Jyväskylä. Jyväskylä. Jyväskylä. Jyväskylä

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Väinönkadun palvelukeskus Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Palveluasuminen. Aivohalvauksen sairastaneet ja keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaat. Sijaintikunnan yhteystiedot Jyväskylän kaupunki Vapaudenkatu 32, Jyväskylä Palvelujen tuottajan virallinen nimi Jyväskylän kaupunki Toimintayksikön nimi Väinönkadun palvelukeskus Toimintayksikön postiosoite Väinönkatu 44 Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Maarit Jolanki Postiosoite Väinönkatu 44 Postinumero Sähköposti Postitoimipaikka Jyväskylä Postitoimipaikka Jyväskylä Kunta Kunnan nimi Jyväskylä Sijaintikunta Jyväskylä Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Palvelukeskuksen toiminta-ajatus on liitteenä Omavalvontakansiossa (liite 1). avi21u1 1/14

2 Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot ovat liitteenä Omavalvontakansiossa (liite 2). Palvelukeskuksessa toteutetaan Jyväskylän kaupungin palveluasumisen toimintaperiaatteita. Ne on kuvattu Omavalvontakansiossa (liite 3). Päivittämissuunnitelma Suunnitelma päivitetään keväisin kehittämisiltapäivässä / kerran vuodessa. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Palvelupäällikkö E-L Saarman. Hän on yhteydessä valtion edustajiin ja informoi omavalvonnan vastuuhenkilöä. Palvelupäällikkö mukana kaupungin sisäisillä valvontakäynneillä. Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Palveluesimies Maarit Jolanki maarit.jolanki@jkl.fi Hän valvoo omavalvonnan suunnittelua, toteutusta ja myös perehdytyksen toteutusta. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Koko henkilökunta: sairaanhoitajat ja lähihoitajat, palveluesimies. Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvonta osana perehdytystä. Henkilökunta suunnittelee omavalvonnan esimiehensä johdolla ja myös toteuttaa sen. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Suullinen palaute esimiehelle sekä henkilöstölle. Henkilökunta keskustelee palautteesta esimiehen johdolla. Omaisten illassa palautteen antaminen suoraan. Jatkuva kirjallisen palautteen antamismahdollisuus yksikössä (palautelaatikko). Kaupunki kerää asiakaspalautetta tietyin väliajoin. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Palautteet käsitellään suullisesti viikkokokouksissa, tiimeissä sekä raporteilla. avi21u1 2/14

3 Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta resurssit huomioiden. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Kerätään tietoja/palautetta työnkehittämislomakkeella sekä lisätään yleistä keskustelua asukkaiden ja omaisten kanssa. Asukkailla ja omaisilla mahdollisuus myös netin kautta palautteen antamiseen. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Sisäinen valvonta ja riskien hallinta (mm. resurssit ja talous) -> raportointi 3x/v kaupungin ylemmälle johdolle. Riskien arviointi - kysely joka toinen vuosi. Paloharjoitukset, ensiapukoulutukset; kahdella hoitajalla (sh Tarja Pakarinen ja lh Jenni Huikkonen) elvyttäjäkouluttajakoulutus (PPE-D) ja he pitävät talossa elvytyskoulutukset vuosittain, sekä siirtokoulutukset säännöllisesti henkilökunnalle. Haipro - ilmoitukset (Vaaratapahtumien raportointi sekä käsittely ja analysointi). Työhön perehdyttäminen, apuna perehdytyskansio. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Jokaisella ilmoitusvelvollisuus, kirjaaminen. Tiedon vieminen eteenpäin: Haittatapahtumasta kerrotaan asiakkaalle, omaiselle: jos aihetta, pyydetään anteeksi; kerrotaan aina miten asia on hoidettu. Jos aihetta, opastetaan asiakasta/omaista tekemään ilmoitus sosiaaliasiamiehelle/potilasasiamiehelle. Haipro- palveluesimies/käsittelijät- raportit- tiimipalaverit- viikkokoukset. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Palvelukeskuksessa yhteiset pelisäännöt. Pyritään poistamaan ongelma nopeasti. Tiedostetaan ongelmat ja epäkohdat ja puututaan niihin heti. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Henkilökunnan kouluttaminen ja perehdyttäminen. Tiimipalaverit, viikkokokoukset sekä sähköpostit apuna tiedottamisessa. Yhteistyötahot informoidaan heti. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Mitoitus 0,63, kokonaismäärä 34, ammatillinen henkilöstö 33, 0,5 + 0,5 avustava henkilöstö. Työvuoroissa aina vähintään 2 hoitajaa/kerros. Öisin talossa kaksi yöhoitajaa. Lyhytaikaiset sijaiset kaupungin varahenkilöyksiköstä. Vuosilomien ym. sijaiset kaupungin rekrytoinnin kautta. avi21u1 3/14

4 Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Rekrytoinnin kautta osaamisen varmistaminen. Lisäksi palveluesimies ja esim. sairaanhoitaja haastattelevat ja todistukset käydään vielä kerran läpi. Työsuhde alkaa aina koeajalla. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Perehdytyskansio, perehdytystilaisuudet. Perehdytyssuunnitelma/lista Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Koulutusuunnitelma vuosittain (henkilökunnan täydennyskoulutus ja erityisosaajien mm. haavahoitajien lisäkoulutus). Henkilökunnan täydennyskoulutus: hoitajat tuovat tiedon työyhteisöön. Hoitajien koulutuksissa tehdyt opinnäytetyöt taloon yms. (Esim. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu). Opinnäytetöinä mm. saattohoito-ohjeistuskansio, RaiSoftperehdytyskansio ja luentoja mm. voimaantumisesta, vieritesteistä, vanhusten masentuneisuudesta, muistisairaan kohtaamisesta, ISBAR-menetelmästä. Sairauspoissaoloja seurataan 3x/v, työkyvyn hallintamalli (mm.varhainen välittäminen ja tuki) käytössä. Kehityskeskustelut yksittäin/ryhmissä. Työhyvinvointisuunnitelma toimintasuunnitelmassa (liite 4). Työhyvinvointiiltapäivät/työhyvinvointikorttikoulutus. Palaute, henkilökunnan kuuleminen ja aloitteiden sekä ideoiden huomioiminen. "Kaikkien aivot käytössä." Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Vuosittain suunnitelma työyhteisön palavereista ja kehittämistilaisuuksista ja sisäisistä ja ulkoisista koulutuksista (täydennyskoulutukset). Kehityskeskustelut. Osaamiskartoitus. Työhyvinvointisuunnitelma. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Asukkailla omat huoneet ja omat wc-peseytymistilat. Aivohalvauksen sairastaneet omissa kerroksissaan ja muistisairaat omissa kerroksissaan. Jos asukkaalla paljon apuvälineitä, isompi huoneisto. Hoitotarvikkeet siististi koreissa lähettyvillä. Pidetään tilat siisteinä ja käytävät ja poistumistiet avoimina. Hyvät työskentelytilat. Asukkaan ja omaisen luvan perusteella huoneen käyttö silloin, kun asukas esimerkiksi sairaalassa. avi21u1 4/14

5 Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Ruokailutilat hyvät ja toimivat. Harrastus- ja toimintatuokiotilat tilavat ja toimivat. Kuntoutustilat erittäin toimivat. Sauna tilavine peseytymis- ja pukeutumistiloneen ja uima-altaineen käytössä. Wc:t invavarustellut mutta käytössä melko ahtaat pesulavetti-pesuille. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Yhteisöllisyys toteutuu tapahtumahetkissä 1 krs:n olohuonetilassa ja avarassa ruokasalissa. Kerrosten yhteisissä tiloissa ajoittain paljon apuvälineitä asukkaiden mukana. Kuitenkin yhteisöllisyyttä kerroksissakin mm. yhteiset ruokailu- ja kahvihetket. Kerroksissa myös pieniä yhteisiä tapahtumahetkiä. Kuntosalitiloissa ryhmiä. Ulkona patiolla paljon yhteisöllisiä tapahtumia. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Talossa oma pesula ja oma pesulahenkilökunta. Pesulahenkilökunta noutaa pyykit tiettyinä päivinä kerroksista. Siivous (ISS) tapahtuu tiettyinä päivinä kerroksissa. Jätehuolto (L&T) toimii suunnitellusti. Kierrätyspiste joka kerroksessa. Ympäristönsuojelu: - ympäristöasiantuntija Leena Mykkänen - ympäristövastaava Anu Viitanen Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Mittausten mukaan hyvä ilma. Mittausten tulokset Tilapalvelulla. Kesäisin asukkailla käytössään omia tuulettimia. Yhteisissä tiloissa talon tuulettimet. Kesällä 2015 hankitaan kerroksiin tehokkaat viilentimet. Kiinteistöllä oma kiinteistönhoitaja (Total), joka hoitaa tarvittavat asiat nopeasti. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys heidän suunnitelmansa mukaan. Kesäkuussa 2015 työterveyshoitajan kanssa tilannekatsaus puhelimitse. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Tarvittavat tarvikkeet saatavilla. Terveydenhuollon laitteita: imu, verensokerimittarit, RRmittarit, happisaturaatiomittarit, kuumemittarit, verisuoniskanneri, Hb-mittari, pika-crpmittari, defibrillaattori (harkinnassa EKG-laite). Effica-ohjelmisto (potilastietojärjestelmä). Sairaalasängyt, geriatriset tuolit, nostolaitteet, nosturivaaka ja 2 tuolivaakaa, pesulavetit. Tietoteknisten laitteiden ylläpito: -Helpdesk yhteyshenkilö suunnitellusti ja isoissa virka-asioissa Atk-vastaavat: Jaakko Konttinen ja Jukka Lampinen (yhteys: etunimi.sukunimi@jkl.fi) - atk-laitteiden toimivuuden ylläpito - tarv. ohjaus ja opastus laitteiden ja ohjelmien käytössä, esim. Microsoft Office. Palvelukeskuksen sijainti keskeisellä paikalla kaupungissa, apu (tk, sairaankuljetus, palokunta, poliisi, turvapalvelu) lähellä. Vastuuhenkilön yhteystiedot Palveluesimies Maarit Jolanki, Väinönkatu 44, Jyväskylä Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: avi21u1 5/14

6 Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Hankintoja tehty tarpeen mukaan. Hankinnassa mahd. EKG-laite. Laitteiden turvallisuudesta vastaa palveluesimies Maarit Jolanki. Huoltoja ja korjauksia tekee tksairaalan apuvälinekorjaamo, jossa erikoisammattimiehet. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Palvelukeskuksessa turvallisuusvastaavat: Minnamari Miinalainen ja Juho Hirsimäki. Työsuojeluyhdyshenkilö: Riitta Rongas. Puh ja (tiimipuhelimet). Palveluesimies Maarit Jolanki, puhelin Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Sovitut yhteiset käytänteet. Riittävä hoitohenkilökunta. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen. Apuvälineet. Asukashuoneiden esteetön sisustus ja hyvä valaistus. Turvakamerat ja opasteet. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Hoitajakutsu/turvahälytinjärjestelmä, dem.rannekkeet. Tallentava valvontakamera lääkkeidenjakotilassa, käytävillä ja piha-alueilla. Turvallisuusvastaavat seuraavat ja testaavat toimivuutta. Hoitajat ilmoittavat palveluesimiehelle korjaustarpeista. Turvatiimin ja poliisin numerot hoitajien kännyköissä. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Testaukset toimivuuden varmistamiseksi viikottain. Vikalistat kerroksissa -> vian ilmestyessä vika korjataan heti. Hälytysjärjestelmästä on tehty uusimissuunnitelma (vuosi > 2016). Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Hälytysjärjestelmän uusimissuunnitelma tehty (vuosi 2016). Pelastus- ja sammutusharjoituksia palokunnan johdolla vuosittain. Palaverit n. 2x/v kaupungin turvallisuusvastaavan kehittämispäällikkö Esa Aaltosen kanssa. avi21u1 6/14

7 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon SAS- työryhmä (palvelutarpeen arviointi), palveluesimies, hoitohenkilökunta. Oiva-keskus, palveluesimies (sopimukset). Jokaisella asukkaalla omahoitaja. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekee omahoitaja yhteistyössä asukkaan, omaisen ja sairaanhoitajan kanssa suunnitelmakokouksessa. Tarv. mukana fysioterapeutti ja/tai kuntohoitaja ja palveluesimies. Asukkaan mielipide kirjataan Rai-pohjaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Suunnitelmakokous ja suunnitelman tarkistaminen puolivuosittain ja aina tarvittaessa. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen SAS- työryhmä ilmoittaa uudesta asukkaasta, jonka jälkeen sovitaan taloon tutustumiskäynti yhdessä asiakkaan ja omaisen/edunvalvojan kanssa. Yleensä palveluesimies ottaa vastaan ja esittelee. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Palveluesimies sekä Oiva- keskus. Palveluesimies laittaa sopimuksen palveluista ja kustannuksista allekirjoitettavaksi asiakkaalle/omaiselle/edunvalvojalle. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Asukas mukana hoito- ja palvelusuunnitelmapalaverissa. Yhden hengen asukashuoneet ja omat wc/pesutilat, hoitotahto, elämänpolkulomake, asukkaiden tietoja/asukaspapereita ei ole näkyvillä. Ns. turvaavat toimenpiteet vain lääkärin määräyksellä ja kirjaaminen Efficalle. Huomioidaan asukkaan oma päätöksentekokyky sekä turvallisuus. Yksikössä kehitetty ja otettu käyttöön: - Mielekkyyttä aktiiviseen arkeen - lomake - Ulkoilu- ja viriketoimintaan osallistumisen seurantalomake Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Lukittu rahakaappi, avain hoitajien takana. Pieni käyttövara. Asukkailla käytössä tilikirja (rahan käytöstä kaksinkertainen kuittaus). Arvotavarat pyydetään viemään omaisen säilytettäväksi, ellei asukas toisin tahdo. Pääasiassa omahoitaja huolehtii, että asukkaalla on käyttörahaa, yhteys tarvittaessa asioiden hoitajaan tai edunvalvontaan. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Rajoitteiden ja pakotteiden käyttö tarvitsee aina lääkärin luvan. Tällä pyritään vähentämään rajoitteiden käyttöä. Lisätään turvallisuutta ympäristössä muulla tavalla, esim. esteetön ympäristö. Valvonta: kerroksissa on päivisin aina joku hoitaja. Tuntemalla asukas osataan toimia hänen kanssaan. Vähäinen hoitohenkilökunnan vaihtuvuus. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Lääkärin päätös, kriteerit, asukkaan ja omaisten kanssa keskustelut, kirjaaminen Efficalle sekä Haipro- ilmoitukset. Aina asukkaan turvallisuusnäkökulma. avi21u1 7/14

8 Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Keskustelu asukkaan, omaisten, palveluesimiehen ja hoitohenkilökunnan kanssa. Omaisilla/asukkaalla oikeus ja mahdollisuus tehdä valitus virallisten kanavien kautta (ohjeistus ilmoitustauluilla ja suullisesti). Kehotetaan aina heti ottamaan yhteyttä talon palveluesimieheen - nopea asiaan puuttuminen. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Hoitotietojen siirtäminen, hoito- ja palvelupäätöksien uudelleen teko. SAS työryhmä. Asukkaat hoidetaan palvelukeskuksessa pääsääntöisesti kuolemaan asti. Myös saattohoito toteutuu. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Palveluesimies Maarit Jolanki Lisäksi kirjallinen Palvelun laatuun liittyvä ilmoitus - mahdollisuus (käsittelijä Mia Kautiainen) ja juuri käyttöön otettu asiakas-haipro (käsittelijä Merja Hokkanen). Ohjeet ilmoitustauluilla. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Eija Hiekka Osoite Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Matarankatu 4, Jyväskylä Tavattavissa puhelimitse ma - to klo puh eija.hiekka(at)koske.fi Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Palveluesimiehelle tulleet muistutukset käsitellään heti ja asiat korjataan. Myös kirjalliset ilmoitukset tulevat palveluesimiehelle vastineen kirjoittamista varten; myös silloin muistutukset käsitellään heti ja asiat korjataan. Palveluesimies pitää kirjanpitoa muistutuksista. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Palvelukeskuksessa toteutetaan kaupungin vanhuspalveluiden toimintasuunnitelmaa, jonka pohjalta oma toimintasuunnitelma vuosittain. Toteutumista seurataan talon kuukausikokouksissa ja siitä raportoidaan kolmannesvuosittain kaupungin ylemmälle johdolle. Toimintasuunnitelma (liite 4) liitteenä Omavalvontakansiossa. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Kuluttaja-asiamiehen valtakunnallinen yhteystieto Kuluttaja-asiamiehen yhteystieto ilmoitustaululla joka kerroksessa. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, vuodelta 2000, on henkilökunnalla tiedossa ja sitä on opiskeltu. Toteutetaan uutta, mahd. loppuvuodesta 2015 voimaan tulevaa itsemääräämisoikeuslakia, jota olemme opiskelleet. avi21u1 8/14

9 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Kuntouttava, toimintakykyä ylläpitävä hoitotyö. Rai (Resident Assesment Instrument) - mittaristo käytössä (arvioidaan ja seurataan toimintakykyä, sen muutoksia sekä hoidon ja huolenpidon tarvetta). Mittareiden tarkemmat ominaisuudet: - arjesta suoriutuminen (ADL, ADLH) - psyykkinen ja kognitiivinen vointi (DRS, CPS) - sosiaalinen toimintakyky ja hyvinvointi (SES) - terveydentila, ravitsemus, kipu (CHESS, BMI, PAIN) - asukkaan kuntoutumismahdollisuus (REHAPBOT) - kuntoutumista edistävä hoitotyö (NREHAB) - kliiniset pääryhmät (RUG) -> Rai-pohjaiset hoito - ja palvelusuunnitelmat. MNA: MNA-testin avulla voidaan nopeasti ja yksinkertaisesti testata ikäihmisen ravitsemustila ja tunnistaa ne ikäihmiset, joilla on ali tai virheravitsemuksesta vaara tai näiden riski. MMSE (Mini Mental State asteikko) - testaukset: nopeakäyttöinen menetelmä, jonka avulla voidaan luotettavasti arvioida kognitiivisen toimintakyvyn ulottuvuuksia ja erotella esim. skitsofreniaa sairastavat potilaat akuutista sekavuustilasta tai dementoivia sairauksia sairastavista. GDS-15 (masennustesti). Toimintahetket, tapahtumat, kuntosalitoiminta, päivittäiset ulkoilut sekä asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan yhteiset juhlahetket ja omaisten illat, joihin osallistuvat myös asukkaat ja henkilökunnan edustajat. Omaisilla rajoittamaton vierailumahdollisuus ja omaisia onkin talossa aina. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Asukkaiden ravitsemustilan seuranta (MNA) vuosittain. Talossa viisi ruokailukertaa päivässä (ruokailuvälin pituus 3 h) ja lisäksi ns. myöhäistetty iltapala klo 21, jolloin yöaikaisen paaston pituus on 11 h (tarv. myös yöllä yöpalaa). Tarvittaessa tehdään muutoksia ruuan koostumuksessa. Kaikille asukkaille D-vitamiinilisä. Suun ja hampaiden terveydestä huolehditaan. Ravitsemuskäsikirja käytettävissä. Koulutukset iäkkäiden ravitsemuksesta. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Johanna Kallio, Marjaana Laihia- Jalonen Väinönkatu 44, Jyväskylä ja Kylän Kattaus: palveluvastaava Marita Hirsiaho, Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Päivittäiset pienet tapahtumahetket talon 1.krs:ssa ja myös kerroksissa. Kuntosalin ohjattu käyttö. Tuolijumpat. Bingo. Kuorotoiminta. Juhlat ja tanssit. Jumalanpalvelus kerran kuukaudessa. Mahdollisuus päästä esim. oman uskontokunnan tilaisuuksiin. Ulkoilua päivittäin (hoitajilla ns. ulkoilutusvuorot). Ulkoilu- ja viriketoimintaan osallistumisen seurantalomake. avi21u1 9/14

10 THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Käsihygienian oikea käytäntö ( pesu, huuhtelu, hanskat, työjärjestys). Influenssarokotukset. Infektiosairaan asukkaan hoitaminen omaan huoneeseen. Palaverit siivoushenkilökunnan kanssa ja heille tiedotus erityistilanteista. Henkilökunnan koulutus ja valvonta tärkeää. Tiedotteiden ajan tasalla pitäminen (mm. jos tarve rajoittaa vierailuja). Hygieniavastaavat: Raili Mattila ja Merja Toiminen Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Vuosittainen toimintasuunnitelma asukkaiden toimintahetkistä, juhlista, retkistä ym Palvelukeskuksessa hyödynnetään myös omaisten osallistuminen ja opiskelijoiden järjestämät tuokiot. Henkilökunnalle koulutuksia mm. asiakaspalvelusta. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Asukkaiden sairaanhoitoon ja terveydentilan seurantaan liittyvät terveystarkastukset, ohjelmoidut tutkimukset sekä kontrollitutkimukset ja - tarkastukset toteutetaan hoitavan lääkärin antaman ohjeistuksen mukaisesti. Vieritestausten mahdollisuus: verensokeri, CRP, hemoglobiini. Hoitohenkilökunta seuraa ja dokumentoi säännöllisesti asukkaiden terveydentilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tämä dokumentointi ja raportointi toimii osaltaan hoitavan lääkärin päätöksenteon perustana. Asukkaiden terveyden edistäminen rakentuu asukkaan jäljellä olevat voimavarat huomioivalle sekä niitä tukevalle kuntouttavalle työotteelle, jota koko hoitohenkilökunta noudattaa. Asukkaan monipuolisen ravitsemuksen turvaaminen monipuolisella ja tarvittaessa erityisruokavaliolla ja lisäravinnevalmisteilla sekä säännöllisesti toteutuvina ruokailuaikoina ovat osaltaan edistämässä asukkaiden terveyttä. Asukkaiden ravitsemustilaa mitataan kerran vuodessa MNA- mittaristolla. Asukkaan voimavarojen mukainen elämän virikkeellisyys, sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa sekä säännöllinen vuorokausirytmi, ulkoilu sekä riittävä lepo ja yöuni ovat vanhuksen terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä elementtejä ja osa vanhuksen psyykkistä hyvinvointia. Näitä tuetaan järjestämällä asukkaille viriketoimintaa sekä rytmittämällä päivää lepohetkillä. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Väinönkadun palvelukeskuksen hoitohenkilökunta vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta ympäri vuorokauden hoitavan lääkärin ohjeistuksen mukaisesti sekä asiakkaalle yhdessä hänen ja hänen omaisensa kanssa laaditun ja kirjatun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. JYTE terveyskeskus on järjestänyt Väinönkadun palvelukeskuksessa lääkärin vastaanoton kolme tuntia kerran viikossa palvelemaan asukkaiden sairaanhoitoa kiireettömissä tilanteissa. Vastaanotolle asiakkaat hakeutuvat joko oman tai omaistensa toiveen perustella tai hoitavan henkilökunnan tekemän tarvearvoin perusteella. Myös oman alueen terveysasema palvelee asiakkaita ajanvarausvastaanotollaan sekä erikoissairaanhoidon yksiköt lähetekäytännön mukaisesti. Hoitajien tekemä lääkärin puhelinkonsultointi on aktiivista, samoin vastuulääkärin konsultointi sähköisesti Effica- tietojärjestelmän kautta. avi21u1 10/14

11 Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa oleva asiakas ohjataan arkipäivisin klo 8-16 oman terveysaseman päivystävän lääkärin tai mahdollisuuksien mukaan omalääkärin vastaanotolle. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kiireellistä hoitoa vaativat asiakkaat ohjataan keskitettyyn päivystysvastaanottoon hoidon tarpeen arviointia varten. Hoitohenkilökunta on ohjeistettu antamaan jatkohoidosta vastaavalle yksikölle tarvittavat tiedot potilaan siirtovaiheessa sekä puhelimitse että kirjallisena dokumenttina. Effica- potilastietojärjestelmä ja sen päivittäminen esim. asiakkaan lääkitystietojen suhteen varmistaa osaltaan asiakkaan potilastietojen ajantasaisuuden. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Asiakkaat ohjautuvat erikoissairaanhoitoon ja erilaisiin terapiapalveluihin esim. puheterapiaan, toimintaterapiaan, neuropsykologiseen kuntoutukseen sekä yksilölliseen fysioterapiaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä. Hoitajilla on esim. ravitsemusterapeutin, jalkaterapeutin sekä vanhuspsykiatrisen työryhmän konsultointimahdollisuus. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Väinönkadun palvelukeskuksella on laadittuna, kirjattuna ja STM:n ohjeistuksen mukaisesti kerran vuodessa päivitettynä oma yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Lääkehoitosuunnitelman päivityksestä vastaa nimetty henkilö. Lääkehoitosuunnitelman sisältö on laadittu Turvallinen lääkehoito- oppaan sekä Valviran 06/ 2013 antaman ohjeistuksen mukaisesti. Vastuuhenkilö sairaanhoitaja Marja-Liisa Mannila Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Geriatri Martti Aukee, ylilääkäri ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Väinönkadun palvelukeskuksen vastaava lääkäri apulaisylilääkäri Ilkka Käsmä keskustan terveysasema Tapionkatu 7, Jyväskylä Palveluesimies Maarit Jolanki Väinönkadun palvelukeskus Väinönkatu 44, Jyväskylä Sairaanhoitaja Marja-Liisa Mannila Väinönkadun palvelukeskus Väinönkatu 44, Jyväskylä Sairaanhoitaja Tarja Vatanen Väinönkadun palvelukeskus Väinönkatu 44, Jyväskylä Potilasasiamiehen yhteystiedot Irma Latikka Osoite: Kilpisenkatu 1, 1krs Jyväskylä, aika henkilökohtaiseen käyntiin sovitaan erikseen. puh Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskevaan yksikön kehittämis-/toimintasuunnitelmaan (liite 4) sisältyy sekä kaupungin keskitetyt että työyksikön sisäiset koulutustilaisuudet sekä mahdollisuuksien mukaan uusien tutkimus- ja hoitovälineiden tarveperusteinen hankinta yksikköön esim. hydraulisten sairaalasänkyjen ja geriatristen tuolien hankinta sekä ekg- laitteen hankinta. avi21u1 11/14

12 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Asiakastiedot kirjataan sähköiseen asiakas-/potilastietojärjestelmään rakenteisen kirjaamisen kriteerein (Terveyseffica, Kotihoitoeffica). Henkilöstö on perehdytetty sähköisen kirjaamisen kriteereihin sekä perehdytetty asiakastietojen käsittelyyn ja salassapidon ja vaitiolovelvollisuuden noudattamisen säännöksiin sekä tietosuojaan. Tietosuoja-asioista henkilöstö on käynyt sähköisen kurssin ja suorittanut siihen liittyvän tentin. Kirjaamisesta on henkilöstön käytössä kirjallinen ohjeistus, jonka päivitys toimitetaan henkilöstölle sähköpostitse. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Irma Latikka Osoite: Kilpisenkatu 1, 1krs Jyväskylä, aika henkilökohtaiseen käyntiin sovitaan Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Asiakastiedot kirjataan sähköiseen asiakas-/potilastietojärjestelmään rakenteisen kirjaamisen kriteerein (Terveyseffica, Kotihoitoeffica). Henkilöstö on perehdytetty sähköisen kirjaamisen kriteereihin erikseen.puh. sekä 0400 perehdytetty asiakastietojen käsittelyyn ja salassapidon ja vaitiolovelvollisuuden noudattamisen säännöksiin sekä tietosuojaan. Tietosuoja-asioista henkilöstö on käynyt sähköisen kurssin ja suorittanut siihen liittyvän tentin. Kirjaamisesta on henkilöstön käytössä kirjallinen ohjeistus, jonka päivitys toimitetaan henkilöstölle sähköpostitse Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Asiakirjojen arkistointi toteutetaan valtakunnallisten ja kaupunkikohtaisten ohjeistusten mukaisesti. Esim. asiakkaiden antamista kolmena kappaleena pyydetyistä kirjallisista e- reseptiluvista yksi kappale säilytetään kaupunginarkistossa. Sähköisestä Efficapotilastietojärjestelmästä saatuja paperitulosteita ei tarvitse manuaalisesti arkistoida. Vastuuhenkilö Juha Salmenoja, juha.salmenoja@jkl.fi Arkistolaki 831/1994 Arkistolaitoksen ohjeet (Arkistolaitos) Rekisteriselosteet (potilastietorekisteri ja kotihoidon asiakastietorekisteri) liitteenä Omavalvontakansiossa (liitteet 5 ja 6) ja kerrosten ilmoitustaululla. Henkilötietolaki. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Asiakasta koskevia tietoja toimitetaan ja vaihdetaan muiden palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa pääsääntöisesti sähköisessä Effica-potilastietojärjestelmässä effica-viesteinä ja - dokumentteina. Tieto välittyy palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kesken usein myös kasvotusten keskustellen erilaisissa hoitoneuvotteluissa ja konsultaatioissa, kirjallisina dokumentteina ja puheluina. avi21u1 12/14

13 Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Yksikössä noudatetaan asiakastietojen käsittelyssä saatuja ohjeistuksia. Henkilötietolaki 523/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007 Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 61/2007 Lainsäädäntö luettavissa netissä (Tarvittaessa henkilökunta avustaa). 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Kylän Kattaus (ruokahuolto) -> omavalvontasuunnitelma. Palaverit ja tiivis päivittäinen yhteistyö. ISS (siivous) -> omavalvontasuunnitelma. Palaverit ja tiivis päivittäinen yhteistyö. Total (kiinteistönhuolto) - kiinteistönhoitaja päivittäin tavoitettavissa ja tarpeisiin vastataan heti. Lassila & Tikanoja (jätehuolto) - yhteys kiinteistönhoitajan kautta. Omavalvontasuunnitelmat kerrosten ilmoitustauluilla nähtävissä. Luettelo alihankkijoita Kylän Kattaus (ruokahuolto). ISS (siivous). Total (kiinteistönhuolto). L&T (jätehuolto). Kehittämissuunnitelma Seurantapalaverit sovitusti. Tiivis päivittäinen yhteistyö. 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Omavalvontaan liittyvät asiat esillä viikkokokouksissa. Kehittämiskohteet mm. riskianalyysin kautta. ITE-arviointi, SWOT-analyysi ja kehitteillä oleva henkilökuntakysely. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa, mm. uusi itsemääräämisoikeuslaki; kuitenkin kerran vuodessa keväisen kehittämispäivän yhteydessä, jolloin henkilöstö työryhminä päivittää omat vastuualueensa. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys PÄIVITETTY: Jyväskylä Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys Maarit Jolanki, palveluesimies avi21u1 13/14

14 avi21u1 14/14