TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen pohjavesiselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ TYÖN TARKOITUS TEHDYT TUTKIMUKSET Aikaisemmat tutkimukset Uudet tutkimukset SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA Selvitysalue Maaperä ja topografia Pohjavesiolosuhteet Mahdolliset riskikohteet ALUEEN RAKENNETTAVUUS Pohjavesiolosuhteiden huomioonottaminen rakentamisessa Rakennettavuus alueittain OHJEITA JA SUOSITUKSIA MAANKÄYTTÖÄ JA KAAVOITUSTA VARTEN JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPITEET... 6 LIITTEET Liite 1 Pohjavesiputkien putkikortit ja kairauspöytäkirjat, 3 s. PIIRUSTUKSET YMP P Pohjavesiselvitys, tutkimuskartta 1:5 000 GEO P Rakennettavuuden kartta 1:5 000

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen pohjavesiselvitys1 (7) NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESISELVITYS 1 YLEISTÄ 2 TYÖN TARKOITUS 3 TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Aikaisemmat tutkimukset 3.2 Uudet tutkimukset Suunnittelukohde sijaitsee Nastolan Kirkonkylässä Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen eteläpuolisella alueella, ensimmäisen Salpausselän pohjoisreunalla. Ihanaistenrinteen asemakaava-alue sijaitsee eteläosastaan Nastolanharju-Uusikylän pohjavesialueella numero ja kuuluu lähes kokonaan pohjavesialueen varsinaiseen pohjaveden muodostumisalueeseen. Alueella sijaitsee myös Levonniemen vedenottamo, johon osa pohjaveden virtauksesta suuntautuu. Pohjavesiselvityksen yhteydessä osayleiskaava-alueelle laaditaan rakennettavuusselvitys sekä Ihanaistenrinteen asemakaava-alueelle hulevesiselvitys. Suunnittelukohteen sijainti on esitetty liitekartassa YMP P Työn tarkoituksena on kuvata Turpeensalmen osayleiskaava-alueen pohjavesiolosuhteita sekä tarkistaa alueen rakennettavuusselvitys tutkimuksessa esiin tulleilla asioilla. Työssä on tarkoitus saada pohjaveden korkeusasemasta luotettavampi kuva (pohjaveden pinta, virtaussuunta) sekä arvioida paineellisen pohjaveden, pohjaveden pinnan sekä mahdollisen orsiveden vaikutus osayleiskaavan AP-alueiden rakennettavuuteen. Työssä on selvitetty alueella sijaitsevat riskitoiminnot ja arvioitu niiden vaikutus pohjaveteen. Pohjavesiolosuhteiden ja riskitoimintojen perusteella on laadittu kaavamääräyssuosituksia asemakaavoitusta varten, joilla voidaan estää tulevan maankäytön aiheuttamat haitat pohjavedelle. Lisäksi on arvioitu osayleiskaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään sekä annettu ehdotus jatkotoimenpiteistä. ja Pirkanmaan ympäristökeskus ovat laatineet Nastolan Villähteen ja Nastonharju Uudenkylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman vuonna Paavo Ristola Oy on laatinut osayleiskaava-alueelle pohjavesi- ja rakennettavuusselvityksen vuonna Selvityksessä kairattiin painokairalla 12 tutkimuspisteessä maaperän kerrosrakenteen selvittämiseksi. Lisäksi kahdeksassa tutkimuspisteessä mitattiin pohjaveden korkeusasema. Tutkimuspisteet on esitetty liitekartassa YMP P Olemassa olevan lähtöaineiston perusteella on pohjavesiolosuhteiden tarkentamiseksi ja tulevaa rakentamisen aikaista pohjaveden tarkkailua varten osayleiskaava-alueelle asennettu huhtikuussa 2010 kolme pohjaveden havaintoputkea. Pohjavesiputkien sijainti ja määrä on määritetty aikaisempien tutkimuksien, perus- ja maaperäkartan sekä maastotarkastelun perusteella. Tutkimusohjelma on hyväksytetty tilaajalla ennen havaintoputkien asentamista.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen pohjavesiselvitys2 (7) Pohjavesiputkista on laadittu putkikortit ja kairauspöytäkirjat, jotka on esitetty liitteessä 1. 4 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA 4.1 Selvitysalue Selvitysalue sijoittuu Turpeensalmen osayleiskaavan alueelle. Osayleiskaavaalueelle on laadittu Ihanaistenrinteen asemakaava. Ihanaistenrinteen asemakaavassa ja sen muutoksessa (N074) on esitetty alueelle uutta rakennuspaikkaa, joista osa muodostuu jo rakennettua aluetta tiivistämällä. Koko Turpeensalmen osayleiskaava-alueelle asemakaavoitetaan noin uutta rakennuspaikkaa. Turpeensalmen osayleiskaava-alueen ja Nastolanharju- Uusikylän pohjavesialueen rajaukset on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Turpeensalmen osayleiskaava-alueen ja Nastolanharju-Uusinkylän pohjavesialueen rajaukset. 4.2 Maaperä ja topografia Osayleiskaava-alueen korkein kohta sijaitsee alueen eteläosan harjualueella tasossa noin Matalimmat alueet sijaitsevat Villähteen ranta-alueella. Villähteen Kukkanen on tasossa noin +90,8. Alueella on käytössä N60 korkeusjärjestelmä. Osayleiskaava-alue sijaitsee I Salpausselän pohjoisreunalla, joka on hiekkamuodostumaa. Kaava-alueen länsiosassa esiintyy hiekkakerrostumia ja rantaalueilla esiintyy karkeaa silttiä (Ht). Kaava-alueen keskiosassa esiintyy moreenimäki (Mr), jossa esiintyy paikoin avokalliota (Ka). Kaava-alueen itäosassa esiintyy moreenimäkiä, joiden välisillä painannealueilla moreenikerroksen päällä esiintyy 5-10 metrin paksuisia siltti-savikerroksia. Siltti (Ht)- ja savikerrosten (Sa) päällä esiintyy paikoin 1 2 metrin paksuinen turvekerros (Ct). Alueen maaperäkarttaote ja Nastola-Uusikylän pohjavesialue on esitetty kuvassa 2.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen pohjavesiselvitys3 (7) Kuva 2. Osayleiskaava-alueen maaperä ja Nastola-Uusikylän pohjavesialue 4.3 Pohjavesiolosuhteet Osayleiskaava-alue rajautuu Villähteen Kukkaseen, joka kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Osayleiskaava-alue sijaitsee eteläosastaan Nastolanharju-Uusikylän pohjavesialueella ( ). Varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta on noin 1/3 osayleiskaava-alueesta ja lähes kokonaan Ihanaistenrinteen asemakaavaalueesta. Pohjaveden päävirtaussuunta on koko alueella pohjoiseen. Osayleiskaava-alueen moreenipeitteiset kalliomäet jakavat pohjaveden virtauksen kolmeen osa-alueeseen. Alueen länsiosassa pohjavettä muodostuu hyvin vettä johtavissa hiekkakerrostumissa ja muodostumassa. Pohjaveden pinta on havaittu alueella noin 2,0 6,0 metrin syvyydellä maanpinnasta, tasolla noin +90, ,1. Havaintoputkessa HP1 pohjaveden pinta on noin 2,0 metrin syvyydessä maanpinnasta tasolla +90,7. Aikaisempien tutkimuksien perusteella tutkimuspisteessä 3 on tulkittu esiintyvän orsivettä. Pohjaveden virtaussuunta alueella on kohti luodetta ja Levonniemen vedenottamoa. Alueelta purkautuu pohjavettä osittain Villähteen Kukkaseen. Ajoittain voi tapahtua rantaimeytymistä. Alueen keskiosassa moreeni- ja kallioalueen sekä moreenimäen välisellä silttija turvealueella pohjaveden muodostuminen on vähäistä ja alueen pohjavedet kerääntyvät ympäröiviltä moreenialueilta ja Salpausselän hiekkamuodostumasta. Pohjavesi on tutkimuksien mukaan alueella paineellista. Pohjaveden painetason on havaittu olevan alueella lähes maanpinnan tasossa, noin tasolla +95,8 (havaintoputki HP2) ja aikaisempien tutkimuksien mukaan noin 0,1 0,2 metriä maanpinnan tason yläpuolella (tutkimuspisteissä 4, 5, ja 6). Pohjavettä purkautuu alueelta Turpeensalmeen. Alueen itäosassa pohjavettä muodostuu pääasiassa moreenialueilla sekä Salpausselän hiekkamuodostumassa. Moreenikerroksen päällä esiintyvässä siltti-, savi- ja turvealueilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Pohjavesi on tutkimuksien mukaan alueella paineellista. Pohjaveden painetason on havaittu olevan alueella noin 0,2 metriä maanpinnan tason yläpuolella, noin tasolla +95,8 (havaintoputki HP3) ja aikaisempien tutkimuksien mukaan lähellä maanpinnan tasoa tai noin 0,1 metriä maanpinnan tason yläpuolella. Tehtyjen tutkimuksien perusteella paineellista pohjavettä esiintyy osayleiskaava-alueen itäpuolisella moreeni- ja kalliomäkien välisillä painannealueilla. Paineellisen pohjaveden esiintymisalue on esitetty liitekartassa YMP P

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen pohjavesiselvitys4 (7) 4.4 Mahdolliset riskikohteet Osayleiskaava-alue on ollut pääasiassa metsää ja asutus on nykyisin omakotitaloja sekä ranta-alueella on muutamia loma-asuntoja. Alueella ei ole teollista ym. toimintaa. Alueen rakentamisen myötä päällystettyjen alueiden osuus kasvaa, jolloin pintavalunnan osuus kasvaa ja muodostuvan pohjaveden määrä vähenee. Lisäksi jätevesiverkoston laajentumisen myötä putkiston rikkoontumistapauksessa kasvaa riski pohjaveden ja vedenottamon veden laadulle. 5 ALUEEN RAKENNETTAVUUS 5.1 Pohjavesiolosuhteiden huomioonottaminen rakentamisessa 5.2 Rakennettavuus alueittain Kaava-alueella on huomioitava rakentamistoimenpiteiden suorittaminen hyvin vettä johtavissa hiekkakerrostumisessa ja pohjaveden korkeusasema, jottei heikennetä pohjaveden laatua ja muodostumista etenkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja Levonniemen vedenottamon vaikutusalueella. Kaava-alueen länsiosassa pohjaveden korkeusasema on havaittu havaintoputkessa HP1 noin 2,0 metrin syvyydessä maanpinnasta, tasolla noin +90,7. Havaintoputki HP1 läheisyydessä on suunniteltu ojamaisena ja tien suuntaisesti rakennettava hulevesiallas. Maankaivutoimenpiteet suositellaan toteutettavaksi ulottumaan pohjaveden pinnan yläpuolelle, alimmillaan korkeintaan noin tasoon +91,3. Paineellisen pohjaveden esiintyminen ja vaikutus rakennettavuuteen tulee huomioida osayleiskaava-alueen itäosassa liitekarttaan YMP P merkityllä alueella. on teettänyt alueelta yleispiirteisen rakennettavuusselvityksen (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2004). Seuraava tarkastelu täydentää silloin tehtyjä arviota tässä työssä tehdyillä havainnoilla ja tutkimusten tuloksilla. Tutkittu alue on jaettu rakennettavuudeltaan viiteen alueeseen, jotka ovat samoja 2004 selvityksen kanssa. Alueiden väliset rajat ovat suuntaa-antavia ja alueiden rakennettavuus edustaa kunkin alueen keskimääräisiä olosuhteita. Alueille ilmoitetut maakerrospaksuudet perustuvat tehtyihin harvoihin kairauksiin ja siksi kerrospaksuudet voivat poiketa ilmoitetusta. Alueiden rajauksissa on käytetty apuna myös Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperäkarttaa. Rakennettavuusalueet ja niiden rajaus on esitetty piirustuksessa GEO- P Seuraavassa on kuvattu alueet ja niihin liittyvät pohjarakennusnäkökohdat: Alue 1. Turve (Tv) Alueella on turvetta arviolta 0,4 1,9 m ja sen alla arviolta 3,4 8,4 m savista silttiä ja silttiä. Pohjavesi on alueella maanpinnassa ja paikoin painetaso sen yläpuolella. Alue on suota eikä siksi suositella rakennuksen sijaintialueeksi. Alue 1A. Pehmeä savi ja silttialue (Sa)

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen pohjavesiselvitys5 (7) Alueella on 2 5 m paksu kerros pehmeää savea ja savista silttiä tai osittain myös turvetta ja liejua, joiden alla on löyhää ja pehmeää savista silttiä. Pohjavesi on maan pinnassa tai noin 1 m syvyydessä maanpinnasta. Koska alueella on pehmeät maakerrokset, pinnassa turvekerros ja pohjavesi maanpinnassa tai sen yläpuolella, alue on hyvin epäedullinen rakentamistarkoituksiin. Siksi aluetta ei suositella rakennusten sijaintialueeksi. Alue 2, Silttialue (Si) Alueella on löyhää silttiä ja savista silttiä. Pohjavesi on lähellä maanpintaa. Maalajityypin alueelta ei ole käytettävissä kairaustietoja. Jos piha- ja lattianalustäytön paksuus on alle 1m, alueelle voidaan rakentaa kevytrakenteisia, 1-kerroksisia rakennuksia maanvaraisille anturaperustuksille tai laatalle. Maanalaista kellaria ei suositella tällä alueella pohjaveden korkeuden vuoksi. Geotekninen kantavuus on noin 80 kn/m². Arvioitu anturan painuma on mm ilman täyttöjen kuormitusta. Yli 5 m pehmeikön osalla sekä yli 1 m täytön varaan rakennettaessa on suositeltavaa perustaa rakennukset tuki tai kitkapaaluilla kantavien kerrosten varaan. Rakennusten lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti lähelle nykyistä maanpintaa tai kantavana ns. ryömintätilaisella rossipohjalla. Paksun pehmeikön alueella täytöt aiheuttavat mm painumaa, joka edellyttää maapohjan vahvistamista esim. esikuormittamalla tai maapohjan vahvistamisella (esim. syvästabilointi). Alue 2A, Silttialue (Si) Alueella on noin 2,5 m paksu kerros löyhää silttiä alla ohut moreenikerros ja kalliopinta. Pohjavesi tulee maan pintaan ja alueella on lähteitä. Alueella ei suositella maanalaisia hienorakeisen maakerroksen läpäiseviä rakenteita alueen paineellisen pohjaveden takia. Alue 3, Hiekka-alue (Hk) Alueella on ohut kerros silttiä tiiviin hiekkakerroksen päällä. Hiekka on alaosastaan yleensä karkeampaa. Kalliopinta on paikoin yli 10 m syvyydessä ja paikoitellen pinnassa. Alueen pohjavesitaso on noin 2 m syvyydessä. Alueelle voidaan rakentaa 1-3 kerroksisia rakennuksia maanvaraisille anturaperustuksille. Geotekninen kantavuus hiekan varaan tehtäville perustuksille on kn/m². Rakennusten alimmat lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti. Alue 4, Moreeni- ja kallioalue (Mr/Ka) Alueella on pääasiassa moreenia, kalliota ja monin paikoin irtolohkareita. Tieto perustuu silmämääräisiin havaintoihin. Alueelle voidaan rakentaa 1-4 kerroksisia rakennuksia maanvaraisille tai louhitun kalliopinnanvaraisille (alla tasaussorakerros) anturaperustuksille. Geotekninen kantavuus on kn/m². Rakennusten alimmat lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti. Alue 5, Hiekka- ja sora-alue (Hk/Sr) Hiekka- ja sora-alue karttatarkastelun (GTK) ja maastokäynnin perusteella.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen pohjavesiselvitys6 (7) Alueelle voidaan rakentaa 1-4 kerroksisia rakennuksia maanvaraisille anturaperustuksille. Geotekninen kantavuus on suuruusluokkaa kn/m². Rakennusten alimmat lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti. 6 OHJEITA JA SUOSITUKSIA MAANKÄYTTÖÄ JA KAAVOITUSTA VAR- TEN 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 8 JATKOTOIMENPITEET Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. edistää ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä ehkäistä ympäristöhaittoja. Pohjaveden puhtautta vaarantavat toiminnot on kaavoituksella pyrittävä ohjaamaan pois pohjavesialueelta huomioimalla kaavoituksessa seuraavia tekijöitä: - Pohjavesialueelle ei saa asemakaavalla osoittaa pohja-/pintaveden laatua vaarantavia toimintoja - Suojaamattomia yleisiä tiealueita ei kaavoiteta pohjavesialueiden sellaisille osille, mistä pintavesi imeytyy pohjavedeksi - Tieliikennealueet ja -väylät tulee suunnitella siten, että liikenteen ja tienpidon mahdolliset haitat pohjaveden laadulle vältetään - Pohjavesialueilla ei tule pestä ajoneuvoja, koneita ja laitteita muualla kuin pesupaikalla, josta pesuvedet voidaan johtaa hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta kunnalliseen jätevesiviemäriin - Ajoneuvoväylät ja paikoitusalueet suositellaan päällystettävän läpäisemättömällä materiaalilla sekä sade- ja sulamisvedet tulee kerätä ja johtaa sadevesiviemäriin - Pohjavesialueille ei tule sijoittaa sellaisia maa- ja kalliolämpöjärjestelmiä, jotka sisältävät pohjavedelle haitallisia aineita. Pääsääntöisesti lämpöjärjestelmissä käytetyt aineet (esim. etanoli, kaliumformaatti sekä etanolin denaturointiaineet) kulkeutuvat maaperässä ja pohjavedessä, mutta ovat nopeasti hajoavia yhdisteitä Uusissa keväällä 2010 asennetuissa havaintoputkissa HP2 ja HP3 pohjavesi on paineellista, painetason ollessa lähellä maanpintaa - noin 0,2 metriä maanpinnan tason yläpuolella. Aikaisempiin tehtyihin tutkimuksiin verrattuna, paineellisen pohjaveden esiintymisalue on osayleiskaava-alueen itäosassa moreeni- ja kalliomäkien välisillä painannealueilla. Levonniemen vedenottamon itäpuolella, havaintoputkessa HP1 pohjavesi esiintyi noin 2,0 metrin syvyydellä maanpinnasta, tasolla noin +90,7. Havaintoputken läheisyyteen suunniteltu ojamainen, tiensuuntainen hulevesiallas suositellaan rakennettavaksi siten, että maankaivutyöt ulotetaan alimmillaan korkeintaan tasoon +91,3. Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan pohjaveden korkeusaseman säännöllistä tarkkailua havaintoputkista. Tarkkailua varten ehdotetaan tehtäväksi seurantaohjelma kattaen pohjaveden vedenpinnan säännöllisen tarkkailun sekä vedenlaatututkimukset ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja rakentamisen jälkeen. Maalajialueiden tarkentamiseksi tarvitaan täydentäviä pohjatutkimuksia niillä alueilla, joissa tulee rakentamista.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen pohjavesiselvitys7 (7) Edellä esitetyt suositukset on esitetty vain kaavavaiheen suunnittelua varten. Rakennusten pohjarakentamisen suunnittelua varten tarvitaan kohdekohtainen pohjatutkimus ja geosuunnittelu kohteen vaativuuden mukaisesti. FCG Finnish Consulting Group Oy Maija Aittola Projektipäällikkö, geologi Matti Honkaniemi Johtava asiantuntija, DI

10 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm Putkikortin päivitys pvm Tutkimuspaikka Ihanaistenrinteen pohjavesiselvitys Koordinaatit (ykj) Tilaaja ja tnro P104-P X ,988 Tekijä T.Parkkonen Y ,122 Kalusto GM 100 Z +93,78 PUTKI HP1 Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0,00-1,00 Hk Maanpinta 1,00-1,80 Si Hk 0,0 W 0,0 1,80-4,70 Hk Si -1,0-1,0 4,70-6,60 Sr ki -2,0-2,0 6,60-8,20 HHk Hk -3,0-3,0 8,20-12,70 Sr -4,0-4,0 12,70-16,00 SrMr Sr -5,0-5,0 16,00-19,00 ka kallion pinta -6,0-6,0 HHk -7,0-7,0 ki -8,0-8,0 Putkitiedot -9,0-9,0 Putken koko pituus 14,00 m Sr -10,0-10,0 Putken pää, PP 93,78-11,0-11,0 Maanpinta, MP 92,74-12,0-12,0 Vesipinta, W ,74-13,0-13,0 Siivilän yläpää 90,78 SrMr -14,0-14,0 Siivilän alapää 79,78-15,0-15,0 Pohja/kärki 79,78-16,0-16,0 Putken materiaali HDPE -17,0-17,0 Sisäläpimitta 52mm ka -18,0-18,0 Siivilätyyppi 0,3 mm rakosiivilä -19,0-19,0 Näytteenottotapa Vesi Maa Vedenantoisuuspumppaus Syvyys maanpinnasta, m Antoisuus, l/min Kirkastumisaika, min Muuta 80 mm suojaputki, hattu ja lukko

11 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm Putkikortin päivitys pvm Tutkimuspaikka Ihanaistenrinteen pohjavesiselvitys Koordinaatit (ykj) Tilaaja ja tnro P104-P X ,122 Tekijä T.Parkkonen Y ,676 Kalusto GM 100 Z +96,92 PUTKI HP2 Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0,00-2,80 SiSa Maanpinta 2,80-3,40 Mr 0,0 W 0,0 3,40-4,60 SrMr SiSa -1,0-1,0 4,60-7,60 ka ka pinta -2,0-2,0 e.k.s -3,0-3,0 Mr -4,0-4,0 SrMr ka -5,0-5,0-6,0-6,0-7,0-7,0 Putkitiedot Putken koko pituus 5,60 m Putken pää, PP 96,92 Maanpinta, MP 95,8 Vesipinta, W ,77 Siivilän yläpää 93,32 Siivilän alapää 91,32 Pohja/kärki 91,32 Putken materiaali Sisäläpimitta Siivilätyyppi HDPE 52mm 0,3 mm rakosiivilä Näytteenottotapa Vesi Maa Vedenantoisuuspumppaus Syvyys maanpinnasta, m Antoisuus, l/min Kirkastumisaika, min Muuta 80 mm suojaputki, hattu ja lukko

12 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm Putkikortin päivitys pvm Tutkimuspaikka Ihanaistenrinteen pohjavesiselvitys Koordinaatit (ykj) Tilaaja ja tnro P104-P X ,056 Tekijä T.Parkkonen Y ,272 Kalusto GM 100 Z +96,90 PUTKI HP3 Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0,00-1,50 Si Maanpinta 1,50-2,40 Sr Si 0,0 W 0,0 2,40-2,80 Mr -1,0-1,0 2,80-4,50 Sr Sr -2,0-2,0 4,50-7,50 ka ka pinta Mr -3,0-3,0 Sr -4,0-4,0-5,0-5,0 ka -6,0-6,0-7,0-7,0 Putkitiedot Putken koko pituus 5,50 m Putken pää, PP 96,9 Maanpinta, MP 95,56 Vesipinta, W ,78 Siivilän yläpää 94,4 Siivilän alapää 91,4 Pohja/kärki 91,4 Putken materiaali Sisäläpimitta Siivilätyyppi HDPE 52mm 0,3 mm rakosiivilä Näytteenottotapa Vesi Maa Vedenantoisuuspumppaus Syvyys maanpinnasta, m Antoisuus, l/min Kirkastumisaika, min Muuta 80 mm suojaputki, hattu ja lukko muoviputki nousi noin 13 cm kannen avattua eli putken korko on metalliputken yläpinnasta

13 HP1 OYK-ALUE POHJAVESIALUE POHJAVEDEN MUODOSTUMISALUE UUDET ASENNETUT POHJA- VEDEN HAVAINTOPUTKET 29 2,52 +28,88 +26,36 TUTKIMUKSET VUONNA 2004 POHJAVEDEN VIRTAUSSUUNTA PAINEELLISEN POHJAVEDEN ESIINTYMISALUE 1 Mp+91,52 4 PP+93,15 Mp+92,25 w +92,45 LEVONNIEMEN VO 2 HP1 PP+93,78 Mp+92,74 w+90,74 PP+97,40 Mp+97,25 w +90,99 HP2 PP+96,92 Mp+95,80 w+95,77 5 PP+95,81 Mp+95,59 w +95,73 HP3 PP+96,90 Mp+95,56 w+95,78 8 Mp+96,59 7 PP+92,66 Mp+92,49 w +92,45 3 PP+112,45 Mp+112,19 w +110,08 6 PP+99,99 Mp+99,71 w +99,99 10 Mp+91,47 9 Mp+99,57 11 PP+94,92 Mp+94,75 w +93,84 12 PP+101,83 Mp+101,54 w +101,78 Rakennuskohde NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OYK POHJAVESISELVITYS Piirustuksen sisältö YLEISSUUNNITELMA Mittakaavat 1:5000 Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , Päiväys Pääsuunn. ESA KALLIO Hyv Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero YMP36486-P Tiedosto Suunn./Piirt. MAIJA AITTOLA Tarkastaja Yhteyshenkilö PERTTU HYÖTY 201 Muutos A S

14