'#s. ;r fffi ffii* i #"-?& tråffi. ,:ffiffi ; s EF

Transkriptio

1

2 '#s e.,:ffiffi ; s EF.&"' em #"-?& tråffi # s# ;r fffi ffii* i Rosmus Hoovisto jo ryhmön muut 11 oppilasto loulovot jo vahvojo verbejö. - Opettojon ei tarvitse ollo hyvö louloja. Riittöö, kun on keskinkertoinen Marika Tuomi-Cook sanoo. " n-.,i;tsri{iä:i'å1t11ii$s$$!tånr. t 1'*irl"'i'f{;t'}:;rri:r;ii''itli' #&

3 B l :{ *.-{*tå. -, krtffi* i i #*tr k ",'r...'r,ia; :i ; \ Oonq Heinonen, Sofio Voltonen, Rosmus Hoavisto, Noora Rqntsnen jo Emma Koinu soovot oiko ojoin musiikin siivittömöö englanninopetustq, ffi [*iiiå!,ill i1lli." tus. vahvoien verbien aikamuotoja. Rytmisoittimet helisevät käsissä. -Mitkä näistä sanoista olivat kokeessa? englanninopettala Marika Tuomi-Cook kysyy, kun laulu hilienee. Nousiaisten Nummen koulun kuutosluokka muistelee yhdessä. Opettaia kysäisee, bimuodot rimmaavat. mikä onkaan se verbi, joka ei ole vahva verbi, on oman tiensä kulkija eikä koskaan saa didiä kaverikseen. Olla-verbi tietysti. la mihin lauluun se sopii? 22 -Suomen kansallislauluun, kuuluu ehdo- å:11å J:,'Jql suomeksi yksi kerrallaan la oppilaat laulavat vastauksen englanniksi. Reipas soitto säestää tyttöiä la poikia, iotka taivuttavat laulaen zz-zstzot2 opetraia Maamme-lauluun hyvinkin. Nyt se on sanoitettu englanniksi olla-verbin aikamuodoilla. Kaikki laulavat Paciuksen poljento la ver- Aivot kuntoilemaan Musiikki on aivojen kuntosali. Musiikkiharras- tus auttaa lapsia ia nuoria oppimisvaikeuksissa, edistää äidinkielen oppimista, nopeut- taa motorista kehitystä ja parantaa tarkkaavaisuutta. Muun muassa tällaisia tuloksia on saatu, kun musiikin vaikutuksia on selvitetty aivotutkimuksen menetelmin. -Musiikki muokkaa aivoja ja vaikutukset säilyvät aikuisuuteen saakka. Aktiivisesti musiikkia harrastavilla tietyt kuulemiseen, motoriseen toimintaan ja kokonaisuuksien hahmotta m iseen iittyvät a ivoyen a lueet kasvavat dosentti Minna Huotilainen sanoo. Hän on yhdessä musiikin tohtorin Ava Nummisen kanssa valmistellut ja toimittanut opetus- la kulttuuriministeriöön musiikkitietopaketin, joka esittelee tutkimuksin osoitettuja musiikin hyötyjä sekä pedagogisia menetelmiä opettajien avuksi. I Huotilainen on tutkijana Työterveyslaitoksella la Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikössä, jossa selvitetään musiikin vaikutuksia aivotutkimuksen menetelmin. Numminen on tehnyt musiikin väitöskir.jansa

4 ANNrx.c RAUHILA.t:F 9 ru/d ffi "\tr"- Musiikin hyödyt saovutetoon, jos huolehditoon siitö, ettö myös hiljoisuuttq on riittövösti. Musiikki aina jo koikkialla pokkosyötettynö merkitsee stressaavoq holyö, Avo Numminen sonoo. Laulutaito esiin Ava Numminen rohkaisee opettaiia kaivamaan esiin ujostellun laulutaitonsa esimerkikoppilaille. Laulamisen ei tarvitse olla esittämistä eikä suorittamista. los ensiluokkalaisten oppitunti käynnistyisi alkulaululla, tottumus volsi kantaa lapsia läpi alakoulun. Taito- ja taideaineilla olisi todella henkseleitä joita paukuttaa. sl -Musiikki on vahva fysiologinen vaikuttaja ja laulaminen on ihmisen tapa ilmaista itseään..los lapset ovat väsyneitä ja pitäisi jaksaa tehdä matematiikan tehtäviä, yhdessä laulaminen virkistää väsyneitä ja rauhoittaa ylikierroksilla käyviä, Numminen sanoo. Marika Tuomi-Cookin laulukynnystä alensi taannoinen vuosi Turun steinerkoulun opettajana. Ykkösluokkalaisille oli opetettava sak- saa ja englantia niin, etteivät he lue eivätkä kirjoita vierasta kieltä. -Se vuosi opetti minulle, että laulamalla tosiaan voi oppia kieltä. Lauloimme värit, viikonpäivät, kuukaudet ja eläinten nimet.ia taivutimme verbejä. Musiikilla huijataan aivoja uskomaan, että tämä onkin kivaa. Ai, oppiiko tästä? keä Musiikkituokiot kohentavat ryhmähenja luokan työrauhaa. Numminen viittaa englantilaistutkimukseen, Aurur«Raurnu jonka mukaan lasten laulutaidolla on vahva yhteys myönteiseen minäkuvaan ja yhteenkuuluvuuden tun- teeseen. Kun lasta rohkaistaan laulamaan, usei m pien lau utaito kehittyy normaal iksi vari haisnuoruuteen mennessä. Aivolen toiminta perustuu ajoitukseen ia musiikki etenee ajassa. Numminen ei halua kasata opettaiille lisää paineita. Hän toteaa, ettei opettaja iaksa eikä hänen tarvitse alkaa yksin suunnitella musiikkituokioita, laululeikkejä tai kehorytmi-, improvisaatio- ia ääni-ilmaisuharjoituksia. - Mutta löytyisikö opettajainhuoneesta työtoveri, jonka kanssa voisi lähteä yhdessä perustamassaan Lauluavain-laulukoulussa. kokeilemaan musiikkia eri tavoin? Ellei opettaia pidä laulamisesta, apuun voisi välillä pyytää laulamisesta innostuneen koulunkäyntiavustajan. -Olennaista sanomassamme on, että tutkimusfaktoihin perustuen voidaan osoittaa musiikin hyödyt. Ja musiikin kuuntelu, soitto la laulu ovat käytännöllisesti katsoen.jokaisen ulottuvilla, Numminen sanoo. Musiikki on mielestöni völttömötöntö. Osoisimmeko edes hoitoo vauvojo, ellei meillö olisi musiikkio? Minna Huotilqinen kysyy. laulutaidottomiksi leimattujen aikuisten laulamaan oppimisesta. Hän työskentelee tällä hetkellä kouluttalana ja muun muassa opettaa 22-23l2o12Opettaia 23

5 ldeoita opettaiille Tuomi-Cook säväyttää oppituntela musiikilla tuon tuostakin. Kiinnostus sävelten ryydittämiin kieltentunteihin heräsi, kun opetushar.joittelun ohlaaja vihjaisi musiikin voimasta. Tuntien aineistoa kootessaan TuomiCook kaivaa esiin lauluja lapsuudestaan ja rlimittelee tarvittaessa uusia sanoituksia. Äidinkielenään englantia puhuva aviomies on muistellut avuksi omia lapsuudenlaulujaan. Opettajan perus- ja täydennyskoulutus on hyvä väylä saada opettaiat kiinnostumaan musiikin käytöstä opetuksen lomassa. Numminen ja Huotilainen esittävät opettajien täydennyskoulutukseen lärjestelyä, jol- la koulutetaan eri paikkakunnille opettalia musiikki- ja lauluvastaaviksi. Nämä puolestaan ohjaisivat ja neuvoisivat koulunsa ja kotikuntansa muita opettajia käyttämään musiikkia eri oppiaineiden tunneilla. -Miten saadaan pedagogisia käytänteitä paremmiksi, kun opetussuunnitelmauudistus tyssää aina valtataisteluun tuntijaosta? Meidän ratkaisumme on järkevä integrointi, mutta se ei tapahdu itsestään, Numminen sanoo. Äidinkielen ja vieraiden kielten opetusaineistossa on paljon musiikkia opettajien avuksi. Ja entäpä.ios musiikinopettaja menisi ioskus kielten, yhteiskuntaopin tai histo- rian tunnille, opettaisi tunnin teemaan liittyviä lauluja ja kertoisi niiden taustoista ja aatteista? -Aatteet kiteytyvät laulujen sanoitukoppilaiden pitäisi saada tietää, miten isot ihmisjoukot ovat ilmaisseet ajatuksiaan sissa. musiikin avulla, Huotilainen sanoo. Oppiminen helpottuu Laulupedagogi Numminen pahoittelee sitä, että musiikki on aivan alikäytetty hyödyke kognitiivisten taitojen välineenä. -Taito- la taideaineiden vaikutusta älyllisiin taitoihin ei ole ylipäänsä tunnistettu eikä otettu riittävästi huomioon, vaan aiatellaan, että älylliset kyvyt kehittyvät lähinnä lukuaineiden avulla. Yhdessä laulaminen virkistää väsyneitä ja rauhoittaa ylikiemoksilla käyviä. 24 az-zsteo1z o'ettaia Mqrikq Tuomi-Cook on huomonnut, etto oppiloat uskoltqutuvot laulomoon sito helpommin, mitö nuorempio he ovot ja mitö varhemmin laulu on ujuttoutunut oppitunneille. Taito- ja taideaineilla olisi todella henkseleitä joita paukuttaa, Minna Huotilainen sanoo ja luettelee aivotutkimuksen menetelmin saatuja tuloksia. Ne osoittavat vas- taansanomattomasti musiikin hyödyt. Näkökulma on käytännönläheinen eikä lähtö- kohtana ole taiteellinen vaikutelma. -Pikkulapsilla musiikkileikkikoulun tyyppiset soitin-, lauluja rytmileikit korjaavat kielenkehityksen viivästymiä.ja karttuvat muskariopit siirtyvät välittömästi äidinkielen taidoiksi. Pienillä lapsilla soittoharrastus no-

6 peuttaa motorista kehitystä niin, että lapset oppivat nopeammin esimerkiksi hyvän kynäotteen ja virkkuukoukun käytön. Koska soittaminen kehittää rytmitajua, moni urheilulaji sujuu musiikkia harrastavilta muita paremmin, Huotilainen kertoo. la on keskittymis-, oppimis- tai kielellisiä vai- keuksia tai motorisia ongelmia. Samoin lapsista ja nuorista, joiden tilanne on hyvin vaa- tiva, esimerkkinä koulunkäynti muulla kuin äidinkielellä. Kaikki tutkimustieto viittaa siihen, että musiikin piiriin pääsy on heille erittäin tärkeää. -Mutta juuri nämä lapset musiikkitoiminta tavoittaa todella huonosti ja yhä hei- Oppimisvalmiudet paranivat koululaisilla, joiden luokassa kokeiltiin suomalaisilla musiikkitunneilla käytettäviä soitin- ia rytmiharjoituksia. Musiikkia aktiivisesti harrastavilla lapsilla on selvästi muita paremmat ta rkkaavaisu ustaidot. -Musiikkiharrastus treenaa tarkkaavaisuutta erittäin hyvin, koska soittaja saa kuu- kompaan suuntaan ollaan menossa. Musiikkitoiminnan tarjoaminen niille, jotka saisivat siitä eniten liitännäishyötylä, olisi minusta velvollisuutemme. Se olisi mielestäni myös taloudellisesti kannattavaa. Ajatellaanpa loaistimuksena välittömän palautteen, ios tarkkaavaisuus lipsahtaa. Aivojen toiminta perustuu ajoitukseen ja musiikki etenee ajassa, aivotutkija selventää. Jo varsin vaatimaton musiikkitujaus virittää aivoja. Vieraiden kielten lausuminen sujuu paremmin koululaisilta ja opiskeliloita, jotka laulavat kuorossa 45 minuuttia vii- vaikka yhdestä työelämän ulkopuolelle syrjäytyvästä nuoresta koituvia henkisiä kärsimyksiä ja taloudellisia haittoja, Huotilainen napauttaa. Hän kertoo pyytäneensä lyväskylän yliopiston musiikkiterapian professorilta lyhyttä tiivistelmää siitä, miten musiikin avulla voidaan parhaiten auttaa adhd-lapsia ja kossa. -nuoria. Tehoa aiatteluun Kun tunnilla herätellään monia aisteja, oppiminen sujuu paremmin. luuri siksi opetta.jat panevat oppilaat kirjoittamaan vihkoon, lukemaan ääneen, kuuntelemaan, piirtämään, liikkumaan musiikin tahdissa ja pelaamaan peleiä. -Kerran pienten oppilaiden laululeikkihetken jälkeen kysyin, mitä tässä opitaan. Yksi oppilas sanoi, että opitaan heiluttamaan käsiä. Mutta sitten oppilaat huomasivat että he oppivat englanniksi ruumiinosia, Marika Tuomi-Cook nauraa. Musiikin harrastuksella väitetään olevan yhteys matemaattisiin taitoihin. Huotilainen muistuttaa, että moni fysiikan nobelisteista on harrastanut musiikkia ja useat nykymuusikot harrastavat matematiikkaa. Eräs matematiikan ja musiikin välinen linkki liittyy hierarkioiden tunnistamiseen,.jota tarvitaan viimeistään yläkoulun mate- matiikantunneilla. -Väitetään, että soittaminen la jopa pelkkä musiikin kuuntelu ja hyräily opettaa tunnistamaan eritasoisia käsitteitä la hahmottamaan hierarkioita. Kun tunnistaa pop-kappaleesta säkeen, kertosäkeen ja instrumentaaliosuuden, kysymys on hierarkioiden tunnistamisesta. Tätä kautta musiikin väitetään kehittävän matemaattisia kykyjä ja ylipäänsä ajattelua, Huotilainen selvittää. Eikö mikään muu kuin musiikkiharrastus vaikuta älyllisiin taitoihin? Onhan tanssista, kuvataiteista, teatterista ja liikunnasta Pikkulapsilla soitin-, lauluja rytmileikit korjaavat kielenkehityksen viivästymiä ja karttuvat opit siirtwät äidinkielen taidoiksi. -Vastaus oli: "Rummut". Siis rumpupalikat käteen ja bändikerho joka kouluun? -Kyllä. Rumpujen soitto on motorista ia siinä tulee hiki. Liikkuminen on erityisen tärkeää tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiville lapsille ja nuorille. Oppilaiden pitäisi antaa tehdä musiikkia itse, ei vain kuunnella. los viisi oppilasta päästetään bänditilaan ja sanotaan, että aikaa on viisitoista minuuttia, soitto alkaa välittömästi, Huotilainen sanoo. Rennosti hiliaa valtavasti iloa ia monia hyötylä. Huotilainen korostaa, että musiikkia on tutkittu kaikkein eniten aivotutkimuksen menetelmin ja sen vaikutukset ovat kiistat- Nummen koulun kuutosilla on tunnin puolivälissä rento hetki. Opettala sanoo, että nyt siirrytään lntiaan ja kehottaa kaikkia ottamaan mukavan asennon ja vain kuunte- tomimmat. Kuvataideharrastuksella ei ole lemaan hiljaa. tutkimuksissa vielä havaittu vaikutuksia esimerkiksi kielen kehitykseen tai tarkkaavaisuustaitoihin. Sen sijaan liikunnasta on paljon näyttöä. Kaikki 12 oppilasta kiehnäävät olonsa rennoksi ja luokassa alkaa soida KevötYivaldin sävelin. Opettaja lukee rauhallisella äänellä tarinaa matkailijasta, loka kysyy tietä. Kertomuksen jälkeen oppilaat harloitte- -Liikunta vaikuttaa emootioiden säätelyyn, tarkkaavaisuuteen, oppimiseen ja muistiin. Onhan liikunta ihmiselle välttämätöntä, Huotilainen sanoo. Hän toteaa, että kuvataiteilla ja muilla taideharrastuksilla on vastaavasti oma tärkeä roolinsa lasten ja nuorten kehityksessä. -Jäämme innokkaina odottamaan tutkimustuloksia niiden liitännäishyödyistä. levat tien kysymistä.ja neuvomista. -Oma alakoulun opettajani soitti meiltunneilla ia se on jäänyt mieleeni, Marika Tuomi-Cook kertoo tunnin jälkeen. le Vivaldia kuvaamataidon Tasa-arvon väline Minna Huotilainen ja Ava Numminen kantavat erityistä huolta lapsista ja nuorista,.ioil l2o12opettaia 25