1. Tutustu koulutuksen sisältöön seuraavien linkkien kautta.

Transkriptio

1 Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Pääsykokeen ennakkoaineisto 2016, motivaatio-osa 1. Tutustu koulutuksen sisältöön seuraavien linkkien kautta Lue seuraavat artikkelit Datakeskukset mitä ne ovat? Kokoelma YLE:n nettiartikkeleita. Liite 1. Virtanen J., Mannermaa A. Hittipelin ainekset. Mikrobitti helmikuu s Liite 2.

2 Lähde: mita_ne_ovat/ Datakeskukset Mitä ne ovat? Oletko selannut tänään Facebookia, lähettänyt WhatsApp-viestejä, hakenut tietoa Googlesta tai käyttänyt verkkopankkia? Kaikkeen tähän on tarvittu datakeskuksia. Kuva 1: Yle Uutisgrafiikka Datakeskuksia eli palvelinkeskuksia käytetään netin valtavien tietomassojen tallentamiseen ja käsittelyyn. Palvelinkeskukset ovat paikkoja, missä internetissä oleva tieto "sijaitsee". Esimerkiksi jos lataat Facebookiin uuden profiilikuvan, se saattaa tallentua palvelinkeskukseen Ruotsin Luulajassa. [1] Datakeskusten sisällä on valtava määrä tietokoneita ja kaapeleita. Koneet pinotaan tyypillisesti päällekkäin teräksisten palvelinkaappien sisään. Palvelimet kuumentuvat käytössä, minkä vuoksi datakeskuksissa pitää olla tehokas jäähdytysjärjestelmä. Räkeissä hikoilevat tietokoneet hajoavat, mikäli lämpötila nousee liikaa. Isot palvelinkeskukset ovat teollisen kokoluokan tuotantolaitoksia, joiden jäähdyttämiseen tarvitaan järeitä järjestelmiä pitkine putkiverkostoineen. Palvelinkaappien lomassa kulkiessa tulee tästä huolimatta kuuma.

3 Kuva 2: Tomi Parkkonen / Tieto Sähkökatkoksien varalta palvelinkeskuksissa on varavoimageneraattorit, joita pyöritetään esimerkiksi dieselillä. Palvelinkeskusten alueella täytyy siis olla polttoainesäiliöitä pahan päivän varalta. Palvelimilla säilytetään tietoja, jotka eivät saa päätyä muiden ihmisten tai yritysten nähtäväksi. Palvelinkeskusten tietoturvan täytyy olla siis äärimmäisen hyvä. Palvelinkeskuksia pyörittävät yritykset eivät turvallisuussyistä halua usein kertoa palvelinkeskusten sijaintia. Myös kohteiden kuvaaminen sisältäpäin on usein kiellettyä. Palvelinkeskukset näyttävät ulospäin monesti tylsiltä varastorakennuksilta. Keskuksia on rakennettu myös vanhoihin tehdaskiinteistöihin, kuten Google teki Haminassa. [2] Kuva 3: Alhaalla olevan ritilän kautta tuleva viileä ilma jäähdyttää laitteiden sisäisen tekniikan. Laitteista ulostuleva lämpimästä ilmasta otetaan talteen hukkaenergia. Kuva: Tomi Parkkonen / Tieto Palvelinkeskuksia rakennetaan koko ajan lisää, sillä tietoliikenteen määrä kasvaa kovalla vauhdilla. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että ihmiset tallentavat entistä laadukkaampaa videota nettiin. Jotkut yritykset, kuten Tieto ja Fujitsu, myyvät datakeskuspalveluita muille yrityksille ja valtionhallinnolle. Näin yritysten ja organisaatioiden ei siten tarvitse itse omistaa ja huoltaa isoa määrää palvelimia. Toisaalta suurilla internetjäteillä, kuten Facebookilla, Googlella ja Microsoftilla on omat datakeskukset palveluiden pyörittämistä varten.

4 Lähde: datakeskuskisa_kay_suomessa_kuumana/ "Nyt on pelin paikka ja se pitää pelata oikein" datakeskuskisa käy Suomessa kuumana Yksi kärkikahinoissa kamppailevista kunnista on Mäntsälä, joka on jo onnistunut saamaan alueelleen Venäjän suurimman hakukoneyhtiön tietokonehallin. Nyt Mäntsälä käy neuvotteluja usean uuden toimijan kanssa, joista kaksi on loppusuoralla. Kuva 4:Toimitusjohtaja Harri Kari Mäntsälän Yrityskehitys Oy:stä kertoo tietokoneiden tuulettimien puskevan lämmintä ilmaa kunnan kaukolämpöverkkoon. Kuva: Yle/ Antti Kolppo Venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin toimitalon terassilla on leppoisan lämmintä kirpeästä syysaamusta huolimatta. Rakennuksen uumenissa kuumina käyvät tietokonerivistöt puskevat lämpöä datan sivutuotteena. Asioiden pitää tapahtua jouhevasti kuukausissa ei vuosissa. tietokonekeskuksen päällikkö Ari Kurvi, Yandex Oy Mäntsälä Venäjän Googleksikin tituleerattu Yandex on yksi maailman suurimmista hakukoneyhtiöistä. Muutama vuosi sitten yhtiö etsi sopivaa toimipaikkaa Euroopasta ja päätyi Suomeen. Suomessa Mäntsälä osoittautui lopulta paikaksi, joka täytti Yandexin toiveet, kertoo tietokonekeskuksen päällikkö Ari Kurvi. Meillä ei ole aikaa odottaa vuosia kaavan valmistumista ja valituskierteitä vaan näiden asioiden pitää tapahtua jouhevasti kuukausissa ei vuosissa. Kuva 5: Venäjän suurin hakukoneyhtiö Yandex suunnittelee nelinkertaistavansa kapasiteettinsa Mäntsälässä, kertoo tietokonekeskuksen päällikkö Ari Kurvi. Kuva: Yle/ Antti Kolppo

5 Leikkisästi itseään talonmieheksi tituleeraava Kurvi kertoo, että rakennuslupa datakeskukselle tuli suunnilleen samaan aikaan, kun tonttikaupan muste vielä kuivui paperissa. Yandex investoi Mäntsälän hakukonehalliin ja sen yhteydessä olevaan toimistotilaan 80 miljoonaa euroa. Lähivuosien suunnitelmissa on rakentaa vastaavanlaisia tiloja vielä kolme lisää nykyisen kylkeen. Jokaisen kymmenen megawatin lisäosan pystyttäminen maksaa 15 miljoonaa euroa. Mäntsälä lämpiää tietokoneiden hukkalämmöllä Yandexin datakeskusinvestoinnilla Mäntsälä ei vielä pääse nokittamaan Haminaa, missä lepää hakukonejätti Googlen miljardiluokan investointi. Tästä huolimatta Mäntsälässä myhäillään nykytilanteelle. Datakeskuksen saaminen kuntaan on merkinnyt paitsi työpaikkoja myös selvää synergiaetua. Ideaalitilannehan olisi, että yritysalueelle saataisiin esimerkiksi kasvihuoneita tai vaikkapa pesuloita. lämpöpäällikkö Antti Porkka, Mäntsälän Sähkö Nykyisellään puolet Mäntsälästä lämpiää tietokonehallin tuottamalla hukkalämmöllä ja kesäisin jopa koko tienoo. Tässä mittakaavassa hukkalämmön kierrättäminen onkin ainutlaatuista maailmassa. Mäntsälän Sähkön lämpöpäällikkö Antti Porkka avaa oven pieneen rakennukseen Yandexin kyljessä. Putkistot hohtavat uutuuttaan ja tilan täyttää äänekäs hurina. Porkka näyttää Yandexilta tulevia putkia ja selventää, kuinka tämän tilan kautta lämpö kiertää edelleen kaukolämpöverkkoon ja mäntsäläläisiin koteihin. Kuva 6: Mäntsälän Sähkön lämpöpäällikkö Antti Porkka huolehtii, että tietokonehallin hukkalämpö kiertää kunnan kaukolämpöverkkoon. Kuva: Yle/ Antti Kolppo Tietokonehallista kerätyn hukkalämmön ansiosta Mäntsälän Sähkön kaukolämmön hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa 40 prosenttia ja samalla asiakkaiden ostaman lämmityksen hinta luvataan pitää kurissa tai jopa pudottaa. Ideaalitilannehan olisi, että tälle yritysalueelle saataisiin sellaisia toimijoita, jotka käyttävät paljon lämpöä eli esimerkiksi kasvihuoneita tai vaikkapa pesuloita, joissa lämpö voitaisiin käyttää suoraan hyödyksi, lämpöpäällikkö Antti Porkka visioi.

6 Tulijoita houkutellaan infralla Tilaa uusille tulijoille riittää. Mäntsälä on jo onnistunut haalimaan mailleen maailmanlaajuisen juomatölkkivalmistaja Rexamin tuotantolaitoksen. Lahdenväylän varressa sijaitsevalla Kapulin yritysalueella puolestaan on Yandexin naapurina halpakauppaketju Tokmanni-konsernin pääkonttori ja jättimäinen logistiikkakeskus. Logistiikkahalliin mahtuisi 13 jalkapallokenttää, kehaisee Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Harri Kari ja kääntyy katsomaan naapuritontille. Kuva 7: Mäntsälä laajentaa Kapulin yritysaluetta aluksi parinkymmenen hehtaarin verran. Kuva: Yle/ Antti Kolppo Tokmannin takapihalle on jo lanattu lisätilaa silmänkantamattomiin. Kunnan suunnitelmissa nyt työn alla olevalle maapohjalle mahtuu kokonainen rypäs logistiikkakeskuksia. Kunta tekee pohjatyöt valmiiksi, alkuvaiheessa parinkymmenen hehtaarin alueelle rakennetaan kaukolämpö, sähkö, vesi ja jopa pyörätiet. Myöhemmin laajennetaan vielä lisää, kaikkiaan reilusti yli 30 hehtaarin alueelle. "Kahden toimijan kanssa olemme loppusuoralla" Mäntsälä, kuten myös monet muut kunnat Suomessa, joutuu pelaamaan 'upporikasta ja rutiköyhää'. Kuntien välinen kilpailu datakeskusinvestoinneista on kovaa ja jos pelissä haluaa pysyä mukana, merkitsee se sitä, että kaiken pitää olla valmiina mahdollisille asiakkaille. Kahden huomattavan toimijan kanssa olemme varsin loppusuoralla. toimitusjohtaja Harri Kari, Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy on kunnan ja Mäntsälän Sähkön yhteisomistuksessa. Se tekee kaikkensa jouduttaakseen yritysten investointeja kuntaan. Erityisesti datakeskukset ovat Mäntsälän kiikarissa. Kunta tarjoaa vakaata maaperää, valtakunnan verkosta riippumatonta sähköyhteyttä ja ketterää kaavoitusta. Yhtälöllä Mäntsälä on pystynyt kamppailemaan tiensä monen neuvottelun kärkikahinoihin. Mäntsälän Yrityskehityksen toimitusjohtaja näyttää innostuneelta, mutta asettelee sanansa varoen. Olemme hyvässä vaiheessa, meillä on useampia datakeskusneuvotteluita vaiheessa ja kahden huomattavan toimijan kanssa olemme varsin loppusuoralla, Harri Kari sanoo. Sitä millaisista mahdollisista investoinneista näissä kahdessa on kysymys ei Harri Kari kerro, mutta suostuu vertaaman kokoluokkaa naapuritontin Yandexiin. Isompi ja pienempi, että hyvin huomattavista toimijoista on kysymys, Kari paljastaa.

7 Lähde: kumpi_voittaa_kilpailun_datakeskuksista/ Suomi vastaan Ruotsi kumpi voittaa kilpailun datakeskuksista? Sekä Suomi että Ruotsi tavoittelevat asemaa globaalin tietoliikenteen solmukohtana. Google on perustanut datakeskuksensa Suomen Haminaan, Facebook Ruotsin Luulajaan. Kilpailu tulevista miljoonainvestoinneista on maiden välillä tasaista. Listasimme maaottelun asetelmat. Kuva 8: Ilkka Kemppinen / Yle Pohjolaan voi tulla lähivuosina kymmeniä uusia datakeskuksia. Miten Suomi saa osansa, kun vastassa on rakas kilpakumppani Ruotsi? Molemmissa maissa on datasaleille erinomaista tarjottavaa. Viileä ilmasto, vakaa maaperä, toimiva yhteiskunta sekä kielitaitoiset ja koulutetut IT-osaajat. Ulkomaiset investointiratkaisut Suomen ja Ruotsin välillä voivat siis olla pienestä kiinni. Jotta sijoittajat valitsisivat Suomen, länsinaapuri pitäisi päihittää näissä: 1. Sähkön hinta Suomessa on tällä hetkellä Ruotsia hieman edullisempi sähkön kokonaishinta. Yli viiden megawatin datakeskuksille on myönnetty sähköveroetu, jonka turvin ne maksavat veroa 0,7 senttiä kilowattitunnilta. Ruotsi valmistelee nokitusta. Tuore esitys Ruotsin hallitukselle romahduttaisi datakeskusten sähköveroa 97 prosentilla - ja alle Suomen nykytason. Myös pienimmät datakeskukset olisivat 2017 voimaan tulevan edun piirissä. 2. Tietoliikenneyhteydet ja tietoturva Suomessa on vakaat tietoliikenneyhteydet ja maailman parhaaksi kehuttu tietoturva. Suomesta Saksaan rakennetaan uutta merikaapeliyhteyttä, joka valmistuessaan vahvistaa yhteyksiä Eurooppaan tuntuvasti - ja ohittaa Ruotsin, jonka kautta Suomen tietoliikenne nyt kulkee. Ruotsissa on voimassa FRA-salakuuntelulaki, joka voi häiritä tietoturvaa arvostavia datakeskustoimijoita. Suomi tosin valmistelee täyttä päätä samankaltaista lainsäädäntöä.

8 3. Sähköverkon luotettavuus Suomessa on erittäin luotettavasti toimiva sähköverkko, mikä on palvelinhallin pystyttäjälle perusedellytys. Energiatuotannon riippuvuus Venäjästä voi huolettaa joitakin investoijia. Myös Ruotsin sähköverkkoa pidetään kansainvälisesti verraten hyvin luotettavana. Vuosittain häiriöitä on kuitenkin ollut enemmän kuin Suomessa. 4. Ympäristöystävällisyys Suomi voi esitellä sijoittajille huippuosaamistaan puhtaissa teknologioissa. Datakeskuksen perustajaa voi houkutella erityisesti hukkalämmön varastointi ja hyötykäyttö, jota Suomi kehittää eturintamassa. Ruotsi käyttää Suomea enemmän uusiutuvaa energiaa. Puhdasta vesivoimaa on tarjolla yllin kyllin. Puhtaat energialähteet kiinnostavat suuresti muiden muassa amerikkalaisia datakeskustoimijoita. 5. Markkinointi Ilosanomaa Suomesta datakeskusten unelmamaana levittää Finpron pienehkö yksikkö Invest in Finland. Yksittäiset kunnat markkinoivat kiinteistöjään mahdollisille sijoittajille. Kotimaiset datakeskustoimijat valittavat kansallisen yhtenäisyyden ja koordinaation puutetta. Ruotsi on rutinoitunut kansainvälisessä bisneksessä ja asiakassuhteiden hoidossa. Investointien houkuttelu on vahvasti resursoitua ja datakeskusinvestoijalle tarjotaan selkeää kokonaispakettia rahojensa vastineeksi Linkit: [1] Facebookin konesali Luulajassa, Ruotsissa: [2] Googlen konesali Haminassa, Suomessa:

9

10

11

12

13

14

15

16