan esine ainoastaan vaikutusmuotoja klsinelevissli luvussa. Lentoasejijrjestelmät Sotakokemukset 1930-luvun lopulta alkaen osoittavat. att1 lentohyökklysten yhtaydasd sivimiväastöi koetaliaan ankapllesissu halululle aluhlle. Pommit pommit. suutatlt Korjsulltåiden vaikeuttllmiselcsi voidaan niiden pommien joukkoon, jotka räjiujrivlt runkeudurruaan mbbhan (tehf» selvihttliln luvussa Osuman ja tun keurumisen WJikutuksetJ, liittäb pommeja, ioisn on hidasteinen sytytin. Hy6kklylcsessä kly usein niin, ettii pommit eivlt heti tljlhdl iskiesslln tnhiiin. Tlhln voi ora kal<si syyti: jok.o pommi ei ole toiminut rsrkoitetulla lllvslhl jb on siksi jllnyr suurrisi, tai sitten tljihtlnmiltl jllminen on tsrlfoituksellis,.. en pommissb on hidbslflintm sytytin. TillsinBn pommi voi rljlhtll tietyn, fhinen pudotusta mnritetyn ej8n kuluttua. Se sasttbs mytls toimia miinan tapslln, jolloin rljlhdylcwn voi aiheuttaa esimerkiksi mun v,.,tely tsi pommin siirtmni syritykset. Sel<l suutarifls ettll hldbsrei sells syryrrimelli vsrustaruim pommills on räjiujtlesslln.samst vsilcutulcset kuin normaalisti hflti rljljhrjjvilll ammuksells: paine-,sirpb/e-,lcrabtari- taipolttoveilculus. Hy6klclyksen kohteeksi joutunniie rl joutuvat siksi harvoin kauemmslcsi kuin jihtlmitfömjr pommit ovst erirrlin suuri muur&man sadan metrin pllhjn pudott8jan suunnirtel&mssts pisteestl. Pti pommj on suutari ja siis VNtston, ainakin ongelma. On mahdotonta arvioida, mikii Bsis$u osumia rulee siis itse ratapiha-slu- niin kauan kun sirl fli siirreta, js mikä on hidasteinen pommi, jolca voi rijjlhtis mil foin tahsnss. Rsivujien rytl vaikeutuu, Hldahfl8flll Yf)'lthnalli vanmtarur raivaus my6hl.styy js ty6ssij on klytettii v.t suojsvsrusraita ssk/1 kslusros. PerisattfHJSSB tietysti myös rylcistötun voi aiheuttaa mustoon jljvii kranaattaja, sekl suutsraila ami hidbsteise/ls sytyrtime/livllfustettujs. NMml ovat tavslli sesti kuitank.in pienempi ongelma, koska lcranaatit pommajs pienernpinl aiheuttavat rjjjhrijessfitl vlhemm.!ln vaurioita. Toiminnan vailceurtsmisek.si ja pommikuoppien aiheuttamien vaurioiden kor jautltöiden viivyttlmissksivoidaan tavanomaisiin pommeihin yhdistlll c-aseiden... Toinen tapa vsilceuttba ratapihan kor jaustijirli on /evirrliii alueella ihmisiii ja ajoneuvoja valitaan tarlcoitettujs miinoja. Ede/UI kuvattub hyökklystapsa voi dun myös ajatella klytettijviln esimerkiksi lentotukikohtas vasrasn. PIIJmJjjrli n1 on tuhota kenuml olevaa kalusroa ja lllillflistojaselcl vailceuttutoimintu. Ratepiha valitriinesimerkkitspsukseksi siksi, ettli ratapihst lentotukikohtia useammin rajoittuvarsiviilialueisii. 17

20 kilat pommikoneet voivat ottaa 15 - JO tonnin lastin. Muutamat raskaat pommikoneet voidaan modifioida rynnäkkö-. ohjus- ja risteilyaseistusta varten!katso näitä koskevaa lukua), ennen muuta ydinlatauksia sisähäviksi. Pommikoneitakin kehitetään, muna ne tultaneen aseistamaan ensi sijassa ydinlatausohjulusilla. Pommikoneita voidaan käyttää valoisuus- ja sääolosuhteista riippumatta. Vaikuttaa todennäköiseltä, ett8 pimeytlli ja huonoja sääoloja käytetäan hyväksi, koska ilmapuolustuksen suorituskyky on täl löin heikompi. Koska hyökkäykseen on kllytettävänä vähemmän lentokoneita, korvataan pommien pienempi määrä pudotusten suur a tarkkuudella. Pommien pienemmän hajonnan ansiosta, kun tähtäyspiste yhtyy maaliin, kärsivät to- denniiköisesti vain ne alueet, jotka ovat lähellä varsinaista kohdetta. Molemmilla supervalloilla on huomattava määra rynnäkkökoneita, joilla on suhteellisen suuri kuormauskyky laina noin viiteen tonniin saakkal, ja niitä hankitaan lisää. Myös näitä koneita voidaan käyttää pommien pudottamiseen erilaisiin kohteisiin. Koneettullaan todennäköisesti yhä suuremmassa määrin varustamaan ohjeutuvilla pommeilla paremman tarkkuuden saavuttamiseksi. Rynnäkkökoneet lentävät tavallisesti matalammalla kuin pommikoneet. Usein ne lentävät hyvin matalalla välttllikseen mahdollisimman hyvin tutkasse havaituksi tulemisen ja ilmatorjunnan tulen. Aärimmäisen matalalla tapahtuvan lentämisen on mahdollistanut lentokoneissa käyttöön tullut uusi suunnistus- ja maastonseuraamisvälineistö. Ohjautuvat aseet. rynnäkköohjukset ja ohjautuvat pommit lisäivät tarkkuutta oleellisesti. Pudotusetäisyydet voivat vaihdella kohteen ja aseen laadun mukaan muutamasta kilometristä yli kilometriin. Lisääntyneet pudotusetäisyydet vaikuttavat suuresti ennakkovaroituksen seamismahdollisuksiin. koska tutkalla on huomattavasti vaikeampaa havaita ohjuksia kuin suuria lentokoneita. Amsrikka/ainan rynnilkkö/entokone F 15 pudottaa pommilcuormansa. Mllhdollauudet tuhota pistemaalllja, eslmerkiksi sltoja, tutka-asemia tai yksittlisili panssarivaunuja, ovat viime aikoina huomattavasti parantuneet. Tllhän on monta syytä. Tähtäysjärjestelmien ja aseiden tarkkuus on parantunut ja mahdollisuudet maalien havaitse-

21 cm Lentohyökhiir- vl t,.hm- v n. Hyöklliiyhilfe &Ji$1ttm8.t/eja VBSII.tn joira ovat mm. viesriasems, rurks-ssems, tårk&b silfs,!ioirns IWHfl8 - on ominais II, enl yksi tai muutama hyvin sijoirenu osuma voi t.mnnnun.t.t kohrhn ja SU Pi.n mpl M}ont - vimmmlln ral tttlufento Pienemmin M;onn.tn ansiosrs tsistelv lentoimi mllrl viih6nee. Tilasto, jok.t {JMusrw moniin /entohy61cklyksiin kent tiolosuhtsiu8 OSOinsa, enl hajonta on jyrlllsli pienantynyr 15 lliime vuoden ai kan.t. Pommien DBrantunHI Nllisriser "sotm) Sotaolowh!eis aa eriesle;wn INI!oriuni\6A...aikuluspiiriss.lli miseet'l selti hyökkivksiil'l erilaisissa va IWf toiminf.tkyvyttomåksi &Jitklltsi Bi... Hy61cklys kohdstfs vasrssn tehdään yhdeni Ui ka ryntllkk61entokotjhi 18, joissa kumms$$bicin on keksi rynnlk k6ohjusra. Ohjukwr l.tuksistaan 5-10 km:n stlisyydehl, ja ne ohjautuvat rnas liinesimerkillsi rmvisio tai infredvn.tha kuf)lln avull.t. Hskuf)lä voidijan fukit.t ma.tliinjolco ennen ohjuk WJI.tukais:ernis ra tai un jlllchn. Ohjukset osuvsr ja rljlhtlivlr rnbbiissij rsi un/lhe/11, jos hsku&jijltl si ole tukit tu vairlån m.aliin. Ohjusten roimints liflrenkun ole tlydenisrl. Tlrnln vuoksi on mahdolfistll, srtl jokin niisrl menee maslin ohi, jolloin se voi osua mihin tshanss suurehkon afumrl sisllli. Ryn nlkk6ohiukun raistelulsraus voi olla mii n.tpommityyppil tsi rakennerru llf)liss mlin paksuja nil. ominsisuudtlr, murts enfl6f'l kaikkea uu c18mmat ja (J8fetl'I/Tial tlhtlysjlrjestslmiit, ovat mshdollisraneer tlmln. rrerokonei den klyrtöönorto lentokoneissa on /isin nyr tlhtlysjlrjasrelmissl k.fyrsn.t n tie tojen mllrfi. Tistoja on esimerkiksi etiii syyllsistl, kulmista, nopeuksista ja kiihtv vyyksisrl, niin etrl pommit void.tsn irroir ru oikuna hetkellå. Ksaviosta ilmenee, miten R50-slde, jonk.t sisjjpuol#lle 50 ptosennia pommeisrs purou, on ajan my6tl Dieoentynyr. Pistemaaleihin suun n.trtujan taistelulentojen mllrii - siis aul(uormian mllrl, joka on f)udotetfa va, jona kohde tiary/11 todennjilcöisyyd61 Ui famauretssn - pienenh neljlnnek SHn. jos R50 vlhsnee t uolelhl. KehityS on johtanut taivirtavien taistslulenrojan huorrnmavaan vlhenemiseen. EchJI/1 msinirtujan telc/i6idfm lislksi rynniikkö hy<lkklysren hsjonraa &Jiflnentåvlr ohjau tuvat pommit ja ohjukset. kohteita vastaan on kehittvflvt. Dieglam loisuus ja silolosuhteisaa ova! li51iänty mi pen sluu amerikkalaisten kokemuksiin nee1. Kaaviosta lpiihos 7) ilman", miten Viet1'11mis11. ohjaamanomilla tapehtunei RvnnlikkölenluHt ja helillopterit voivat den l'foi'iiköiden tarkkuus maassa oj1111il pommeilla osallis!ua suoraa" ITIBII8isleluihin ope 19

22 raatioiden tukemiseksi. Rynnikkölentokoneet voivat kuljettaa pommeja ja ohjuksia pistemaaleja, kuten linnoituslaitteita. vastaan tai ohjuksia ja monikertataistelulatauksia panssarivaunu- ja tykistöyksiköitä vastaan jne. Tillilisia yksikköji pidetllin ohjushyökkäyksessä tiettynä mliäränl pistemaaleja, joihin ohjukset ohjataan. Monikartapommein tapahtuvassa hyokklyksessl yksikköjä käsitelliiin aluemaaleina, joissa on tietty mliilrll haavoittuvia osamaaleja. Lentojlrjestelmiin voidaan lukea myös maasta laukaistavat risteilyohjukset, joiden vaikutuksia voidaan verrata pitkiin kantaman rynnäkköohjusten vaikutuksiin.!katso erillista lukua). YlltHnveto Koko hyökkäysketju - kohdealueen tiedustelu, msalianal'fysi, taistelun$llunnittelu, suunnistus- ja pudotustar11.kuus sekil taistelulatauksen valinta- on tarkoitettu vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti maalissa tai maalialuealla mahdollisimman pienin kustannuksin tai uhrauksin. Ohsisvaikutukset kohteen lähialueeus voivat siten muodostua suhteellisen pieniksi. Tilmän luvun esimerkit - ratapiha, viestiasema ja ajonsuvorivistö-on valittu siten, ettii ne esittelevät myös viestiinsuojeluun vaikunavia seikkoja. Kaikissa hyökklystapauksissa tlllaisla vaikutuklia ei synny. Lentohy6kklys ajonauvorlv#möä vutun asuru/18 a/uee/llj. Marssil/8 olevan ajoneuvorivist6n voidaan ajatella ersiviin suoja asutulta aluhita. Jos rivist6 havaitaan, on todennllcöistl, että sirii vastun tehdimn lflntohy6klclys monik ja klyttllen. Jos hy6kk iivitmrynnilkkihcoi!flidenohjaajat nlkevlt ajoneuvolceslcittymijn, voidun monikenapommit pudorrea maralalra erin.llin tartasti. Pommien peittoalue (joka voi olla m pitkll ja m 1eve1 pudotenavien pommien mlih'in mukaani rulfle maalin y/ib, muna H voi mycls joutua satalcuntaltin merrii sivuun. Kahden tynnlkkölentolcorlflefl pudotrama pommimeno - kahden ronnin aselcuorma konerra kohti - voi sisij/tl.ll joko noin sata suuren ilcuruksen antavh sifj»/apommia, tai vajsar kaksituhana pientl panssarikranaattia. OsuessaannMml ruhoavsr M'ilaisia ajoneuvoja, jopa panssarivaunuja, ja ruonotvar lisllcsi sirpa/flvailcuruksen. 2lJ

23 Risteilyohjukset Jo toisen maailmansodan aikana oteniin käyttöön aerodynaamisia ohjuksia. Tunnetuin on saksalainen V1-ohjus, jolla sodan loppuvaiheessa hyökättiin Lentoota ja muita Englannin kaupunkeja vastaan. Sodan jälknn vastaavien asejllrjestel mien kehittäminen jatkui niin Neuvostoliitossa kuin llnsivalloissakin. Seurauksena oli lukuisia ohjusjlirjestelmiä, jotka varustettiin sekä ydinlatauksilla että tavanomaisilla taistelukärjillä luvun loppupuolella kehitys johti erikoistyyppisiin aerodynaamisiin ohjuksiin, joita kutsutaan risteilyohjuksiksi lcruise misailesl ja joille on tunnusomaisui pitkll kantama, matala lentorata, pieni tutkapinta-ala ja suuri tarkkuus. Risteilyohjuksen on tehnyt mahdolliseksi ennen muuta voimalaitteiden ja suunnistusjärjestelmien takninen kehitys. Turbojet-voimalaite on pieni ja viiniin polttoainetta käyttävä. Timi mahdollis taa pienet ulkomitat ohjukselle, jolla on jopa 1000 km:n kantama. Suunnistusjärjestelmä perustuu inertiajll korrelaatiosuunnistusjärjestelmien yhdistelmään. Viimeksi mainittu tarkoittaa siti, ettå ohjus automaattiohjauksen avulla kulkee "kiintopisteiden" muodos t!lman jonon yli. Niiden kohdalla se tarkistaa ja korjaa Ientoreittiiin tietokone muistisiiliin olevien maastotietojen avulla. Tarvittavat tiedot vastustajan alueesta Nmkitaan esimerkiksi satelliinikuvauksin. Risteilyohjus voi kuljettaa erilaisia taistelulatauksie. Ajankohtaisin niyttiä ole van ammanikirjallisuudessa usein mainittu 250 kt:n ydinlataus. Titll latausvoi makkuuna pidetäin riinäväni aiilobsa olevan maaohjuksen tuhoamiseksi. Se voi my6s vaurioinaa tai tuhota noin sata neliökilometrill kaupunkiasutusta. Ristei tyohjuksen tavanomaisessa taistelukärjessi on noin 500 kg:n räjihctysaineleteus. Ohjus voidaan varustaa myös C-taisteluainekärjelii. Risteilyohjusten ominaisuuksia voidaan vaihdella. Niiti voidaan kuljenaa ja laukaista maa-ajoneuvoilla, pinta-aluksista, Suunnistusjirjssre/mä Msp Matching perustuu optiseen, optroftlakrronisflrai tut karadiometriseen kuvs8n. Tämä merkit He sitl, enl aluf!lvertailu tehdään käyrrämälli hyvliksi maaaton heijastus- tai imeyfytnisominaisuuksia. Vensilukuvan js todellisen kuvan muodostamiseen voi dun klyrtlä monia sensoreira. Suunnistusl'attkuus js vaatimus roimintakyvysrä kaikissa slloloissa ovat ratkaisevia sen soreita valitteessa. sukf!lllusveneistii ja lentokoneista. Asekuorma on muutenavissa ampumaetäi syyden mukaan siten, etti pienitili etäisyyksillä klytetälln painavaa taisteluaine laulusta ja vähin polnoainetta ja piinvastoin. Kävrenllvissll on erilaisia suunnistus- ja ohjausjärjestelmii, joissa lentoreitti ja -profiili voidaan sopeunaa mahdolli simman tehokkaasti ominaisuuksien mukaan.

24 Maataistelujärjestelmät Maalla tapahtuvissa taisteluissa esiintyy useita erilaisia asejärjestelmiä. mm. pans sari\laum.j. panssarintorjunta. tyl<;istö, maataisteluohjus ja miinajärjestelmiä. Tylciui:l js mssrsisteluohjukset Kenttäyksiköllä ja k<anaatinheittimillä tuli tetaal'l epäsuolllsti ennen muuta panssa risuojattomia yksiköitä ja materiaalia. Ty kistö on yhä useammin teloilia liikkuvaa ja panssarilla suojattua sekä suurikaliipe ris111 (noin 200 mm:iil'l saakka). Lentoradan loppu'< aiheessa ohjautuvil Ia ammuksilla voidaan oleellisesti lisätä epäsuoran tulen osumatodennäkcsisyynä. Näin mahdollistetaan esimerkiksi aistelu ajoneuvojen tehokas hllittaminen. Edelly ryksenä on kuitenkin, että tulenjohtoa ja ohfautumista ei eri keinoil'l häirihi. Monissa maissa asevoimilla on maa taisteluohjuksia, joilla on pitkä kantama - katso taulukkoa sivulla 22 - ja jotka Ol'l useil'l varustettu ydil'llllauksella!tai c taisteluainelatauksellal. Maataisteluoh justen tarl(kuus ei ole niin suuri, että ne SO\Ieltuisi'< at pistemaalin tulittamiseen ta vanomaisilla taistelukärjillä. Ne voidaan varustaa monikenll!aistelulll!auksilla toi minaessa panssarivaunuyksiköitä vas taan. 22

25 Jos maahanlaskel/u vihollinen on /int>0/1 raurunur asuruskeskukseen tili omia joukkoja on rvhmirerty,llueelle, niiw viis taan rehtiiv.'iss i hyökkäyksess; rodenn,l köi sri 1<11/aan kayrramaim ryk sron ja kranaatinheitinten epäsuor,m rul/.1 S ij panssarinrorjtmla. /lilllss.lliv;wnu- ja len Cokonease dctt suora-<jrrurltjil/iltulr,l Suuri miiiirii sirpalekr,ma.ll/ej,l. pommej,l ja p;rnssariammuksi,l voi silloin osu,, v;u sin suppeille alueille. Miinoja käytctäiin maamrsrelwssa monin tavoin. Panssarivaunu- ja jalkav;ikimoinola voidaan asentaa k sin tai mi nonuskoneol Ia. Miinoja voidaan myös pudouaa t eh koptereista tai lentokoneista lesim,..rkikso monikerta-aseiden muodossal t<tt levirwa tykostöllä ampumalla Lenrokoneista put1oreruissa rai tykistoll,l ammuruissa miinoissa on rav;llhscsr I<Jo te. joka räjäyttää ne toetyn ;ll ln kulul!u<l ellei jokin ma<tli"" ole niiw sir<i ennen laukaiss\11. Tämä mm. siksi. el!eivar tark kaan paikanramanomm miinakenl<ll l<"s' pysyvästi maastoon

26 - '( ' ' mm:n sink.o. K tmama 4(}() m:iin suk ka. Ampurmuarvikkflftlla vs!o;uovs/18 VB rusrerru panssarikrsmiini. Onrelop8noksen paino kg. Llhtönopeus 300 mls. KerTasinlco m/68. Ka#iperi 74 mm. Kantama 200 m:iirl saakka. Ampumatlltvikkeens pan$$1rilt.rsnuni. Onte/opBnokMn p6ino 0,88 kg. LAhtÖIWpe(JS 156 m/s. Pef'ISNrivaunu-,_fl,..rlntor}unt.ttlt;.tslu Pansurivaunuylt5iköt ovat erinäin tärkeä maavoimien osa. Monet ase)irjestelmit on tarlt:oitettu ja ne sopivat panssarintor juntaan. Oheisissa kuvissa on muutamia panssarintorjunta-aseiden esimerl<keji tyypillisistä ominaisuuksista. Ohjusjärjestelmä TOW, kaliiperi 152 mm. onrelopanos. LBnrih;iin ohjuksm paino 18, 1 kg. Svurin Jentonopel,ls 310 m/s. 5-panssarivsunu, on 105 mm:n korichpainerylllci. Ksmams 2500 m:iin sukka. AmpumatsrvikkeiM alikaliiperi s.r panssari- rai nuoliammukset (painot 4,5js4,2kg! taisirpate-ja uvukranaatit.

27

28 Joidenkin C taiateluainaita sisiliavien asajlljestalmien kantamia ja latausvoi makkuukaia C-latauksia voidaan kl'(ttll samoissa asejllrjestelmisal kuin tavanomaisia tais talulataukaia. C-ampumatarvikkeita on pitkin kantaman tykist61 varten. Tykkian kaliiperi on yli 100 mm ja kantamat 5 ja 3D km:n vllilli. Rakettitykistalll voidaan levinll C tais1eluaine nopeasti ja suuria alueita peittivlati. Rakettitykiatöpatteris to voi vilhemmlsal kuin puolessa minuu tissa ampua 720 laukausta neikikilometrin alueewe. Tykiatörakatit ja maataistaluoh jukset voivat kuijettaa tytirammukaia, j01ka levilvll t maalialueelle. C-taistaluaineita voidaan levittlii hali koptareilla, lantokulj8118 isin pommein tai sumutinsiiliöati. Sumuttamalla aineet Ie viävlt oletettavasti tasaisimmin, mutta menetelmä on samalla hylikkiiijiille vaa rallista, koska levityksen on tapahdunava m:n korkeudesta. Binurfsar c-ra,.tal118lnaar BinHrisBicsi asetelcniilcaksi sanorun menaralmll, josn c-tais valmisretasn vasta lfwiryshfl tka/11. Kaksi c taisteltlllinf1811 perusainetta sijoitatalin tsisra/ulstaubeen, esimflrlcilcsi rylcisr61t1'811u t riin, erilleen. AmmuttaeNS kranastin eineer selcolttuvar jb muodostavat myrlcyllisen seoksen. Menetaimi on ensi sijs!l51j tarkoitettu hermolcsbsujb varmn. PH märbnl on yksinkarteistse UrimmiJissn myri(yllisten ainaiden varastointia ja kiisira/rijvyyrrl. Hermolcssaun pfhijsijinhi voivai nimirijin olla suhteellinn vuraro- mia.,. Kantema C-tliltelu ainllatlul ,_., Krenaetinhaitin Haupilli Raklmiaae" Tykist6raketti Mlltlillteluohjua LentOpOmmi Sumutinsll iö lantokon&ellll tei halikoplarissll 120- JOO '' putltaa 8Mitl kohti. C llilrlaluainula teus on Hmoitanu pulkee lrakettial kohdin. On myös C-taiataluaineaUa ladattuja miinoja ja klsikranaattaja. Viimeksi mai nitut sislltivit kuitenkin vain kyynelkaa ouo. BlnNritelcniikkllll voidaim lcehiruii sekl annoslcohtaisaetl enl jatkuvaan kijyrtmn. Annoskohtaisea& lclyr&sl Hlcoirataan molempien.m.kjen koko mllri yhtaikaa, minieli jiuicaan HlcoiluS rijjijytewn ilmaan serosolina. Menettslyrapa on sopiva klytattlessl rykisrijkranaatteja, ohjuksia ja pommeja. Aineita erorraa ohut seinl, joka hbjoas ttsessa.ja aelcoiauminen voi tspshtua. Jarlcu UU klyt(lssil levitys rapahruu lentokoneisiin sijoirerwsts sumutinsijiliöistb. PetlNtelcuva binan.ten C-r.l hllu lneltien lelllrybnri ryk,.r6krai1uhtiim.

29 4 SIRPALEVAIKUTUS Monet aseet vaikuttavat sirpalaidan kautta. Kun tykist6kranaatit, lantopommit, raketit, tietyt ohjukset, kisikranaatit ja jotltin maamiinat riljlhtlvlt, suuri rnlllri sirpaleita tinkoutuu ympiristmn. Nimi voivat tappaa tai haavoittaa ihmisil ja aiheuttaa tuhoja kohteiau, joissa ei ole riittävll suojaa. Sirpaleita syntyy my(is panssariammuksen ltplistessä panasaripellin ja seinlmlin. Vaurioiden laajuus on lähtonopeus on riippuvainen ensi sijassa rljltktysainetlytteen laadusta sekl riljlh dysaineen ja anvnuslcuoren painojen suh- '""" Kranaatin rljlhdyksessi syntyvian sirpaleid.-. koko on riippuvainen taistelula tauksen ko0818 ja muodosta seki teriksen ja rljlhdysaineen laadusta. Sivulla 29 olevasta kaaviosta ilmenee kahden sa maa kaliiperia muna eri terls- ja rijihdy- Sirpalekranaani koostuu tertksisestl ammuskuoresta ja rijlhdyuinatiyttaestl. Kun sytytysilrjestelrnl rljlyttil kranaatin, ammuskuori hajoaa lukuisiksi epilsllnn&!rsen rnuatoililwi sirpaleikai, jotlta sinkoutuvat ympilristöön. Sirpalaidan Z1

30 Sllminripiiyksfllllnen svtvtvseike suuri llerl<.kws " -, k T._ _: _.._,._.. _ w - Uudenaikais Ien hefillesy ty'ltimien avulll voidaan rajähdyshetkeä suuresti saannellä kohlelin laldun mukaan. kulen oheisista ku visll ilmenee. Sirpaleen lähtö TrolyVIi 0 0 Kuoripaksuus/ ulkohelkaisija Sirpalekranaallien räjiihdvksessa n sirpaleiden nopeude1 1a levillmissuunnlt. Nuolien piiuudet ovat suoraan verrannolliset sirpaleiden nopeuteen. Trotvvli ja heksotolitäyueisten kra naallien sirpaleiden sinkoutumi ;nopeudet kuoripaksuuden lai ulkohalkaisijan funktiona. 28

31 s.ainelaatua olevan kranaatin sirpaloitumi nen. Kun sirpalekranaatti räjähtää, ammuskuoresta inoavat sirpaleet lentävät eri suuntiin. Valtaosa sirpaleista leviää sivuille. pienempi osa eteen ja taakse. Ammuskuori on siv1.1ilta whteellisen ohutta, joten sirpalenopeus on siellä suurin (katso oheisia kuvial. Sirpalekranaattien lisäksi on useita muita sirpaletaistelulatauksia. Miina- ja sirpalepommien taistelulataukset ovat samankaltaisia seu ui komuodoltaan että toiminnaltaan kuin sirpalekranaatin. Sirpalemiinoilla, käsikranaateilla ja monilla monikenataistelula- Sirpaleiden koko voidaan mjijriitii esisirpaloinnil/4 (urat ammuskuoressaj. tauksilla!tästä enemmän myöhemmin) on vleens.i esisirpaloitu kuori, joka hajoaa tietyfl suuruisiksi sirpaleiksi. Tähän päästiiin esimerkiksi siten, että teräslluoreen tehonn syvät urat lruutukuviol tai ammuskuoren muodostavat muoviin valetut lerä$1uodit. Jokaisen sirpa/hn kohdell.t fjotka rj$$ii esitetään luonnollisessa koossaan/ esitetilan niiden kyky llpåistä rerijspeltiii sen kun sirpale on Jemanyt 10 m. Sirpalepsino grbmmoina, olereilu lähtönopeus on 1400 m!s. Sirpaleiden murll kpt

32 Sirpalevaikutus eri etäisyyksillä limanvastus vaikunaa voirrn kkaasti sirpa leeseen siten, enli sirpalaen nopeus vähenee etäisyyden kasvaessa. Hidastumi nen on suoraan verrannollinen sirpaiho poikkipinta alaan ja suurimmillaan sirpaloen nopoeuden olless.a lähellä älinen nopeuna. Eri kokoiset, muotoiset ja aineeltaan &Jilaiwt sirpaleet hidastuvat eri llvoir'l!katso tietoruutua sivulla 31). Siten ilman vaikutus on huomanavasti pienempi esimerkiksi raskasmetalliluothn kuin saman- 155 mm:n sirpalekrana;uin sirpale. t ryh miteltynä p.ainoluokinain () l fi.t : JO

33 kokoiseen krai'uiatin sirpaleeseen. Timl johtuu esineiden muodosta je raskasmetallin teräs.sirpalena suuremmasta tiheydestä. Jos krannni rijählää matalalla, monet sirpaleet pyyhkilosevät taistelukennää lä hellä maata. MaastoMa on suuri vaikutus sirpateiden lentomatkaan. Tasaisella rnaalla sirpaleet lentävilt pitltälle, kun taas epätasaisessa maas1ossa ne melko pian osuvat johonkin esteeseen. Samaua tavoin sirpaleiden lentomatkaan vaikunaa kasvillisuus. Järeirunkoisessa rne1sässä ja asutusltasltuksess.a useimmat sirpaleet pysihtyvlt nopeasli. Joitakin näistä olosuhteista voidaan limavastuksen vaikuws sirpaleen nopeu- Taulukosta ilmene9 vaadittava lerllomat a massa, sirpalaen lterb- ja raskasmetalliluodinl r>ape den väl>enemiseksi p!.loleha Terässirpaleet Paino, g Puoliutumismatka, m ,... "' "" Todermäk6isyys tpl. srtå sotijss tulee taistelukelvottomaksi sirpalelt.ranastin rljlhtless/1 käyrertlessl heråresyrytinri. Kranaatti rijlhtn nollapisteen yllpuolel- 18, sotilas on tieryssb ruudukon pistees sll. Etliswdet on ilmoitettu metreinb. 1 10,. 100 Aaske$metaMiluoti " " 29, ' 10 " <0 190 JOO 31

34 'll ista si\tul11 31 olellilla kaavioilla, ;otka osoinavlt, milli todennliköisyydelll sotilas t\llee taistelukinottomaksi!katso myös lukua Sirp.aleiden vaikutus ihmi siinl. Tvmmenetut alueet kaaviosaa kuvaavat kr&naatin vaikutuksia. Mitä tummempi alue l)ll, sitli suurempi vaikutus. Tietyn krana11in kohdalla voi alueiden koko vaihdella iskukulman, ri!ijähdyskorkeu den, maaston ja erityisesti sotilaan suojan mukaan. Viimeksi maininua voidf.an havainnollisw kaaviolla, jossa suojapoterosssa oleva sotilas on hvvin suojissii $irp.aleilta. Kllvrtlmllll erilaisia mmuskuorimateri aaleja ja rljilhdyuineita, esisirpalointia, monikertataistelulatausperiaatena!katso allkuvaal. valitsemalla ri}ähdyskorhus jm., voidaan llistelulalauksen vaikutus optimoicla tiettyä m alia tai maaliyhdistel mall vastaan. Tavallisesti kuitenkin vättetun liian pitkälle menevää erikoistumista. Taistelulatauksessa. joka on valmis teltu antamaan suurin mahdollinen vai kutus suojatonta ihmistä vastaan, on todennäköisesti paljon pieniä sirpaleita, muna vähän isoja. Jos maalilla tällöin on panssarisuo}a tai se sijaitsee seinän takana, vaikutus jili todennakoismti olemattomaksi. Sirpaletaiste/ulatausten teho Sirpaletaistelul taukim!t voidaan valmis mon-ella tavalla ja sopeuttaa eri mnli mukai!oiksi esimerkiksi eri tavoin suojautunutta ihmistä vastaan tavoin maasto, metsässä makaava sotilas tai suotapoterossa istuva sotilas). Sirpalevaikultaisia taistelulatauksia voidaan kivttiii myös kuorma-autoja, tutka-asemia, pans5ariajoneuvoja ym. kohteita vastaan. Yksirrliser taistefulatauksen rypii/t1 pommin vaikutustavan erot 32 Yktinlinen llislllu Monil'll<...,.itlliRtlu -