Riihivalkaman koulualueen kyselytulokset

Transkriptio

1 Riihivalkaman koulualueen kyselytulokset Sisältö Riihivalkaman koulualueen kyselytulokset... 1 Johdanto Vastaajien tiedot Kylän nykytila Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Palvelutarpeet Osallistuminen Viestintä Yhteenveto Liitteet:

2 Johdanto Tässä raportissa kuvataan keskeiset Tammelan kyläkyselyn tulokset. Raportin tavoitteena on tuoda kyläläisille ja kylänkehittäjille eväät jatkotoimenpiteiden määrittämistä varten. Varsinainen kyläsuunnitelma laaditaan tämän raportin ja kyläläisten esittämien ideoiden priorisointien pohjalta tiiviimpään muotoon kevään 2010 aikana. Lisäksi kaikkien Tammelan kylien kyläsuunnitelmien pohjalta laaditaan Tammelan kyläohjelma keväällä 2010, jossa kuvataan kaikkien kylien yhteiset kehittämistarpeet. Tämä raportti on laadittu syksyllä 2009 Tammelan kylien kotitalouksiin kohdistetun kyselyn tuloksista. Kyläkysely lähetettiin kaikkiin kotitalouksiin postitse (yhteensä kpl). Lisäksi kysely oli avoimena Tammelan maaseudun kehittäjien sähköisessä keskusteluforumissa Vastauksia kyselyyn saatiin kaikista Tammelan kylistä yhteensä 555 kpl ja vastausprosentiksi muodostui näin 17 %. Tarkemmat kyläkohtaiset tiedot on esitetty tässä raportissa myöhemmin. Raportin, kyläsuunnitelman sekä Tammelan kyläohjelman laadinnasta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden K&T-keskus yhteistyössä Tammelan kylät ry:n kanssa. Tämän raportin on laatinut Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Aino Toivio. Työn ohjaajina toimivat Tero Uusitalo ja Anne Virtanen HAMK:sta. 1. Vastaajien tiedot Kyselyyn vastasi 57 kotitaloutta. Vastanneita naisia oli 28 ja miehiä 28. Riihivalkaman koulualueen kylien vastauksista 15 tuli Riihivalkamasta, 11 Sukulasta, 8 Kalliosta, 7 Similänkulmalta, 6 Häiviästä, 1 Talpiasta ja 9 jätti kylänsä tarkemmin määrittelemättä. Kokonaisuudessaan vastausprosentti oli 17,8 %. Talouksien koot vaihtelivat yhdestä kuuteen. 2

3 Suurin osa (50,9 %) vastanneista talouksista oli kahden hengen talouksia (Kuvio 1). Neljän hengen talouksia oli 14,5 %. Talouksien koko vaihteli yhdestä kuuteen. Kuvio 1. Vastanneiden kotitalouksien koot Kuviossa 2 näkyy vastanneiden talouksien kaikkien jäsenten ikäjakauma. Lapsia tästä joukosta on 23 % ja yli 65-vuotiaita 13 %. Kuvio 2. Vastanneiden kotitalouksien ikäjakauma 3

4 Suurin osa (57 %) vastanneista oli asunut kylänsä alueella yli 20 vuotta (Kuvio 3). Kuvio 3. Vastaajien asumisajat kylässä. Työssäkäyntikuntaa koskevaan kysymykseen vastasi 40 taloutta. Näiden kaksi selvästi yleisintä olivat Tammela (52,5 %) ja Forssa (42,5 %). 2. Kylän nykytila Kylän nykytilaa kartoitettiin väittämillä ja avoimella kysymyksellä, jossa pyydettiin kertomaan mikä tekee kylästä erityisen. Useammin kuin kerran mainittuja kuvaavia sanoja olivat kaunis luonto ja järvimaisema, rauhallinen ja maalaismainen. Moni vastannut kuvaili: Aito maalaiskylä, kuitenkin melko lähellä palveluja. 4

5 Kuviossa 4 esitetään näkemyksiä kylän ympäristön nykytilasta. Kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä juomaveden laatuun. Myös väittämien kylämme on luonnonläheinen, rakennustiheys on sopiva, retkeily- ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät, ympäristö on siisti ja kylämme on viihtyisä kanssa oltiin samaa mieltä. Tiestön kuntoon olivat vain reilut puolet vastaajista tyytyväisiä. Kuvio 4. Näkemykset kylän ympäristön nykytilasta. 5

6 Riihivalkaman koulualueen kylät ovat tyytyväisiä naapuriavun toimivuuteen (Kuvio 5). Ainoat väittämät, joista oltiin osittain eri mieltä tai täysin eri mieltä olivat yhdistyksiä on liikaa ja kylällä työllistyminen on mahdollista. Kuvio 5. Näkemykset kylän toiminnallisuudesta. 6

7 Kylän palveluja koskevan kysymyksen väittämistä lähestulkoon kaikkien kanssa kyläläiset olivat samaa mieltä. Poikkeuksen tekivät kutsutaksi- ja asiointiliikenne sekä julkisten liikenneyhteyksien järjestely. Kyläkauppa-väittämä ei koskenut Riihivalkaman koulualueen kyliä, koska kauppaa ei ole (Kuvio 6). Kuvio 6. Näkemykset kylän palveluista. 7

8 Kylän kouluarvosanaa kysyttäessä moni (61 %) vastasi 8. Keskiarvoksi jäi kuitenkin 7,7 (Kuvio 7). Kuvio 7. Arvosanat kylän nykytilanteesta. Kylään oltiin yleisesti tyytyväisiä, mutta myös parannettavaa löytyi. Esimerkiksi todettiin, että julkisia liikenneyhteyksiä voisi parantaa sekä tiedotusta kehittää. Perushyvä kylä, mutta parantamisenkin varaa löytyy, esim. julkisissa liikenneyhteyksissä. Kutsu ja asiointiliikenne ehkä toimii, mutta tiedotus siitä ei. Suurin puute julkinen liikenne, sitä ei ole. Kaupassa tuskin paljon kävisin, vaikka se olisikin. 8

9 3. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Kylän kehittämistarpeet- kysymyksessä erityisen paljon kannatusta saivat väittämät jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä, tietoliikenneyhteyksiä on kehitettävä, tiet kaipaavat kunnostusta ja kylän yritysten palveluja tulee markkinoida kyläläisille ja kesäasukkaille. Matonpesupaikkoja, kokoontumistiloja tai liikennemerkkejä ja opasteita kyläläiset eivät kaivanneet lisää (Kuvio 8). Kuvio 8. Kylän kehittämistarpeet. 9

10 Kyselyssä pyydettiin myös asettamaan 5 kiireellisintä kehittämiskohdetta kiireellisyysjärjestykseen. Kuviossa 9 kehittämiskohteet on laitettu järjestykseen kehittämiskohteiden mainintakertojen mukaan välittämättä siitä, oliko kehittämiskohde kiireelliseksi tai vähemmän kiireelliseksi merkittynä. Kolme eniten mainintoja saaneita kehittämiskohteita olivat: tiet kaipaavat kunnostamista, tietoliikenneyhteyksiä on kehitettävä ja vesistöt tarvitsevat kunnostamista (kuvio 9). Kuvio 9. Kehittämiskohteet tärkeysjärjestyksessä. 10

11 Kyselyssä kysyttiin myös kylän ja kunnan yhteistyön kehittämistä ja ideoita kylän ja kunnan yhteistyön kehittämiseksi. Kaksi useimmin mainittua kehittämiskohdetta olivat tieasiat ja palveluiden järjestäminen. Yhteistyön kehittämisessä vähiten mainintoja tuli kyläsuunnitellulle (Kuvio 10). Kuvio 10. Kylän ja kunnan yhteistyön kehittäminen. Avoimessa kysymyksessä kylän ja kunnan yhteistyön kehittämiseksi mainittuja ideoita olivat: pikavuoropysäkki, koululle kuudes opettaja, kirjepostilaatikko kylälle ja matkailumainonnan lisääminen. 11

12 4. Palvelutarpeet Kyselyssä myös selvitettiin millaisia palveluita kyläläiset mahdollisesti tulisivat tarvitsemaan lähitulevaisuudessa. Kuviossa 11 on luokiteltu palveluita todennäköisen tarpeen mukaan. Vastanneista yli 60 % kaipasi kirjastopalveluita tai kirjastoautoa. Liikuntamahdollisuuksia arveli tarvitsevansa yli puolet vastanneista. Harva arveli tarvitsevansa etätyöpistettä. Kuvio 11. Kyläläisten palvelutarve lähitulevaisuudessa. 12

13 Kuviossa 12 on yhdistetty yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettuus ja palveluntuottamisen halukkuus. Palvelut joita oltaisiin valmiita ostamaan, ovat: siivous, lastenhoito, kiinteistönhoito ja ateriapalvelu. Rahamäärä joka oltiin valmis maksamaan ostetuista palveluista vaihteli viidestä kolmeenkymmeneen euroon. Kuvio 12. Yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettuus ja palveluntuottamisen mahdollisuus. 13

14 5. Osallistuminen Kyselyssä selvitettiin kyläläisten osallistumishalukkuutta ja tapoja toimia kylän hyväksi. Kuviosta 13 ilmenee osallistumishalukkuus kylän omien asioiden hoitoon ja kehittämiseen. Noin 30 % vastanneista ottaisi osaa talkoisiin ja 17 % ilmoittaa olevansa henkisenä tukena. Vähiten halukkuutta löytyi kerhotoiminnan vetämiseen. Kuvio 13. Osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kehittämiseen. 14

15 6. Viestintä Kyselyn viestintäosuudessa selvitettiin tiedonvälityksessä ja keskustelupaikkoina toimivien sivustojen käyttötapoja sekä tiedotuskanavien käyttöhalukkuutta. Kuviossa 14 on eritelty tiedonvälityksen riittävyyttä kyläläisille kylän tapahtumista. Kyläläiset saavat mielestään tarpeeksi tietoa kylän tapahtumista. Kuvio 14. Tiedon saatavuuden riittävyys kylän tapahtumista 15

16 Kuvion 15 mukaan kyläläisistä yli 50 % olisi valmis käyttämään mitä tahansa kysymyksessä esitetyistä tiedotuskanavista. Eniten kannatusta saa kuitenkin kylätiedote. Kuvio 15. Tiedostuskanavien käyttöhalukkuus. 16

17 Kyselyssä selvitettiin myös kyselyyn vastanneiden internetin käyttötottumuksia. Eniten kyläläiset vierailivat Tammelan kunnan sivuilla, seuraavaksi eniten Tammelan kylät ry:n sivuilla ja kolmanneksi oman kylänsä sivuilla. Muilla vaihtoehtoina olleilla sivustoilla ei juurikaan ollut kävijöitä Riihivalkaman koulualueen kylissä (Kuvio 16). Kuvio 16. Internet-sivustojen käyttö. 17

18 Kuvion 17 mukaan edellä mainittuja sähköisiä viestimiä käyttäisi noin 60 % tiedonhakuun ja 20 % harkitsisi mahdollisuutta. Muuten sähköisten viestimien käyttö ei saanut juuri kannatusta. Koko ajatusta ei kuitenkaan hylätty täysin, vaan moni olisi valmis harkitsemaan käyttöä. Kuvio 17. Sähköisten viestimien käyttö kylän asioiden hoitoon. 18

19 7. Yhteenveto Vastauksia kyläkyselyyn tuli 57, joista kylänsä ilmoittaneita oli: 15 Riihivalkamasta, 11 Sukulasta, 8 Kalliosta, 7 Similänkulmalta ja 1 Talpiasta. Vastausprosentti oli 17,8 ja kylän arvosanaksi muodostui 7,7. Noin puolessa vastanneista talouksista oli kaksi henkeä, mutta koko vaihteli yleisesti yhdestä kuuteen. Riihivalkaman koulualueen kyliä kuvailtiin sanoilla: kaunis luonto ja järvimaisema, rauhallinen ja maalaismainen. Kylän ympäristön nykytilan osalta moni kyläläinen piti juomaveden laatua hyvänä, mutta tiestön kuntoa huonona. Naapuriapu toimii kylissä hyvin. Kylällä työllistymisen ei uskota olevan mahdollista. Kylän palveluja koskevan kysymyksen väittämistä lähestulkoon kaikkien kanssa kyläläiset olivat samaa mieltä. Poikkeuksen tekivät kutsutaksi- ja asiointiliikenne sekä julkisten liikenneyhteyksien järjestely. Kyläläiset näkivät, että jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä, tietoliikenneyhteyksiä on kehitettävä ja kylän yritysten palveluita olisi markkinoitava kyläläisille ja kesäasukkaille. Matonpesupaikkoja, kokoontumistiloja tai liikennemerkkejä ja opasteita kyläläiset eivät kaivanneet lisää. 19

20 Liitteet: Alle on listattu kyläkyselyn avointen kysymysten vastaukset. Vastauksia on sensuroitu. Mikä tekee kylästänne erityisen? - Rauhaisa asuinpaikka kylän laidalla. - Riihivalkama on maantieteellisesti enempi alue kuin kylä, kovin laaja ja hajallaan. - Pieni, rauhallinen lähiö. - Koulu/Valkeaniemen pirtti. - Maanviljelyskylä, osallistutaan kaikkiin rientoihin, retkiin ja tansseihin. - Maatalousvaltainen(toistaiseksi) ja hyvä niin! - Kaksijakoinen. Vanha kylä ja uudempi mökkiasutus. - Yhteisöllisyys, tuttuus ja lämminhenkisyys. - Luonto - 3 ravitallia ainakin, eläinlääkäri, mökkitalkkari, Talpianjärvi. - Pyhäjärven ja Kuivajärven virkistyskäyttö. - Kauniit maisemat, oma rauha ja sopivat välimatkat harrastuksiin ja kauppoihin. - Koulu, hyvät liikenneyhteydet Forssaan. - Rauhallinen, maalaismainen. - Torronsuon kansallispuiston keskellä. - Kaunista maalaismaisemaa, kun poikkeaa 2-tieltä. - Ei ole keskustaajamaa. - Kaunista asuinseutua järvinäkymin. - Rauhallinen Torronsuon laidalla sijaitseva kylä. - Rauhallinen maalaismiljöö, suht. Lähellä palveluja. - Sijainti lähellä kaupunkia, kuitenkin keskellä maalaisidylliä. - Perinteinen ja rauhallinen. - Rehevä luonto, välimatkat kouluun/kauppaan. - Hyvät kävelyreitit, luonto. - Valtatie 2 halkoo kylän, samoin Somero-Forssa. - Lähellä liikekeskusta, mutta maaseuden rauhassa. - Linja-autot eivät ota kyytiin. 20

21 - Luonto, lähellä kaupunkia, silti maaseutua. - Luonto, erityisesti syksyiset kurkiparvet. - Hevoslaitumet - Oma rauha, palvelut sopivan matkan päässä. - Hyvä sijainti 2-tien varrella. Usean kylän koulukeskus. - Todellista maalaisidylliä Torronsuon reunassa. Perustelkaa lyhyesti antamanne arvosana. - Huonot kulkuyhteydet, lisää tiedotusta jätehuoltoon, päivähoito koulunjälkeen (ei lapsia). - Yhteisttä toimintaa ei ole, tai sitä on hyvin vähän. - Ihminen näemmä sopeutuu muutoksiin.. Toisaalta en tunne hyvin kaikkia asioita, joihin pitäisi vastata. - Täyttää meidän tarpeet (kaksi aikuista). Palvelut toimivat kun on ajokortit ja autot itsellä. - Tuntuu, että kaikki toimii. (Mutta käymme vain vkl. Mökillä.) - Kaikki hyvin, mutta postinumeron pitäisi olla Tammelaan viittaava. - Liian vähän toimintaa. - Kaikki suhteellisen hyvin. Yhdistyksissä pieniä piirejä joihin voi olla vaikea päästä sisään. - Tie tosi huonossa kunnossa. - Lähellä Forssaa, rakennettu uusia taloja - Sopii nykyiseen elämäntilanteeseen. - Sukulantien pinta saatava kuntoon. - Asiat toimivat tyydyttävästi, mutta aina on parannettavaa. - Rauhallinen kylä, yleiset liikenneyhteydet voisivat olla kattavampia (esim. lukio/ammattikoulukyydit). - Suurin puute julkinen liikenne, sitä ei ole. Kaupassa tuskin paljon kävisin, vaikka se olisikin - En oikein tunne tätä kylää tai sen toimintaa. - Kylän yhteistö voisi toimia paremmin, kunhan eri yhdistykset eivät "puuhailisi" omiaan. - Paineviemäriä odotellessa. - Elinvoimainen, siisti kylä. Miltei kaikki talot vakituisesti asuttuja. - Mielestäni kaikki toimivat niin hyvin kuin maaseudun kylällä vain voi. - Palveluja voisi olla enemmän. - Pyörätiet ja kuntopolut ja niiden valaistus puuttuvat, ei julkista liikennettä, 3g-verkko puuttuu (FSP ainut vaitoehto, ei kilpailua), sähköt katkeilevat oudosti milloin sattuu ilman syytä. - Kaikki muu menettelee, sukulan kylätie tosi surkeassa kunnossa. - Perushyvä kylä, mutta parantamisenkin varaa löytyy, esim. julkisissa liikenneyhteyksissä. 21

22 - Ei ole mitään poikkeamaa, kunhan tiestö saadaan parempaan kuntoon,niin arvosana nousee. - Keskiarvoa parempi - Laajakaista mahdollisuutta ei ole, eikä kauppaa. Julkiset liikenneyhteydet puuttuvat täysin. - Hyväveli-systeemi pelaa tällä hetkellä liian hyvin: muut ei saa mitään. Esim. viemäri ja vesijohto. - kutsu ja asiointiliikenne ehkä toimii, mutta tiedotus siitä ei. - Kyläläisen tulevat hyvin keskenään toimeen - Tämän hetken tilanne kylällämme on mielestäni hyvä. Joukkoliikenne mahdollisuuksien parantamista voisi taas kartoittaa. - Julkista liikennettä ei ole. - Kylässä on hyvä asua, lähellä Forssaa. - Suurin osa asioista toimii hyvin. - Keskimäärin asiat ovat hyvin. Puutteitakin on, joten ei kiitettävää arvosanaa. - Omat tarpeet palveluiden suhteen tyydyttyy. Suuri miinus Sukulantien kunnosta, autot kovilla - Tilanne kaikin puolin melko hyvä, kuten numero osoittaa. - Pitää olla auto ja ajokortti, jotta asuminen toimii. Mitä muuta kylän nykytilaan liittyen teillä on kommentoitavaa? - Jätevesiasiat. - Ihan ok. - Jätevesiasiat kun saadaan kuntoon, muuten kaikki ok. - Kumpa maatalous säilyisi, vaikka lehmät ovatkin lähteneet. - Luonnonsuojelun ja maatalouden yhteensovittamisen haasteet. Tiedonkulku kylää koskevista asioista. Kylää koskevien yhteisten päätösten valmistelu ja toteutus. - Tien päällyste surkea. Kun edes kunnon tie saataisiin. - Ei muuta kuin tie kuntoon. - Yksityiset tiet huonossa kunnossa verrattaessa julkisin varoin ylläpidettäviin teihin. - Vanhempi perusväestö ei sulata helposti uusia tai eriäviä mielipiteitä. Demokratia on harvainvaltaa tai sitä ei toteuteta kylässämme. - Asukkaita voisi olla enemmänkin. Autiotalot rapistuvat. - Kouluun tarvittaisiin ehdottomasti kuudes opettaja. Olemme muuttovoittoalue, sanoo ennuste mitä tahansa. - Kaukolantien huono kunto - Tieasiat rempallaan 22

23 - Kylän yhteishenki saisi toimia paremmin. - En ymmärrä millä vanhukset hoitavat asioita ilman autoa (auttavatko aina tuttavat?). - Nuorisolle kokoontumispaikka ja lisää toimintaa. - Viemäröinti kuntoon nopeasti - Viemäriverkostoon liittyminen on liian kallista. - Haja-asutusalueen viemäröinti mietityttää tällä hetkellä. - Asukkaita on vaikea saada mukaan yhteiseen toimintaan. - Joukkoliikenne toimii tosi huonosti. - Sukulantie erittäin huonokuntoinen. - Yhdistys ja järjestötoiminnassa olisi toivottavaa niiden laajentuminen. Tehtävät jäävät helposti samojen henkilöiden harteille. Mitä muita kehittämiskohteita kylältä löytyy? - Kalliojärven monipuolinen kehittäminen matkailuun, Torronsuon virkistyskäytön hyödyntäminen ekologisesti, uuden päiväkodin rakentaminen koulun viereen (siihen voisi sijoittaa nuorisotilan kyläkahvion ja vuokrattavia työhuoneita palveuntarjoajille ja kampaajan, hierojan, jalkahoitolan jne). - Kanavan varsi pusikoitunut, pitäisi siivota (omistajasta ei tietoa?!). - Postinjakelun aikataulua voisi aikaistaa. - Viemäri - Ampumaradan jatko turvattava. Miten kylän ja kunnan yhteistyötä voisi kehittää? - Pitää kirkonkylä keskustana, eikä lisätä taajaman tuntua kylille. - Tämä on hyvä tapa(kysely/tiedoitus). - Suunnittelu, lupa-asiat - Kunnan info-tilaisuus kerran vuodessa - Avoimuutta lisäämällä ja tekemällä asioista ihmisläheisempiä. - Kunnan edustaja voisi pitää katsauksen kylän kehittämisestä yms. Kaksi kertaa vuodessa. Kylälle ehdotettuja uusia palveluja - Koulu säilytettävä. - Lapsille leikkipuisto. 23

24 - Liikuntaa vanhuksille 3-5 v päästä. - Vanhuspalvelujen kehittämistä. - Atk-tuki. - Kioski, suoramyynti, tilamyynti - Kylätalkkari voisi olla tarpeen - En tunne vanhojakaan - Kahvila, kesätori - Harrastustoimintaa, liikunnallista tai kulttuuritapahtumia. - Turvata vanhusten mahdollisuus asua kotona mahdollisimman kauan eli taksi ynnä muut palvelut. - Joukkoliikenne. Laajakaista. Postilaatikko kirjeiden lähettämiseen. - Retkiä Palveluita joita kyläläiset olisivat valmiita ostamaan, mikäli niitä olisi saatavissa kylältä (sulkeissa kuinka moni palvelua on toivonut) Lastenhoito (4) Siivous (10) Kylätalkkaripalvelu (1) Kiinteistöpalvelu (2) Kuljetuspalvelut (1) Ateriapalvelu (2) 24