Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti pääomamarkkinaunionin luomiseen ja sen päämääriin (E 3/2015 vp).

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM VAO Jokinen Juha(STM) JULKINEN Asia Ehdotus komission delegoiduksi asetukseksi, annettu , komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 muuttamisesta siltä osin kuin kyseessä on lakisääteisten pääomavaatimusten laskenta vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksen hallussa olevien varojen useiden luokkien osalta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio on julkistanut pääomamarkkinaunionin toimenpidesuunnitelmaa koskevan tiedonannon sekä antanut tähän hankkeeseen liittyvät ensimmäiset lainsäädäntöehdotukset. Yksi nyt annetuista ehdotuksista koskee Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) nojalla annetun komission delegoidun asetuksen muutosehdotusta. Komissio on pyytänyt jäsenvaltioiden kommentit ehdotukseen mennessä. Kansallisen käsittelyn tarkoituksena on eduskunnan kannan saaminen ehdotukseen. Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti pääomamarkkinaunionin luomiseen ja sen päämääriin (E 3/2015 vp). Suomi voi hyväksyä nyt esillä olevan asetuksen muutosehdotuksen tai sitä vastaavan turvaavuuden varmistavan ehdotuksen. Suomi pitää tärkeänä, etteivät vakuutettujen ja edunsaajien edut heikenny ehdotuksen tasosta. Eduskunnan talousvaliokunnan ( ) ja suuren valiokunnan kannan (SuVEK 3/2015 vp) mukaisesti Suomi puoltaa toimia, joilla parannetaan rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä, yritysrahoituksen saatavuutta ja investointiedellytyksiä vakavaraisuutta vaarantamatta. Tarvittavia keinoja on harkittava kilpailukyky- ja vaikutusarviointien kautta ja turvauduttava uuteen sääntelyyn vain tilanteissa, joissa sen todetaan tuottavan selkeää lisäarvoa. Lisäksi keskeisenä tavoitteena tulee olla veronkierron estäminen ja rahoitusjärjestelmän vakauden edistäminen. Ehdotus parantaa infrastruktuurisijoitusten osalta tällaisten yritysten rahoituksen saatavuutta ja vakuutusyritysten investointiedellytyksiä. Ehdotuksessa myös rahoitusmarkkinoiden likviditeetti säilyy tai paranee. Vakuutusyritysten infrastruktuurisijoituksia koskevia pääomavaatimuksia ei alenneta ehdotuksessa ilman, että tehtäisiin muita vakuutettuja ja edunsaajia suojaavia toimenpiteitä. Ehdotuksessa hyväksyttävien infrastruktuurisijoitusten luokkaa on rajattu lukuisin yksityiskohtaisin edellytyksin, joiden on täytyttävä. Lisäksi sijoittajalta edellytetään hyvää riskienhallintaa sekä sijoituksen kohteelta hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista ja ammattimaista

2 Pääasiallinen sisältö 2(9) toimintaa. Komissio on lisäksi tehnyt mittavan vaikutusarvion, jonka tuloksiin Suomi voi pääosin yhtyä. Voidaan arvioida, etteivät nyt esillä olevat ehdotukset vaaranna vakuutettujen ja edunsaajien etua eikä rahoitusjärjestelmän vakautta. Yleistä Euroopan komission yleistavoitteena on laajentaa pääomamarkkinoiden kokoa ja tehostaa niiden toimintaa koko EU-alueella. EU-alueen rahoitusmarkkinat ovat merkittävästi pienemmät kuin esimerkiksi USA:ssa. Osana tätä yleistavoitetta tarkoituksena on myös kanavoida rahoitusta infrastruktuurihankkeisiin ja pitkän aikavälin hankkeisiin. Lisäksi komission toisena tavoitteena on parantaa kasvun ja työllistämisen edellytyksiä EU-alueella. Komissio julkisti marraskuussa 2014 investointisuunnitelman, jonka tarkoituksena on muun muassa poistaa sijoittamisen esteitä sekä lisätä, monipuolistaa ja tehostaa sijoituksia erityisesti reaalitalouteen. Komissio pyrkii luomaan sijoitusmyönteisemmän ilmapiirin, mihin liittyen tarkoituksena on luoda säännelty ja yhtenäinen pääomamarkkinaunioni, jonka kautta rahoitus kohdentuu muiden kuin luottolaitosten ja rahoitusta tarvitsevien yritysten välillä mahdollisimman tehokkaasti. Muu kuin luottolaitosten välittämä rahoitus ei ainoastaan korvaisi nykyisin luottolaitosten antamaa rahoitusta vaan myös mahdollistaisi nykyistä pidempiaikaisiin ja riskillisempiin kohteisiin kohdistuvat lisäinvestoinnit, joita luottolaitokset eivät ole valmiita rahoittamaan. Pääomamarkkinat tuovat sijoittajat (mukaan lukien vakuutusyritykset) ja rahoituksen tarvitsijat suoraan yhteyteen keskenään. Näin myös riski sijoituksen onnistumisesta siirtyy rahoituksen välittäjiltä suoraan sijoittajille itselleen. Tehokkaat ja toimivat pääomamarkkinat mahdollistavat sijoituksen ja sen sisältämän riskin jakamisen osiin (arvopapereihin), minkä johdosta kukin sijoittaja voi osallistua sijoitukseen haluamallaan osuudella. Näin ollen sijoittaja voi hajauttaa riskiään tehokkaammin omaa riski-tuotto -tavoitettaan vastaavasti. Komission mukaan on tärkeää varmistaa oman pääoman ehtoisen rahoituksen virtaaminen rajojen yli sinne, missä rahoitusta tarvitaan. Pääomamarkkinoiden oman pääoman ehtoisten rahoitusmuotojen monipuolistuminen vähentää yritysten riippuvuutta velkarahoituksesta. Pääomamarkkinoiden kehittyminen antaisi muun muassa vakuutusyrityksille lisää sijoitusvaihtoehtoja sekä mahdollistaisi sen, että vakuutusyritykset monipuolistaisivat ja hajauttaisivat sijoituksiaan eri tavalla kuin nykyisin. Vakuutusyrityksiä kannustetaan tekemään pitkäaikaisia sijoituksia esimerkiksi infrastruktuuriin, mihin pyritään poistamalla pitkän aikavälin rahoituksen erityisesteitä. Komission mukaan Solvenssi II -direktiiviä täydentävät komission delegoidun asetuksen säännökset eivät nykyisin ota riittävästi huomioon eräiden pitkäaikaisten sijoituskohteiden erityistä luonnetta. Tarkoituksena on asettaa pääomavaatimukset oikealle tasolle eli välttää yhtäältä riittämättömät ja toisaalta liian korkeat pääomavaatimukset. Pääomamarkkinaunionin avulla ei voida kuitenkaan vähentää tai poistaa kaikkia pitkäaikaissijoituksiin liittyviä riskejä, joiden johdosta sijoittajien yleinen suhtautuminen näihin kohteisiin sijoittamiseen on ollut laimeaa. Tällaisia pitkäaikaishankkeiden piirteitä ovat muun muassa toimintaan kuuluva olennainen epävarmuus, mikro- ja makrotalouden kehittymisen epävarmuus, sääntelyn suhteellinen vakaus ja poliittinen sitoutuminen.

3 Infrastruktuurisijoituksille uusi luokka (1, 164a, 168, 169, 180 ja 261a artikla) 3(9) Komissio on kysynyt teknistä neuvoa Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta (jäljempänä EIOPA), joka on selvittänyt kalibrointia vuoden 2015 kuluessa ja antanut teknisen neuvonsa (päivätty ) komissiolle syyskuun 2015 lopussa. EIOPA:n analyysi on tehty rajallisesti saatavilla olevan tiedon ja tarkasti määriteltyjen edellytysten puitteissa. Komissio on ottanut teknisen neuvon pääosin huomioon. EIOPA:n tekniseen neuvoon nähden komissio on kuitenkin ehdotuksessaan lieventänyt jonkin verran hyväksyttävien infrastruktuurisijoituksien edellytyksiä, joiden nojalla tiettyjen infrastruktuurisijoitusten pääomavaatimuksia ehdotetaan alennettavaksi. Komission delegoidun asetuksen artiklassa 168 osakkeet jaetaan kahteen luokkaan, tyypin 1 (ETA-/OECD-alueella säännellyllä markkinalla olevat osakkeet) ja tyypin 2 osakkeisiin (muut kuin tyypin 1 osakkeet). Komission tarkoituksena on luoda uusi luokka tietyt ehdot täyttäville hyväksyttäville infrastruktuurisijoituksille. Hyväksyttävän infrastruktuurisijoituksen määritelmä (164a artikla) perustuu EIOPA:n tekniseen neuvoon. Infrastruktuurisijoitusta ei ole määritelty tietyn toimialan mukaan vaan yleisten edellytysten perusteella. Sijoitukset voivat siten kohdistua laaja-alaiseen joukkoon infrastruktuurihankkeita, mukaan lukien erilaiset projektit, järjestelmät ja verkostot (1 artikla). Sijoitukset voivat olla oman ja vieraan pääoman ehtoisia. Asetuksen 164a artiklaan ehdotetuilla edellytyksillä pyritään varmistamaan se, että tällaisilla infrastruktuurisijoituksilla olisi parempi riskiprofiili kuin muilla oman tai vieraan pääoman ehtoisilla investoinneilla. Ainoastaan edellytykset täyttävien investointien vakavaraisuusvaatimuksia alennetaan, millä varmistetaan vakuutettujen etujen turvaavuuden säilyttäminen. Keskisiä edellytyksiä ovat: -realistinen liiketoimintasuunnitelma; -projektin asianmukainen hallinto ja sijoittajan riskienhallinta; -kassavirtojen ennustettavuus; -vakauden säilyttäminen myös taloudellisessa ongelmatilanteessa; ja -sijoittajaa suojaava sopimuskehikko. Keskeisiä edellytyksiä koskevien vaatimusten täyttymistä tarkennetaan muutosehdotuksessa useissa alakohdissa. Esimerkiksi vakaus taloudellisissa ongelmatilanteissakin voidaan säilyttää eri tavoin, esimerkiksi vararahaston tai muun rahoituksen avulla. Jos ulkopuolisen luottoluokittajan arviota ei ole käytettävissä, riskiä pyritään rajoittamaan asettamalla luotettavaa hallintoa koskevia lisävaatimuksia. Uuteen sijoitusluokkaan voidaan sijoittaa oman pääoman ehtoisia sijoituksia sekä vakavaraisia (engl. investment grade) ja luottoluokittamattomia (engl. unrated) velkoja. Tietyn luottoluokan alittavia (engl. non-investment grade) velkoja ei voida sijoittaa uuteen luokkaan. Vakuutusyritysten on varmistuttava huolellisen tarkastelun (engl. due diligence) avulla, että asetuksen edellytykset täyttyvät ennen sijoituksen tekemistä ja sijoituksen juoksuajan aikana (261a artikla). Uusi luokka on rajoitettu sellaisiin erillisyhtiöihin (engl. special purpose entities), jotka omistavat, rahoittavat, kehittävät tai käyttävät infrastruktuurivaroja, jotka tuottavat tai tukevat keskeisiä julkisia palveluita (1 artikla). Tällainen investointimalli on yleinen infrastruktuurihankkeiden rahoituksessa. Uusi luokka ei koske sijoituksia infrastruktuuriyhtiöihin, jotka eivät täytä edellytyksiä.

4 4(9) EIOPA:n neuvon mukaan oman pääoman ehtoisen hyväksyttävän infrastruktuurisijoituksen riskiluokaksi on ehdotettu kalibrointia %:n välille. Komissio on noudattanut näitä EIOPA:n suosituksia muutosehdotuksessaan (168 ja 169 artikla). Lisäksi EIOPA on yhtäältä havainnut, että velkarahoitteisten investointien osalta sijoituksista saadaan takaisin korkeampi osuus kuin muista sijoituksista yhtiöihin eli luottoriski on alempi infrastruktuurisijoituksissa. Tämän perusteella EIOPA on suosittanut luottoriskiä koskevan riskiosion kalibrointia. Toisaalta EIOPA on havainnut, että projektiin liittyvä maksuvalmiusriski (likviditeettiriski) on tavanomaista alempi silloin, kun infrastruktuurisijoitus pidetään sijoitussalkussa eräpäivään (maturiteettiin) asti. EIOPA on suosittanut käyttämään alempaa kalibrointia myös maksuvalmiusriskille. Komissio on noudattanut näitä EIOPA:n suosituksia muutosehdotuksessaan (180 artikla). Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot ja monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät (168 artikla) Komission mukaan Solvenssi II -sääntelyä tulee myös päivittää siten, että siinä otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/760 eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista ( ). Samoin on otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta ( ), millä on rinnastettu monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä säänneltyyn markkinapaikkaan. Osakkeita koskeva siirtymäsäännös (173 artikla) Komission mukaan muutosehdotuksessa selvennetään rahastoihin sisältyviä osakkeita, jotka on hankittu viimeistään , koskevan seitsemän vuoden siirtymäsäännöksen soveltamista. Nykyisen säännöksen mukaan Solvenssi II -direktiivin 308b artiklan 13 kohdassa säädettyä siirtymätoimenpidettä sovelletaan ainoastaan tyypin 1 osakkeisiin, jotka on ostettu viimeistään Voidakseen soveltaa osakeriskin siirtymäsäännöstä rahastosijoituksiin vakuutusyhtiön olisi kyettävä selvittämään rahaston kaupankäynti yksittäisen osakkeen tasolla, jotta se voisi varmistaa, että siirtymäsäännöstä sovelletaan vain tai sitä ennen hankittuihin tyypin 1 osakkeisiin. Jos tällainen lähestymistapa ei ole mahdollinen, altistumia rahastoille kohdellaan vakavaraisuuslaskennassa raskaammin tyypin 2 osakkeiden mukaisesti. Siirtymäsäännöksen ongelmat koskevat tilanteita, kun rahastosijoituksiin kuuluvien osakkeiden hankintapäivää ei voida varmuudella selvittää. Ehdotetun sääntelyn mukaan siirtymäsäännöstä sovellettaisiin myös tyypin 2 osakkeisiin rahasto-osuuden hankintapäivän mukaan, kuitenkin niin, että siirtymäsäännöksen piirissä olevien osakkeiden määrää pienennetään rahaston pääoman kiertonopeuden perusteella. Ehdotuksessa siirtymäkauden toimenpiteet laajennetaan koskemaan myös kaikkia tyypin 2 osakkeita, eli muun muassa ETA- ja OECD-maiden ulkopuolisia listaamattomia osakkeita, hyödykkeitä ja vaihtoehtoisia sijoituksia. Normaalin, osakekurssien tasosta riippuvan % osakestressin sijaan näihin tyypin 2 sijoituksiin sovellettaisiin ensimmäisenä vuonna 22 % stressiä riippumatta tosiasiallisesta riskiperusteisesta tasosta. Vaatimus kasvaisi lineaarisesti vuoteen 2023 mennessä normaalitasolleen eli %:n

5 5(9) vaihteluvälille. Komission mukaan näin on tarkoitus välttää erityisesti listaamattomien osakkeiden osakestressin 49 %:n käyttäminen sekä sen seurauksena laajamittainen myynti lähestyttäessä Solvenssi II -sääntelyn soveltamisen aloituspäivää ( ). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 290 artikla. Solvenssi II -direktiivi (2009/138/EY): -infrastruktuurisijoitukset, eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ja monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä vaihdetut osakkeet: 111 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdat -oman pääoman siirtymäsäännös: 308 b artiklan 13 kohta -tekniset korjaukset: 31 artiklan 4 kohta, 75 artiklan 2 ja 3 kohta, 92 artiklan 1a kohta ja 111 artiklan 1 kohdan b, c ja m alakohdat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa ehdotusta. Komission tarkoituksena on panna täytäntöön muutokset mahdollisimman nopeasti, ottaen huomioon että Solvenssi II -sääntely tulee sovellettavaksi Eduskunnalle toimitetaan pääomamarkkinaunionin perustamista koskevasta komission toimenpidesuunnitelmasta E-kirje, Solvenssi II -direktiivin nojalla annettua komission asetusta delegoitua asetusta koskeva muutosehdotus kiireellisenä E-kirjeenä, ja pääomamarkkinaunioniin liittyvistä muista lainsäädäntöehdotuksista U-kirjelmät. EU16 Vakuutuspalvelut -valmistelujaosto, kirjallinen menettely, Solvenssi II -direktiivin nojalla annetun komission delegoidun asetuksen muutosta koskeva ehdotus annetaan tiedoksi kiireellisenä E-selvityksenä eduskunnalle lokakuussa Valtiovarainministeriö toimitti Suomen puolesta vastauksen komission vihreää kirjaa koskevaan lausuntopyyntöön siihen liittyneen kansallisen valmistelun ja käsittelyn (E 3/2015 vp) pohjalta. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Komission delegoitu asetus on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuslainsäädäntö kuuluu valtakunnan toimivaltaan. Yleistä EU-alueella vakuutusyritysten yleisimpiä sijoituskohteita ovat joukkovelkakirjat (EUkeskiarvo 45,6 %:a, Suomessa 12,3 %:a varoista), kun taas suomalaisten

6 6(9) vakuutusyhtiöiden yleisimpiä sijoituskohteita ovat sijoitusrahastot (48,9 %:a, EUkeskiarvo 24,3 %:a). Vakuutusyritysten suorat sijoitukset listaamattomiin ja listattuihin osakkeisiin ovat EU-alueella yhteensä keskimäärin noin 9 %:a, Suomessa 5,7 %:a. Sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin, jollaisiin infrastruktuurisijoitukset pääosin kohdistuisivat, muodostavat EU-alueella Tanskaa, Saksaa, Viroa, Ranskaa ja Italiaa lukuun ottamatta alle kuusi prosenttia varoista (EU-keskiarvo 3,0 %:a), Suomessa 2,5 %:a. Suomessa vakuutusyhtiöt ovat sijoittaneet listattuihin osakkeisiin 3,2 %:a varoistaan (EU-keskiarvo 6,2 %:a). Komission arvion mukaan EU-alueen vakuutusyritykset ovat sijoittaneet infrastruktuuriin vain 0,3 % varoistaan. Sijoitusasteen nostaminen EU-alueella 0,5 %:iin lisäisi sijoituksia 20 miljardilla eurolla. Ehdotus kannustaa sijoittamaan nykyistä enemmän infrastruktuuriin, mutta Suomessa sijoituskäyttäytyminen ei kokonaisuutena olennaisesti muuttune ehdotuksen myötä. Suomalaisten vakuutusyhtiöiden osakesijoitukset ovat verrattain hyvällä tasolla korkeahkosta rahastosijoittamisen asteesta johtuen. Olennaista on, miten infrastruktuurisijoitus jatkossa sopii kunkin vakuutusyhtiön sijoitussalkkuun ja riskituotto -perusteiseen sijoitusstrategiaan. Määrällistä vaikutusta on vaikeaa tai jopa mahdotonta arvioida. Infrastruktuurisijoituksille uusi luokka Komission mukaan muutosehdotuksessa infrastruktuurisijoitusten pääomavaatimukset ovat nykyistä herkempiä ja tasapainoisempia. Infrastruktuurisijoituksen markkinariskin osana oleva riskikerroin olisi ehdotuksen 30 %:a. Siten ehdotus helpottaa muun muassa vakuutusyritysten sijoittamista infrastruktuurihankkeisiin ja kasvusektoreihin. Tällaisten pitkäaikaisten sijoitusten tuotot ovat melko tasaisia, mutta ne eivät välttämättä ole välttämättä erityisen korkeita. Vakuutusyhtiön on jatkossakin arvioitava, onko infrastruktuurisijoitus vakuutusyhtiön edun mukainen ja onko se omiaan turvaamaan vakuutettujen ja edunsaajien edut (vakuutusyhtiölain 1 luvun 17 ). Infrastruktuurisijoituksiin sisältyy tavanomainen osakesijoittamisen riski, joten sijoittajalta edellytetään jatkossakin sijoituksen kannattavuuden ja muiden siihen liittyvien seikkojen huolellista arviointia. Muutosehdotukset kuitenkin lisännevät infrastruktuurisijoitusten houkuttelevuutta ja kysyntää lyhyellä aikavälillä. Ehdotus ei vastaa tarjontapuolen mahdollisiin ongelmiin. Institutionaaliset sijoittajat eivät välttämättä löydä riittävästi hyviä ja kannattavia sijoituskohteita, koska arvopapereita ei välttämättä uskalleta tai osata tarjota institutionaalisille sijoittajille. Komissio ei ole arvioinut sitä mahdollisuutta, että infrastruktuurin sijoituskohteiden tarjonnan pysyessä ennallaan lisääntynyt kysyntä nostaa kohteiden arvopaperien ostohintaa ja vähentää sijoituksesta saatavia tuottoja. Näin on tapahtunut eräiden viime aikoina infrastruktuurisijoituksiin kohdistuvien velkarahoitusarvopaperien osalta. Reaalitalouden kautta saatavat infrastruktuurikohteiden konkreettiset hyödyt (esimerkiksi rakennuksen tai kulkuväylän avautuminen yleisölle) tullevat toteutuessaan vakuutettujen ja laajasti kansalaisten hyväksi, mutta yleensä vasta pitkällä aikavälillä. Komission mukaan hyödyt kuitenkin kokonaisuutena ylittävät kustannukset. Komissio ei ole kuitenkaan tarkasti arvioinut, miten muutosehdotukset muuttavat laadullisesti tai määrällisesti vakuutusyritysten sijoituskäyttäytymistä.

7 7(9) Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot Komission mukaan eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen määrittämistä erillisenä eränä oman pääoman ehtoisen omaisuuden luokassa 1 käsiteltiin komission delegoitua asetusta (EU) 2015/35 koskeneessa vaikutusarviossa (Euroopan komissio, SWD(2014) 309 final, Brussels, englanninkielinen), vaikka tätä pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevaa asetusta ei ollut vielä hyväksytty silloin. Viimeksi mainitussa komission vaikutusarviossa on pidetty tarkoituksenmukaisena kalibroida pitkäaikaissijoitukset osaksi standardikaavaa, suhteellisesti vähäriskisimpään oman pääoman ehtoisen omaisuuden luokkaan 1. Riskikerroin olisi infrastruktuurisijoitusten osalta 30 %:a. Komissio on arvioinut tämän vaihtoehdon olevan laajakantoisin ja hienojakoisin. Samalla on edistetty tehokkaimmin pitkäaikaissijoituksia, yhteensovitettu näiden rahoitusvälineiden käsittelyä luottolaitoslainsäädännön muutosten kanssa ja pyritty välttämään liiallista riippuvuutta luottoluokituksista. Ehdotuksen mukainen riskitason alentaminen vastaa kalibrointia, joka on eurooppalaisilla riskipääomarahastoilla (European Venture Capital Funds) ja eurooppalaisella sosiaalisen yrittäjyyden rahastoilla (European Social Entepreneurship Funds). Komission mukaan ehdotus ei vaaranna rahoitusmarkkinoiden vakautta. Komission mukaan ehdotus on hyödyllinen, koska näin lisätään investointeja kasvua lisääviin osa-alueisiin, erityisesti infrastruktuuriin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät Komissio ei ole tehnyt monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä koskevasta ehdotuksesta erillistä vaikutusarviota, koska muutos merkitsee tältä osin vain Solvenssi II -sääntelyn yhteensovittamista muun EU-lainsäädännön mukaiseksi (direktiivi 2014/65/EU, asetus (EU) 600/2014). Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmässä riskikerroin olisi ehdotuksessa 39 %:a, eli samalla tasolla kuin säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevan osakesijoituksen osalta. Osakkeita koskeva siirtymäsäännös Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta ehdotus ei nosta niiden hallinnollista taakkaa. Toisaalta valvonnan kannalta on arvioitu, että jos vakuutusyhtiöllä on sijoitussalkussaan siirtymäsäännöksessä tarkoitettuja arvopapereita, ehdotuksesta seuraa merkittävä pääomavaatimuksen lasku kaikkein riskillisimmille sijoituksille. Käytännössä ehdotus asettaisi samanarvoiseen asemaan kaikentyyppiset suorat ja epäsuorat osakesijoitukset, mukaan lukien vakavaraisen osakeyhtiön säännellyllä markkinalla listatun osakkeen sekä lähinnä tietokonealgoritmin ja automatisoidun sijoitusstrategian varaan perustuvan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston (hedge) osuuden. Siirtymäsäännöstä arvioitaessa on otettava huomioon suomalaisten vakuutusyhtiöiden sijoitusrahastojen verrattain korkea osuus varoista sekä tavoite, että ehdotuksessa on pyritty välttämään tyypin 2 osakkeiden ja rahasto-osuuksien laajamittainen myyminen ennen Solvenssi II -sääntelyn soveltamisen alkamista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Nyt esillä olevalla ehdotuksella ei ole vaikutusta Suomen tai EU:n budjettiin.

8 8(9) Asiakirjat Komission delegoitu asetus (EU) /, annettu , komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 muuttamisesta siltä osin kuin kyseessä on lakisääteisten pääomavaatimusten laskenta vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksen hallussa olevien varojen useiden luokkien osalta, C(2015) 6588 final, sekä liitteet 1 3 Commission Staff Working Document: Economic Analysis, SWD(2015) 183 final, englanninkielinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Juha Jokinen, neuvotteleva virkamies, , juha.jokinen@stm.fi Pertti Pulkkinen, ylimatemaatikko, , pertti.pulkkinen@stm.fi Liitteet Viite

9 9(9) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi