Espoon sukututkimusviesti N:o 1,

Transkriptio

1 Espoon sukututkimusviesti N:o 1, Espoo 1 ja Espoo 2 Sisältö: 1. Tervetuloa 2. FamilyTree-ohjelman suomenkielinen käyttöopas (sähköpostin liitteenä) 3. Miten tutustutaan uuteen pitäjään? 4. Sotilaan kantakortti 5. Omaa sukuhistoriaa kirjoittamaan 6. Vihjeitä perheen/suvun innostamiseksi sukututkimukseen ja historiaan 7. Sukututkimuskoulutusta ja tapahtumia 01.TERVETULOA Espoon sukututkimusviestin suurkuluttajaksi. Kuten mainoksessa sanottiin, pyrkimys on antaa hyödyllisiä vinkkejä ja opastusta sukututkimustoimintasi tueksi. 02. OHEISENA tämän sähköpostitse saamasi viestin liitteenä on FamilySearch.org sivuilta löytyvän FamilyTree-ohjelman suomenkielinen käyttöopas. Avaa se ja tallenna koneellesi ja tulosta se kernaimmin väritulostimella, mutta kyllä teksti on selkeää pelkällä mustallakin tulostettaessa. Tulostusohjeeksi voi halutessaan laittaa kaksi sivua per tulostussivu, jolloin tulostuspaperia menee 28 arkillista, eikä silti suurennuslasia tarvita tekstin lukemiseen. 03. VANTAAN SEUDUN SUKUTUTKIJOIDEN SIVUSTOILTA SEURAAVIA LINKKEJÄ (LÄHDE: Miten tutustutaan uuteen pitäjään (kirj. Maija Parviainen) Aina välillä käy niin, että tutkittavan henkilön sukujuuret johtavat johonkin ihan tuntemattomaan paikkaan Suomessa. Tässä on luettelomaista osviittaa siitä, miten asiaa voi lähteä selvittelemään. Elävämmän kuvan toki saa, jos pystyy matkustamaan asianomaiselle paikkakunnalle Seurakunnat ja kirkonkirjat seurakunnan tietojen etsiminen esim. HisKistä (hiski.fi): kantasrk, milloin jaettu, milloin yhdistetty, onko osa kylistä ollut jossain vaiheessa eri srk:ssa, kylien nimet suomeksi ja ruotsiksi tietoja Suomen seurakunnista, hiski.genealogia.fi/seurakunnat/index.html rippikirjan sisäisen järjestyksen selvittäminen (kylät yleensä aakkosissa, mutta esim. Parikkalassa ihan muussa järjestyksessä), ovatko tilattomat asuintalonsa mukaisesti

2 vai eri hakemistossa koko pitäjästä tai kylittäin (saattaa vaihdella saman srk:n eri rippikirjoissa. Jos seurakunnasta on samalta jaksolta rinnakkaisia rippikirjoja (I, II, III), mihin sarjaan kiinnostavat kylät sijoittuvat perheet voivat olla asuinpaikasta riippumatta ammateittain samoilla sivuilla (esim. käsityöläiset tai lyseon opettajat) kaupungeissa tiedot saattavat olla kaupunginosien numeroiden mukaisesti, eikä varsinaisia osoitteita ole näkyvissä kirkonarkistoja on digitoituna sekä Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen SSHY:n verkkopalvelussa ( että Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa (digi.narc.fi/digi/), molemmissa on osittain samoja seurakuntia, mutta toisessa voi olla parempilaatuisia kuvia kuin toisessa onko alueella esim. ortodokseja tai muita ei-luterilaisia, joilla on eri väestökirjanpito Henkikirjat henkikirjat löytyvät digitoituna Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta esim. hakusanalla henkikirjat henkikirjojen mikrofilmiluettelot, %20korttiluettelot/henkikirjamikrofilmien_kaytt %C3%B6kopiot_1634_1808.pdf, lokakuussa 2013 aiheesta keskustelua Suku Forumilla: Suku Forum > Yleiset alaforumit - Generella underform > Yleinen keskustelu > Henkikirjamikrofilmiluettelo Hallinto hallinnollinen sijainti: maakunta, lääni, valtakunnanrajat, ovatko vaihdelleet. Suomen lääneistä mm. Wikipediassa ( %C3%A4%C3%A4nit) tuomioistuimet: tuomiokunta, kihlakunta, käräjäkunta, laamannikunta, hovioikeuspiiri, kaupungeissa raastuvanoikeus (esim. SSS:n verkkopalvelussa Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina ( SSHY:n digiwiki ( Tähän palveluun tarvittaisiin lisää tietoja, löytyisikö Sukurin lukijoista kiinnostuneita täydentäjiä onko SAY:n eli Suomen asutuksen yleisluettelon alueella (sisältää suunnilleen Länsi-Suomen noin Keski-Pohjanmaalle asti sekä Kemijoen vartta Rovaniemelle ja Kemijärvelle, mutta Itä-Suomesta vain Juvan) ( Jalmari Finnen työ Historia, museot, kirjallisuus ja audiovisuaaliset aineistot "kunnannimi".fi paitsi yliopistokaupungeissa, esim. museoita voit etsiä sivustolta kuntien verkkosivujen matkailuosiosta saa vinkkejä nähtävyyksistä ja sitä kautta myös historiasta onko julkaistu pitäjänhistoriaa Kansalliskirjaston Fennica-palvelussa tieto kaikesta Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta, käytä tarkennettua hakua: paikallishistoriat + maantieteellinen rajaus (esim. paikallishistoriat ja Loimaa), (huomaa s-kirjain osoitteen alkupuolella)

3 kirjallisuuden etsimisen voi tehdä kahdessa vaiheessa a) onko ylipäänsä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Fennica b) mistä kirjallisuutta voi hankkia: esim. HelMet (pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko, Suomen Sukututkimusseuran SSS:n kirjasto, onko maakuntahistoriaa, tämä yleensä kiinnostaa viimeistään sitten, kun sukututkija on päässyt sukuverkkonsa selvittämisessä jo aika pitkälle onko alueesta muuta kirjallisuutta, esim. muistelmia tai romaaneja, vaikkapa Koillismaan sukujen tutkijalle voi olla paljon iloa Päätalon romaaneista Historiallinen sanomalehtikirjasto on oiva aarreaitta, palvelu sisältää myös aikakauslehtiä ja pienpainatteita, ulottuu noin vuoteen 1911, sitä uudempia lehtiä pääsee käyttämään Kansalliskirjaston toimipisteen asiakaspäätteeltä,digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html? language=fi YLEn Elävä arkisto, aineistoa vuodesta 1900, hakuvaihtoehtoina mm. henkilöt, paikat, tapahtumat, yle.fi/elavaarkisto/index.html Kansallinen audiovisuaalinen arkisto KAVA, Maantiedettä ja karttoja Paikkakunnan maantieteeseen (kulkuväyliin, vesistöihin ym.) voi tutustua karttakirjojen avulla ja tietenkin myös netissä. Kirjastoissa on hyvät valikoimat myös historiallisia karttakirjoja, esim luvun kuninkaan kartastoja. Tässä vain muutama vihje Internet-karttoihin. Maanmittauslaitos, Kansalaisen karttapaikka, maastokarttoja, ilmakuvia ja valinnan takana myös kiinteistörajat, Jyväskylän yliopisto, Heikki Rantatupa historialliset kartat portaali (nimi on tosiaan tämä), Vanhat kartat sukututkimuksessa, Kari-Matti Piilahden esitys Kuulutko Sukuuni -tapahtumassa 2011, 1.pdf Googlen kartat, myös satelliittikuvia ja korkeustietoja, ja Google Earthin avulla voi kulkea maisemassa Jos sinulla ei ole Internetiä käytössä (ja muutenkin), paikallisesta kirjastosta saa apua. Ammattitaitoinen kirjastonhoitaja osaa etsiä sopivia teoksia oman kirjaston kokoelmista ja tietokannoista tai tilata teoksia kaukolainaksi. Muita huomioita Hyvän, kattavan käsityksen, mitä Kansallisarkistossa on digitoituna, saa Digitaaliarkiston "Aineiston haku"-sivulta kirjoittamalla hakukenttään pitäjän nimen,digi.narc.fi/digi/search.ka (huomaa myös taivutusmuodot esim. Turku, Turun) Portti-verkkopalvelun avulla saat neuvoja ja vinkkejä eri arkistojen paperimuotoisten sekä jo digitoitujen aineistojen käytöstä, Kansallisarkiston Astia-palvelun avulla voit hakea arkistolaitoksessa säilytettäviä aineistoja, tilata näitä käytettäviksi arkistolaitoksen tutkijasaleissa ja päästä käyttämään julkisia digitoituja aineistoja, Ohjeita Astia-palvelun käyttöön Teuvo Ikonen kertoi syyskauden ensimmäisessä Sukukammarissa Kansallisarkiston Astia-palvelusta ja sen käytöstä. Astia-palvelun avulla on mahdollista hakea

4 arkistolaitoksessa säilytettäviä aineistoja ja tilata näitä arkistolaitoksen tutkijasaleihin tutkittaviksi. Lisäksi palvelu mahdollistaa käyttöluvan hakemisen käyttörajoitettuun aineistoon. Maksullisten asiakirjajäljenteiden (perukirjatilaus, sukuselvitys, kantakorttitilaus) tilaamisen arkistolaitokselta onnistuu myös Astia-palvelun kautta. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi. Rekisteröitymisen yhteydessä tehtävä tunnistautuminen voidaan tehdä yleisillä sähköisillä tunnistautumismenetelmillä (esimerkiksi verkkopankkitunnuksin). 100 vuotta vanhojen ja sitä nuorempien kirkonkirjojen ja siviilirekisterien tutkimiseen tutkijasalissa tarvitaan erillinen käyttölupahakemus, lisäksi liitteenä tulee antaa selvitys tutkimushakkeesta 4. SOTILAAN KANTAKORTTI. Jokaisen suomalaisen sotilaan armeijan kantakortti on joko sotilaslääketieteen arkistossa tai arkistolaitoksen hallussa. Oman, isäsi tai esi-isäsi kortin kopion voi pyytää lähetettäväksi 1) edellisestä arkistossa, jos syntymäaika on vuoden1949 jälkeen (ilmainen toimitus) tai 2) jos syntymäaika on sitä ennen, arkistolaitoksesta (toimitusmaksu euroa ja 60 senttiä valokopiosivu). Sotilaslääketieteen arkiston tilauslomake löytyy täältä: ilaus_sotlk_ pdf?mod=ajperes Arkistolaitoksen tilauslomake löytyy täältä: Mikä on kantakortti? Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle, joka oli itsenäisessä Suomessa ensimmäisenä kutsuntaikäinen vuonna Yksittäistapauksissa kantakortti saattaa olla myös aikaisemmin syntyneellä henkilöllä esimerkiksi silloin, kun hän on toiminut puolustusvoimissa sen ensimmäisinä vuosina aloittamatta palvelustaan varusmiehenä. Uusimmat Kansallisarkistossa säilytettävät kantakortit koskevat vuonna 1949 syntynyttä ikäluokkaa. Tätä uudempia kortteja säilytetään Sotilaslääketieteen arkistossa Viitasaarella. Mitä tietoja kantakortissa on? Kantakorttiin on merkitty yksityiskohtaisia tietoja siinä mainitun henkilön palveluspaikasta ja -ajasta, hänen palkitsemisistaan ja rangaistuksistaan, ylennyksistä ja mahdollisista sodan ajan taistelupaikoista. Tarkempia ohjeita kantakorttien merkintöjen tulkitsemisesta on täällä. Miten saan kantakortin käyttööni? Periaatteessa jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, missä laajuudessa tietoja korteista annetaan, mutta palvelustiedot ovat aina julkisia. Kokonaisuudessaan kantakortti on julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta. Postitse toimitettavat valokopiot kantakortista tilataan verkkopalvelu Astian avulla. Astian käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla. Valitse Astiaan kirjautumisen jälkeen kohta 'Jäljenteiden ja selvitysten tilaaminen' ja tämän jälkeen 'Puolustushallinnon henkilöasiakirjatilaus'. Mikäli saavutte tutkimaan alkuperäisiä asiakirjoja arkistoon, pyydämme ottamaan arkistoon yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse ( ) hyvissä ajoin ennen aiottua vierailua. Ilmoittakaa tilauksen yhteydessä kohdehenkilön nimi, syntymäaika ja -paikka, kuolinaika sekä tietojen käyttötarkoitus. Asiakirjojen tutkiminen Kansallisarkistossa on maksutonta, mutta kopioita postitse toimitettaessa peritään arkistolaitoksenhinnaston mukainen maksu. Tilausten käsittelyaika vaihtelee toimitustavasta riippuen alle viikosta (alkuperäisten asiakirjojen toimitus tutkijasaliin) kahteen kuukauteen (kopioiden toimittaminen postitse). Miten voin jatkaa tutkimusta kantakortin tiedot saatuani?

5 Lisätietoja kantakortin omaavasta henkilöstä voi saada monilla tavoilla. Kantakortin tietoja voi täydentää esimerkiksi päiväkäskyjen avulla. Sotapäiväkirjat puolestaan kertovat sotaan osallistuneen miehen joukkoosaston vaiheista kantakortin merkintöjä täydentäen. (Lähde: 5. OMAA HISTORIAA KIRJOITTAMAAN Helsingin 1. seurakunnassa on kehitelty alla oleva 52 kysymyksen sarja (vuodessa 52 viikkoa eli vuoden hanke, ettei kävisi liian raskaaksi), jota voi kuka tahansa käyttää ryhtyessään kirjoittamaan omaa historiaansa jälkipolville tai haastatellessaan suvun vanhuksia (niin kauan kuin heitä vielä voi haastatella!!). 52 kysymystä avuksi henkilöhistorian tekemisessä 01. Mikä on koko nimesi? Miksi vanhempasi antoivat sinulle sen nimen? 02. Milloin ja missä synnyit? Kuvaile kotiasi, naapurustoasi, kaupunkia ja kylää, jossa kasvoit. 03. Kerro isästäsi: hänen nimensä, syntymäaika- ja paikka, vanhemmat jne. Kerro jostain muistoistasi, joita sinulla on isästäsi. 04. Kerro äidistäsi: hänen nimensä, syntymäaika- ja paikka, vanhemmat jne. Kerro jostain muistoistasi, joita sinulla on äidistäsi. 05. Mitä työtä vanhempasi tekivät? 06. Onko perheestäsi kuollut henkilöitä? Jos, niin mitä muistat heidän kuolemastaan ja olosuhteista, joissa he kuolivat. 07. Minkälaisia vaikeuksia ja murhenäytelmiä perheesi koki, kun kasvoit siellä? 08. Mitkä ovat veljiesi ja sisartesi nimet? Kuvaile yhtä tai useampaa asiaa, jotka tulevat mieleesi jokaisesta sisaruksestasi. 09. Mitä perheesi perinteitä muistat? 10. Oliko perheelläsi erityisiä tapoja viettää tiettyjä juhlapyhiä? 11. Kerro muutamista muistoistasi, jotka liittyvät isovanhempiisi? 12. Asuivatko isovanhempasi lähellä? Jos, niin kuinka paljon he liittyivät elämääsi? Jos he asuivat kaukana, matkustitko koskaan tapaamaan heitä? Minkälaista se oli? 13. Onko sinulla tätejä, setiä, enoja tai serkkuja, jotka todella ovat jääneet mieleesi? Kerro jotain heistä: nimiä, luonteen ominaisuuksia, asioita, joita muistat tehneesi heidän kanssaan jne. 14. Missä kävit koulua? Minkälaista koulu oli mielestäsi? 15. Mitkä olivat lempiaineesi koulussa? Miksi? 16. Mistä kouluaineista piti vähiten? Miksi? 17. Jos menit korkeakouluun, opistoon tai ammatilliseen koulutukseen, mitä koulua kävit? Mitä opiskelit? Mitä muistoja sinulla on niiltä vuosilta? 18. Mitä sinä pidät henkilökohtaisina vahvuuksinasi? 19. Millaisia haasteita kohtasit kasvaessasi? 20. Mitä terveyteen liittyviä ongelmia olet kohdannut aiemmin elämäsi aikana? 21. Oliko uskonto tärkeä osa perheesi elämää? Jos, niin mitä uskontoa perheesi harjoitti ja mitä se merkitsi sinulle? Onko se edelleen tärkeä osa tämän päivän elämääsi? Jos uskonto oli tai ei ollut tärkeä osa elämääsi, niin miksi oli tai ei ollut? 22. Ketkä olivat ystäviäsi koulussa? Minkälaisia he olivat? Mitä tapahtui heille? 23. Mistä ruoista pidät? Mistä et pidä? 24. Onko joitakin ruokalajeja, joita äitisi tai isäsi teki, jotka saavat sinut hymyilemään, kun ajattelet niitä? 25. Kuinka tapasit puolisosi? 26. Kuinka kuvailisit puolisoasi? 27. Minkälaista seurustelu oli? 28. Onko olemassa joitain kertomuksia puolisostasi? 29. Montako lasta sinulla on? Mitkä ovat heidän nimensä? Kerro muutamia muistoja lapsistasi. 30. Mitä olivat jotkut suuret yhteisöt, kansallisuudet tai maailman tapahtumat, joissa elit elämääsi? 31. Kuinka jotkut näistä tapahtumista muuttivat elämääsi?

6 32. Mistä elämänfilosofioistasi tai näkemyksistäsi haluaisit kertoa muille? 33. Mitkä henkilökohtaiset arvot ovat erittäin tärkeitä sinulle? Mitä olet tehnyt tai teet nyt opettaaksesi näitä arvoja lapsillesi? 34. Ajattele ihmisiä kautta maailman ja aikojen. Luettele ainakin viisi henkilöä, joita voisit nimittää todella suuriksi miehiksi tai naisiksi. Mitä he tekivät, että olivat suuria silmissäsi? 35. Luettele vähintään 20 asiaa, jotka tekevät sinut onnelliseksi. 36. Luettele vähintään 20 asiaa, joita ilman arvelisit maailman olevan parempi. 37. Luettele 20 kiinnostavaa asiaa, jotka olet kokenut elämäsi aikana. 38. Jos voisit viettää päivän kenen hyvänsä henkilön kanssa, missä päin maailmaa hyvänsä, kuka hän olisi ja mitä tekisit sen päivän aikana? 39. Mikä pelottaa sinua? 40. Kerro muutamista syvästi koskettavista (uskonnollisista) kokemuksista, joita sinulla on ollut elämässäsi. 41. Mitä neuvoja välittäisit eteenpäin lastenkasvatuksesta, joita olet oppinut kasvattaessasi omia lapsiasi? 42. Kerro joistakin lahjoistasi. Kuinka tunnistit ne? Mitä olet tehnyt kehittääksesi niitä? 43. Kerro joistakin elämäsi kulkua todella muuttaneista kokemuksistasi, jotka olet läpikäynyt. Kuinka selvisit niistä? Millä tavalla ne muuttivat sinua? 44. Mitä teit luodaksesi uraa? Miksi päätit mennä juuri tälle uralle? 45. Kerro jotain töistäsi, jotka olet elämässäsi tehnyt. Oliko jotain mieleenpainuvia kokemuksia näissä töissäsi? 46. Mitkä kaksi tai kolme merkittävää haastetta sinulla on ollut elämässäsi tähän mennessä? 47. Mitä läksyjä elämän koulusta tai elämänoppeja haluaisit välittää jälkeläisillesi? 48. Kuinka monessa paikassa olet asunut? Kuvaile lyhyesti jokaista paikkaa, jossa asuit ja miksi asuit siellä. 49. Jos voisit mennä takaisin johonkin aikaan ja tehdä joitain asioita uudelleen, mitä tekisit toisin? 50. Kun kaikki on sanottu ja tehty, mistä haluaisit sinut muistettavan? Mitä teet nyt saadaksesi sen tapahtumaan? 51. Millaisia terveysongelmia sinulla tai läheisilläsi on parhaillaan? 52. Mitä ikimuistoisia lomia olet viettänyt? Ylimääräisiä kysymyksiä: 01. Jos jokin uutislehti haluaisi tehdä jutun sinusta, minkälainen se olisi? 02. Jos joku antaisi sinulle sata euroa ja käskisi sinun antaa se eteenpäin, mutta et saisi antaa sitä kenellekään perheesi jäsenelle, mitä tekisit sillä? 03. Oletko matkustanut kotimaasi ulkopuolella? Miksi matkustit ja mitä muistettavia asioita tapahtui siellä? 04. Mitä villityksiä oli nuoruusvuosinasi? 05. Kuinka vietit kesäsi? 6. VIHJEITÄ PERHEEN/SUVUN INNOSTAMISEKSI SUKUTUTKIMUKSEEN JA -HISTORIAAN Järjestäkää sukujuhlat ja ottakaa suunnitteluun mukaan koko perhe ja sukulaisia. Ideoikaa keskenänne, mitä kaikkea voisitte tehdä sukuhistorianne rakentamiseksi, elävöittämiseksi ja tallentamiseksi tuleville polville. Opettakaa perheen nuoria käyttämään hiski.fi sivustoa ja antakaa heille tehtäväksi selvittää jokin syntymäaika, vihkimisaika, kuolinaika tai muu seikka (joko niin, että se tieto jo on sinulla tiedossasi, tai sitten - ei (heidän taitojensa kartuttua). Ryhtykää suunnittelemaan esitystä kaikista niistä paikoista, jossa perhe on asustanut, ja etsimään kuvia niistä. Antakaa perheen nuoremmalle väelle tehtäväksi etsiä sivustoilta ja

7 sukunne sodissa nimeltä mainittuja kaatuneita. Muistelkaa ja kirjoittakaa muistiin, miltä teistä tuntui jonain historiallisena hetkenä (kun uusi profeetta astui virkaansa; kun Suomi sai uuden presidentin; kun Teemu Selänne johti kiekkojoukkueen pronssisijalle Sochissa; kun 9/11 tapahtumia New Yorkissa näytettiin suorana Suomen televisiossa; kun Suomi voitti euroviisut; kun teidät sinetöitiin perheenä yhteen temppelissä jne.) Jakakaa tehtäväksi perheen nuoremmille etsiä sivustosta kotimaansivut.html perhettänne tai sen jäseniä koskevia tietoja Valkeuden eri vuosikertojen kotimaan sivuilta. Kutsukaa sukulaisperhe/perheitä kylään muistelemaan yhteistä esi-isää ja kirjatkaa/äänittäkää esiin tulevia ajatuksia, tapahtumia ja tietoja kaikkien käyttöön. Pitäkää perheilta ja jakakaa perheen nuoremmille heidän iälleen sopivia tehtäviä seuraavan kuukauden aikana selvittää kaikki, mitä he voivat löytää siitä ja siitä esiisästä (josta teillä jo on tiedot) ja kertokaa, mistä tietoja voisi hakea. Antakaa perheen nuoremmille tehtäväksi etsiä netistä niitten kappeleitten ja temppeleitten kuvia, joissa perheenne jäsenet ovat käyneet kirkossa. Pitäkää perheilta ja ryhtykää suunnittelemaan perhevaakunaa: ideoimaan sitä, keräämään aineistoa siihen, piirtämään se sekä laatimaan vaakunaselitys. Suunnitelkaa sukuanne varten perheenä sukuviesti, joka ilmestyy säännöllisesti ja kertoo kaikesta siitä, mitä olette saaneet suvusta selville. 7. SUKUTUTKIMUSKOULUTUSTA JA TAPAHTUMIA (LÄHDE: Teemapäivä Lumossa la Vanhojen käsialojen koukerot auki: Vantaan Seudun Sukututkijat järjestää teemapäivän monitoimikeskus Lumossa, Korsossa (Urpiaisentie 14, Vantaa) lauantaina huhtikuun 5 päivänä kello 10:15-15:30. Aiheena on vanhojen käsialojen tulkinta, mikä taito on välttämätön kaikille sukututkijoille. Päivän mittaan Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari-Matti Piilahti opastaan kuulijoita vuosien välisenä aikana käytössä olleiden käsialojen saloihin. Vanhat käsialat ovat kuin viulun soitto. Jos niitä ei jatkuvasti harjoittele, taito ruostuu. Kurssi sopii sekä vasta-alkajille että pitemmälle ehtineille. Osanottomaksu jäseniltä on 15 euroa ja ei jäseniltä 30 euroa. Omat eväät mukaa, koska Lumon ravintola ei ole lauantaina auki. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Hannele Kalpiolle sähköpostitse hannele.kalpio(a)kolumbus.fi tai postikortilla yhteystietoineen os. Vantaan Seudun Sukututkijat, PL 130, Vantaa. Hienoja hetkiä oman sukusi tutkimuksen ja historian kokoamisen parissa. Tämän Sukututkimusviestin tekstejä saa vapaasti lainata ja kopioida ja tulostaa. Kohteliasta on lainaustapauksissa mainita lähde. SEURAAVIIN SUKUTUTKIMUSVIESTIN NUMEROIHIN SUUNNITTEILLA: Sukuhistoriaan liittyvien PowerPoint-esityksien valmistaminen aiheita ja tekniikkaa; oman sukuvaakunan suunnittelu; kartat kertovat kaiken; sukukirjan kirjoittaminen jne.

8