LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAKEISTEN, JÄÄTELÖN JA VIRVOITUSJUOMIEN VALMISTEVEROSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

Transkriptio

1 Sivu 1 / 7 LAUSUNTO Valtiovarainministeriö PL VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö VM069: LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAKEISTEN, JÄÄTELÖN JA VIRVOITUSJUOMIEN VALMISTEVEROSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA Panimo ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry toteaa esityksestä seuraavaa: 1. NYKYINEN VEROMALLI KESTÄMÄTÖN KOROTUKSESTA LUOVUTTAVA Panimo ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry katsoo, että hallituksen esitys korottaa virvoitusjuomien valmisteveroa kolmannen kerran sitten vuoden 2011 on erittäin ongelmallinen. Esitys kaksinkertaistaa virvoitusjuomaveron nykyisestä ja viisinkertaistaa sen kolmen vuoden takaisesta tasosta. Yhteen tuoteryhmään kohdistuvan veron porrastaminen on kohtuutonta, sillä se lisää entisestään verosta aiheutuvaa työmäärää alan yrityksille. Kaikki ehdotetut muutokset lisäävät nykyisen valmisteverojärjestelmän syrjivyyttä entisestään, kasvattavat epäsuoraa tukea veron ulkopuolella olevalle juomateollisuudelle. Lisäksi sokerinsaantiin liittyvät verotusperusteet tekevät verosta kilpailua vääristävän, sillä veron kohdistaminen yhteen sokeria käyttävään elintarvikealaan suosii suoraan muuta sokeria käyttävää teollisuutta. Ala on huolissaan siitä, että hallitus kohdistaa jatkuvat veronkorotukset tullinimikkeistön pohjalta sattumanvaraisesti yksittäiseen tuoteryhmään. Samanaikaisesti toiset ravitsemuksellisesti ja kuluttajien tarpeiden kannalta samankaltaiset tuotteet on jätetty veron ulkopuolelle. Ala vastustaa ehdotettuja korotuksia ja esittää valmisteverojärjestelmän kehittämistä ja korjaamista siten, että se on tasapuolinen ja oikeudenmukainen samankaltaisia elintarvikkeita kohtaan.

2 Sivu 2 / 7 Nykyinen veromalli on alan kilpailukyvyn kannalta kestämätön: 1) Virvoitusjuomamarkkinoiden vuosia jatkunut pieneneminen jatkuu 2) Verolla on suurempi vaikutus pienempien pakkauksien ja yksittäispakkauksien hintoihin, joiden hinta ei ole niin kilpailtu. Yksittäispakkauksien kysyntä heikkenee. 3) Monipakkauskulttuurin vahvistuminen jatkuu. Veronkorotus siirtää juomien kysyntää edelleen kampanjahinnoiteltuihin monipakkauksiin ja nostaa siten kertaostosten kokoa. 4) Edellisten seurauksena kuluttajien saatavilla oleva pakkausvalikoima tulee pienenemään ja yksipuolistumaan, kun heikosti kannattavia yksittäisiä tuotteita poistetaan valikoimista. 5) Valmistajien kannattavuus heikkenee, kun kiinteät kustannukset on katettava alhaisemman katteen tuotteilla pienenevillä markkinoilla. 6) Kaksiportainen verotus lisää veronalaisten yritysten työtä ja on raskas ja kohtuuton kohdistuessaan vain yksittäisiin yrityksiin. 7) Virvoitusjuomien tuonti alhaisemman työvoimakustannusten maista jatkaa kasvua. 8) Regressiivinen vero rankaisee erityisesti alhaisemman tulotason perheitä. 9) Verojen kasvu houkuttaa rikollisia toimijoita juomien laittomaan maahantuontiin. Veron terveysperusteet ovat riittämättömät: 1) Esitys on epämääräinen viitatessaan veron terveyttä edistäviin vaikutuksiin. Vastaavasti esityksessä ei ole kyetty esittämään, mitä haittoja PELKÄSTÄÄN virvoitusjuomien käytöstä aiheutuu. Niinpä on kohtuutonta esittää, että teollisuus on velvollinen yksin kantamaan vastuuta näistä määrittelemättömistä haitoista. 2) Ravitsemukseen liittyvät kansanterveydelliset haasteet eivät ole seurausta yhdestä elintarvikkeesta vaan kokonaisruokavaliosta ja elämäntavasta. Siksi pelkästään virvoitusjuomiin kohdistettu kansanterveydellisesti perusteltu vero on syrjivä. Kapeaalaisena sillä ei tule olemaan mitään näkyviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. 3) Kaksiportainen veromalli rankaisee uusia vähäkalorisia Stevialla makeutettuja tuotteita. 4) Kevytjuomien verottaminen tuotteen happamuuden perusteella on diskriminoivaa, mikäli muut happamat elintarvikkeet ovat veron ulkopuolella. 5) Maustamattomien kivennäis ja lähdevesien verottamiseen ei ole esitetty mitään muuta perustetta kuin tullitariffi. 2. PORRASTETTU VEROMALLI LISÄÄ ELINKEINON HALLINNOLLISTA TAAKKAA Sokeriverotyöryhmä esitti tammikuisessa raportissaan huolen, että sokerin määrään perustuva sokerivero on yrityksille hallinnollisesti raskas. Hallitus kuitenkin esittää nyt ristiriitaisesti virvoitusjuomaveron porrastamista juomien sokeripitoisuuden perusteella. Virvoitusjuomien porrastetusta verotuksesta on kokemusta Tanskasta, jossa käytäntö lopulta ohjasi sokeri ja kevyttuotteiden hintojen tasapäistymiseen ennen kuin riistäytyneen rajakaupan vuoksi verosta päätettiin luopua kokonaan.

3 Sivu 3 / 7 On kohtuutonta, että yhtä elintarviketeollisuuden alaa rasitetaan jatkuvasti lisääntyvällä verotaakalla ilman painavia perusteita tai ymmärrystä tai näyttöä veron muista kuin taloudellisista vaikutuksista. Kohtuuttomuutta lisää se, että kapeasti kohdistettua veroa ehdotetaan monimutkaistettavaksi tavalla, joka aiemmin koettiin rankaksi muille yrityksille. Veronkorotus tulee ensisijaisesti heikentämään teollisuuden ja kaupan kannattavuutta. Panimoliiton Suomessa virvoitusjuomia valmistavien jäsenyritysten virvoitusjuomien myynti pieneni vuonna 2012 reilut 10 miljoonaa litraa, mikä on noin 4,1 % Suomen virvoitusjuomavolyymistä. Volyymin kehitys on ollut laskeva viimeiset kymmenen vuotta ( ), mutta volyymin lasku vuonna 2012 oli tuon ajanjakson suurin. Nykyisellään Panimoliiton jäsenyritysten virvoitusjuomien volyymi on samalla tasolla kuin vuona Samanaikaisesti virvoitusjuomien tuonti Suomeen on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Alaan kohdistuva virvoitusjuomaverorasitus on muutamassa vuodessa noussut vuoden 35 miljoonasta eurosta (2010) noin 75 miljoonaan euroon (2012). Nyt esitetyllä korotuksella valtio tavoittelee 55 miljoonan lisätuottoa eli jopa 145 miljoonaa euroa. Ala katsookin, että kaavailtu verotason korotus on yksittäiseen toimialaan kohdistuvana paitsi harkitsematon myös kohtuuttoman raskas. Edellisen veronkorotuksen (7,5 sentistä 11 senttiin) hintavaikutuksen arvioitiin esitysvaiheessa nostavan hintoja 2,5 %, mutta hinnat nousivat lähes nelinkertaisesti eli 9 %. Nyt uudessa esityksessä verotason kaksinkertaistamisen arvioidaan nostavan 0,5 litran virvoitusjuomien hintoja noin 10 %, mutta edellisen esityksen tavoin tämä arvio voi olla alimitoitettu. Mikäli arvio kuitenkin pitäisi paikkansa, olisi valtiovallan toimilla nostettu virvoitusjuomien hintoja viime vuosina 20 prosenttiyksikköä. Juomayhtiöt arvioivat, että veronkorotukset tulevat enenevässä määrin siirtämään myyntiä yksittäispakkauksista kampanjavetoisiin monipakkauksiin. Myös yksittäispakkauksissa kysyntä siirtyy segmentin sisällä edullisempiin tuotteisiin (esim. hyllyn edullisimpiin sokerilla makeutettuihin appelsiinivirvoitusjuomiin). Tämä kehitys heikentää sekä teollisuuden että kaupan kannattavuutta ja tulee laskevilla markkinoilla vauhdittamaan juomapakkausvalikoiman rakenteellista muutosta karsimalla heikosti liikkuvia kannattamattomia pakkauskokoja. Monipakkauksien hinnoitteluun vaikuttaa suuressa määrin kaupan ja juoma alan kilpailu. Yksittäispakkaukset ovat sitä vastoin vähemmän hintakilpailtu tuoteryhmä ja vero tulee selkeämmin näkymään niiden hinnassa. Tästä johtuen veronkorotus tulee siirtämään kysyntää kannattavista yksittäispakkauksista pienikatteisiin monipakkauksiin. Kuluttajan kannalta kehitys tulee johtamaan kertaostosten kasvuun ja siihen, että kysynnän ohjaamina saatavilla olevat pakkausvaihtoehdot vähenevät ja yksipuolistuvat.

4 Sivu 4 / 7 Valmistavalle teollisuudelle myynnin siirtyminen alhaisemman katteen pakkauksiin aiheuttaa kaksinkertaisen kannattavuushaasteen: olemassa olevat tai kasvavat kiinteät kulut on katettava volyymillä, joka on aiempaa pienempi ja jonka kate on myös aiempaa alhaisempi. Jo nykyisellään kuluttajat pitävät pieniä annoskokoja myyvien kahviloiden/ravintoloiden hintoja korkeana ja näiden kanavien virvoitusjuomamyynti on ollut laskussa. Canadeanin tutkimuslaitoksen mukaan kulutuskysyntä on ohjautunut suuriin päivittäistavaramyymälöihin, joissa hinta ja tarjoukset vastaavat kuluttajien tarpeeseen. Valtaosa Suomen virvoitusjuomavolyymistä myydään jo päivittäistavarakaupoista. Hiilihapollisten virvoitusjuomien kilpailua on viimeisen reilun viiden vuoden aikana lisännyt kasvanut tuonti. Canadeanin (Market Insight, Finland, 2012 Cycle) mukaan hiilihapollisten virvoitusjuomien tuonti oli vuonna 2012 (61 milj. litraa) lähes kolminkertainen vuoden 2007 (21 milj. litraa) tasoon nähden. Samanaikaisesti kotimaisen valmistuksen määrä on pienentynyt kutakuinkin yhtä paljon (44,5 miljoonaa litraa). Tuonnin osuus Suomessa kulutetuista hiilihapollisista virvoitusjuomista on jo reilut 20 % (vuonna %). Nelihenkiselle perheelle 50 euron vero. Suomalaiset juovat virvoitusjuomia Ranskan jälkeen vähiten Länsi Euroopassa ja kokonaiskulutus on hieman alle 60 litraa virvoitusjuomia henkeä kohden. Tällä vuosikulutuksella korotetun virvoitusjuomaveron suora laskennallinen kustannus on 13,2 euroa henkeä kohden. Kahden lapsen nelihenkisessä perheessä veron vaikutus on 52,80 euroa vuodessa. Koska veron vaikutus perheen tuloihin pienenee verotettavan tulon kasvaessa, tulee vero lisäämään perheiden välistä eriarvoisuutta. Se syö suhteellisesti suuremman osan vähävaraisten kotitalouksien varoista tai pakottaa tällaiset kotitaloudet muuttamaan kulutustottumuksiaan taloudellisista syistä, vaikka siihen ei olisi muuta tarvetta. Korkeamman tulotason perheiden kulutukseen ja valinnanvapauteen verolla on pienempi vaikutus. Virvoitusjuomaverojen vaikutus rikolliseen toimintaan. Tulli ei seuraa ja tilastoi alkoholin tai virvoitusjuomien matkustajatuontia tai näiden tuotteiden päätymistä myyntiin. Tanskassa ennen virvoitusjuomaverosta luopumista veroministeriö arvioi virvoitusjuomien laittoman maahantuonnin olevan noin 5 % juomien volyymista. Alan yritysten kuluttajilta saamien tietojen mukaan tällaisia tullin ohi myyntiin päätyneitä virvoitusjuomia on myös Suomessa. Veronkorotuspäätöstä tehtäessä on syytä ottaa huomioon mahdollisuus, että hintojen kohoaminen lisää rikollisten toimijoiden mielenkiintoa tuoda tuotteita verottomasti maahan.

5 Sivu 5 / 7 3. VAIN TIETTYIHIN TUOTERYHMIIN KOHDISTUVA VALMISTEVERO EI RATKAISE KANSANTERVEYDELLISIÄ HAASTEITA Esityksessä puhutaan veron terveyttä edistävistä vaikutuksista, mutta esityksessä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, mitä terveysvaikutuksia veronkorotuksella haetaan. Näin väljillä perusteilla veron voi määrätä käytännössä kaikille elintarvikkeille, koska jokaisella elintarvikkeella on liiallisesti käytettynä omat haittavaikutuksensa. Myös Valtiovarainministeriön asettama sokeriverotyöryhmä totesi loppuraportissaan, ettei elintarvikkeiden valmisteverolle löydy ravitsemuksellisia perusteita, sillä se ei ohjaa kulutusta. Ala edellyttää kaikkien pelkästään virvoitusjuomiin liittyvien terveysperusteiden poistamista ehdotuksesta, koska ne perustuvat pelkkiin väljiin olettamuksiin eikä pelkästään virvoitusjuomien tai niissä olevan sokerin terveysvaikutuksia ei ole eritelty ja verifioitu. Suomalaisten sokerin saannin rajoittaminen pelkästään virvoitusjuomia verottamalla on syrjivää. Hallituksen esityksessä veronkorotuksella ja verotason porrastamisella halutaan ohjata kulutusta vähemmän sokeria sisältäviin tuotteisiin. Euroopassa on laskettu, että vain 3 % eurooppalaisten kalorisaannista on peräisin virvoitusjuomista. Kun otetaan huomioon, että suomalaisten virvoitusjuomakulutus on Euroopan alhaisempia, on vähintään 97 % suomalaisten nauttimista kaloreista peräisin muualta kuin virvoitusjuomista. Finravinto tutkimuksen perusteella virvoitusjuomat eivät ole työikäisiä miehiä lukuun ottamatta minkään väestöryhmän viiden suurimman sokerilähteen joukossa. Virvoitusjuomat eivät myöskään ole leikki ikäisten suurimpien sokerinlähteiden joukossa (sijalla 7.). Leikki ikäiset saavat enemmän sokeria jogurteista ja hapanmaitovalmisteista (sija 2.), maitojälkiruuista (sija 4.) ja makeista leivonnaisista (sija 5.) Näihin ei kuitenkaan kohdisteta tällä hetkellä minkäänlaista verorasitusta. Sokeriverotyöryhmän yläkoululaisten sokerin saantia käsittelevä osuus osoittaa, että tytöt saavat eniten sokeria mehujuomista. Myös makeisten, maitotuotteiden sekä vilja ja leivontatuotteiden osuus tyttöjen sokerin lähteenä on suurempi kuin virvoitusjuomilla. Virvoitusjuomien tarkkaa osuutta ei raportista käy ilmi, mutta raportin kaavion perusteella katsoen sen vaikutus poikien sokerin saantiin näyttää mahdollisesti korkeimmillaankin olevan pienempi kuin maitotuotteilla. Käytössä olevat suomalaisten sokerin saantia valottavat tutkimustulokset eivät tue tarvetta kohdistaa veroa pelkästään virvoitusjuomiin. Tässä suhteessa hallituksen esitys pelkästään sokerivirvoitusjuomien verottamiseksi juomien sokeripitoisuuden perusteella on syrjivä, koska vero ei kohdistu muihin sokeripitoisiin juomiin (jogurtti) tai muihin yhtä paljon sokeria sisältäviin elintarvikkeisiin, jotka kuitenkin ovat suomalaisten merkittäviä sokerin lähteitä.

6 Sivu 6 / 7 Kaksiportainen veromalli rankaisee uusia vähäkalorisia, Stevialla makeutettuja tuotteita. Juomateollisuus on panostanut kevyempien, nk. keskikalorituotteiden kehittämiseen. Erityisesti uusi steviakasvista valmistettu makeutusaine on antanut mahdollisuuden keventää perinteisesti kokonaan sokerilla makeutettuja tuotteita siten, että niiden sokeri ja kalorimäärä on jopa vain puolet tavallisesta juomasta. Juomia voidaan elintarvikelainsäädännön mukaan kutsua vähäkalorisiksi, vaikka niiden sokerimäärä on korkeampi kuin mitä nyt on määritelty alhaisemmalle verotasolle. Kaksiportainen veromalli siis rankaisee näitä kevennettyjä tuotteita siinä missä täyskalorituotteita. Verotus ei kannusta teollisuutta kehittämään muunlaisia vähäkalorisia juomia kuin mitä nykyisillä keinomakeuttajilla on mahdollista. Kaksiportainen malli on aivan liian suppea aidosti tukemaan kuluttajien kevyempiä valintoja ja verotus pakottaa heidät valitsemaan joko täyssokerisen tai keinomakeutetun juoman välillä. Pelkästään kevytjuomien verottaminen suun terveyteen vedoten on syrjivä peruste. Pelkästään kevytjuomiin kohdistuva valmistevero juomien happamuuden perusteella ei ole tasapuolinen veroperuste. Mikäli tällainen elintarvikkeen ph tasoon perustuva vero ei kohdistu tasapuolisin perustein myös muihin suun terveyttä väärinkäytettynä heikentäviin elintarvikkeisiin, on veroperuste katsottava kevytjuomia diskriminoivaksi. Hammaslääkäriliitto on määritellyt useita valmisteverojärjestelmän ulkopuolella olevia ruoka aineita, jotka ovat haitallisia hampaille ja heikentävät suun terveyttä siinä missä virvoitusjuomatkin. Maustamattomien kivennäisvesien verotukseen ei ole perusteita. Maustamattomien kivennäisvesien tai lähdevesien verottamiselle ei ole esitetty perustelua. Tuotteet eivät sisällä sokeria eikä niiden ph ole hapan. Mikäli verotusta ja sen porrastamista perustellaan terveysargumenteilla, tulee vero poistaa näiltä tuoteryhmiltä. 4. KEINOTEKOISISTA, KILPAILUA VÄÄRISTÄVISTÄ VEROPERUSTEISTA LUOVUTTAVA Elintarviketeollisuusliitto kanteli kesäkuussa komissiolle kilpailua vääristävästä valmisteverotuksesta. Nykyinen makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero kohdistuu tullinimikkeistön pohjalta sattumanvaraisesti yksittäisiin tuotteisiin jättäen toiset ravitsemuksellisesti ja kuluttajien tarpeiden kannalta samankaltaiset tuotteet veron ulkopuolelle. Se syrjii tuotteita, joista vero peritään ja tukee tuotteita, joista veroa ei peritä. Tämä vääristää kilpailua, siirtää kysyntää veron ulkopuolisiin tuotteisiin sekä heikentää veronalaisten yritysten kasvumahdollisuuksia ja työllisyyttä Suomessa. Tuotteet, joihin valmisteverotus ei kohdistu, ovat valtion kielletyn tuen kohteena. Tullitariffipohjaiselle valmisteverolle ei löydy ravitsemuksellisia perusteita, sillä se ei ohjaa

7 Sivu 7 / 7 kulutusta. Tämän totesi myös valtiovarainministeriön asettama sokeriverotyöryhmä loppuraportissaan. Panimo ja virvoitusjuomateollisuusliitto haluaa lisäksi muistuttaa, että arvonlisäverotus on ainoa tapa verottaa elintarvikkeita tasapuolisesti. Valtion fiskaaliset verotavoitteet saavutetaan tehokkaimmin arvonlisäverolla ilman valmisteverojärjestelmään liittyvää huomattavaa hallinnollista taakkaa niin yritykselle kuin myös tullille. Panimo ja virvoitusjuomateollisuusliitto ehdottaa, että jos fiskaalisen veron sijaan halutaan kehittää terveysperusteista valmisteverotusta, on se tehtävä kehittämällä laaja alaista, sokeripitoisuuteen perustuvaa sokeriveroa. Ala muistuttaa, että verotuksen on aina oltava tasapuolista ja sille on oltava objektiiviset, järkevät ja olennaiset perusteet. Verojen ohella kuluttajia pitää valistaa tasapainoisista valinnoista informoimalla ja kouluttamalla. Terveille elämäntavoille luodaan pohja aikaisessa vaiheessa. Oikein kohdennettuna valistuksella on mahdollisuus saada merkittäviä, pysyviä muutoksia aikaiseksi. Juomateollisuus on elintarviketeollisuuden eturintamassa toiminut aktiivisesti mm. omien pakkausmerkintöjensä parantamiseksi (GDA) sekä sitoutunut vastuulliseen markkinointiin ja itsesääntelyyn. Virvoitusjuomia ei esimerkiksi markkinoida alle 12 vuotiaille. Elina Ussa toimitusjohtaja Panimo ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry