JULKISEN HALLINNON METATIETOPALVELUN ESISELVITYKSEN HANKESUUNNI- TELMA (PÄIVITETTY )

Transkriptio

1 HAREnro VALTIOVARAINMINISTERIÖ HANKEHALLINTA VM87:00/2011 Julkisen hallinnon ICT-toiminto Hankesuunnitelma JULKISEN HALLINNON METATIETOPALVELUN ESISELVITYKSEN HANKESUUNNI- TELMA (PÄIVITETTY ) Säädöshanke Kehittämishanke X Tutkimushanke Muu hanke Hankkeen asettaja: Valtiovarainministeriö Hankeassistentti (hankesihteeri): Aira Vilo Hankkeen aloitus: Joulukuu 2011 Hankkeen : Anne Kauhanen-Simanainen Hankkeen valmistuminen: Joulukuu Esiselvityksen tausta ja lähtökohdat Tämän esiselvityksen kohteena on julkisen hallinnon yhteisen metatietopalvelun toimintamalli, organisointi ja tarvittavat ratkaisut. Metatietopalvelun määrittely ja suunnittelu sisältyy julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tietoarkkitehtuuria koskeviin toimenpide-ehdotuksiin 1 sekä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolkuun 2. Julkishallinnon tietovarantojen hyödyntämiseen on vahva yhteiskunnallinen tahtotila sekä Euroopan unionissa että kansallisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY ns. PSI-direktiivi koskee julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä. Se velvoittaa saattamaan julkisin varoin tuotettuja, viranomaisorganisaatioiden hallussa olevia sähköisiä tietoaineistoja laajasti ja hallitusti kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen käytettäviksi koneluettavassa muodossa internetin kautta. Koneluettavaa tietoa voidaan käyttää toisissa tietojärjestelmissä tai sen varaan voidaan toteuttaa uusia palvelusovelluksia jossa tietoa muokataan tai yhdistetään muuhun tietoon. Euroopan unionin sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa mainitaan yhtenä toimenpiteenä julkisen tiedon uudelleenkäytön edistäminen. Euroopan komissio edistää omilla toimillaan ja linjauksillaan julkisen datan avaamista edellä. Jäsenmaiden avatuista datavarannoista suunnitellaan kokoavaa datakatalogipalvelua vuonna Euroopan komissio esitteli avoimen datan strategian Euroopalle. Avointa tietoa kenelle tahansa, mihin tahansa tarkoitukseen, kaupalliseen tai ei-kaupalliseen. Tavoitteena on tehdä yrityksille ja kansalaisille helpommaksi uudelleen käyttää viranomaisten tietovarantoja unionin alueella. 1 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolku 1.0. Valtiovarainministeriö VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO PUH. (09) 16001

2 2 (10) Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa todetaan (luku Viestintä): Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tavoitteena on julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäväksi. Edelleen hallitusohjelmassa (luku Hallinnon kehittäminen) todetaan: Lisätään julkishallinnon tietojen yhteiskäyttöä sekä Julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäviksi. Valtioneuvoston periaatepäätös julkisten tietovarantojen avaamisesta julkaistiin maaliskuussa Siinä esitettiin tietopolitiikkaa, tietoinfrastruktuuria ja palvelu- ja sovelluskehityksen edistämistä koskevat linjaukset ja tarvittavat toimenpiteet julkisten tietovarantojen saatavuuden ja uudelleenkäytön lisäämiseksi laajasti yhteiskunnassa. Laadukkaat metatiedot ovat edellytys julkisen hallinnon tietovarantojen tehokkaalle hyödyntämiselle ja avaamiselle jatkokäyttöön. Tietojärjestelmien tekninen yhteentoimivuus ei vielä takaa tietojen yhteentoimivuutta, löytyvyyttä ja yhdisteltävyyttä, sillä esteenä ovat tiedon erilaiset esitystavat, merkitykset, koodistot ja terminologiat. Jotta päästään julkisen hallinnon tietojen sujuvaan yhteiskäyttöön, on parannettava semanttista yhteentoimivuutta. Semanttinen yhteentoimivuus sisältyy myös eurooppalaiseen yhteentoimivuuden kehikkoon (European Interoperability Framework). Euroopan unionin sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa semanttinen yhteentoimivuus on mainittu välttämättömänä edellytyksenä julkishallinnon sähköisten palvelujen avoimelle ja joustavalle tarjonnalle 3. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ( /634) edellyttää julkisen hallinnon yhteisiä kuvauksia ja määrityksiä yhteentoimivuuden toteuttamiseksi. Nämä kuvaukset ja määritykset ovat mm. yhteisesti ja koordinoidusti sovittuja metatietomäärityksiä, sanastoja, ontologioita, luokituksia ja koodistoja. Lisäksi tarvitaan yhteiset ohjeet ja pelisäännöt näiden käytöstä ja noudattamisesta. Tässä esiselvityksessä tavoitteena oleva yhteinen metatietopalvelu edistää toteutuessaan mainittujen kuvausten ja määritysten yhtenäistämistä, harmonisointia ja käyttöä valtion ja kuntien tietojärjestelmissä. Metatietopalvelun perustaksi tarvitaan metatietojen tuotantoprosesseja, jakamista, ylläpitoa, kehittämistä ja jatkuvaa käyttöä edistävä toimintamalli sekä ratkaisut sisältöjen ja palvelujen toteuttamiseksi. 2 Tavoitteet Metatietopalvelua koskevan esiselvityksen tavoitteena on Suomen julkisen hallinnon tietojen kansallista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteentoimivuutta ja tietovarantojen hyödyntämistä edistävä metatietopalvelu. Tarkoituksena on, että metatietopalvelun kautta valtion ja kuntien tietojärjestelmien tuottajat, kehittäjät ja suunnittelijat sekä itse tietojärjestelmät saisivat mahdollisimman helposti käyttöön yhteiset sanastot, ontologiat, metatietomääritykset, koodistot, luokitukset ja tunnisteet. Näiden perustana tulee pääsääntöisesti olla kansainväliset ja yleiset standardit. 3 EU egovernment Action Plan

3 3 (10) 3 Tehtävät, työvaiheet ja lopputulokset Tehtävänä on tuottaa ja dokumentoida ehdotus ja mahdollisia vaihtoehtoja julkisen hallinnon yhteisestä, koordinoidusta metatietopalvelun konseptista, sen sisällöstä, siihen liittyvistä toimialariippumattomista palveluista ja toimintamallista sekä ehdotus näiden organisoinnista, vastuutahoista, tarvittavista teknisistä ratkaisuista ja näiden toteutuksesta ja ylläpidosta resurssi- ja kustannusarvioineen. Kehittämispolku ja kustannushyötyanalyysin laadinta sisältyy esiselvitykseen. Esiselvitystyön avulla haetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin: - Millaisella metatietopalvelun toiminta- ja organisointimallilla voidaan parhaiten edistää julkisen hallinnon tietojen yhteentoimivuutta ja uudelleenkäyttöä? Miten saadaan yhteiset ontologiat, metatietomääritykset, koodistot, luokitukset ja tunnisteet parhaiten tiedon ja tietojärjestelmien tuottajien tietoisuuteen ja käyttöön julkishallinnon palveluissa ja järjestelmissä. Mitä keskitetään? Miten koordinoidaan ja harmonisoidaan kokonaisuutta? - Mitä sisältöjä ja palveluja yhteisen metatietopalvelun tulee kattaa? Miten nämä saadaan osaksi metatietopalvelua? - Millaisia teknisiä ratkaisuja tarvitaan? Mitä näiltä teknisiltä ratkaisuilta vaaditaan (karkea vaatimusmäärittely jatkototeutusta ja sitä koskevaa päätöksentekoa varten)? - Mitä resursseja tämän toimintamallin toteutukseen tarvitaan? (Vastuutahot, henkilöresurssit, osaaminen, rahoitus). Mitä ylläpito ja jatkuva palvelu edellyttää? Mitkä ovat toimintamallin ja sen vaatimien ratkaisujen arvioidut kustannukset ja hyödyt? Esiselvityksen työvaiheet ovat: 1) Metatietopalvelun konseptin määrittely: rakenneosat, sisältö, palvelut ja toimintamalli 2) Tarvittavat tekniset ratkaisut ja niiden toteutusta koskeva suunnitelma 3) Ehdotus kokonaiskonseptin/mahdollisten vaihtoehtojen toteutuksesta ja organisoinnista, vastuut, tarvittavat resurssit ja kustannukset 4) Kustannus-hyöty-analyysi 5) Kehittämispolku vuosille Tehtävät - työsuunnitelman ja lopputulosten tarkentaminen - lähtöaineiston kartoitus ja keruu: metatietopalvelun rakenneosat ja niitä koskevat kuvaukset - lähtöaineiston kartoitus ja keruu: kansainvälisiä ja kotimaisia standardeja, esimerkkejä ja kokemuksia metatietopalvelun toteutuksesta - metatietopalvelun sisällön määrittely - metatietopalvelun kattamien toimialariippumattomien palvelujen määrittely - metatietopalvelun toimintamallin määrittely, osapuolet ja vastuut - metatietopalvelun organisointimalli, - metatietopalvelun teknisten ratkaisujen karkea mallinnus/määrittely - metatietopalvelun kokonaiskonseptin/mahdollisten vaihtoehtojen kuvaus ja sen toteutuskelpoisuuden arviointi - metatietopalvelun toteutuksen suunnittelu (toteutettavien kokonaisuuksien jäsentely, vaiheistus ja aikataulutus) - metatietopalvelun toteutuksen ja ylläpidon vaatimat resurssit ja kustannukset - kustannushyötyanalyysi Lopputulokset Lopputuloksena on esiselvitys/suunnitelma, joka sisältää ehdotukset ja määrittelyt julkisen hallinnon yhteisen metatietopalvelun toimintamallista ja organisoinnista, palvelun sisällöistä sekä toteutukseen tarvittavista ratkaisuista ja resursseista sekä alustavasta toteutussuunnitelmasta vaiheistuk-

4 4 (10) sineen ja aikatauluineen. Raportin pohjalta voidaan päättää metatietopalvelun toteutuksesta ja ryhtyä toimenpiteisiin. 4 Selvitystyön osapuolet ja näiden tehtävät, työmäärät, aikataulu ja menetelmät Selvitystyössä ovat mukana hankkeen, työryhmän jäsenet ja konsultti. Osapuolten tehtävät Hankkeen - laatii työsuunnitelman - valmistelee ja tekee sopimuksen konsultointityöstä - kutsuu työryhmän koolle ja koordinoi työskentelyä - vastaa käytännön järjestelyistä - kartoittaa ja kokoaa hankkeen taustamateriaalia yhdessä työryhmän kanssa - organisoi, valmistelee ja vetää työpajat ja kokoukset yhdessä konsultin kanssa - kokoaa työhön liittyviä olennaisia käsitteitä, joita avataan ja täsmennetään työskentelyssä - työstää metatietopalvelukonseptin ja loppuraportin ehdotuksineen yhdessä konsultin ja työryhmän kanssa - esittelee hankkeen tilannetta ja tuloksia sidosryhmille Työryhmän jäsenet - osallistuvat taustamateriaalin keruuseen, kokoavat aineistoa meneillään olevista ja käynnistyvistä hankkeista omasta toimintakentästään - kartoittavat ja kokoavat hankkeen kannalta kiinnostavia esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä - kokoavat ja avaavat omaan alaansa liittyviä olennaisia käsitteitä työskentelyssä - osallistuvat työpajoihin ja tuovat oman asiantuntijuutensa työryhmän työskentelyyn - työstävät ja kommentoivat laadittuja dokumentteja ja loppuraporttia Esiselvitystyötä tukeva konsultti - tukee hankkeen n työtä osallistumalla työryhmän työskentelyn suunnitteluun ja organisointiin - valmistelee työkokouksia yhdessä hankkeen n kanssa - avustaa hankkeen ä työkokousten läpiviennissä (fasilitointi) - dokumentoi työpajojen ja kokousten työskentelyn tuloksia - suunnittelee, työstää ja dokumentoi metatietopalvelukonseptia koskevia ehdotuksia, kuvauksia ja määrittelyjä: toimintamalli, organisointi, palvelut, sisällöt ja tekniset ratkaisut - laatii kustannus-hyötyanalyysin - kirjoittaa loppuraportin ja kokoaa dokumentoinnin. Työmääräarviot - hankkeen 30 htp - työryhmän jäsen 5 htp - esiselvitystyötä tukevat konsultit yhteensä htp Aikataulu - Hanke on alkanut marraskuussa Hankkeessa järjestetään 5 työpajaa - Hanke päättyy viimeistään ) Alustavan työsuunnitelman laadinta mennessä.

5 5 (10) 2) Metatietopalvelun sisältöjen ja toimintamallin suunnittelu, kuvaukset metatietopalvelun piiriin sisältyvistä rakenneosista, niiden nykytilasta ja niitä koskevista suunnitelmista tehdään mennessä. Välitulokset julkaistaan Yhteentoimivuusportaalissa ja HARE:ssa. 3) Metatietopalvelun konseptin, palvelun organisoinnin ja siihen liittyvien teknisten ratkaisujen vaihtoehtojen suunnittelutyö tehdään mennessä. 4) Toimenpide-ehdotus, arvio tarvittavista kustannuksista ja resursseista sekä kustannushyötyanalyysi tehdään mennessä. 5) Loppuraportti julkaistaan mennessä ja esitellään sidosryhmille. 5 Työskentelymenetelmät ja työkokoukset tehtävineen Esiselvitystyö perustuu: - työryhmän ja n kartoittamiin tausta-aineistoihin - työpajoihin, joissa erilaisia taustoja edustavat asiantuntijat valmistellun aineiston pohjalta keskustelevat ja kommentoivat ehdotuksia konsultin ja hankkeen n toimiessa fasilitaattoreina - työryhmän jäsenten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden alustuksiin/esityksiin - konsultin ja hankkeen n työstämiin dokumentteihin ja niiden kommentointiin. Metatietopalvelun esiselvitys Tehtävä Vaihe Tekijä Määräpvm Työryhmän työskentelyn käynnistämisen valmistelu. Lähtöaineiston kartoittaminen ja kerääminen. Työkokous 1: Työn taustat ja tavoitteet Työryhmän jäsenten esittäytymiset: taustat ja odotukset Työskentelytavat Lähtöaineiston kartoittamisen jatkaminen Työsuunnitelman täsmennys Rajaukset ja reunaehdot Meneillään olevien työhön liittyvien hankkeiden kartoitus Työsuunnitelman valmistelu Hankkeen Tulokset: Käsitys työryhmän jäsenten odotuksista, näkemyksistä ja tavoitteista Työryhmän yhteisymmärrys siitä, mitä ja miten ollaan tekemässä Metatietopalvelua ja sen organisointia koskevien tarpeiden, tavoitteiden, rajausten ja reunaehtojen hahmottuminen Meneillään olevien työhön liittyvien hankkeiden kartoitus ja tilannekuva Työsuunnitelman täsmentäminen Konsultti ja hankkeen Yhteisten käsitteiden kokoaminen ja määrittely Konsultti ja hankkeen Alustava hahmotelma metatietopalvelun kattamasta kokonaisuudesta ja toimintamallista Konsultti ja hankkeen Tilannekuva meneillään olevista hankkeista Konsultti ja hankkeen

6 Työkokous 2: lähtöaineiston esittely nykytilanteen analysointia lähtöaineiston pohjalta yhteisten käsitteiden täsmentämistä metatietopalvelua koskevien tarpeiden täsmentämistä metatietopalvelun sisältöjen, rakenneosien ja potentiaalisten palvelujen (toimialariippumattomat) hahmottelu Metatietopalvelun sisältöjen, rakenneosien ja potentiaalisten palvelujen täsmentäminen Metatietopalvelun toimintamallin ja organisoinnin suunnittelu, ehdotusluonnoksen työstäminen Työkokous 3: Metatietopalvelun toimintamallia ja organisointia koskevien ehdotusten työstäminen Täsmennetty työsuunnitelma Metatietopalvelun toimintamallin ja organisoinnin viimeistely Metatietopalvelun toimintamallin ja organisoinnin kommentointi Teknisiä ratkaisuja koskevat ehdotukset Välitulosten kokoaminen, viimeistely ja julkaiseminen Työkokous 4: Teknisiä ratkaisuja koskevien ehdotusten käsittely Metatietopalvelukokonaisuuden, sisältöjen, palvelujen, toimintamallin ja organisoinnin täsmentäminen Avoin keskustelutilaisuus välituloksista Kartoitettu taustamateriaali kootaan, analysoidaan ja hyödynnetään tarpeen mukaan loppuraportissa. Loppuraportin luonnostelu, toimenpide-ehdotukset, kehittämispolku, arviot kustannuksista ja resursseista sekä kustannus-hyötyanalyysi, esittelyaineiston valmistelu Tulokset: - Ensimmäinen hahmottelu tavoitteena olevan metatietopalvelun kattamasta kokonaisuudesta ja toimintamallista - Työhön liittyvät käsitteet täsmentyneet - Konsultti ja hankkeen, työryhmän jäsenet Konsultti Tulokset: Metatietopalvelun toimintamallin ensimmäinen versio Konsultti ja hankkeen Työryhmän jäsenet Konsultti ja alatyöryhmä Konsultti ja hankkeen Tulokset: Suunnitelma metatietopalveluun liittyvistä teknisistä ratkaisuista Metatietopalvelukonseptin kuvaus Viestintä vaihe vaihe Konsultti, hankkeen, työryhmän jäsenet, kuullut asiantuntijat ja sidosryhmien edustajat Konsultti, työryhmän jäsenet, hankkeen Konsultti, hankkeen 6 (10)

7 7 (10) Työkokous 5: Metatietopalvelukonseptia, toimintamallia, organisointia, sisältöjä ja teknisiä ratkaisuja koskevien ehdotusten hyväksyminen Loppuraportin esittely ja käsittely Mitä on opittu? Palautekeskustelu työprosessista ja sen tuloksista Loppuraportin viimeistely lausuntokierrosta varten ja lausuntokierroksen järjestäminen Loppuraportin viimeistelyt kommentointien ja virallisen lausuntokierroksen pohjalta Loppuraportin julkaiseminen Yhteentoimivuusportaalissa, HAREssa ja VM:n verkkosivuilla, uutiskirjeet ym. Julkistamistilaisuus - Ehdotusten julkistaminen ja avoin keskustelutilaisuus metatietopalvelun toteutuksesta sidosryhmille Ehdotusten esittely ja viestintä päätöksentekoa varten ja sidosryhmille eri tilaisuuksissa Tulokset: Metatietopalvelun konseptin, toimintamallin ja sisältöjen määrittely, teknisiä ratkaisuja koskevat vaatimukset karkeasti Loppuraportti hyväksytty Esittelyaineisto käytettävissä Jaettu oppimiskokemus Lausuntokierros, raportin viimeistely Julkaiseminen Viestintä Viestintä Konsultti, hankkeen ja työryhmän jäsenet Hankkeen Hankkeen, työryhmän jäsenet, hankkeessa kuullut asiantuntijat ja sidosryhmien edustajat Hankkeen, työryhmän jäsenet omissa taustayhteisöissään tammikuu Hankkeen rajaukset ja liittymät Hanke on osa julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurin kehittämistyötä ja noudattaa sen kehittämispolkua. Esiselvityksessä ei toteuteta palveluja, tietojärjestelmiä eikä teknisiä ratkaisuja. Seuraavia hankkeita ja tietoarkkitehtuurin rakenneosia, niiden nykytilaa ja suunnitelmia tarkastellaan julkisen hallinnon metatietopalvelun näkökulmasta. Kuvataan näiden rakenneosien ja hankkeiden yhteydet ja asema julkisen hallinnon metatietoarkkitehtuurissa ja metatietopalvelussa: - julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri ja sen kohdealuejako - julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri - julkisen hallinnon yhteiset ontologiat ja ontologiapalvelut (ns. ONKI-palvelut) - JHS-metatietorekisteri (JHS-sanasto, JHS-XML-skeemakirjasto, yhteiset tietorakenteet) - JHS-koodistot ja luokitukset -työ, keskeiset julkishallinnon luokitukset, koodistot ja tunnisteet - julkisen hallinnon verkkosivustojen metatietomääritykset - asiakirjahallinnon metatietomääritykset SÄHKE vs. Moreq, tiedonohjaus - paikkatietoaineistojen metatietomääritykset - rekisterien metatietomääritykset - avoimen datan metatietomääritykset

8 8 (10) - erikoisalojen metatietomääritykset, mm. kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) tietoarkkitehtuuri, sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuuri - valtioneuvoston yhteiset metatietomääritykset ja tietorakenteet, valtioneuvoston metatietopalvelu - eurooppalaiset, kansainväliset ja yleiset standardit (ISO, W3C jne.), suositukset ja määritykset - eurooppalaisen yhteentoimivuuden kehittämistyö ja siitä tulevat vaatimukset - Yhteentoimivuusportaali 7 Sidosryhmät Hankkeen sidosryhmiä ovat kaikki julkisen hallinnon tiedon, sähköisten palvelujen ja tietojärjestelmien tuottajat. Julkisen hallinnon metatietopalvelun päämääränä on parantaa julkisen hallinnon palvelu- ja informaatioprosessien sujuvuutta, tietojen löytyvyyttä, yhdisteltävyyttä ja yhteentoimivuutta. Metatietopalvelu hyödyttää kaikkia julkisen hallinnon sähköisten palvelujen, tietoaineistojen ja järjestelmien suunnittelijoita ja tuottajia. Vakiopalvelujen tulisi olla avoimesti kaikkien käytettävissä. Valtiovarainministeriö tarvitsee esiselvitystä ja -suunnitelmaa metatietopalvelun toteuttamista koskevan päätöksenteon pohjaksi ja resurssien varaamiseksi sekä toteutustyön käynnistämiseksi. Hankkeeseen tarvitaan mukaan keskeiset julkisen hallinnon sanastotyön, ontologioiden, metatietomääritysten, luokitusten ja koodistojen asiantuntijat ja kehittäjät sekä tulevan palvelun käyttäjäkunnan edustajat. Hankkeen rinnalla jaetaan kokemuksia ja seurataan aktiivisesti EU:n ISA ohjelmassa tehtävää työtä semanttisen yhteentoimivuuden ja metatietojen hallinnan kehittämiseksi 4. 8 Riskit Hankkeen riskinä on osapuolten organisaatiotaustojen, tietokäsitysten ja tiedon tuotantoprosessien erilaisuus. Eri tahojen omat tavoitteet voivat ajaa julkishallinnon kokonaisedun ja yhteisten päämäärien ohi. Metatieto ymmärretään julkisen hallinnon eri toimintaympäristöissä eri tavoin, mikä voi olla keskinäisen viestinnän ja yhteisymmärryksen esteenä. Riskinä on myös, että erilaisten tavoitteiden ja intressien vuoksi hanke leviää liian laajaksi. Yhteisen tavoitteen pitämiseen selvänä ja ymmärrettävänä sekä erilaisten käsitteiden ja näkemysten avaamiseen on hankkeen työskentelytavoissa kiinnitettävä erityistä huomiota. Metatietoon liittyvää erikoisosaamista on julkisessa hallinnossa vähän ja se on keskittynyt muutamille asiantuntijoille. Hankkeessa on kiinnitettävä huomiota koulutukseen, osaamisen jakamiseen ja käytännön ohjeistukseen. Hankkeen työskentelyyn tarvitaan parhaat mahdolliset asiantuntijat julkishallinnon eri tahoilta. Samalla on otettava huomioon käytännössä verkkopalveluja ja tietojärjestelmiä tuottavien ja ylläpitävien tahojen tarpeet. Metatietopalvelun toimintamallin ja siihen liittyvien palvelujen ja teknisten ratkaisujen käytettävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Riskinä on, että hankkeen kautta saadaan toteutettua metatietopalvelu ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut, mutta hankkeen päätyttyä ei saada resursseja ylläpitoon. Organisoinnin ja kehittämispolun suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hankkeessa on arvioitava realistiselta poh- 4

9 jalta palvelun jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavat resurssit. Toteutusvaiheeseen ei pidä lähteä ennen kuin resurssit on varmistettu ja päätöksenteko vastuunjaosta tehty. 9 (10) 9 Hankkeen organisointi ja resurssit Valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto asetti hankkeen toimikaudeksi Työryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja Anne Kauhanen-Simanainen, neuvotteleva virkamies, VM Jäsenet: Päivi Happonen, tutkimusjohtaja, Kansallisarkisto Pekka Kuittinen, johtava tietoasiantuntija, valtioneuvoston kanslia Päivi Tommila, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö Saija Ylönen, kehittämispäällikkö, Tilastokeskus Päivi Laakso, johtava tietoasiantuntija, Valtiokonttori Jaason Haapakoski, tietohallintojohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Liisa Sipola, tietoasiantuntija, puolustusministeriö Petri Konttinen, tietopalvelupäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Juha Hakala, erityisasiantuntija, Kansalliskirjasto Pekka Sinkkilä, tietohallintopäällikkö, liikenne- ja viestintäministeriö Maarit Rajala, tietoasiantuntija, sisäasiainministeriö Hannele Anttila, tietopalvelupäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö Marko Kukkonen, Espoon kaupunki Elisa Paavilainen, tietopalvelupäällikkö, Suomen ympäristökeskus Anna-Maija Marttila, tietoasiantuntija, valtiovarainministeriö Marjatta Lahin, tietoasiantuntija, oikeusministeriö Kristiina Asp, tietoasiantuntija, ulkoasiainministeriö Ari Andersin, projektipäällikkö, Helsingin kaupunki Jari Reini, johtava asiantuntija, Maanmittauslaitos Mikael af Hällström, ylitarkastaja, Verohallinto Minna Karvonen, pääsihteeri, opetus- ja kulttuuriministeriö Anne-Mari Lesell, erikoisasiantuntija, Kela Varajäsenet: Mikko Eräkaski, projektipäällikkö, Kansallisarkisto Terja Ketola, tietohallinnon erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia Markku Kraft, erityisasiantuntija, sisäasiainministeriö Petteri Ohvo, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö Outi Meriläinen, informaatikko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Esa-Pekka Keskitalo, tietojärjestelmäpäällikkö, Kansalliskirjasto Tuula Haapamäki, tuotantopäällikkö, Kansalliskirjasto Tiina Vuolteenaho, yksikön päällikkö, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Minna Salakoski, IT-pääsuunnittelija, Turun kaupunki Liisa Tuominen-Roto, erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus Aki Hietanen, tietopalvelupäällikkö, oikeusministeriö Leila Oravisto, verkkopalvelukoordinaattori, Helsingin kaupunki Riitta Kivekäs, asiantuntija, Maanmittauslaitos Riikka Huttunen, suunnittelija, Kela

10 10 (10) Valtiovarainministeriön julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto vastaa työryhmän toiminnasta. Hankkeen raportoi työn edistymisestä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriryhmälle, joka nimetään vuoden 2012 aikana. Työryhmä voi kuulla myös asiantuntijoita kokouksiinsa. Hankkeessa tulee huolehtia siitä, että myös metatietopalvelun käyttäjäkunnan näkemyksiä kuullaan ja ne otetaan huomioon. Valtiovarainministeriö voi täydentää tai muuttaa hankkeen organisaatiota ja perustaa alatyöryhmiä esiin tulevien tarpeiden mukaisesti. Valtiovarainministeriö on hankkinut työn tueksi konsulttipalveluja Tieto Finland Oy:ltä. 10 Hankkeen kustannusarvio Esiselvitystyötä tukevien konsulttipalvelujen kustannukset htp. 11 Hankkeesta tiedottaminen/ viestintä Hankkeesta tiedotetaan sen käynnistyttyä ja sen aikana - HARE-järjestelmän kautta - Yhteentoimivuusportaalissa - VM:n IT-uutiskirjeessä - valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Hankkeen vastaa tiedotusmateriaalien laatimisesta. Hankkeen puolivälissä järjestetään keskustelutilaisuus, jossa kerrotaan alustavia tuloksia ja pyydetään kommentteja. Tilaisuuteen kutsutaan julkishallinnon eri tahojen edustajia. Työryhmän jäsenet tiedottavat hankkeesta omassa toimintaympäristössään ja verkostoissaan. Mahdollisiin toimittajien ja muiden ulkoisten sidosryhmien kysymyksiin hankkeen aikana vastaa hankkeen. 12 Hankeasiakirjojen tallentaminen ja arkistointi Hankerekisteriin kuuluvat hankkeen asiakirjat tallennetaan HARE-järjestelmään. Muut hankkeen asiakirjat tallennetaan MAHTI-järjestelmään. Hankkeen väli- ja lopputulokset viedään Yhteentoimivuusportaaliin. Hankkeen vastaa asiakirjojen tallentamisesta em. järjestelmiin sekä hankkeen arkistoinnista. Työn aikana on työryhmän yhteisenä työtilana käytettävissä työryhmäohjelmisto. Julkaistavat aineistot viedään Yhteentoimivuusportaaliin.