Marja Jääskeläinen. LOHIKALOJEN KUTUALUEIDEN KARTOITUS VUOKSESSA Vuoksen yleissuunnitelma- hanke
|
|
- Annikki Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marja Jääskeläinen LOHIKALOJEN KUTUALUEIDEN KARTOITUS VUOKSESSA Vuoksen yleissuunnitelma- hanke
2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Kalastuksen vähentymiseen vaikuttavat tekijät LOHIKALOJEN KUTUALUEIDEN KARTOITTAMINEN VUOKSESTA Kutualueselvitys Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde 11 a ja b Kohde Kohde Kohde YHTEENVETO...25
3 2 1 JOHDANTO Vuoksi ja Imatrankoski syntyivät noin 5700 vuotta sitten, kivikaudella. Muinais- Saimaa tulvi ja tulvavedet puhkaisivat uoman Salpausselän läpi Vuoksenniskalla ja päätyivät lopulta Muinais-Laatokkaan Jääskessä (Saarnisto 2007). Alla olevassa kuvassa 1 on Imatrankoski vielä vapaana koskena luvun lopussa. Kuva 1. Vuoksi vapaana. Kuva Imatran kaupunginmuseo, Paul Jyllinvuoren kokoelma. Vuoksen tiedetään olleen kalastajien suosiossa jo luvulta lähtien. Eri sukujen väliset kiistat parhaista kalastuspaikoista olivat hyvin yleisiä tuohon aikaan. Ensimmäiset maininnat Niska- ja Tainionkosken lohenkalastamoista ajoittuvat luvun alkuun (Seppovaara 1984).
4 3 Vielä luvun lopulla ja luvun alkupuolella kalakannat olivat määrällisesti suuria ja moninaisia, Vuoksesta saatiin yleisesti lohi-, forelli-, harjus- ja haukisaaliita. Saaliskalat kuten lohet olivat painoltaan huomattavasti suurempia kuin nykyään. Alla olevassa kuvassa 2 Suomen presidentti Relander poseeraa seurueensa yhteisen, Neitsytniemen vesiltä saadun kalasaaliin kanssa vuonna Kuva 2. Lohisaalis vuonna Kuva Imatran kaupunginmuseo, Paul Jyllinvuoren kokoelma luvulla oli yleistä, että ulkomaalaiset, muun muassa englantilaiset, perustivat kalastusklubeja. Tällainen klubi oli myös Vuoksen Varpasaaren kalastusklubi. Ammattikalastajien osuus väheni 1900-luvulle tultaessa. Vuoksen merkitys virkistysluonteisen kalastuspaikan kehtona ei himmennyt, koska talonpojat harjoittivat pienimuotoista kalakauppaa ja samanaikaisesti perustettiin paikallisia kalastusseuroja. Niiden tarkoituksena oli tehostaa Vuoksen kalakannan hoitoa ja jalostusta (Seppovaara 1984).
5 4 1.1 Kalastuksen vähentymiseen vaikuttavat tekijät Vuoksen ensimmäiset teollisuuslaitokset 1700 luvulla olivat kotitarvemyllyjä, joiden merkitys kalakantojen vähenemiseen ei ollut kovin merkittävää, sillä myllyjä käytettiin lähinnä vain tulva-aikoina. Muita pienimuotoisia teollisuuslaitoksia olivat sahat. Vasta 1900-luvun alkupuolella Vuoksen alueen teollisuus ja voimalaitostoiminta alkoivat kehittyä siinä määrin, että kalakannat alkoivat huomattavasti vähetä. Samoihin aikoihin alueen kartanot (Neitsytniemi ja Siitola) olivat valmiit luopumaan omistamistaan vesialueista. Vuokseen alettiin rakentaa poikkipatoja. Teollisuus tarvitsi kipeästi tarvitsemaansa lisäenergiaa, joten Suomen suurin Imatran voimalaitos vihittiin käyttöön vuonna Tuolloin Tainionkosken voimalaitos oli jo toiminnassa, se rakennettiin vuonna (Etelä-Karjalan Instituutti; Seppovaara 1984). Vaikka voimalaitosten rakennuslupiin sisällytettiin ehtoja (mm. kalojen kulku patojen ohi ja lisääntymispaikkojen turvaaminen) kalakannan säilymiseksi, kalakannat alkoivat kuitenkin vähentyä jyrkästi luvun loppupuolella. Yksi syy kalakantojen romahtamiseen oli Vuoksen monet ruoppaukset. Marion- niminen kaivinkone ruoppasi Vuoksea 1950-luvun puolessavälissä (Seppovaara 1984, kuva 3 seuraavalla sivulla). Ruoppauksen tuloksena Vuokseen syntyi rännimäinen pääuoma, joka noudatteli päävirran keskilinjaa.
6 5 Kuva 3. Vuoksen ruoppausta. Kuva Imatran kaupunginmuseo, Paul Jyllinvuoren kokoelma. Ruoppauksen myötä kalastuksen merkitys Vuoksen alueen vetovoimana väheni merkittävästi. Ruoppaamisen ja voimalaitosrakentamisen takia hävisivät arvokkaat lohien kutualueet Imatran yläpuoliselta Vuoksen vesialueelta. Tällä hetkellä kaikki Vuoksen vapaat kosket ovat Venäjän puolella. (Seppovaara 1984; Menna 2010). 2 LOHIKALOJEN KUTUALUEIDEN KARTOITTAMINEN VUOKSESTA Vuoksen kutualueiden pohjakartoitus oli osa Vuoksen yleissuunnitelma- hanketta. Pohjakartoitustyö toteutettiin lokakuussa 2010 vaihtelevissa sääolosuhteissa. Ensimmäisenä, marraskuun alussa, päivänä vallitsi aurinkoinen sää. Sen sijaan toisen päivän, marraskuun puolessavälissä, sää oli hyvin tuulinen ja sateinen eli sukeltamiseen mahdollisimman huono sää. Kolmas sukelluspäivä oli marraskuun lopulla; tuolloin keskityttiin vain Mellonlahden ranta-alueeseen.
7 6 Ensimmäisen kartoituspäivän kohteena olivat sellaiset paikat, joista oli selkeitä havaintoja lohikalojen kutukäyttäytymisestä. Toisena päivänä kartoitettiin alueita, joissa tiedettiin entisestään olevan kutemiseen sopiva pohjanlaatu; alueella oli esimerkiksi tuulastettu. Parhaimmat kutualueet sijoittuivat Vuoksen pääuoman ja matalien rantojen soravaltaisille reuna-alueille, joissa oli riittävästi virtausta. Myös alueet, joilla "akanvirta" rikkoi pääuoman virtaussuunnan voivat olla hyviä kutupaikkoja. "Akanvirran" paikoissa saattaa pohjaan muodostua sorakasaumia, joihin lohi kutee. Osa Vuoksen ranta-alueista on matalia ja heikkovirtaisia, ja lukuisat lahdelmat voivat olla lähes täysin virrattomia. Näillä alueilla pohja oli runsaan kasvillisuuden tai kiintoaineksen peittämää, joten nämä alueet eivät sovellu kutualueiksi. Kartoitustyön ulkopuolelle jätettiin matalat, heinittyneet ranta-alueet sekä voimakas virtainen pääuoma, joka olisi ollut mahdotonta tutkia käytettävissä olevilla menetelmillä. Vuoksi on ruopattu aikoinaan jyrkkäreunaiseksi ja rännimäiseksi uomaksi, joka seuraa joen keskilinjaa. Ruopatun uoman syvyys on n m ja se on hyvin voimakasvirtaista aluetta (kartoitus ajankohtana 800 m 3 /s). Tämä pääuoma ei virtausnopeutensa, eikä pohjan laadun vuoksi sovellu kutualueeksi. Kartoituksessa keskityttiin tutkimaan alueet, jotka todennäköisesti soveltuisivat lohikalojen kutualueiksi. (Menna 2010) Kartoitustyössä käytettiin apuna sukeltajaa, joka kuvasi ja kartoitti pohjan laadun. Sukeltajana toimi Karo Korhonen. Seuraavan sivun kuvissa 4 ja 5 valmistaudutaan pohjan tutkimukseen
8 7 Kuvat 4 ja 5. Sukellukseen valmistautumista (vas.) ja kartoitustyössä käytetty lautta (oik.). Kartoitetuista kohteista on seuraavissa luvuissa tarkempi selostus. Kohdekohtaisissa teksteissä on myös maininta kohteen sopivuudesta lohikalojen kutualueeksi. Tarkastellut kohteet on merkitty erilliselle karttapohjalle. Kartta on työn liitteenä. Selvityksessä olevat kuvat (pohja- ja mätikuvat) ovat Karo Korhosen ottamia. Pinnan yläpuolelta otetut tilannekuvat ovat Marja Jääskeläisen ja Tiina Virtasen (molemmat Imatran seudun ympäristötoimesta) ottamia kuvia. 2.1 Kutualueselvitys Kohde 1 Tutkimuspäivä Kohteen 1 pohjassa oli runsaasti uppopuita ja isoja kiviä. Kivien välissä oli laajoja alueita hyvänlaatuista soraa. Kutualue sijaitsi Vuoksen päävirran suuntaisesti, hieman kauempana rannasta. Kohteen syvyys vaihteli 2-4 metriin.
9 8 Kooltaan kutualue oli leveyssuunnassa noin 20 m ja pituussuunnassa 50 m:n laajuinen (kuva 6 alla). Sukelluksessa todettiin pohjan sopivan hyvin kutualueeksi. Kuva 6. Kohteen 1 pohjakuva Kohde 2 Kohteen 2 kutualue sijaitsi kohde 1:stä noin 70 metriä ylempänä, yläjuoksulla. Kohde oli virtaussuuntaan nähden poikittain. Pohja oli tasainen sorapohja (kuva 7 seuraavalla sivulla), jossa paikoitellen isoja kiviä. Kohteen syvyys vaihteli 2-3,5 metriin. Kooltaan kutupaikka oli leveyssuunnassa noin 50 m ja pituussuunnassa 20 m:n laajuinen.
10 9 Tasaisen alueen reunalla (Vuoksen suuntaan) alueen syvyys kasvoi voimakkaasti. Sukelluksessa todettiin pohjan sopivan hyvin kutualueeksi. Kuva 7. Kohteen 2 pohjakuva Kohde 3 Kohde 3 sijaitsi Vuoksen itäpuolella ja VT 6 sillan alapuolella. Rannasta työntyi Vuoksen suuntaan selkeä sorainen uloke, joka oli leveyssuunnassa (päävirran suuntaan) noin 50 metriä ja pituussuunnassa noin 30 metriä (päävirtaan nähden poikittain) laajuinen alue. Pohjakuva 8 on seuraavalla sivulla. Uloke muodosti kummun, jonka päällä oli vettä noin 0,5 metriä.
11 10 Rannan puoleisella reunalla syvyys oli noin 1,5 metriä ja kummun päävirran puoleisella reunalla syvyys oli noin 2,5 metriä; syvyys ja kasvillisuus lisääntyivät voimakkaasti tällä puolella uloketta. Sukelluksessa todettiin pohjan sopivan hyvin kutualueeksi. Kuva 8. Kohteen 3 pohjakuva ulokkeen päävirran puoleinen reuna Kohde 4 Kohde 4 sijaitsi Vuoksen länsirannalla, kohteen 3 vastakkaisella rannalla, VT 6 sillan kupeessa. Kyseinen kutualue oli kooltaan 70 metriä (poikittain päävirran suuntaan) ja leveydeltään noin 30 metriä (päävirran suuntaan).
12 11 Pohjassa oli paikoitellen suuria kiviä, siirtolohkareita ja niiden välissä oli hyvälaatuista soraa (kuva 9 alla). Kutualueen syvyys vaihteli 3-4 metriin. Sukelluksessa todettiin pohjan sopivan hyvin kutualueeksi. Kuva 9. Kohteen 4 pohjakuva Kohde 5 Kohde 5 sijaitsi edellisen kohteen yläpuolella lähellä rantaa. Tutkittu alue oli päävirran suuntainen, jonka pohja oli osittain heinittynyt. Heinittyneiden alueiden välissä oli pieniä soraisia alueita. Kohdealueen syvyys kasvoi keskivirran suuntaan, ja tutkitun alueen syvyys vaihteli 1-2 metriin (kuva 10 seuraava sivu).
13 12 Sukelluksessa todettiin pohjan sopivan runsaan kasvillisuuden vuoksi huonosti kutualueeksi. Kuva 10. Kohteen 5 pohjakuva Kohde 6 Kohde 6 sijaitsi Varpasaaren vastakkaisella puolella, Vuoksen itärannalla. Tutkittualue oli saaren pääuoman puoleinen sivu, ja kutualue oli myös saaren pituinen. Kutualueen syvyys vaihteli 0-3 metriin. Saaren ranta-alueella oli selkeä sorapenkka, jonka jälkeen syvyys kasvoi voimakkaasti ja samalla pohja muuttui heinittyneeksi.
14 13 Sorapenkassa oli hyvälaatuista soraa ja sopivan kokoisia kiviä. Sukelluksessa todettiin pohjan sopivan hyvin kutualueeksi. Alla oleva kuva 11 oli kyseisestä kohteesta. Kuva 11. Kohteen 6 pohjakuvia Kohde 7 Kohde 7 sijaitsi kohteen 6 alapuolella olevan pitkulaisen saaren kupeessa, Pillinpolun läheisyydessä. Tutkittualue oli päävirran puoleinen sivu, ja kutualue oli myös saaren pituinen. Tutkitun alueen pohja oli osittain yhtenevä kohteen 6 pohjan kanssa (kuva 12 seuraava sivu). Sukelluksessa todettiin pohjan sopivan hyvin kutualueeksi.
15 14 Kuva 12. Kohteen 7 pohjakuvia. Sukelluspäivä Kohde 8 Kohde 8 sijaitsi Vuoksen itäpuolella, urheilukentän läheisyydessä. Tutkittu alue oli urheilukentän rantaa alavirran suuntaan. Kyseinen alue oli matalaa, joka jyrkkeni nopeasti. Pohjassa oli heinää, puista pudonneita lehtiä, limettyneitä kiviä ja hakoja, mutta ei puhdasta soraa (kuva 13 seuraava sivu). Alueen syvyys vaihteli 0-3 metriin. Vedenvirtaus oli vähäinen.
16 15 Sukelluksessa todettiin pohjan sopivan huonosti kutualueeksi. Kuva 13. Kohteen 8 pohjakuvasta voidaan havaita osittain limoittuneita kiviä Kohde 9 Kohde 9 sijaitsi Vuoksen itärannalla, "Evälahden" rannassa, ja se sijoittui päävirran suuntaisesti. Tutkitun alueen tunnisti muutamasta kivestä, jotka pilkottivat veden pinnan yläpuolella. Ranta oli matala ja kasvillisuus oli runsasta (kuva 14 seuraavalla sivulla). Pohjassa oli hienoa hiekkaa ja jonkin verran aukeaa aluetta. Kohteen syvyys vaihteli 0-3 metriin. Sukelluksessa todettiin pohjan sopivan huonosti kutualueeksi.
17 16 Kuva 14. Kuvasta voidaan nähdä runsas pohjakasvillisuus Kohde 10 Tutkittu alue sijaitsi myös Vuoksen itäpuolella, uimahallin kohdalla ja siitä yläjuoksulle päin. Pohjassa oli isoja kiviä ja niiden lomassa hienoa hiekkaa. Siirryttäessä enemmän pääuoman suuntaan, pohjakasvillisuus lisääntyi voimakkaasti. Tutkitulla alueella syvyys vaihteli 0-3,5 metriin, siirryttäessä pääuoman suuntaan syvyys oli noin 10 metriä (kuva 15 seuraava sivu).
18 17 Sukelluksessa todettiin pohjan sopivan huonosti kutualueeksi. Kuva 15. Kohteen 10 pohjakuva Kohde 11 a ja b Kohde 11 sijaitsi Vuoksen länsipuolella, kirkon ja Ritikan kioskin läheisyydessä. Ensimmäisellä sukelluksella tutkittiin kyseistä aluetta enemmän alajuoksulle päin. Kyseisen alueen (11a) pohja oli hienoa hiekkaa ja soraa aina 3 metrin syvyyteen asti. Rannan puolella pohja oli lähinnä soraa. Kohteen syvyys vaihteli 0-3 metriin. Tutkittaessa kohdetta yläjuoksun suuntaan (11b) todettiin virtaussuunnan muuttuvan. Vedessä oli akanvirran muodostamia pyörteitä, tällöin veden virtaussuunta poikkesi päävirrasta. Pohjassa oli soraa, isoja kiviä ja jonkin verran oli myös heinää. Syvyys vaihteli 0-4 metriin; syvyys kasvoi voimakkaasti mentäessä päävirran suuntaan.
19 18 Molemmat tutkitut kutualueet, kuvat 16 ja 17, sijoittuivat samansuuntaisesti päävirran kanssa. Sukelluksessa todettiin molempien alueiden sopivan hyvin kutualueeksi. Kuvat 16 ja 17. Molemmat yllä olevat kuvat ovat kohteen 11 pohjakuvia.
20 Kohde 12 Kohde 12 sijaitsi Vuoksen länsipuolella, keskusliikenneaseman läheisyydessä, sinisen talon rannassa. Kyseistä aluetta tutkittiin päävirran suuntaisesti alajuoksulle päin. Alueen pohjassa oli hienoa hiekkaa, mutaa, heinää ja jonkin verran soraa. Siirryttäessä syvemmälle sora muuttui kiviksi ja heinäksi. Syvyys vaihteli 0-3 metriin. Sukelluksessa todettiin kohteen sopivan huonosti lohikalojen kutupaikaksi. Ala puolella on tarkastellun kohteen 12 pohjakuva. Kuva 18. Kohteen 12 pohjakuva.
21 Kohde 13 Kohde 13 sijaitsi Vuoksen itäpuolella, ns. palolaitoksen luiskan kohdalla. Aluetta tutkittiin ko. kohdasta päävirran suuntaisesti alajuoksulle päin. Rannassa oli jonkin verran kiviä (päänkokoisia) ja soraa (kuva 19 alla). Hyvä kutualue näytti jatkuvan pidempään alavirtaan. Sukelluksessa todettiin kohteen sopivan hyvin kutupaikaksi. Kuva 19. Kohteen 13 pohjakuvia Kohde 14 Kohde 14 sijaitsi Imatrankosken voimalaitoksen alapuolella, missä Imatrankosken vanha uoma ja nykyinen voimalaitoskanava yhtyvät. Alue rajoittui etelä- puolelta Mellonlahden patotiehen, ja Vuoksen ns. päävirta kulki alueen pohjoispuolella. Alue oli kooltaan n. 0,8 ha ja syvyys vaihteli 0-2m. Alue syveni mentäessä päävirtaa kohti, ja päävirran reunassa syvyys kasvoi nopeasti.
22 21 Alueella tunnettiin lohikalojen kutukäyttäytymisestä, ja pohja soveltui hyvin sorakkoisuutensa ansiosta kutualueeksi. Kohde oli myös perhokalastajien suosiossa hyvän kahlattavuutensa vuoksi. Vuoksen alajuoksulla, Imatrankosken voimalaitoksen alapuolisella osalla, veden pinnan korkeus vaihtelee voimakkaasti. Vedenkorkeuden muutokset johtuvat Imatrankosken ja Svetogorskin voimalaitosten eriaikaisista toiminta-ajoista. Ylä- ja alaveden korkeuden vuorokausi vaihtelu on jopa yli yhden metrin. Veden korkeuden vaihtelun seurauksena Mellonlahden kutualueesta jää pahimmillaan kuiville yli 60 % kutualueen kokonaispinta-alasta (kuva 20 alla). Kuva 20. Vedenpinnan laskiessa kutualueesta jää suurin osa kuivaksi.
23 22 Korkeusvaihteluiden takia lohikalojen kudulla ei ole mitään mahdollisuutta onnistua vallitsevissa oloissa, kuivilleen jäävillä alueilla. Kutu tuhoutuu jouduttuaan alttiiksi pakkaselle ja linnuille. Tutkimuspäivänäkin alueen reunoilla oli useita variksia ja harakoita ruokailemassa (kuva 21 alla). Nuolen osoittamassa kohdassa on havaittavissa useita variksia. Kuva 21. Taustalla varisparvi nauttimassa mätiateriaa.
24 23 Alla olevissa kuvissa valmistaudutaan sukellukseen Mellonlahden lähellä olevalla kutusoraikolla.. Avustajana toimii Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Menna ja sukeltajana Karo Korhonen. Kuvat 22 ja 23. Sukeltaja valmistautumassa pohjan tutkimukseen ja pienemmässä kuvassa on sukellustilanne. Mellonlahden soraikon pinta-alasta tutkittiin n. 80 %. Sukeltajan havaintojen perusteella koko alueella oli runsaasti irrallisia mätijyviä, mutta varsinaisia kutukuoppia, joissa olisi ollut mätiä, ei havaittu. Alueen tutkimista ja mädin havaitsemista haittasi erittäin pilvinen ja sateinen sää, joka heikensi näkyvyyttä veden alla. Kuvien otossa käytettiin salamaa, joka aiheutti mädin valottumisen. Lisäksi vedenvirtaus vaikeutti paikallaan pysymistä. Tämän takia kameran tarkentaminen pohjassa oleviin mätimuniin oli hankalaa. Alueen tutkiminen ajoitettiin tarkoituksella myöhäiseen ajankohtaa (18.11), jolloin mahdollinen taimenen kutu oli jo tapahtunut ja mäti löydettävissä. Sukeltaja Karo Korhosen tehtävänä oli dokumentoida mahdolliset mätilöydökset. Seuraavan sivun kuvissa on pohjassa sekä yksittäisiä mätimunia että mätirykelmiä.
25 Kuvat Mätikuvia Vuoksesta. Alhaalla oikealla olevassa kuvassa näkyy useamman mätimunan rykelmä. 24
26 25 3 YHTEENVETO Vuoksen yleissuunnitelmaan liittyvässä kutupaikkakartoituksessa selvisi, että Vuoksessa on jonkin verran lohikaloille kutuun soveltuvia soravaltaisia alueita. Neljästätoista tutkitusta alueesta yhdeksän sopi hyvin tai erinomaisesti lohikalojen kutualueeksi. Pääosaltaan kuitenkin pohjan muoto ja koostumus ovat sellaisia, että ne eivät ole tyypillisiä kutualueita. Pääuoman voimakas virta (mäti ei pysy paikallaan) ja syvä "rännimäinen" muoto sekä matalat, heinittyneet ja limettyneet rantaalueet vähentävät kutualueiden pinta-alaa. Tutkimuksessa saatiin myös varmistus siitä, että ennakkoon tiedossa olevat alueet, joissa on lohikalojen kutukäyttäytymistä havaittu, ovat ainakin pohjan laadultaan sopivia alueita. Merkittävänä havaintona voidaan todeta se, että Imatrankosken voimalaitoksen alapuolinen ns. Mellonlahden matalikko on taimenen lisääntymisaluetta ja nykyinen vedenpinnan korkeusvaihtelut tuhoavat suurimman osan mädistä. Tämä ongelma tulisi ratkaista mahdollisimman pian, sillä joka vuosi menetetään arvokkaita luonnon taimenia. Mikäli pinnan korkeuden vaihtelua ei saada loppumaan, voisi yhtenä vaihtoehtona olla alueen pengertäminen. Tällöin suurin osa nykyisin kuivilleen jäävästä alueesta jäisi veden alle, vaikka vedenpinta laskisi. Samalla alueella voisi suorittaa myös muita kutualueen kunnostustoimia esim. kivityksiä.
27 2 LÄHTEET Sähköinen dokumentti Saarnisto Matti Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso. Suomalainen tiedeakatemia. verkkodokumentti. [viitattu ] Saatavissa: Etelä-Karjalan Instituutti. Virtuaalimatka Saimaalta Laatokalle. Virtuaali Vuoksi. verkkodokumentti. [viitattu ] Saatavissa: Kirjallisuuslähde Seppovaara Ossi Vuoksi. Luonto ja ihminen vesistön muovaajina. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Gummeruksen kirjapaino ISBN [viitattu ]. Julkaisematon lähde Menna Tomi, 2010, henkilökohtainen tiedonanto, [viitattu ]
28
29
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotImatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotHARJUKSEN KUTUALUEIDEN
HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotAsia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.
1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotTAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotKymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009
Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotKuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).
LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen
LisätiedotRadiotelemetriaseuranta Vuoksella 2004
Radiotelemetriaseuranta Vuoksella 2004 Pekka Marttinen 19.10.2004 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 2 YLEISTÄ RADIOTELEMETRIASEURANNASTA...3 2.1 LÄHETIN (ULKOISESTI KIINNITETTÄVÄ)...4 2.2 VASTAANOTIN...4 3 SEURANNASSA
LisätiedotVammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008
1 Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Hämeen TE-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Havainnot...
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotKoskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
LisätiedotVäliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km
Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)
LisätiedotMäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014
Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014 Rami Laaksonen 29.7.2014 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotIMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS
IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat
LisätiedotHANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
LisätiedotSimojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013
ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotSiikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.
1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus
Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
LisätiedotErilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset AK 498 Selvitys 9.
Erilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset AK 498 Selvitys 9. Rannan stabilointi maksaa noin 10 metriä leveällä kaistaleella 6 500 /jm, kun savikerroksen
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotLieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet
Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotLestijärven tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotUlkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
LisätiedotHÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotSateenvarjo III
Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotTmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p
Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com - Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös
LisätiedotKAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä
Turku, KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 TUTKIMUKSEN LAATU Rakennustyömaa AIKA 5.5.-22.7.98 TUTKIJAT VALOKUVAAJAT H.Brusila, N.Lepokorpi, A.Pihlman M.Puhakka, A.Pihlman, N.Lepokorpi
LisätiedotTarkastussukellukset Hämeenlinna Porraskoski
TARKASTUSRAPORTTI Tarkastussukellukset Hämeenlinna Porraskoski 4.7.2012 MA201211:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT EVELIINA SALO JA SALLA PÄRSSINEN 2 Museovirasto, Arkeologiset kenttäpalvelut
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005
1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotKutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000
Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000 Timo Jussila Kustantaja: Kaakkois-Suomen tiepiiri 2 Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen
LisätiedotPYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011
PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 29.5.2011 Klo 15 17 (1 valvoja) Säätila Pilvinen Tuulen nopeus n 5 m/s Etelä Kaakko
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
LisätiedotVIITA SAMMAKON KUTUALUEKARTOITUS LAIHIAN VAATIMONNEVALLA TOUKOKUUSSA 2014
EPV BOTURVE OY VTA SAMMAKON KUTUALUEKARTOTUS LAHAN VAATMONNEVALLA TOUKOKUUSSA 2014 *sr Ahma ympäristö Oy lmajoki 2014 1. 1 JOHDANTO Laihian Vaatimonnevalla toukokuussa 2014 tehty viitasammakon kutualuekartoitus
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotPetri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotJaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta
Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotLataa Suursaimaa - Matti Hakulinen. Lataa
Lataa Suursaimaa - Matti Hakulinen Lataa Kirjailija: Matti Hakulinen ISBN: 9789529314409 Sivumäärä: 103 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.36 Mb Noin 7000 vuotta sitten epätasainen maankohoaminen yhdisti
LisätiedotSoraa vai sivu-uomia virtavesiin?
Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia
LisätiedotTIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotLisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli
Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotRANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita
KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
Lisätiedot2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
LisätiedotRautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013
1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotPohjois-Suomen alehallintovirasto LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ PAATINJOKISUUN RUOPPAAMISEEN
Pohjois-Suomen alehallintovirasto 17.12.2012 Linnankatu 1-3, Oulu PL 293, 90101 Oulu Oterman kalavedenosakaskunta Reijo Virkkunen Holapantie 19 91720 OTERMA ASIA: LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
Lisätiedot