ESPOOLAINEN LUONNONHOIDON TOIMINTAMALLI
|
|
- Tuulikki Maija Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESPOOLAINEN LUONNONHOIDON TOIMINTAMALLI Espoon kaupunki Tekninen keskus Katu- ja Vihertuotanto Vihertuotanto Luonnonhoitoyksikkö
2 Espoolainen luonnonhoito on: Elinvoimaisten ja monimuotoisten luonnonmukaisten viheralueiden varmistamista meille ja tulevaisuuteen Luonnonläheisyyden ja hyvän asuinympäristön vaalimista Asukkaiden kuuntelemista ja heidän toiveidensa huomioon ottamista, kokonaisuuden kannalta parhaan kompromissin etsimistä. Arvokkaiden luontokohteiden suojelemista Kokonaistaloudellista luonnonja maisemanhoitoa Luonnonhoito 2
3 Sisältö 1. Johdanto 1.1 Espoon luonnonmukaisten alueiden nykytila 1.2 Toimintamallin rajaus 2 Luonnonmukaisten viheralueiden suunnitteluprosessi 2.1 Kaavoitus 2.2 Suunnitteluprosessi 3. Luonnonmukaisten viheralueiden hoito 3.1 Luonnonhoidon lähtökohdat: 3.2 Keskeisimmät ongelmakohdat: 3.3 Luonnonhoidon tavoitteet 4 Luonnonhoidon näkökulmia 4.1 Viheralueen käyttö ja merkitys Eri käyttäjäryhmien ja -intressien huomioiminen: Suojavaikutus 4.2 Viheralueen kunto ja kestävyys Kunto Kuluminen Jatkuvuus 4.3 Maisema ja kulttuurihistorialliset arvot Yleisilme Rakennetut alueet Maiseman muutos 4.4 Kaupunkiekologia Luonnon monimuotoisuus Luonnonsuojelualueet Lähiluontokohteet Ennallistaminen 4.5 Asukasyhteistyö Tiedottaminen Vaikuttaminen 4.6 Tarkoituksenmukainen taloudellisuus Toteutus Työmaiden koordinointi Lähteet
4 1. Johdanto Luonnonläheisyys on Espoon vahvuus. Espoon luonnonhoidon toimintamallissa tavoitteena on yhdistää käyttäjien tarpeet, luonnon ja maiseman arvot sekä asukkaiden kanssa käytävä vuorovaikutus toimivaksi kokonaisuudeksi. Toimintamallin pohjana on käytetty vuodesta 1999 asti kehitettyä luonnon- ja maisemanhoidon toimintamallia. Siinä hoito pohjautuu moniarvoisuuteen sekä vuorovaikutuksesta ja sidosryhmätyöskentelystä saatuihin tuloksiin. Hoidossa huomioidaan kovan käytön ja kulutuksen alueiden hoidolle tuomat erityisvaatimukset, metsien jatkuvuus, luonnonsuojelulliset arvot, suojavaikutus, maisema sekä asukasyhteistyö suunnittelusta toteutukseen saakka. Viheralueita käytetään paljon ja espoolaiset ovat tehdyissä kyselyissä kertoneet arvostavansa luonnonläheisyyttä. Asukastoiveet ovat olleet hyvin samansuuntaisia eri puolella Espoota. Toimivat, luonnonläheisessä, mutta hoidetussa ympäristössä olevat ulkoilumahdollisuudet ja luontokokemukset ovat tärkeitä sekä aikuisille että lapsille. Osa alueista jätetään hoidon ulkopuolelle luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Hoito- ja suojelutoimenpiteiden myötä viheralueiden laatu tulee paranemaan. Ulkoiluympäristön kestävyys, maisema ja viheralueiden viihtyisyys paranevat pensaikkojen raivauksien ja liian tiheiden ja huonokuntoisten metsien hoidon ansiosta. Kulttuurimaisemien umpeen kasvavia avoimia niittyjä niitetään tehokkaammin ja näkymiä arvokkaimmille kohteille avataan. Virkistyskäyttö ohjautuu kulutusta paremmin kestäville alueille ja ulkoiluympäristö monipuolistuu. Kohdennetuilla hoitotoimenpiteillä pystytään myös korjaamaan jo vaurioituneita ja kuluneita kohtia. 1.1 Luonnonmukaisten alueiden nykytila Espoon kaupungin omistuksessa on metsiä noin 5000 hehtaaria ja avoimia alueita noin 1200 ha. Avoimista alueista suurin osa on maanviljelyskäyttöön vuokrattuja peltoja. Espoossa metsät ovat rakentamisen vuoksi pirstoutuneita, mikä on vaikuttanut voimakkaasti metsien ekosysteemiin. Kapeiksi kaistaleiksi pirstoutuneilla metsiköillä reunavaikutus on muuntanut kasvi- ja eläinlajistoa. Laajempia yhtenäisiä metsäalueita on jäljellä Espoon pohjoisosissa ja Espoon Keskuspuistoissa. Kaupunkimetsiä on uudistettu hyvin vähän. Koska metsiköiden puusto on usein tasaikäistä, on tilanne virkistysalueilla vakava silloin, kun puusto on yksilajista ja heikkokuntoista. Puusto elää kaupunkiolosuhteissa paikasta ja puulajista riippuen vuotiaaksi. Vain joillain yksittäisillä hyvissä olosuhteissa kasvavilla tammija mäntymetsillä on odotettavissa tai jopa pidempi ikä. Suurimpia ongelmia ovat alueellisesti vanhojen kuusikoiden ja koivikoiden suuri osuus, puuston liika tiheys. Espoon alueella juurikääpä (Heterobasidion sp.) lahottaa vanhoja kuusikoita. 1.2 Toimintamallin rajaus Luonnonhoidon toimintamalli sisältää tavoitteet ja ohjeet Espoon kaupungin omistuksessa olevien metsien, peltojen ja niittyjen hoidon suunnittelulle ja toteutukselle sekä asukkaiden kanssa käytävälle vuoropuhelulle. Se ohjaa Teknisen keskuksen katu- ja vihertuotannon toimia niiltä osin kuin toimitaan luonnonmukaisilla viheralueilla. Toimintamalli sisältää kaupungin omistamat * maa- ja metsätalousmaat (vuokraamattomat) * virkistys- tai puistoalueiksi kaavoitetut luonnonmukaiset viheralueet: lähimetsät, ulkoilumetsät ja niityt * luonnonmukaiset katu- ja tieviheralueet ja suojaviheralueet Koska peltojen viljely on vähentynyt ja laiduntaminen lähes loppunut, avoimet maatalousmaisemat ovat kasvamassa umpeen. Espoon metsien leimaa-antava erityispiirre on niiden kuuluminen hemiboreaaliseen metsikkövyöhykkeeseen. Vyöhykkeen ominaispiirteisiin kuuluu jalojen lehtipuiden menestyminen, joka osaltaan antaa oman leimansa Espoon metsille. Maankäyttöratkaisut määritetään kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Viheralueiden käytön kehittäminen määritetään viheralueohjelmassa ja alueellisissa yleissuunnitelmissa. Luonnonmukaisten viheralueiden hoitovastuu on luonnonhoitoyksiköllä ja luonnonsuojelualueiden hoitovastuu on ympäristökeskuksella.
5 Espoo kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen, mutta luontaisia jalopuumetsiä on vähän. Kilossa ja Lähderannassa on merkittäviä tammistoja. Kuvassa on saarnia Laajalahdesta. 2 Luonnonmukaisten viheralueiden suunnitteluprosessi 2.1 Kaavoitus Yleis- osayleis- ja asemakaavassa on merkitty viheralueita virkistysalueiksi VL, suojaviheralueiksi EV sekä rakennettaviksi puistoiksi VP. Suurin osa näistä kaikista on kaavamerkinnästä riippumatta luonnonmukaisia viheralueita, mutta alueiden hoitointensiteetti eroaa toisistaan niin, että VP eli puistoalueita hoidetaan yleensä voimallisemmin lähivirkistysmetsinä. 2.2 Suunnitteluprosessi Luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmat ovat olennainen osa viheralueiden kokonaissuunnittelua. Yleiskaava ja asemakaava laaditaan kaupunkisuunnittelukeskuksessa, alueellinen yleissuunnitelma sekä luonnon-ja maisemanhoidon suunnitelma Teknisen keskuksen Viheralueet-yksikössä. Työohjelma laaditaan Luonnonhoitoyksikössä ja työmaasuunnitelmat toteuttavassa yksikössä, joka voi olla luonnonhoitoyksikkö tai vihertuotannon hoitopiiri alueesta riippuen. 3. Luonnonmukaisten viheralueiden hoito 3.1 Luonnonhoidon lähtökohdat: Luonto ei tarvitse hoitoa itsensä vuoksi, mutta luonnonmukainen kasvillisuus ei kestä virkistyskäytössä ilman hoitoa kaupunkielämän mukanaan tuomaa kovaa käyttöä, kulutusta, saasteita ja rakentamisen aiheuttamia muutoksia. Hoidon lähtökohtana on alueen pitkäaikaisen ja lisääntyvän käytön edellyttämät vaatimukset, luonto, maisema, paikan omaleimaisuus, kulttuurihistorialliset arvot sekä asukkaiden kanssa käyty vuoropuhelu. Metsien ja luonnonympäristön hoito alkaa kasvillisuuden nykytilan ja käytön kartoituksella sekä sen pohjalta laaditulla kokonaisvaltaisella ja pitkäjänteisellä suunnitelmalla. Suunnitelmista saadaan kasvillisuuden kuntoon ja alueen käyttöön perustuva hoidon kiireellisyysjärjestys. Luonnonhoito 5
6 3.2 Luonnonmukaisten viheralueiden keskeisimmät ongelmakohdat: Suurimmat ratkaistavat ongelmakohdat ovat: - runsaasta ulkoilukäytöstä johtuva kuluneisuus - pienialaisuus ja metsiköiden kapeus: alle 2ha metsät eivät ole enää metsää vaan metsänreunaa, jonka eliöstö poikkeaa suurempien metsien eliöstöstä - huonokuntoisten vanhojen kuusikoiden ja koivikoi den runsaus - liiasta tiheydestä johtuva puiden huonokuntoisuus - rakentamisesta johtuva puiden huonokuntoisuus - reuna-alueiden (kadut, tiet, asutus) tiheä pensaskerros - kulttuurimaisemien, näkymien ja näkemien umpeenkasvu - metsien ja puistoalueiden roskaantuminen 3.3 Luonnonhoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena on: - turvata taajamametsien elinvoimaisuus ja kestävyys sekä turvata luonnon arvokohteiden ja lähiluonto kohteiden säilyminen - säilyttää ja korostaa eri alueiden omaleimaisuutta, monimuotoisuutta ja identiteettiä - parantaa Espoon maisemakuvaa sekä turvata avointen kulttuurimaisemien ja metsäisten alueiden tulevaisuus - vahvistaa Espoon metsien hemiboreaalisia ominais piirteitä sellaisilla alueilla, joilla jalopuut menestyvät luontaisestikin - kehittää metsistä lajistoltaan monipuolisia, jolloin ne kestävät muuttuvia olosuhteita paremmin - huomioida erilaiset viheralueiden käyttäjäryhmät 4 Luonnonhoidon näkökulmia Luonnonhoitopäätöksissä huomioidaan tekstissä myöhemmin tarkemmin esiteltävät osa-alueet: 1. viheralueen käyttö ja merkitys 2. viheralueen kunto ja kestävyys 3. maisema ja kulttuurihistorialliset arvot 4. kaupunkiekologia 5. asukasyhteistyö 6. tarkoituksenmukainen taloudellisuus Osa-alueet on esitelty kuvailemalla nykytila, tavoite ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Osa-alueet huomioidaan suunnitelmassa seuraavasti: - kokonaisvaltaisesti tehdyissä suunnitelmissa otetaan huomioon kaikki osa-alueet eli suunnitelmat tehdään moniarvoisesti - kohteesta riippuen osa-alueiden painoarvo vaihtelee Kova käyttö kuluttaa metsänpohjaa ja erityisesti kuuset kärsivät kulutuksesta ja sairastuvat. Metsänhoitoon kuuluu kuluneisuuden estäminen ja sen korjaus.
7 Espoon yksi vetovoimatekijä on luonnonläheisyys. Nuuksio on Espoolle tärkeä imagotekijä, mutta asukkaille kodin lähellä oleva lähiluonto on jokapäiväinen ja siksi tärkein kosketus luontoon. 4.1 Viheralueen käyttö ja merkitys Luonnonmukaisten viheralueiden käyttö on monipuolista: ulkoilu, katselu, leikki, elämysten etsiminen, luonnosta nauttiminen, sienestys, marjastus jne. Kukin käyttäjä etsii itse oman tapansa käyttää viheralueita. Virkistysympäristöä parannetaan hoidon keinoin tasapuolisesti ja monipuolisesti koko Espoon alueella. Eri käyttäjäryhmien erityistoiveita ja -tarpeita otetaan huomioon Eri käyttäjäryhmien ja -intressien huomioiminen: Luonnonmukaisilla alueilla kuten metsissä, niityillä, meren rannoilla ja saarissa virkistyskäyttö on runsasta. Niillä kuntoillaan ja ulkoillaan paljon ympärivuotisesti. Kulku tapahtuu pääosin reittejä pitkin. Luonto on luonteva osa kaupunkielämää ja metsään on mukava ja helppo mennä. Viheralueet ovat monimuotoisia puistometsistä ja käyttöniityistä maisemapeltoihin ja aarniometsiin. Suunnittelussa ja hoidossa selvitetään ja otetaan huomioon kunkin alueen tärkeimmät virkistyskäyttömuodot. Käytön kestävyyden kannalta tärkeät reitit ylläpidetään ja rakennetaan. Ympäristö pidetään viihtyisänä ja turvallisena Suojavaikutus Kasvillisuusvyöhyke toimii pienhiukkas- ja näkösuojana mm. teiden tai teollisuuslaitosten ja asutuksen välissä. Elinvoimaisella ja monikerroksisella suojavyöhykkeellä on suurin suojavaikutus. Meluun kasvillisuuden vaikutus on vähäinen. Suojavyöhykkeiden kasvillisuuden kunto ja suojavaikutus on osin heikentynyt mm. liian tiheyden vuoksi. Suojavyöhyke on elinvoimainen, tiheä ja monikerroksinen: heinät, pensaat, nuoret puut ja varttuneet puut. Pahimmin stressaantuneilla suojavyöhykealueilla puuston ikä pidetään riittävän nuorena, jotta se kestäisi kaikki siihen kohdistuvat rasitukset. Kohteessa hoidetaan kaikkia kasvillisuuskerroksia. Kehitetään työntekijöiden ammattitaitoa.
8 4.2 Viheralueen kunto ja kestävyys Jotta luonnonmukaiset viheralueet kestäisivät nykyisen ja tulevaisuudessa lisääntyvän käytön niitä pitää hoitaa. Tällä hetkellä näkyviä kulumisesta, liiasta tiheydestä, rakentamisesta ja saasteista johtuvia vaurioita on jo paljon. Kun hoitoharvennukset ja uudistamistoimenpiteet tehdään ajoissa, metsät pysyvät turvallisina ja niiden virkistysarvo säilyy. Tällöin vältetään tulevaisuuden rajut avohakkuut ja suuret maisemanmuutokset Kunto Luonnonmukaisilla viheralueilla on paljon hoitorästejä. (mm. huonokuntoisia kuusikoita, koivikoita ja umpeutuvaa maisemaa). Rakentaminen ja muu ympäristöstressi on vaurioittanut metsiä. Metsä säilyy metsänä ja avoimet alueet pääsääntöisesti avoimina. Virkistysmetsät saadaan säilymään kestävinä ja elinvoimaisina. Perinnebiotoopit ja niityt saadaan säilymään. Hoito toteutetaan suunnitellusti ja oikea-aikaisesti. Asemakaavassa rakennettaviksi osoitettujen alueiden metsiä valmennetaan metsänhoidon keinoin. Niittyjen hoitoa tehostetaan. Viljelyn ja karjankasvatuksen vähennyttyä avoimet maisemat kasvavat nopeasti umpeen nuoriksi metsiköiksi. Silloin avointen alueiden lajisto häviää ja maisema muuttuu sulkeutuneeksi. Kaupunkimaisemassa näitä alueita hoidetaan edelleen maataloudesta tutuilla työvälineillä; raivaussahoilla, traktoreilla ja paalainkoeilla. Työ on pinta-alaa kohden edullista maisemanhoitoa.
9 4.2.2 Kuluminen Kulutus ja siitä johtuvat vauriot tulevat lisääntymään. Kerrostalojen, koulujen ja päiväkotien läheisyydessä sekä suosituimmilla ulkoilualueilla käytöstä johtuva kulutus on kovaa eivätkä hoitamattomat luontokohteet säily. Kohteet saadaan säilymään alueiden voimakkaasta virkistyskäytöstä huolimatta. Uudet ulkoilureitit ohjataan siten, että luonnon arvoalueilla on mahdollisuus säilyä liialta kulumiselta. Kulumisvaurioita korjataan. Liikkumista kanavoidaan myös hoidon keinoilla Metsien jatkuvuus Uudistamisessa käytetään normaalia metsätaloutta pienempiä maisemaan sovitettuja uudistusaloja. Espoon virkistysmetsät säilyvät elinvoimaisina. Uudistaminen tehdään ajoissa, jolloin toimenpiteet ovat pienipiirteisiä. Taimia istutetaan. Pyritään puuston korkeaan ikään.. Puuston ikää pidennetään oikea-aikaisilla harvennuksilla. Käytetään kohteeseen soveltuvaa pienimuotoista ja maisemaan sovitettua uudistamista. Suositaan kasvupaikalle sopivaa lajistoa.
10 4.3 Maisema ja kulttuurihistorialliset arvot Rakennettu kaupunki ja sen asettamat vaatimukset ovat läsnä kaupungin luonnonmukaisessa viherympäristössä. Tämä vaikuttaa kaikkiin toimenpiteisiin. Metsäisyys ja vanhojen viljelyaukeiden vaihtelu on tyypillistä Espoossa. Se tekee Espoon kaupunkikuvasta erityisen. Toimenpiteissä tarkastellaan sekä lähimaisemaa että kaukomaisemaa. Reunavyöhykkeet, metsän silhuetti ja puuston rajaamat maisematilat asettavat kaikki omat vaatimuksensa. Maisemallisina lähtökohtina ovat alueen maisemarakenne, arkkitehtuuri ja paikallinen omaleimaisuus sekä tunnelma. Espoon maisemarakenne vaihtelee merenrantavyöhykkeestä uusmaalaisen kulttuurivyöhykkeen, jalojen lehtipuumetsiköiden ja korpikuusikoiden kautta Nuuksion kallioisiin lakimänniköihin. Luonnonhoidon tavoitteena on pääasiassa nykytilanteen säilyttäminen, jolloin avoimet alueet säilyvät avoimina ja metsäiset metsäisinä. Erityistä huomiota kiinnitetään reuna-alueisiin eli siihen, miten avoin alue liittyy peitteiseen alueeseen Yleisilme Tyypillinen Espoolainen maisemakuva on tiiviisti rakennettujen alueiden välillä oleva luonnonmukainen metsä. Maisema on paikoin sulkeutunut ja umpeenkasvanut. Maiseman omaleimaisuutta ja parhaita piirteitä korostetaan. Toimenpiteet ajoitetaan niin, että suuria maisemamuutoksia ei tule. Näkymät ja maisematilat säilyvät. Maisemainventoinnissa osoitetaan keskeiset maiseman kehittämiskohteet, avattavat näkymät sekä maisemallisesti arat kohteet. Suunnittelussa ja hoidossa huomioidaan sekä lähi- että kaukomaisema. Luonnonhoidon keinoin pidetään kulttuurimaisemia ja näkymiä avonaisina. Vesakoituneet ja pensoittuneet tienvarret siistitään. Vesakosta saadaan harventamalla edullisesti puustoista viheraluetta. Luonnonhoito 10
11 4.3.2 Rakennetut alueet Espoossa kiivas rakentamistahti muuttaa maisemaa. Rakentamisen reuna-alueet pensoittuvat. Viheralueet ja rakennukset muodostavat yhtenäisen maisemakokonaisuuden ja ympäristö on valmiin tuntuinen. Tiiviisti rakennetuilla alueilla on lähimetsiä tai kokonaan rakennettuja puistoja. Harvaan rakennetuilla alueilla viheralueet ovat pääasiassa virkistysmetsiä. Hoidon intensiteettiä ohjataan hoitoluokituksella. Uusien asuinalueiden jäljelle jäävä puusto pyritään valmentamaan metsänhoidon keinoin ennen rakentamista. Hoidetaan pensoittuvia reuna-alueita Maiseman muutos Monet tärkeät näkymät, avoimet alueet, kulttuuri- ja perinnemaisemat ovat kasvamassa umpeen. Huonokuntoisia metsiköitä (kuusikko) on paljon. Paikoin on puuston myrskytuhovaara. Näkemät ja maisematilat säilyvät. Maisemanmuutokset pysyvät pieninä. Maiseman historialliset arvot huomioidaan. Kaupungin parhaita piirteitä ja keskeisiä näkymiä palautetaan ja korostetaan. Metsänhoidon tavoitteena on luontaisen kaltainen, kullekin kasvupaikalle sopiva metsä. Maisemanmuutokset saadaan pysymään pienenä, kun puuston elinvoimaa parantavat harvennushakkuut ja kevyet uudistushakkuut tehdään ajoissa. Jos uudistettava kuusikko on pahoin juurikäävän vioittama, joudutaan puulaji vaihtamaan toiseen paikalle sopivaan puulajiin, koska juurikääpä tarttuisi myös uuteen kuusitaimikkoon. Oikeassa paikassa olevat kulkua ohjaavat reitit ehkäisevät tehokkaasti metsän kulumista. Reittien pientareet pyritään niittämään kerran kesässä.
12 4.4 Kaupunkiekologia Kaupunkiekologisena lähtökohtana on luonnon ympäristöltään tärkeiden elinympäristöjen säilyttäminen sekä yleinen kasvillisuuden ja eliöstön monimuotoisuus. Metsä huomioidaan kokonaisuutena ja metsän kaikkien kasvillisuuskerrosten elinolosuhteet pyritään takaamaan. Alueiden lajiston säilyminen saattaa edellyttää paikoin myös intensiivistä hoitoa. Lahopuun määrää ja puuston monimuotoisuutta lisätään myös hoitotoimin. Metsien hemiboreaalisia ominaispiirteitä vahvistetaan sellaisilla alueilla, joilla jalopuut menestyvät luontaisestikin. Perinnemaisemien hoitoa tehostetaan ja avoimien alueiden eliöstö huomioidaan Luonnon monimuotoisuus Espoon yksi vetovoimatekijä on luonnonläheisyys. Monille asukkaille kodin lähellä oleva lähiluonto on tärkein kosketus luontoon. Tiivis kaupunkirakenne on pirstonut suurempia metsäalueita yhdistävät viheryhteydet kapeiksi. Metsä- ja niittyalueet toimivat kaupunkiympäristöön sopeutuneen eläinlajiston elinympäristöinä sekä asukkaille tärkeinä lähiluontokohteina. Avoimet alueet ovat kasvamassa umpeen laiduntamisen ja viljelyn loputtua ja niiden lajisto on uhattuna. Monimuotoista luontoa säilyy asutuksen lähellä. Taataan luonnon kestävyys ja monimuotoisuus. Avoimet alueet ja niiden lajisto pyritään säilyttämään. Luonnonhoidon toimenpiteissä huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja kestävyys. Keloja ja lahopuuta jätetään sopiviin paikkoihin hoidettaviin metsiin. Työntekijöitä koulutetaan ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta. Suunnitteluvaiheessa tunnistetaan ja rajataan arvokkaita alueita arvoa ylläpitävään hoitoon tai hoidon ulkopuolelle. Kohteiden määrä riippuu alueen arvoista ja käytön määrästä. Otetaan käyttöön valtakunnallinen uusittu viheralueiden hoitoluokitus, jossa luonnon arvokohteet on huomioitu Luonnonsuojelualueet Luonnonsuojelualueet ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja alueita.
13 4.4.3 Lähiluontokohteet Metsälakikohteet sekä muut paikalliset lähiluontokohteet huomioidaan suunnitelmissa ja toteutuksessa. Arvokkaita luontokohteita on kartoitettu. Perinnebiotooppeja on kartoitettu ja niiden hoito on aloitettu. Luontokohteiden ominaispiirteet säilytetään alueiden voimakkaasta virkistyskäytöstä ja ympäristöstressistä huolimatta. Tiedonsiirtoa kehitetään eri toimijoiden kesken, jotta kohteiden sijaintitiedot saadaan siirrettyä kaikkiin suunnittelu- ja toteutusvaiheisiin. Tiedot siirretään paikkatietorekisteriin. Luontokohteiden kulutusta pyritään vähentämään kulunohjauksen avulla. Nostetaan aktiivisesti hoidon ulkopuolelle jätettävien luontokohteiden arvoa ja määrää Ennallistaminen Pieniä niittyalueita on ennallistettu. Valituilla kosteilla metsäalueilla ojituksen on annettu umpeutua. Luonnonsuojelualueita ei pääosin hoideta. Luonnonsuojelualueiden arvot saadaan säilymään voimakkaasta kulutuksesta, rakentamisesta, ympäristöstressistä ja esimerkiksi kuusten varjostuksesta huolimatta. Joidenkin suojelualueiden suojeluarvojen säilyminen saattaa edellyttää aktiivisia hoitotoimenpiteitä. Tällöin hoito tehdään aina erillisen suunnitelman mukaan. Ennallistetaan perinnebiotooppeja, lehtoja ja kosteikoita. Pyritään kulottamaan sopivia kohteita. Perinnemaisemia hoidetaan niittämällä ja laiduntamalla. Lehtomaisilla kasvupaikoilla lehtokasvillisuuden kehittymistä tuetaan poistamalla kuusia. Valituilla kosteilla metsäalueilla ojituksen annetaan umpeutua. Luonnonhoito 13
14 Luonnonhoito 14
15 4.5 Asukasyhteistyö Kuntalaiset ja heidän tarpeensa ovat hoitotyön tärkein lähtökohta. Viheralueiden käyttövoimakkuus, metsän puuston kunto ja metsän sijainti maisemassa määräävät toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen. Espoon eri aluekeskusten asukkaita kohdellaan tasapuolisesti Tiedottaminen Toimenpiteistä tiedottaminen on parantunut. Vaikka suunnittelu tehdään vuorovaikutteisesti, toimenpiteet saatetaan kokea yllättävinä ja pelottavina. Siksi vuorovaikutus jatkuu työn toteuttamisen aikana. Tiedotusta parannetaan. Tietoa on saatavissa riittävästi ja helposti. Suunnittelu ja toteutus tehdään riittävän suurina aluekokonaisuuksina, jolloin on mahdollista tiedottaa kattavasti. Tehtävät suunnitelmat ovat kokonaisvaltaisia, jolloin toimenpiteet perusteluineen ja tavoitteineen ovat tiedossa jopa vuosia etukäteen. Tiedotuksen pääasialliset keinot ovat maastotiedotteet, internet ja postijakelu. Kaikissa tiedotteissa on yhteystiedot. Tiedottamisessa käytetään paikallisten asukas- ja omakotiyhdistysten tarjoamia kanavia Vuorovaikutus Kuntalaiset voivat vaikuttaa suunnitteluun ja toteutukseen koko prosessin ajan. Pienenkin ryhmän toiveita voidaan toteuttaa, jos toiveet eivät ole ristiriidassa muiden arvojen ja tavoitteiden kanssa. 4.6 Tarkoituksenmukainen taloudellisuus Taajama-alueen metsien hoito on pienipiirteistä ja siksi kallista verrattuna talousmetsien hoitoon. Kaikki hoitotoimet tehdään kustannustehokkaasti siten, että laatutavoitteet saavutetaan. Työt toteutetaan riittävän suurina kokonaisuuksina, jolloin kuljetukset ja työmaat saadaan toteutettua mahdollisimman taloudellisesti ja töiden koordinointi on selkeätä. Kokonaissuunnittelua kehitetään Toteutus Ihmistyövaltaiset työvaiheet tehdään pääosin kaupungin omana työnä. Konetyö on pääosin ulkoistettu Työ tehdään mahdollisimman taloudellisesti laatutavoitteet saavuttaen. Luonnonhoitosuunnitelmat tai metsäsuunnitelmat tehdään kaikille alueille ja työ toteutetaan lohkoittain (asuin- tai metsäalue kerrallaan). Käytetään ammattitaitoista työvoimaa. Huolehditaan työntekijöiden työmotivaation säilymisestä, täydennyskoulutuksesta ja työssä jaksamisesta. Varataan resurssit toteuttaa hoitotoimenpiteet suunnitellusti ja oikea-aikaisesti. Solmitaan riittävän pitkät ja edulliset sopimukset laadukkaaseen työhön pystyvien urakoitsijoiden kanssa Työmaiden koordinointi Samoja töitä tehdään, johdetaan ja suunnitellaan eri paikoista. Koordinointi on puutteellista. Työmaiden koordinointi toimii, työt helpottuvat ja asukas saa tarvitsemansa tiedon ja avun yhdestä paikasta. Kehitetään työnsuunnitteluun ja hallintokuntien väliseen tiedonsiirtoon sopiva tietojärjestelmä. Työnjohdolla on selkeät vastuualueet. Lähteet Kiuru Heikki ja Vainio Petri; Lyhyt metsäsanasto; Espoon kaupunki Komulainen Minna, Taajamametsänhoito; Metsälehti kustannus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio; Hyvän metsänhoidon suositukset Pesonen Jan, Vehkakoski Jouko, Junkkari Jaana toim. Espoon viheralueohjelma Espoon kaupunki, 2001 Tyrväinen Liisa, Nissilä Tiina, Silvennoinen Harri; Kaupunkiviheralueiden sosiaaliset arvot ja merkitykset Espoossa; Helsingin yliopisto metsäekologian laitos, 2005; Sarin Marko; Espoon taajamametsiin ja niiden hoitoon liittyviä mielipiteitä ja arvostuksia; Opinnäytetyö, Hämeen Ammattikorkeakoulu Saukkonen Tiina, ym; Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat; Tapiola, Haukilahti - Westend, Viherlaakso - Karakallio, Kivenlahti - Soukka, Espoon keskus - Kauklahti;
16 Korkeusmallissa näkee hyvin, miten erilaisia kasvupaikkoja Espoossa on. Kasvillisuus ja maisema vaihtelevat rantojen tervalepikoista järviylängon kalliomänniköihin. Tämä luo omaleimaisuutta jokaiselle alueelle. Tämä espoolainen luonnonhoidon toimintamalli on käytössä luonnonhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa kaupungin omistamilla viheralueilla. Toimintamallin on kirjoittanut Jaana Junkkari. Laadinnassa ovat olleet mukana laatijoina ja lausunnon antajina: Viheralueet Vihertuotanto Ympäristökeskus Kaupunkisuunnittelukeskus Asukasnäkökulma on tullut aikaisemman laajan vuorovaikutteisen asukasyhteistyön kautta. Espoossa Petri Vainio kaupunginmetsänhoitaja Luonnonhoito
Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotKuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena
30 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena Runsaasti käytetyt,
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS
1(12) KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Metsästrategia.,...3 1.1 Päämäärät..,... 3 2. Toimintaperiaatteet. 3 2.1 Metsien käyttö- ja hoitoluokitus...
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
Lisätiedot23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis
Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (7) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotKaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
LisätiedotTAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET
1 TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys/Tekniikka- ja ympäristöpalvelut versio 0.8 2 SISÄLLYS Johdanto 1. Taajamametsät ovat viihtyisiä ja elinvoimaisia 2. Taajamametsien hoidolla
LisätiedotVantaan kasvillisuuden käytön periaatteet
Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Sirpa Törrönen Maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus Kasvillisuus luo hyvinvointia ja terveyttä. Tutut kasvit voivat herättää valoisia muistoja. Tuoksut, lehtien
LisätiedotMetsäohjelma 2016 16.11.2015
Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotPÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (5) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotMielakan metsäilta
Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 225. Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 15.06.2015 Sivu 1 / 1 1010/10.03.01/2015 Tekninen lautakunta 25 18.3.2015 Tekninen lautakunta 49 13.5.2015 225 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotEspoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen
Espoon ympäristöyhdistys 14.9.2016 Sini Miettinen Espoon luonnonhoidon toimintamalli Tavoitteet ja ohjeet kaupungin omistamien metsien, peltojen ja niittyjen hoitoon sekä hoidon suunnitteluun Linjaukset
LisätiedotViheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat
Viheralueiden hoitoluokat Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Mikä on viheralue? Taajaman viheralueita ovat virkistysalueet, puistot, ulkoiluun ja urheiluun liittyvät viheralueet, avoimet niityt,
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI
LisätiedotIrja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
LisätiedotTILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA
TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa
LisätiedotMaastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon
23.10.2015 Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon Keskuspuisto on Helsingin tärkein ja suosituin ulkoilualue.
LisätiedotJOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset
JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu
LisätiedotÖstersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
LisätiedotMetsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.
Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotTAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET. Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys/Tekniikka- ja ympäristöpalvelut
TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys/Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 3 SISÄLLYS TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET Johdanto 3 Johdanto Taajamametsät ovat viihtyisiä ja elinvoimaisia
LisätiedotViheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa
Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus
LisätiedotPuistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita
Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien
LisätiedotMAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä
MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotYleisohjeita harvennus- ja uudistushakkuiden toteuttamiseen
Liite 17 Metsien ja arvokkaiden alueiden hoito- ja käsittelyohjeet Metsien hoito Johdanto Tässä yhteydessä metsillä tarkoitetaan korttelialueiden ulkopuolisia alueita, joista kaavassa käytetään virkistysalueita
LisätiedotLahden kaupungin omistamien metsien. hoito- ja käyttöperiaatteet
Lahden kaupungin omistamien metsien hoito- ja käyttöperiaatteet 1. Johdanto 2. Metsien ja metsänhoidon nykytila Lahdessa 3. Taajamametsien hoidossa on monia tavoitteita 4. Taajamametsiä käsitellään erilaisin
LisätiedotLiite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio
Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotKOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -
KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-
LisätiedotTUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema
LisätiedotLaidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?
Laidunnus ja maisema seminaari 11.01.2018 Tiina Seppänen Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa? Suomi toimii sähköllä. Fingridin tärkein tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki.
LisätiedotYmpäristösopimukset:
Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus
Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotLillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi
Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi KIRJE 1 (5) Kristina Rocha Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut
LisätiedotLuonnonhoidon työohje Metsät
Luonnonhoidon työohje Metsät Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Suunnittelujärjestelmä... 4 2.1 Hoitoluokat... 5 2.2 Metsätietojärjestelmä... 6 3 Maisemanhoito metsissä... 8 4 Luonnon monimuotoisuus metsissä...
LisätiedotSammalet ja jäkälät perinnemaisemassa
Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (6) 261 puistosuunnitelman hyväksyminen (nro VIO 5835/1) HEL 2016-011912 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Pukinmäen rantapuiston ja Bockinpuiston luoteisosan puistokäytävän
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotUPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT
UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-
LisätiedotNCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto
NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto 2 NCC GREEN KIELO NCC GREEN KIELO 3 NCC ja luonnon Kiviainesalueet ovat yleensä laajoja alueita, joilta pintamaa on kuorittu pois. Alueet ovat siis karuja ja
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotSASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK)
1 HÄMEENKYRÖN KUNTA RAPORTTI 1 Kaavoitusinsinööri Jorma Anttila 17.1.2006 SASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK) TAVOITTEET JA OHJELMOINTI 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suunnittelutilanne - Suunnittelualueella ovat
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotKYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010
ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotPuustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito
Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotRakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotKAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN
KAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN Tarkistuslista on kaavoittajan ja suunnittelijan työn tueksi muodostettu apuväline hiilinielut huomioonottavan maankäytön suunnitteluun.
LisätiedotPiirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;
Piirustus n:o 4980, päivätty 1.6.1993, muutettu 19.8.1994; 9.1.1995; 12.9.1995; 10.10.19955 Espoo 20, 21, 22, 26, 40 ja 46 kaupunginosat Keskuspuisto I Osayleiskaava Mittakaava 1:4000 OSAYLEISKAAVAMERKINTÖJÄ
LisätiedotLAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotSuomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi
helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008
PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotKirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016
Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 1. Alueen kuvaus Kirkkonummella, Medvastön kylässä sijaitsee
LisätiedotEspoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:
ESPOON KAUPUNGIN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN luonnonhoito on hakenut maisematyölupaa (2017-1306) Leppävaaraan Sotatuomarin- ja Kenttäpäällikönpuistojen (51 P 57, 51 P 77 ja 51 E 17) metsänhakkuisiin Mestarintien
LisätiedotKEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012
V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotPäivölänlaakso. Ahjon asemaseudun kehittämisalue. 1: /
RAKENTAMINEN Uusi alakoulu äivölänlaakso ni suuri kaupunki Ahjon asemaseudun kehittämisalue. t voon or Talman uusi asema Ahjon uusi asema Ahjont Terästn varsi kerrostaloalueena kehitettävää aluetta. Teräst
LisätiedotHIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY
HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa:
Lisätiedot