Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto raportista Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriö Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Viite Lausuntopyyntönne SM021:00/2013 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto raportista Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toteaa tyydytyksellä, että LSSAVIn vuonna 2010 käynnistämä hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistyö ja sittemmin osana LSSAVIn kokonaisturvallisuusstrategiaa (ks. liite 1: LSSAVIn kokonaisturvallisuusstrategia , 5.3 Seurantaindikaattorit ja seurannan organisointi: Hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen) yhdessä Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa jatkama sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämisyhteistyö on priorisoitu Sisäasiainministeriössä hyvin korkealle ja on aikaansaatu nyt lausunnolla oleva esitys turvallisuusnäkökulmien liittämiseksi osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Taustatietoutta LSSAVI käynnisti vuoden 2010 huhtikuussa lakisääteisen peruspalvelujen arvioinnin kehittämistyön. Kehittämishankkeesta käytettiin aluksi nimitystä hyvinvoinnin ja vuoden 2011 lopusta lähtien hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmä. LSSAVI suunnitteli toimialueen keskuskaupunkien ja valikoitujen pienempien kuntien ja Valviran ja sairaanhoitopiirien ja Vaasan yliopiston kanssa suunnittelemassa pilottihanketta. Hankkeen lähtökohtia esiteltiin myös keskushallinnolle: VM/ alueiden kehittämisen osastolle ja budjettiosastolle, STM:lle, TEM:lle, MMM:lle ja Kuntaliitolle. LSSAVI sai ajatuksilleen erinomaisen vastaanoton Kesäkuussa 2011 hanke esiteltiin myös virastossa vierailleelle :n johdolle. Tällöin päätettiin vielä tutkia yhteistyömahdollisuudet käynnissä olleen sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämisvastuussa ollen PSSHP:n kanssa. Yhteistyöneuvotteluissa päätettiin yhdistää näiden kahden hankkeen kehittämistyö ja LSSAVIn edustaja kutsuttiin mukaan sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyöhön. Samanaikaisesti vuonna 2011 LSSAVI osallistui VM:n asettaman peruspalvelujen arvioinnin ja sen paikkatietojärjestelmän PATIOn työryhmän työhön. LSSAVIn näkemykset hyvinvoinnin ml. turvallisuuden toiminnan-

2 ohjausjärjestelmästä kirjattiin työryhmän loppuraporttiin jatkoselvityksen kohteiksi. Tehtävä annettiin sittemmin PSAVIlle, jonka valtakunnallisena erikoistehtävänä peruspalvelujen ja pation kehittäminen on. LSSAVI on pyrkinyt määrätietoisesti yhdistämään pation ja sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyön. Vuoden 2012 keväällä sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyöhön ( kansallinen indikaattoriyöryhmä) kutsuttiin sisäisen turvallisuuden sihteeristön edustaja LSSAVIn toimesta. LSSAVIn kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän sihteeristö toimitti sähköisen hyvinvointikertomuksen hankevetäjien pyynnöstä hankkeen käyttöön turvallisuusindikaattoriluettelon liitettäväksi sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Tämän raportin laatinut työryhmä on jatkanut ansiokkaasti tätä kehittämistyötä. LSSAVIn toimesta sähköisen hyvinvointikertomuksen vastuuhenkilö ( aiemmin PSSHP:n, nyt Kuntaliiton palveluksessa), Valviran, STM:n edustus on myös mukana PATIO-hankkeen ohjausryhmässä. Maanmittauslaitos ja VM ovat PSAVIn ylijohtajan johtaman ohjausryhmän jäseniä. LSSAVIn ylijohtaja on tämän työryhmän varapuheenjohtaja. Tavoitteena on ollut päällekkäisen kehittämistyön välttäminen ja järjestelmän kehittäminen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilannekuvan muodostamisen välineeksi ja toiminnan johtamisen ja ohjauksen, valvonnan ja arvioinnin tueksi niin paikallis-, alue-, kuin keskushallinnon käyttöön. LSSAVI on osana kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaa kannustanut toimialueensa kuntia hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun yhdistämiseen. Virasto on lähestynyt kuntia esimerkkimallilla ja tukenut niitä kehittämistyössä. Virasto on myös kuntakierroksillaan marraskuussa 2012 kannustanut kuntia ottamaan käyttöön sähköisen hyvinvointikertomuksen ennakoivan toiminnan suunnittelun, johtamisen ja arvioinnin apuvälineenä. Toimialueen kuntien hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat on koottu LSSAVIin ja niiden analysointi on käynnissä. Ilahduttavan moni kunta onkin jo yhdistänyt hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun, esimerkkinä vaikkapa Nokia ja Vaasa. Syyskuussa valmistuu myös LSSAVIn toimialueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilannekuvaraportti. LSSAVIn näkemykset Edellä kuvattu taustoittaa LSSAVIn näkemyksiä nyt lausunnolla olevaan raporttiin. Viraston näkemykset kiteytettynä ovat seuraavat:

3 Käsitteistö Tällä hetkellä käytössä oleva käsitteistö on hieman harhaanjohtava. Kokonaisturvallisuudessa on kaksi osa-aluetta: hyvinvointi ja turvallisuus sekä valmiussuunnittelu ja varautuminen. Virasto esittää käytettäväksi paikallistasolla kahta termiä: kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma ja valmiussuunnitelma. Muut mahdolliset suunnitelmat ovat näille alisteisia. Virasto esittää että jatkossa käytetään nimitystä sähköinen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelu-näkökulman avauksesta vastaavat tahot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkökulmasta olisi luontevaa hyödyntää aluehallintovirastoja hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelusta tiedottavana ja työtä koordinoivana tahona. Lain aluehallintovirastoista 896/2009 mukaan aluehallintoviraston tehtävänä on mm. peruspalvelujen arviointi, varautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen ja valmiusharjoitusten järjestäminen. Aluehallintovirastojen ylijohtaja vastaa alueellisen varautumisen yhteisten asioiden yhteensovittamisesta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Kuntien valmiussuunnittelun ja varautumisen osalta aluehallintovirasto valvoo, että kunnat noudattavat lainsäädäntöä ja yhteen sovittaa kuntien, valtion ja muiden viranomaisten varautumisen ja valmiussuunnittelun toimialueellaan ( valmiuslaki). Turvallisuussuunnittelusta ml. sisäinen turvallisuus on määrätty valtioneuvoston päätöksellä. Sisäisen turvallisuuden alueelliset toimeenpanosuunnitelmat laaditaan ja niiden toteutumista koordinoidaan aluehallintovirastojen johdolla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa tämä tapahtuu osana kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaa. Laki aluehallintovirastoista 17 a /Laki poliisihallinnosta 1 a Aluehallintovirastojen ja poliisin yhteistyö

4 Aluehallintovirastojen ja niiden toimialueella olevien poliisilaitosten on toimittava yhteistyössä asioissa, jotka koskevat: -alueellisen varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamista; -alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistämistä; - alueen toimivaltaisten viranomaisten tukemista turvallisuustilanteiden johtamisessa ja näiden viranomaisten toiminnan yhteensovittamista; - muuta alueellista viranomaisyhteistyötä poliisitoimen asioissa. Aluehallintovirastojen ja Poliisihallituksen on toimittava yhteistyössä poliisin palvelujen alueellisen saatavuuden arviointia koskevissa asioissa. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmän valtakunnallinen kehittämistyö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto esittää tässä yhteydessä huolensa käynnissä olevassa päällekkäistä kehittämistyöstä. Valtakunnallisesti käynnissä ovat ainakin seuraavat hankkeet, jotka joiden hyvinvointi ym. tiedon päätietolähde ovat kunnat. JULKICT JulkICT-toiminto kehittää kuntien kanssa yhteentoimivia, asiakaslähtöisiä ja tuloksellisuutta lisääviä ratkaisuja, jotka hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa. Mukana kehitystyössä on myös Suomen Kuntaliitto. Toiminnan tavoitteena on tukea kuntasektorin palvelutuotannon tuottavuuden parantamista, asiakaslähtöisten ja organisaatiorajat ylittävien palveluprosessien kehittämistä. Toiminnan painopiste on kuntien palvelutoiminnassa, jonka kehittämistä ja uudistamista pyritään edistämään tieto- ja viestintätekniikan avulla. Asiakkaita ovat kunnan toiminnasta vastaava johto ja muut varsinaisen palvelutoiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavat päätöksentekijät ja palvelutuotannon toteuttajat. Yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä ovat palveluiden kehittäjät ja toteuttajat, jotka vastaavat kuntien, kuntayhtymien, yhteistoiminta-alueiden ja kunnallisten yritysten palvelu- ja kehittämistoiminnasta. Sähköinen hyvinvointikertomus

5 Sähköinen hyvinvointikertomus ( on hyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa tukeva tiimityöväline kunnille. Sitä käytetään osana kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Sähköinen hyvinvointikertomus on havainnollistava ja käytäntöön soveltuva työväline ja se antaa tietoa kunnan elinvoimasta, taloudesta, rakenteista, palveluista ja kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta väestöryhmittäin. Se mahdollistaa yhteisen tietopohjan avulla varhaisen puuttumisen sekä kansallisen vertailun ja myös vertailun kuntien ja alueiden välillä. Työväline soveltuu sekä laajan valtuustokausittaisen kertomuksen valmisteluun että vuosittaiseen raportointiin eli vuosittaiseen hyvinvointikertomukseen.työväline toimii kunnan toiminnan ja talouden vuosikellon mukaan. Kuntaliitto on työvälineen kansallinen omistaja. Patio 2.0 -järjestelmä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toteuttaa valtiovarainministeriön rahoittamana tietojohtamista palvelevan Patio 2.0 kehittämishankkeen, joka on osa laajempaa tietojärjestelmän kehittämistä. Hankkeessa tuotetaan tietojohtamisen välineitä alue- ja keskushallinnon tarpeisiin. Tietojohtamisen välineet tarjoavat tilanne-, analyysi- ja ennakointitietoa paikkatietoominaisuudet tarjoavalla käyttöliittymällä. Tämän lisäksi mm. Valviralla on käynnissä oma hanke johtamisen ohjausjärjestelmän tehostamiseen liittyen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että kokonaiskoordinointia valtakunnallisesti tehostetaan ja edelleen supistuvan talouden aikana käydään läpi ainakin edellä mainittujen osittain päällekkäisten hankkeiden tavoitteet ja tehtävät ja yhteen sovitetaan niiden toiminnot siten, että tuloksena on yksi yhteinen, sähköinen ja dynaaminen toiminnan ja johtamisen ohjausjärjestelmä ml. hyvinvointi ja turvallisuusnäkökulmat paikallis-, alue- ja keskushallinnon käyttöön. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Kehitys- ja strategiapäällikkö Marja-Riitta Vest

6 LIITE 1 Ote LSSAVIn kokonaisturvallisuusstrategiasta 5.3 Seurantaindikaattorit ja seurannan organisointi Hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen Hyvinvointipalvelujen ohjaus- ja arviointijärjestelmän kehittäminen julkisen sektorin yhteistyönä on tarpeen tilanteessa, jossa Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat perusteellisen uudistamisen edessä. Yhtä kaikki tarkastelu tulee ulottaa yksityiseen sektoriin niiltä osin kuin se tuottaa julkisen hallinnon palveluja ostopalveluna. Kysymyksessä on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen haaste kansalaisten hyvinvointipalvelujen laadukkuuden ja saatavuuden turvaamisen osalta. HYVINVOINTI LUO TURVALLISUUTTA JA TURVALLISUUS LUO HYVINVOINTIA Terveydenhuoltolain ( /1326, 12 ) myötä kunnille on tullut velvoite laatia hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Nuorisolain ( /72) myötä nuorten ohjauspalvelut järjestetään kunnissa moniammatillisena yhteistyönä. Turvallisuussuunnittelun osalta työ on myös poikkihallinnollisesta, samoin kuin kuntien valmiussuunnittelu. Kunnissa on siis käynnissä runsaasti eri tavoin organisoitua poikkihallinnollista työtä, joka on myös eri tavoin vastuutettu kunnan virkamiehille. Kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyö tuleekin jatkossa nähdä yhtenä kokonaisuutena, jonka alaisuudessa voi olla erilaisia moniammatillisia, hieman eri kärkiin keskittyviä tiimejä. Poikkihallinnollisen ohjausryhmän tulee puolestaan seurata valikoitujen indikaattorien valossa vuosittain ja tarpeen mukaan useamminkin hyvinvointipalvelujen ja turvallisuuden tilaa niin määrällisesti kuin laadullisesti, ja ohjata toiminnan kehittämistä syntyneiden tarpeiden mukaisesti. Strategia sisältää tähän liittyvän toimenpide-ehdotuksen, joka edellyttää niin keskushallinnon ohjauksen tarkistamista, aluehallinnon viranomaisten vahvaa kytkemistä mukaan indikaattorityöhön sekä kuntien monivivahteisen turvallisuus-, hyvinvointi- ja valmiussuunnittelukokonaisuuden avaamista ja uudelleenarviointia.

7 LSSAVI: HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN INFRA, TURVALLINEN JA VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ Elinkeinoelämä Osaava työvoima TUOTTAVA YMPÄRISTÖ OHJAUS JA INFORMOINTI VALVONTA KEHITTÄMINEN PALVELUT JULKISET JA YKSITYISET YHTEISTOIMINTA LUPAHALLINTO Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kuvio 15. LSSAVI:n tarkastelunäkökulman tuottava, älykäs ympäristö ( vrt. Kunta- ja palvelurakenneuudistus: elinvoimainen alue) Tänä päivänä ns. tuottavien ympäristöjen arviointi keskushallintolähtöisesti on hajanaista. Se on myös nykyisellään erittäin haasteellista johtuen olemassa olevien rakenteiden kompleksisuudesta. Ministeriökohtaista ohjausta ja arviointia kohdistuu kaikkiin tuottavan ympäristön osatekijöihin, kyseessä on pitkälti sektorisoitunut arviointikulttuuri. Kuntien toiminnassa on vallalla kokonaisvaltainen, poikkihallinnollinen arviointikulttuuri - tuottavien ympäristöjä arvioidaan kokonaisuutena ja niiden kehitys on riippuvainen osatekijöidensä summasta. Jatkossa tarvitaan niin substanssiarviointia ja kuin myös kokonaisvaltaisempaa näkemyksellistä analysoivaa arviointiotetta sekä keskus- ja että aluehallinnon tasolla. Kysymys on siitä mitä tietoa päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi eri tasoilla tarvitaan ts. on kyse analysoivasta valinnasta koskien sitä, mikä tieto on relevanttia ohjauksen näkökulmasta, milloin tietoa tarvitaan, kenelle ja mihin tarkoitukseen tietoa kulloinkin tuotetaan sekä miten tietovarantoja kerätään ja päivitetään. Näitä kysymyksiä tarkastellaan valtion keskus- ja aluehallinnon, kunnan ja kansalaisen näkökulmista. Koko prosessissa on yksinkertaistettuna kysymys relevantin vertailutiedon tuottamisesta ja

8 kehityskaaren analysoinnista niin historiallisessa kuin visioivassa, tulevaisuuslähtöisessä tarkoituksessa. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohjaus- ja arviointijärjestelmä tähtää ohjattavuuden parantamiseen, mikä puolestaan edellyttää hallinnon rakenteiden yksinkertaistamista niin keskushallinnon kuin aluehallinnon tasolla. Hyvinvointipalvelujen tilasta ja turvallisuuden tilasta kerätään eri tahojen toimesta runsaasti tietoja. Kunnilta tietoja keräävät mm. Kuthanek peruspalvelujen tila -raporttia varten, aluehallintovirastot mm. lakisääteiseen peruspalvelujen arviointiin liittyen, ministeriöt suoraan eri tarpeisiin liittyen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali- ja terveysministeriön tietotarpeita silmälläpitäen,, Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus, Valvira, Evira, Kuluttajavirasto jne. vain osan mainitaksemme. Lisäksi suuremmat kunnat ylläpitävät itse erittäin laajoja tietovarantoja. Maakunnan liitoilla ja ELY-keskuksilla on yhteistyössä eri toimijoiden ja/tai erikseen omat tilasto- ja ennakointiportaalinsa. Tietovarannot ovat siis valtakunnallisesti mittavat. Tällä hetkellä eri rekisterien kautta saatava tieto on kuitenkin usein vanhaa ja siten lähinnä aikasarjatyyppistä analysointia tukevaa. Lisäksi valtion tietojärjestelmäarkkitehtuuri on vasta kehittämisen alkutaipaleella ja nykyisten tietojärjestelmien yhteensopivuus on heikkoa.. Tietovarantomme hyvinvointipalvelujen ja turvallisuuden tilan osalta ovat siis hajallaan ja kokonaiskoordinointi, tietojohtamisen näkökulma puuttuu. Tämän hetkinen tilanne näyttäytyy hajanaisena, ei-keskustelevana tiedon tuottamisen aparaattina, jonka ohjattavuus on heikko, milteipä mahdoton. Kehittymistyössä korostuu jatkossa tietojohtamisen merkitys ts. olemassa olevien tietovarantojen selvittäminen, tietojärjestelmäarkkitehtuurin yhteensovittaminen ja yleensä tietohallinnon saattaminen rengin asemaan palvelemaan eri tason tiedon tarvitsijoita ja eritoten tietojohtamisen ammattilaisia tiedon tuottamisessa poikkihallinnollisille analysointialustoille, mm. tilannekuvan muodostamiseksi ja suunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon avuksi. Tilannekuvaa on pystyttävä ylläpitämään joustavasti myös karttapohjaisesti.

9 Kuntien hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus joka 4.vuosi Tieto pankit MINISTERIÖT, KESKUS- VIRASTOT ALUEHALLINTO KUNNAT SÄHKÖINEN KANSALAISRAATI PALVELUTUOTTAJIEN SÄHKÖISTETTY HAVAINNOINTI KANSALAISTEN TURVALLI- SUUSHAVAINNOINTI HYVINVOINTIPALVE- LUJEN VALVOJIEN SÄHKÖISTETTY HAVAINNOINTI Laadulliset hyvinvointi- ja turvallisuusindikaattorit SOVITUT määrälliset hyvinvointi- ja turvallisuusindikaattorit HYVINVOINTI- JA TURVALLI- SUUSPOR TAALI Sähköisen hyvinvointikertomuksen alustalle. -pation suunnitteluresurssien uudelleenallokointi -paikkatietoulottuvuus Ajassa kiinni oleva hyvinvointi- ja turvallisuustieto: tilannekuva Historiallinen kehitys, trenditieto Ennusteet, visiointi, vertailut =Modernin informaatioteknologian keinoin Moderni kansalaislähtöinen hyvinvointipalvelujen ja turvallisuuden tilan ohjaus- ja arviointijärjestelmä AVICI- mallin mukainen ideapankki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kuvio 16: Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilan ohjaus ja arviointi, lähde: LSSAVI Toimenpiteet: 67. Kuntien lakisääteinen poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohjaukseen ja arviointiin liittyvä organisoituminen Kuntiin perustetaan poikkihallinnollinen hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmä, jonka alaisuudessa toimivat erilliset alateemaryhmät kuntien valmiussuunnitteluun, nuorten ohjaukseen, iäkkäiden osallistamiseen jne. liittyen. Nykyinen, osin päällekkäinen hyvinvointi-, turvallisuus- - nuorison ohjaus- ja valmiussuunnittelumalli puretaan. Hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmä seuraa ja ohjaa hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistä kunnassaan. Seuranta on ajassa kiinni olevaa ja kansalaiset osallistavaa. Valtuustokausittain laaditaan laajempi hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus. Aluehallintovirastojen kuntia tukevaa ohjausta ennaltaehkäisevää valvontaa ja informaatio-ohjausta vahvistetaan. Vastuu: VM yhteistyössä Kuntaliitto, STM, SM, TEM, YM, OKM, LVM

10 68. Sähköisen, kansalaislähtöisen hyvinvointi- ja turvallisuusportaalin kehittäminen Parhaillaan käynnissä oleva sähköisen hyvinvointi- ja turvallisuustietotuotannon kehittämistyö arvioidaan uudelleen. Päällekkäisestä kehittämistyöstä, esimerkiksi PATIO ja sähköinen hyvinvointikertomus, siirrytään yhteisen kehittämisen kulttuuriin. Sähköisen kansalaislähtöisen hyvinvointi- ja turvallisuusportaalin ajatuksellisena lähtökohtana on tuottava ympäristö. Sekä määrälliset että laadulliset, kansalaislähtöiset indikaattorit kiinnitetään tuottavan ympäristön eri osa-alueisiin. Sähköinen hyvinvointikertomus toimii sähköisenä alustana, jota jatko kehitetään ja johon yhdistetään paikkatietoulottuvuus sekä linkitys eri tietokantoihin. Indikaattorien määrityksessä hyödynnetään niin sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyössä ja kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelussa jo täsmennetyt avainindikaattorit. Tämän lisäksi keskeisten viranomaisten osalta kartoitetaan täydennettävät indikaattorit. Indikaattoritietojen syöttämisestä vastaa kukin taho sovitussa aikataulussa, sovitun mallin mukaisesti. Kukin taho voi myös hyödyntää indikaattoritietoutta omien tarpeidensa mukaisesti Sähköinen hyvinvointi-ja turvallisuusportaali mahdollistaa niin ajassa kiinni olevan kuin aikasarjapohjaisen seurannan ja ohjauksen. 69. Kansalaisosallisuus hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilan arvioinnissa Vaasan kaupungissa pilotoidaan laajaa kansalaiset aktivoivaa sähköistä kansalaisosallistamista niin hyvinvoinnin kuin turvallisuuden kehittämisessä. Mittavan sähköisen kyselyn ja jatkuvan kansalaishavainnoin perusteella valikoituu vuosittain kansalaisraadeissa esiin nostettavat tarkempaa käsittelyä tarvitsevat teemat. Kansalaisraadin muotoa kehitetään ja perinteiden raadin rinnalle kehitetään sähköinen kansalaisraati. Vastuutaho: LSSAVI yhteistyössä Vaasan kaupungin, informaatioteknologiayrityksen ja Vaasan yliopiston kanssa 70. Hyvinvointipalvelujen valvojien sähköistetty havainnointi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa pilotoidaan eri vastuualueilla valvontatyössä sähköistä havainnointia ja raportointia. Vastuutaho: LSSAVI 71. Palvelutuottajien henkilöstön sähköistetty havainnointi

11 ks. Arjen turvallisuus toimenpide-esitys 21. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilan seurantaindikaattorit Kokonaisturvallisuusstrategian vuosiraportointiin liitetään tunnuslukujen tarkastelu. Osa tunnusluvuista kuvaa turvallisuuden kannalta keskeisten taustatekijöiden kehitystä, osa liittyy sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden toimeenpanon seurantaan. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä seuraa hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilan kehittymistä LSSAVI:n toimialueellaan niin kansallisten kuin niitä täydentävien indikaattorien avulla. Seuraavassa hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilan seurantaindikaattorit on ryhmitelty ns. tuottavan ympäristön ts. älykkään alueen sisällön mukaisesti luokiteltuna: Turvallinen ja viihtyisä ympäristö ja hyvä saavutettavuus Yleiset tunnusluvut Lähde LSSAVI, maakunta, koko maa Väestön määrä Nettomuuton osuus Luonnollisen väestön kasvun osuus Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus Kotitalouksien valokuituyhteyksien määrä Lentoliikenteen matkustajamäärät lentoasemoittain Junaliikenteen matkustajamäärät Laajakaista 2015 hanke Finnavia VR Julkisten saavutettavuus, maakunnittain palvelujen Peruspalvelujen arviointi

12 Perusopetuksen saavutettavuus alueellinen Peruspalvelujen arviointi Lukion ja ammatillisen koutuksen alueellinen saavutettavuus Peruspalvelujen arviointi Hälytystehtävien toimintavalmiusaika, osalta Teollisuusenergiatuotannon hiilidioksidipäästöt tonnia per vuosi poliisin ja ilmaan, Peruspalvelujen arviointi Tieliikenteen hiilidioksdipäästöt, tonnia per vuosi Pohjavesien kemiallinen tila, % riskialueita Arjen ja asumisen turvallisuus Lähde LSSAVI, maakunta, koko maa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa loukkaantuneet /hoitojaksot Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet Automaattisella sammutuslaitteistolla varustettujen kohteiden määrä Asuinrakennuksissa

13 sattuneiden tulipalojen määrä Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet, erikseen mopo-onnettomuudet Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Vesillä tapahtuneiden onnettomuuksien määrä Hukkumiskuolemat Katuturvallisuusindeksi Poliisitehtävien määrä 15 asiakasmäärältään suurimmassa kauppakeskuksessa, kpl/vuosi Pelastus- ja ensihoitotehtävien määrä 15 asiakasmäärältään suurimmassa kauppakeskuksessa, kpl/vuosi Uhkailu- ja väkivaltatilanteet oppilaitoksissa; uusi indikaattori, sovittava tiedonlähde Poliisin hälytystehtävätilastot Hätäkeskuslaitoksen hälytystehtävätilastot Rikosten ja väkivallan ehkäisy, rikoksen uhrille tarjottavien palvelujen saatavuus ja ehkäisevä Lähde

14 toiminta Poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten kautta tapahtuva ohjautuminen, % asiakkaista tai yhteydenotoista Sovittelun kautta tapahtuva ohjautuminen, % asiakkaista tai yhteydenotoista Sosiaalipäivystykseen tulleiden tapaukset ja lukumäärät ( Uusi: edellyttää yhtenäistä valtakunnallista luokitusta ja tietojen alueellista saatavuutta) Turvakotipalvelujen saatavuus ja käyttö asiakasryhmittäin (erityisesti huomioitava lapsettomat aikuiset ja maahanmuuttaja taustaiset asiakkaat) Rikosuhripäivystyksen lisäksi muu matalan kynnyksen palvelujen saatavuus, esimerkiksi väkivaltaisten miesten ja naisten ryhmätoiminta, väkivaltaa kokeneiden naisten/lasten ryhmätoiminta, Jussityö jne. RIKUn tilastot RIKUn tilastot Kotihälytysten alueittain määrä Väkivaltarikosten kokonaismäärä, erikseen alle

15 20 v. lasten ja nuorten osalta Seksuaalirikosten määrä alueittain, erikseen alle 20 v. lasten ja nuorten osalta Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset alueittain, erikseen alle 20 v. lasten ja nuorten osalta Seksuaalirikoksiin syylliseksi epäillyt alle 20 v. lapset ja nuoret Terveyden ja hyvinvoinnin moniammatilliset- ja monialaiset koordinaatioryhmät kunnittain/yt-alueittain Lähisuhde- ja perheväkivallan moniammatilliset- ja monialaiset koordinaatioryhmät kunnittain/yt-alueittain Kuntien / YT-alueiden toimintasuunnitelmat ja toimintaohjelmat Rikosuhripäivystykseen tulleet yhteydenotot, lkm/vuosi Rikosuhripäivystyksen tukisuhteet, lkm/vuosi Tukisuhteisiin käytetty aika, h/tukisuhde/vuosi RIKUn tilastot RIKUn tilastot RIKUn tilastot

16 Erityisryhmien turvallisuus Lähde Ikääntyneiden ( ja muiden erityisryhmien) turvallisuus, tunnusluku Poliisille ilmoitettujen ja rasistiseksi luokiteltujen epäiltyjen rikosten määrä Poliisin tilastot Hyvinvointi ja palvelut Yleiset tunnusluvut Lähde LSSAVI, maakunta, koko maa Veronalaiset tulot, /asukas maakunnittain Sairastuvuusindeksi (ikävakioitu) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas, maakunnittain Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /asukas, tarvevakioitu Toimeentulotuen saajien osuus väestöstä ( v.), sairaanhoitopiirit, sairaanhoitopiirit, sairaanhoitopiirit Laajakaista 2015 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus väestöstä, v

17 Mielenterveyden vuoksi työttömyyseläkettä saaneiden osuus väestöstä, v VR Lähde Syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden vahvistaminen Erityisopetukseen siirrettyjen ja osa-aikaista erityisopetusta saavien peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet väkivaltarikokset TEM Poliisin tilastot vuotiaisiin kohdistuneet Poliisin

18 väkivaltarikokset Alle 18-vuotiaiden tekemät rikokset vuotiaiden tekemät rikokset Toistuvasti rikkeitä tehneet nuoret Alle 21-vuotiaat sovitteluun osallistuneet tekijät Poliisin tietoon tulleet alle 18- vuotiaisiin kohdistuneet seksuaalirikokset Seksuaalista häirintää kokeneet nuoret Seksuaalista väkivaltaa kokeneet nuoret Vanhemmuuden puute Avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa, siltä osin kuin koskee mielenterveysongelmia ja pahaa oloa Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana tilastot Poliisin tilastot Poliisin tilastot Kouluterveyskysely Poliisin tilastot Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely Väkivaltatilanteet opiskelua haittaavat Kouluterveyskysely Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

19 Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa joutuneet nuoret Koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa osallistuneet nuoret Kouluter- -veyskysely Päihteiden käyttöön liittyvä hyvinvointi- ja turvallisuusongelmat Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Alkoholimyrkytyksiin ja muihin tapaturmiin päihdyksissä kuolleet Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %, 8. ja 9. luokan oppilaat Poliisin tietoon tulleiden alle 25- vuotiaiden rattijuopumukset Lähde Sotkanet Tilastokes kus Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely Täydenty y Päihtyneiden asukasta säilöönotot/1000 Täydenty y Alkoholijuomien kokonaiskulutus asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Sotkanet, juomatap atutkimu s Alkoholiperäisiin kuolleet kuolemansyihin Tilastokes -kuksen kuolinsyy tilaisto

20 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %, 8. ja 9. luokan oppilaat Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kysely Täydenty y Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %, ammattikoulun 1. ja 2. vuoden opiskelijat Poliisin tietoon tulleet kaikki rattijuopumukset Tautitartunnat suonensisäisten huumeiden käyttäjillä (HIV, B ja C hepatiitti) Kouluterveyskysely Kouluterveys Kouluterveyskysely ker Poliisi, Sotkanet Täydenty y Kilpailukyky ja kohtaanto Yleiset tunnusluvut LSSAVI, maakunta, koko maa BKT/asukas Liikevaihdon kasvu, % Lähde Viennin teollisuustuotannosta, % osuus Yritysten määrän kasvu (ei maa- ja metsätalous) Työpaikkojen määrän kasvu

21 Alkutuotannon määrä Työllisyysaste Työttömyysaste työpaikkojen TEM TEM Maahanmuuttajataustaisten työttömyys Perusasteen tutkinnon suorittanen osuus 15 v täyttäneistä Korkea-asteen tutkinnon suorittanen osuus 15 v täyttäneistä Keskimääräinen eläköitymisikä TEM Yritystoiminnan ja työpaikkojen turvallisuus Myymälävarkauksien määrä, näpistysten määrä kpl/vuosi Yrityksiin kohdistuvat petokset, kpl/vuosi Kaupparekisteriin kohdistuneet rekisterimerkintärikokset, kpl/vuosi Yrityksille korvatut rikosvahingot, /vuosi CERT-FI tietoturvaloukkausilmoitukset, kpl/vuosi sekä näiden perusteella tehtyjen rikosilmoitusten määrä, % Yritysten palovahinkojen määrä, Lähde Poliisin rikostilastot Poliisin rikostilastot Poliisin rikostilastot FK tilasto FK tilasto

22 /vuosi Yritysten muiden vahinkojen määrä, /vuosi Työssään väkivaltaa kohdanneiden määrä FK tilasto TEM työolobarom etri Loukkaantumiseen työpaikkaväkivallan kpl/vuosi johtaneen määrä, Työtapaturm a-rekisteri Työtapaturmien määrä per vuosi Työtapaturm a-rekisteri Taulukko 3. Seurantaindikaattorit

23