Kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaamisen (ja arvioinnin) haasteet
|
|
- Aapo Kauko Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaamisen (ja arvioinnin) haasteet Kuntoutussäätiö/Innokuntoutus Tuomas Koskela Esityksen sisältö.. 1. Oma arviointivakaumukseni 2. Arvioinnista yleisesti: Mistä on kyse? 3. Vaikuttavuuden käsitteestä ja mittaamisesta 4. Kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin haasteet
2 Oma arviointivakaumukseni Oma arviointivakaumus.. Pidän oleellisena Arvioinnin jatkuvaa kehittymistä Tekemällä oppimista (ja arvioijan koulutusta) Tulosten hyödyntämistä KONKREETTISESTI Dialogia asiakkaan tai kohteen kanssa Laajaa tiedonkeruuta Pidän turhana Arvioinnin ylitieteellisyyttä Arviointistandardien tiukkaa noudattamista Arvioitsijoiden kaikkitietävyyttä Liikaa arvioimista ARVIOINTIA EI TARVITA AINA!! Asiakkaan täydellistä kuuntelua
3 Arvioinnista yleisesti: Mistä on kyse? Arvioinnin historian lyhyt oppimäärä Arviointitutkimus syntyi 1960-luvulla Yhdysvalloissa Sota köyhyyttä vastaan (arviointitutkimus niveltyi sosiaalisten ongelmien tutkimiseen) Myös Ruotsissa käyttöön 1960-luvulla, kun otettiin käyttöön ohjelmabudjetointi valtion hallinnossa Suomessa arvioinnin käsitteitäalettiin hyödyntää luvuilla, itse käsite mainittiin ensi kerran valtion budjettiohjeissa 1980-luvun puolivälissä. Arviointitoiminta laajentui ja vakiinnutti asemansa julkisessa hallinnossa luvulla. Arvioinnin perustermi evaluaatio juontuu pääosin latinankielisestä termistä valere. Se voidaan kuvata ilmauksella olla jonkin arvoinen. (Rajavaara 2007) Arvioinnissa katsotaankin olevan kyse arvottamisesta tai arvostamisesta. (Ahonen 1996)
4 Arvioinnin yhteiskuntatieteellisiä lähtökohtia Arviointi voidaan ymmärtääjulkisia poliitikkoja koskevaksi tiedon tuotannoksi ja artikuloimiseksi, joka perustuu yhteiskuntatieteellisille lähestymistavoille ja käytännölliseen arviointiin, jota harjoitetaan politiikassa ja hallinnossa (Ahonen 1983) Arviointi perustuu yhteiskuntatieteiden menetelmiin ja käsitteisiin ja sen tarkoituksena on olla avuksi hyvinvoinnin järjestelyjäkehitettäessäja sosiaalisia ongelmia ratkottaessa. (Ross,Freeman&Lipsey1999) apu ei saisi tulla vain ulkoa, sillä Arviointitutkijoiden tulee kehittääyhteiskunnallisten toimijoiden osallisuutta, dialogisuutta, ja tiedonmuodostuksen eettisiänäkökohtia painottavaa vuorovaikutuksellista tutkimusotetta. Tutkijat eivät ole vain ulkoisia konsultteja, vaan kumppaneita yhteiskunnallisia kysymyksiäja sosiaalisia ongelmia ratkovassa tiedonmuodostuksessa. (Schwandt 1997) Arvioinnin mottoja.. Arviointi koostuu moninaisista, usein keskenään ristiriitaisista teorioista ja käytännöistä, jotka heijastavat kukin erilaisia arviointifilosofisia lähtökohtia. (Benson, Hinn, Lloyd 2001) Ei ole olemassa yhtäoikeata tapaa tehdäarviointia. Korkealuokkaista arviointi on silloin kun arviointitietoa voidaan hyödyntää kontekstissaan. (Patton 2001) Asiakkaat ja työntekijät keksivät uudenlaisia toimintamalleja, mutaatioita, joista elinvoimaisimmat valikoituvat jatkojalostukseen arviointitutkimusten perusteella. Arviointi on sosiaalisen luonnonvalinnan puolueeton ja tunteeton mekanismi. (Sulkunen 2006)
5 Näyttöön perustuva arviointi.. Arvioinnista tullut muotisana kuluneiden vuoden aikana käsitteen inflaatio? Arviointia on kaikkialla: Politiikan tekijät, julkinen hallinto, järjestöt, yksittäiset työntekijät arvioivat Alettu puhua arvioinnin yhteiskunnasta luvuilla Suomessa arvioinnista alettiin puhua julkisen toiminnanja politiikan osatekijöinä Arvioinnista tuli yksi informaatio-ohjauksen ja tilintekovastuun osoittamisen keino julkisen sektorin politiikoille, ohjelmille ja instituutioille Muutos koski Suomessa alusta alkaen myös kolmatta sektoria 2000-luvulla voidaan puhua näyttöön perustuvasta (julkisesta) toiminnasta Julkiseen tai julkisesti rahoitettuun toimintaan liittyy oleellisesti ajatus tilintekovastuusta ajatus on ollut niin selvästi esilläsuomalaisessa yhteiskunnassa, että voidaan puhua näyttöyhteiskunnasta Lähde: Virtanen 2007 Näyttöön perustuva arviointi.. -- Kun kaikkea mahdollista ja osin mahdotontakin arvioidaan, ei aina muisteta miettiä, mihin arviointia hyödynnetään. Pahimmillaan arvioinnit ovat (julkisen hallinnon) rituaaleja, joille ei ole todellista kysyntää ja joita ei hyödynnetä millään tavalla. Arvioinnit ovat tuomittuja epäonnistumaan, jos niitäei suunnata oikein tai arviointitietoa tuotetaan arviointiongelmiin soveltumattomilla tavoilla. (Czarniawska 2005) Joskus arvioinnit ovat pyhiälehmiä ja niitäarvostetaan ja ylistetään puutteista huolimatta. Arviointien tekeminen ei oleitsearvoista arviointien hyöty syntyy niiden hyödyllisyyden myötä. ++ Arvioinnin määrälliselläkasvulla on kuitenkin todettu olevan kiistattomia positiivisia vaikutuksia: Arvioinnista tullut mm. keino kontrolloida hajautuvaa ja tulosohjattua julkista toimintaa ja julkisista toimijoista muodostuvaa kokonaisuutta. Lähde: Virtanen 2007
6 Näyttövaatimusten alkuperä ja ilmeneminen.. Näyttövaatimus liittyy sekäyksilö-ettäorganisaatiotason toimintaan: Esim. sosiaali-ja terveydenhuollossa vaaditaan näyttöön perustuvaa osaamista ennen kuin työntekijähyväksytään ammattikunnan täysivaltaisesti jäseneksi. Näyttökysymys liittyy ikään kuin ammattikunnan portinvartijuuteen. Hyvinvointipalveluita tuottavalta organisaatiolta edellytetään näyttöjätoimintansa tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Organisaatioilta edellytetään näyttöön perustuvaa todentamista, sillähyvinvointipalveluiden tuottamiseen kuuluu julkisen varojen käyttämiseen liittyvä tilintekovastuu. Tilintekovastuu koskee julkisen hallinnon lisäksi myös kolmannen sektorin järjestöjä sekä hyvinvointipalveluita tuottavia yrityksiä. Suoritusten näyttäminen toteen! Näytön antamiseen voidaan hyödyntääesimerkiksi erilaisia olemassa olevia laatujohtamisen ja laatujärjestelmäajattelun työkaluja sekäerityistarpeisiin räätälöityjä mittaristoja ja yksittäisiä mittareita. Lähde: Virtanen 2007 Muita motiiveja arvioida.. Tiedollinen motiivi Yleinen tietotarve: vertailu, vaikutukset yms. Kehittämis- ja oppimismotiivi Tarve saada perusteltuja näkemyksiäsiitä, miten toimintaa tulisi edelleen kehittää Toiminnan legitimointi Palkitseminen, valvonta/kontrollointi, päätöksenteko.. Velvoite tai normi Markkinointi Lähde: Suikkanen& Lindh 2002
7 Entä mitä hyötyä arvioinnista on? Hyödynnettävyysmalli (Patton): Hyödyntämiskeskeisen arviointimallin lähtökohta perustuu henkilökohtaisuuteen ja paikallisuuteen (arvioinnin tekijän arvot ja intressiryhmien paikantaminen) Hyödyntämiskeskeinen arviointimalli ei perustu mihinkään spesifiin arvioinnin lähestymistapaan, malliin tai tutkimusmetodiin, eikäse puhu minkään erityisen hyödyntämistyypin puolesta. Hyödyntämiskeskeinen arviointi on prosessi, joka tähtääpäätöksentekoon edellämainituissa valintatilanteissa koskien arvioinnin kohdistamista, sovellettavia menetelmiä ja käytettäviä arviointikäsitteitä yhteistyössä arvioinnin ensisijaisten hyödyntäjien kanssa pitäen koko ajan mielessä heidän tarpeensa arvioinnin hyödyntämiseen. Keskeiset arviointikäsitteet ja niiden väliset suhteet.. Tarve Vaikutukset = Arvioinnin kohteeseen liittyviä käsitteitä Toimeenpanon tarkoituksenmukaisuus Tulokset Tavoitteet Panokset Tuotokset Tehokkuus Kustannusvaikuttavuus Relevanssi Kokonaisvaikuttavuus Pysyvyys Hyödyllisyys = Arviointikriteereihin liittyviä käsitteitä Lähde: European Commission 1999; Virtanen 2007
8 CAF/EFQM.. TOIMINTA TULOKSET 3. HENKILÖSTÖ 7. HENKILÖSTÖTULOKSET 1. JOHTAJUUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA 5. PROSESSIT 6. ASIAKASTULOKSET 9. KESKEISET SUORITUSKYKY- TULOKSET 4. KUMPPANUUDET JA RESURSSIT 8. YHTEISKUNNALLISET TULOKSET INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN Arvioinnin ajalliset ulottuvuudet.. Ennakkoarviointi(ex ante) Tavoitteenasettelun relevanssi, toteuttamiskelpoisuus, riskit, vaikutuslogiikka, tavoitellut vaikutukset Arviointi projektin kuluessa(ex nunc) Korjaavat toimenpiteet, kehittäminen Jälkiarviointi(ex post) Tulokset, vaikutukset, tilivelvollisuus, oppiminen
9 Arvioinnin vuorovaikutuksellisuus säätelee arvioinnin lähestymistapaa.. Tiivis III Arvioinnin tilaajan ehdoilla suoritettu arviointi IV Vuorovaikutuksellinen arviointi Yhteistyö arvioinnin tilaajan kanssa Arvioinnin tekijän asema? I. Riippumaton II. Arvioinnin kohteiden ehdoilla suoritettu arviointi Niukka Niukka Tiivis Yhteistyö arvioinnin kohteen kanssa Lähde:Virtanen 2007 Vaikuttavuuden käsitteestä ja mittaamisesta
10 Lähestymistapoja vaikuttavuuteen ja sen arviointiin.. Ei ole olemassa yhtäoikeaa vaikuttavuuden arvioinnin ideaa vaan useita erilaisia tapoja järkeillävaikutuksia ja vaikuttavuutta Mahdotonta kuvata vaikuttavuuden arviointia yhdellä määrittelyllä! Vaikutusten käsite on moniselitteinen. Mikä eroa on vaikutuksilla ja vaikuttavuudella? Vaikuttavuus viittaa paitsi selvittelyn kohteeseen myös päämäärään, jota tavoitellaan. Vaikuttavuuden käsitteen käytön lisääntyessäyhteiskuntapolitiikan ja julkisten palveluiden yhteiskunnalle edulliset vaikutukset on alettu ymmärtää yhä tavallisemmin päämäärän luonteisiksi asioiksi. Lähde: Rajavaara 2006 Lähestymistapoja vaikuttavuuteen ja sen arviointiin.. Erilaisia vaikutusten tyyppejä ovat mm. (Meklin 2001): Asiakasvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Toimenpiteiden vaikutukset kohdentuvat eri alueille ja säteilevät eri laajuisesti. Siten voidaan erottaa välittömästi asiakkaaseen, kansalaiseen tai kuntalaiseen kohdistuvat vaikutukset sekä laajemmin yhteiskuntaan liittyvät vaikutukset. Määrälliset ja laadulliset vaikutukset Tämäero on nähty tärkeäksi palveluissa: palvelu voi olla määrällisesti riittävä, mutta laadullisesti heikko. Subjektiiviset ja objektiiviset vaikutukset Asiakas kuvaa subjektiivisen, omaan kokemukseensa perustuvan näkemyksen, mutta samaa palvelua voidaan katsoa myös puolueettomammasta, objektiivisesta näkökulmasta. Lyhyt-ja pitkäkestoiset vaikutukset Osa vaikutuksista on lyhytaikaisia ja välittömiä, osa pitkäaikaisia. Palvelut ja etuudet voidaan nähdäinvestointeina, joiden elinkaari voi olla pitkä. Päätöksenteon ja budjetoinnin ongelma on se, ettäkustannukset syntyvät ensin ja hyödyt ilmenevät ehkä vasta tulevina vuosina. Lähde: Rajavaara 2006
11 Lähestymistapoja vaikuttavuuteen ja sen arviointiin.. Jatkuu: Erilaisia vaikutusten tyyppejäovat mm. (Meklin 2001): Ulkoisvaikutukset Kyse on vaikutuksista, jotka lähinnäpitkälläaikavälillänäkyvät muualla kuin siellä, mihin voimavarat on kohdennettu. Ne voivat ilmetäesimerkiksi toisen hallintosektorin toimialueella. Myönteiset ja kielteiset vaikutukset Tärkeääolisi sekämyönteisten ettäkielteisten vaikutusten tunnistaminen ja näiden huomioon ottaminen. Odotetut ja odottamattomat vaikutukset Usein odotetaan myönteisiävaikutuksia, mutta osa vaikutuksista saattaa olla odottamattomia ja kielteisiä. Lähde: Rajavaara 2006 Vaikutusten tyyppejä.. VAIKUTUKSET Aiotut vaikutukset Ei-aiotut vaikutukset Hyödylliset (nollavaikutukset) Kielteiset Hyödylliset Kielteiset Vaikutusten Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. tärkeys Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset ajallinen frekvenssi Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset ajallinen pysyvyys Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset Lähde: Vedung 1997; Virtanen 2007
12 Tapoja vaikutusten arviointiin.. Vaikuttavuuden arvioinnin kattava määritelmä, johon sisällytetty tavallisimmat arviointitilanteet: Määritelläänjonkin instituution, yhteiskunnallisen ohjelman, intervention, hankkeen, palvelun tai etuuden arvo soveltuvin ja erikseen sovittavin vaikuttavuuskriteerein mahdollisimman luotettavilla ja systemaattisilla(tieteellisillä tai ei-tieteellisillä) menettelyillä jotta tätä tietoa voitaisiin hyödyntää toiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja poliittishallinnollisessa päätöksenteossa Vaikuttavuuden arvioinnin moninaisuus: Vaikutusten arviointi voikohdentua monenlaisiin asioihin, kuten kokonaisiin instituutioihin, yhteiskunnallisiin ohjelmakokonaisuuksiin, hankkeisiin, interventioihin, palveluihin tai etuuksiin. Vaikuttavuuden arviointi sisältääarvottamista, ja sitävarten tarvitaan esimerkiksi lainsäädäntöön perustuvia tai jollain muulla tavalla sovittuja vaikuttavuuskriteerejä Vaikuttavuuden arviointia tehdään systemaattisesti, jolloin vähemmän ratkaisevaa on se, ovatko tiedonhankinnan menetelmät tieteellisiä tai ei-tieteellisiä. Vaikuttavuuden arvioinnin käyttötarkoitukset suuntaavat tapoja jäsentääja selvittää vaikutuksia. Lähde: Rajavaara 2006 Vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamisena.. Tavoitelähtöisessävaikuttavuuden arvioinnissa selvitetään, miten hyvin toiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu. Tavoitteiden saavuttamisen aste toiminnan hyvyyden tai onnistuneisuuden kriteeri. Taustalla on rationaalisen päätöksenteon malli: suunnittele ensin ja tee sitten. Julkisessa hallinnossa tavallisin lähtölähtökohta. Voidaan myös erottaa tavoitteista ja päämääristä lähtevä vaikuttavuuden arviointi (Meklin 2001). Tavoitelähtöinen arviointi usein yksityiskohtaista ja tarkkoihin tunnuslukuihin perustuvaa. Päämäärälähtöisessäarvioinnissa selvitetään hieman väljemmin, edetäänköjoissakin asioissa toivottujen päämäärien suuntaan. Etuina mm. selkeys, täsmällisyys, konkreettisuus,yksinkertaisuus ja ymmärrettävyys. Soveltuu silloin, kun toiminnan päämäärät ovat selkeät ja mitattavia, ja kaikki asianosaiset ovat niistäyhtämieltä. Ongelmakohdat? Selkeätavoitteellisuus toteutuu yhteiskuntapolitiikan toimeenpanossa vain harvoin Arvioinneissa vaikeaa käyttäätavoitteita lähtökohtana niiden ristiriitaisuuden, epämääräisyyden, abstraktisuuden, laajuuden, määrittelemättömyyden tai heikon mitattavuuden vuoksi. Tavoitteenasettelu on aina arvopohjaista ja subjektiivista: Keiden päämäärät otetaan perustaksi täsmennettäessävaikuttavuuden kriteerejä, asiakkaiden, johdon, asiakaspalvelusta vastaavien työntekijöiden vai päätöksentekijöiden? Useimmiten tavoitteet otetaan laeista, asetuksista ja muista virallisista normeista. Tähänkin menettelyyn sisältyy ongelmia: lait vanhentuvat tai ne voivat olla epätarkoituksenmukaisia ja ristiriitaisia kansalaisten tarpeiden kannalta. Keskittyminen toivottuihin vaikutuksiin ja sivuvaikutusten unohtaminen. Lähde: Rajavaara 2006
13 Vaikuttavuus toimenpiteiden seurauksena.. Kun vaikuttavuus samaistetaan vaikutuksiin, määritellään vaikuttavuus erotukseksi toimimisen ja toimimattomuuden välillä = jonkin intervention toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen välillä. Tällöin vaikutukset tarkoittavat olemassa olevan tilan muuttamista, säilyttämistä tai estämistä. Esim. kuntoutusintervention avulla voidaan pyrkiäpitkäaikaistyöttömän henkilön terveyden ja työkyvyn sekämuiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen tai säilyttämiseen, mutta yhtähyvin joidenkin asioiden, kuten työkyvyttömäksi joutumisen, estämiseen. Edellyttää ajallista vertailua sekä kokeellisia tai puolikokeellisia tutkimusasetelmia. Hankkeissa käytetään koe-ja kontrolliryhmiätai tehdään tilastollista vertailua. Esteitä ja rajoitteita (soveltaa yhteiskuntapolitiikan tutkimuksen alalla): Yhteiskunnalliset olosuhteet soveltuvat vain harvoin (lähinnävain poikkeustapauksissa) kokeellisin asetelmin tutkittaviksi Ei ole mahdollista saada vaikuttavuustietoa monitahoisista, useista toimenpiteistämuodostuvista toimenpidekokonaisuuksista Koe-ja kontrolliryhmien käyttöäon pidetty monissa tilanteissa epäeettisenämenettelynä. Kokeellinen tutkimus on huomattavan kallista ja pitkäkestoista, ja se toteutuu yleensäkovin etäällä yhteiskunnallisen päätöksenteon tilanteista. Kokeellisen tutkimuksen on katsottu olevan menetelmälähtöistäja epäteoreettista sekäaliarvioivan ihmisten oman toiminnan merkitystä. Lähde: Rajavaara 2006 Vaikuttavuus palvelujärjestelmän kykynä saada aikaan tuloksia.. Vaikuttavuuden ehdotettu tarkoittavan palveluprosessien tai kokonaisten palvelujärjestelmien kykyäsaada aikaan haluttuja vaikutuksia(lumijärvi 1999) Määritelmällisesti lähellä taloustieteellistä kapasiteetin käsitettä. Kyse vain valmiudesta tai mahdollisuudesta saada aikaan vaikutuksia, mutta itse vaikutuksia ei vielätarkastella. Tällaiselle kyvykkyydelle voidaan asettaa myös tavoitteita. Perusteluna näkökulmalle esitetty: Ettävaikutuksia voidaan tavanomaisesti arvioida vasta palvelutilanteiden jälkeen. Kun määritelmäälaajennetaan siten, ettäpuhutaan palvelu-ja etuusjärjestelmän kyvystä saada aikaan haluttuja vaikutuksia, se soveltuu myös Kelan toimintaan liittyvän vaikuttavuuden tarkasteluun. Lähde: Rajavaara 2006
14 Vaikuttavuus suhteessa tarpeisiin.. Vastaako jokin etuus tai palvelu asiakkaan tarpeita? Kysymykseen voidaan vastata joko A) kansalais-tai asiakaslähtöisesti kriteerit johdetaan kansalaisten tai asiakkaiden tarpeista, odotuksista tai vaateista: asiakkaat voivat arvioida joko itse valitsemillaan kriteereilläjonkin palvelun tai etuuden vaikutuksia tai määrittäävaikuttavuuden kriteerejä erilaisissa yhteistyöryhmissä tai B) järjestelmä-tai asiantuntijakeskeisesti asiantuntijat tulkitsevat kansalaisten ja asiakkaiden tarpeet ja määrittelevät tämän pohjalta kriteerit C)Monitahoarviointi: arviointiinosallistetaankaikki asiaan liittyvät sidosryhmät. Näitävoivat olla asiakkaat, sukulaiset, johto, keskijohto, asiakaspalvelutyöntekijät, asiakasjärjestöjen edustajat, veronmaksajat ja päätöksentekijät. Arvioinnista vastaava taho huolehtii siitä, että kaikkien tahojen näkemykset tulevat huomioon otetuiksi. Mallia perusteltu mm. osallistuvan demokratian näkökulmasta Yhteiset keskustelut nähdään hyödyllisiksi, silläniiden avulla eri tahot voivat tarkastella ja arvioida uudelleen omia näkemyksiään ja tavoitteitaan. Mallin puutteet : Sosiaalisesti mutkikas ja runsaasti voimavaroja vaativa. Arviointiin osallistuvien yksimielisyyttäei välttämättämuodostu, jolloin arvioinnin johtopäätösten teko saattaa olla vaikeaa. Lähde: Rajavaara 2006 Vaikuttavuus mekanismien tarkastelemisena.. Lainsäädäntö, palvelut, etuudet, ohjelmat ja projektit sisältävät julkilausuttuja ja julkilausumattomia oletuksia sosiaalisista ongelmista, tilanteista ja riskeistä sekä käsityksiä erilaisista toimintamahdollisuuksista. Ne perustuvat sekätietoon ettäuskomuksiin. Palvelujen tai etuuksien saajien näkökulmasta ei ole kuitenkaan olemassa jotain keskimääräistävaikuttavuutta. Pikemminkin jotkut interventiot, palvelut ja etuudet vaikuttavateri tavoin erilaisten ihmisten tai väestöryhmien tilanteessa. Arviointitutkimuksessa on lisääntyvästi kiinnostuttu julkilausutuista ja julkilausumattomista oletuksista, joita hyvinvointivaltiollisiin väliintuloihin liitetään realistinen tai teoriaperusteiden arviointi Realistisen arvioinnin tehtävänäpidetään sen selvittämistä, mitkäovat johonkin väliintuloon sisältyvät vaikutusmekanismit ja miten ne toimivat. Samalla myös huomio väliintulojen toimintaympäristöön eli niihin olosuhteisiin, joissa vaikutuksia tapahtuu. Pyrkimys johtopäätöksiin siitä, millaisia mahdollisuuksia jollain toimintaohjelmalla, palvelulla tai etuudella on saavuttaa niitä tavoitteita, joita sille on asetettu. Toivotaan vastausta siihen, mikätoimii kenellekin missäolosuhteissa, ja miksi jotkut vaikutukset tapahtuvat tai jäävät tapahtumatta. Hyödyntäminen kuntoutuksen tutkimuksessa! Mahdollisuus etukäteen lisätäväliintulojen vaikuttavuutta, mikäli käytetään avuksi jo palveluja, etuuksia tai ohjelmia suunniteltaessa. Lähde: Rajavaara 2006
15 Vaikuttavuuden näkökulman haasteet.. Vaikuttavuuden selvittäminen edellyttääsen alueen kirkastamista, johon toiminnalla on kulloinkin mahdollista vaikuttaa. Vaikuttavuuden arviointi sisältääoletuksia syy-seuraussuhteista ja vaikutusten mekanismeista Vaikuttavuuden arviointia mutkistaa syy-seuraussuhteiden monimutkaisuus. Vaikuttavuudessa kyse siitä, ettäsaavutetut tulokset ovat tehtyjen toimenpiteiden seurausta. Vaikutusten tai lopputulosten tuotosten tai suoritteiden selvittelyyn tarvitaan erilaista tiedonhankintaa. Edellyttäätiedonkeruun ulottamista kansalaisten arkielämään ja organisaation ulkopuoliseen yhteiskuntaan, mutta tuotoksista voidaan koota tietoa helpommin,rajoittumalla organisaation omaan toimintaan. Vaikuttavuustieto pitääyleensähankkia etuuksien ja palvelujen käyttäjiltähuomattavan aikaviiveen jälkeen Siten vaikuttavuustiedon hankinta vaatii usein suurehkoja kustannuksia ja edellyttää pitkää aikajännettä ja huomattavaa työpanosta Vaikuttavuustiedon hankaluus on se, ettämonet uudistusten, toimintojen, palvelujen ja etuuksien vaikutukset saattavat ilmetä vasta pitkien aikojen päästä Lähde: Rajavaara 2006 Kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin haasteet
16 Kuntoutuksen arvioinnin monimuotoisuus.. Kuntoutuksen arvioinnilla voidaan tarkoittaa mm. tieteelliseen menetelmään perustuvaa kuntoutustoiminnan, -toimenpiteiden ja toimintaprosessien käsitteellistäja empiiristäkuvausta ja arviointia sekätoiminnan vaikuttavuutta, hyötyjäja tehokkuutta koskevien johtopäätösten tekoa Harvoin vain kohderyhmässätapahtuneiden muutosten selvittäminen riittääkuntoutusohjelmaa tai toimenpiteitä koskevien johtopäätösten ja kehittämissuositusten tekoon Johtopäätösten tekeminen ja parannusten esittäminen edellyttäätoiminnan, toimintaprosessin ja ympäristön kuvaamista ja jäsentämistä Oleellista tietää, mitäprosessin aikana on tapahtunut mutta myös, millaisten mekanismien kautta itse muutos syntyy. Tarvitaan myös tietoa toiminnan edellyttämistä resursseista. Kuntoutus on toimintaa, joka jäsentyy sekäyksilöllisen toiminnan ettäyhteiskunnallisten ratkaisujen kautta. Sitävoidaan kuvata toimintana, jolla pyritään parantamaan ihmisten elämänhallintaa ja selviytymistä, tai yhteiskunnallisena sääntelyjärjestelmänä, jolla pyritään mm. takaamaan ammattitaitoisen työvoiman saanti yhteiskunnassa. Kuntoutuksen arviointi voi tarkoittaa toisaalta yksilöiden, prosessien ja selviytymisessätapahtuvien muutosten arviointia, toisaalta kokonaisjärjestelmän tai yhteiskunnan vajaakuntoisuuteen liittyvien politiikkojen arviointia. Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002; Järvikoski 2008; Rossi & Freeman 1993,1999 Kuntoutuksen arvioinnin osaalueet.. Arvioinnin taso/kohde Mikrotasoinen (yksilöt) Mesotasoinen (esim. organisaatio, työyhteisö, projekti) Makrotasoinen (kokonaisjärjestelmä; yhteiskunta; kunta) Tarpeiden/muutostarpeiden arviointi Toiminnan/toimeenpanon (myös panosten ja tuotosten) arviointi Vaikuttavuuden/ lopputuloksen arviointi Toimintaprosessin/ vaikuttavien tekijöiden arviointi Taloudellinen (kustannusten ja hyötyjen) arviointi Toimintapolitiikan ja sen perustelujen arviointi Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002
17 Haasteita kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.. Vaikuttavuus tai sen puute määrittää viime kädessä intervention tai palvelun arvon Palvelujen tuottaminen sinänsäei voi olla päämäärä, ellei ole näyttöäsiitä, ettäpalvelut tuottavat tavoiteltuja tai edes tavoitteiden suuntaisia muutoksia. Kuntoutustoiminnan perimmäisenätavoitteena voidaan pitäämerkittäväämuutosta muutosta kuntoutujan ja hänen ympäristönsä välisessä suhteessa; esim. työssäjaksamisessa, yhteisön toimintaan osallistumisessa, arkielämässäselviytymisessä, työllistymisessä tai elämänhallinnassa. Jotta jokin kuntoutusinterventio voidaan todeta vaikuttavaksi, tulee kyetäosoittamaan tavoitteen suuntainen muutos sekäse, ettämuutos oli kuntoutusintervention aiheuttamaa Tapahtuiko kuntoutujien tilanteessa merkittävä myönteinen muutos? Voidaanko luotettavasti todeta, että muutos oli kuntoutusintervention aiheuttamaa? Lähde: Järvikoski 2008 Haasteita kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.. Kysymykseen Tapahtuiko kuntoutujien tilanteessa merkittävä myönteinen muutos liittyy oleellisesti lisäkysymys: Kenen näkökulmasta tavoitteet asetetaan? Kuntoutuja, perhe, kuntoutustyöntekijä, työantaja, yhteiskunta, kuntoutusjärjestelmä? On hyväksyttävä, ettäasetetut tavoitteet ja niiden saavuttamista koskevat arviot voivat olla erilaisia ja arvioinnin tulos syntyy vain eri näkökulmia yhdistämällä. Vaikuttavuutta on vaikea mitata, ellei tavoitteita ole asetettu Tavoitteet voivat olla myös hierarkkisessa suhteessa toisiinsa Perimmäiseksi tavoitteeksi voidaan määritelläesim. myönteinen muutos yksilö-ympäristösuhteessa. Usein tarpeellista ja mahdollista määritellämyös toiminnan välitavoitteita = muutoksia, joiden voidaan olettaa olevan askel kohti perimmäistä tavoitetta esim. fyysisen ja psyykkisen tilan muutokset, ympäristön muutokset Silloinkin kun perimmäisen tavoitteen saavuttamista ei ole mahdollista arvioida esim. seuranta-ajan lyhyyden takia, on tärkeäarvioida vaikutuksia ainakin välitavoitteiden saavuttamisen perusteella. Esimerkiksi diabetesta sairastavan kuntoutuksen välitavoitteeksi voidaan määritelläliikunnan lisääntyminen tai ruokavalion muutos, vaikka toiminnan merkitystäyksilön toimintakyvyn ja sairauteen liittyvien haittojen osalta ei vielä voitaisikaan arvioida. Lähde: Järvikoski 2008
18 Haasteita kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa ollut keskeistä tarkastella, mitkä ovat panosten ja tuotosten seuraukset Kuntoutuksen arvioinnissa korostettu objektiivisuutta ja tuloksellisuutta esim. työllistymistätai toimintakyvyn muutosta ilman objektiivisilla indikaattoreilla saatua näyttöävaikuttavuudesta kuntoutus on mielletty turhana toimintana Kuntoutukseen ja sen vaikuttavuuden arviointiin sisäänrakennettu lääketieteiden ja sosiaalitieteellisten näkökulmien erilaisuus ja jopa ristiriitaisuus Korostettu luonnontieteellisiätutkimusasetelmia kokeellisten asetelmien välttämättömyyttäja yksilön käyttäytymisen muutosta ja mittaamista sokkoasetelmien ja satunnaistamisen keinoin. Lähde: Suikkanen & Lindh 2002 Kokeellinen (kokeellis-kvantitatiivinen) vaikuttavuusarviointi.. Perustuu satunnaistettuun koeasetelmaan, jossa tutkimus-ja vertailuryhmän jäsenet valitaan samasta perusjoukosta arpomalla. Tutkimusryhmän jäsenet osallistuvat arvioinnin kohteena olevaan kuntoutusohjelmaan, vertailuryhmän jäsenet eivät. Vaikuttavuuden arviointi tapahtuu vertailemalla tutkimus-ja vertailuryhmässätapahtuneita muutoksia seuranta-aikana. Mikäli osallistujat on sijoitettu ryhmiin satunnaisotannalla, ryhmien väliset tilastollisesti merkittävät erot voidaan tulkita kuntoutusohjelman vaikuttavuudeksi. Mikäli ei vertailuryhmäätai osallistujia satunnaisteta, ei voida varmuudella tietää, johtuvatko ryhmien väliset ero ohjelmasta vai jostakin muusta. Menetelmää käytetty runsaasti erityisesti lääketieteessä. Soveltuu kuntoutusintervention vaikuttavuuden arviointiin parhaiten silloin, kun: A) selvitetään rakenteeltaan yksinkertaisen, sisällöltään selvästi määritellyn ja kestoltaan lyhyen intervention vaikutuksia B) tutkimuksen kohderyhmävoidaan ennalta määritelläja tarvittaessa rajata homogeeniseksi C) toimenpiteiden vaikutuksia voidaan selvittääkohtuullisen enimmillään kahden tai kolmen vuoden seuranta-ajan puitteissa Edellyttäävaikuttavuuden indikaattorien määrittelyäetukäteen (olemassa olevien taustateorioiden ja siihen perustuvien hypoteesien pohjalta) Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002; Järvikoski 2008
19 Kokeellinen (kokeellis-kvantitatiivinen) vaikuttavuusarviointi.. Kuntoutus on laaja-alainen, pitkäkestoinen ja monipuolinen toimintakokonaisuus, joka koskettaa usein ihmisen koko elämänprosessia ja tulevaisuutta. Satunnaistetun koeasetelman käyttökuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimuksessa edellyttäähuolellista harkintaa. Välttääkysymyksen subjektien mukautumisen, tahdon, kontekstin yms. eroista Kuntoutusasiakas arvio saamaansa kuntoutusta omien tavoitteidensa ja pyrkimystensäkautta. Jos arpomismenettelyn tuottama interventio ei vastaa kuntoutujanomia tarpeita, voi ristiriita vaikuttaa monella tavalla tutkimuksen toteuttamiseen Hän voi jäädä pois tutkimuksesta, mikä kasvattaa vertailuryhmän katoa Hän voi hakea haluamansa kuntoutuksen muualta Kuntoutuksen erottaminen muusta toimintaympäristöstä on ongelmallista. Usein vaikuttavuuden arviointitutkimuksessa yksistään riittämätön lähtökohta! Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002; Järvikoski 2008 Naturalistis-kvalitatiivinen arviointi/lähestymistapa Ilmiöitätutkitaan niiden luonnollisessa toimintaympäristössä, mahdollisimman luonnollisin menetelmin ja niihin vaikuttamatta Tiedonkeruu suunnitellaan siten, että se häiritsee normaalia toimintaa mahdollisimman vähän. Lähtökohtana on, ettätodellisuus pakenee kontrolloituja asetelmia ja monet tutkimusmenetelmät (esim. kyselylomakkeet) vaikuttavat väliintulevasti Tiedonkeruussa hyödynnetään mm. osallistuvaa havainnointia, haastatteluita, keskusteluita,kuntoutujien tarinoita ja elämänkertoja, työntekijöiden prosessikuvauksia yms. Teoriaa tai hypoteeseja ei yleensäpyritäasettamaan ennalta, vaan ne tuotetaan itse tutkimusprosessin aikana Kuntoutuksen vaikuttavuuden osa-alueita ei pyritämäärittelemään etukäteen, vaan tutkimusprosessin aikana pyritään etsimään yksilöllisiä hyötyjä ja subjektiivisia merkityksiä tapahtuneille muutoksille. Usein korostetaan, ettei yleispäteviäkuntoutuksen vaikuttavuuden indikaattoreita ole edes mahdollista asettaa. Kuntoutuksen hyödyt tulkittava aina myös suhteessa kuntoutujan toimintaympäristöön ja kuntoutujan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin. Huomattava, ettäyksilölliset tavoitteet saattavat muuttua prosessin kuluessa: esimerkiksi työllistymistavoite voi kuntoutusprosessin aikana muuntua tavoitteeksi rakentaa arkielämän hallinnan perustaa työelämän ulkopuolella. Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002
20 Naturalistis-kvalitatiivinen arviointi/lähestymistapa Kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksessa lähestymistapa voi antaa/lisätä (uutta) ymmärrystä vaikutusten monialaisuuteen ja ilmeisyyteen. Sen avulla voidaan myös löytääja kuvata hyötyjätuottavia toimintatapoja sekäyksilöllisiäprosesseja. Soveltuu erityisen hyvin kuntoutuksen kehittävään arviointiin. Kiinnitettävä huomiota tutkimuksen uskottavuuteen: Arviointitutkijan olisi pystyttävämäärittelemään ja kuvaamaan toimintansa säännöt, tulkintojensa ja väitteidensäperusteet Ilman sitä, tutkimuksen käyttäjän voi olla vaikea vakuuttua siitä, että johtopäätökset nojaavat aineistoon. Systemaattinen tiedon keruu ja tulosten analyysi, käytettyjen menetelmien läpinäkyvyys! Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002 Kokeellis-kvantitatiivinen lähestymistapa ja naturalistis-kvalitatiivinen lähestymistapa kuntoutuksen arvioinnissa Kokeellis-kvantitatiivinen lähestymistapa Ihanteena satunnaistettu koeasetelma; sen vaihtoehtona muu kontrolloitu tutkimusasetelma Lähtökohtana teoriaan perustuvat hypoteesit; ennalta määritellyt kvantitatiiviset indikaattorit hypoteesien testaamiseksi Tyypillisiä tiedonkeruumenetelmiä kyselylomakkeet, testit, arvioinnit, rekisteritiedot (esim. eläkkeet) Soveltuu erityisesti ennalta määritellyn, tarkasti rajatun intervention vaikutusten tutkimiseen (intervention piirteiden kuvattavuus, toistettavuus) Soveltuu parhaiten tarkasti määritellyn ja rajatun, homogeenisen ryhmän kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin Tavoitteena kausaalipäätelmä intervention vaikutuksesta (intervention tuottama nettomuutos) Tutkimusprosessi luonteeltaan deduktiivinen Naturalistis-kvalitatiivinen lähestymistapa Tutkimuskohdetta tutkitaan sen luonnollisessa ympäristössä, sitä manipuloimatta Ei ennalta asetettua teoriaa ja hypoteeseja; tutkimusprosessin aikana edetään kohti teoriaa moniaineksista kvalitatiivista tieto keräämällä Tavoitteena tiedonkeruumenetelmät, jotka ei tee väkivaltaa tutkittaville ilmiöille: esim. osallistuva havainnointi, haastattelut, elämänkertatiedot Soveltuu tutkittaessa monimutkaisia, vaikeasti määriteltäviä kokonaisuuksia, jotka voivat kehittyä eri suuntiin prosessin aikana Erityiset vahvuudet heterogeenisen, palveluiden piirin normaalisti hakeutuvan tai valikoituvan asiakaskunnan kuntoutuksen tutkimuksessa Tyypillisinä tavoitteina etsiä yksilöllisten kuntoutusprosessien tuottamia subjektiivisia hyötyjä ja merkityksiä Tutkimusprosessi on luonteeltaan induktiivinen Tutkittavat/vertailtavat toimintamallit mieluiten standardoitava siten, että se voidaan toteuttaa samanlaisessa muodossa kaikilla tutkittavilla Toimintaympäristö ja olosuhteet vakioidaan niin hyvin kuin mahdollista Asiakkaan pyrkimysten ja arvotun intervention välinen suhde Analyysi perustuu yleensä väestöryhmälle yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja tavoitteiden perusteella määriteltyihin indikaattoreihin Soveltuu erityisesti summatiiviseen arviointiin: arvioitaessa toiminnan hyötyjä sen jatkamista tai lopettamista koskevan päätöstä varten Ilmiöitä tutkitaan niiden todellisessa ympäristössä, menetelmin, jotka eivät tee niille väkivaltaa Ilmiöitä tutkitaan niiden todellisessa ympäristössä; toimintaympäristön analyysi on luonnollinen osa tutkimusta Muutoksia tutkitaan suhteessa kuntoutujan henkilökohtaisiin ratkaisuihin Lähtökohtana on, että asetetut tavoitteet voivat muuttua kuntoutusprosessin aikana ja siksi indikaattorien ennalta määrittely ei ole mahdollista Soveltuu erityisesti ns, formatiiviseen, kehittävään arviointiin Lähde: Järvikoski & Härkäpää 2002
21 Lopuksi.. Vaikuttavuuden arviointiin ryhdyttäessäkysytään usein ensimmäiseksi asiaan soveltuvia mittareita. Kaikki vaikuttavuuden arvioinnin tavat eivät kuitenkaan perustu mittareiden käyttöön. Toiminnan vaikuttavuuden arviointi ei ole mahdollista vain yhdentietojärjestelmän, tutkimuksen tai lähestymistavan avulla. Mihin tarkoituksiin vaikuttavuustietoa kulloinkin hankitaan sekä miten sitä saadaan aikaan, välitetään ja hyödynnetään? Arvioinnin tulisi olla apuväline, mutta huonosti käytettynä siitä voi tulla itsetarkoitus. Vaikuttavuustietoon sisältyy sekämahdollisuuksia ettäepävarmuutta ja riskejä. Yleensäväitetään vain sellaisten asioiden tulevan tehdyksi, joita arvioidaan systemaattisesti. On mahdollista, ettäväestön ja asiakkaiden toimeentulon, terveyden ja itsenäisen selviytymisen kannalta keskeisimmät vaikutusmekanismit luikertelevat ohi huolellisesti kehitettyjen vaikuttavuusmittareiden ohitse. Tunnustettava, ettei vaikuttavuustieto ole kaikella varmuudella luotettavaa tai ettei sitä usein ole edes hankittavissa. Lähde: Rajavaara 2006; Mäkitalo 2008 Lopuksi.. Useiden eri lähestymistapojen sekäaineistojen ja menetelmien (määrälliset ja laadulliset) hyödyntäminen usein perusteltua. Olemassa olevat mittarit ja niiden hyödyntäminen tulisi nähdämahdollisuutena, mutta silmiä ei tule ummistaa laadulliselta tiedolta. Intervention vaikuttavuuden arviointi ei ole vain alku-ja lopputilanteen mittaritulosten vertaamista, vaan huolellista intervention eri vaiheiden (lähtötilanne, suunnitelma, teot ja niiden vaikutukset) kehityksellistä arviointia. Kokemuksellisia mittareita voidaan käyttää intervention eri vaiheissa yhdessä kehitystä kuvaavien tietojen kanssa.
22 Kirjallisuutta.. Alkin,MarvinC. (toim.) (2004). Evaluation Roots. Tracing Theorists Views and Influences. Sage: Thousand Oaks. Chen, Huey-Tsyh(2005). Practical Program Evaluation. Assessing and Improving Planning, Implementation and Effectiveness. Thousand Oaks ym.: Sage. Fetterman, David M. (2001). Foundations of Empowerment Evaluation. Thousand Oaks ym.: Sage Publications. Furubo, Jan-Eric,Rist, Ray C.,Sandahl, Rolf (toim.) (2002) International Atlas of Evaluation. New Brunswick & London: Transaction Publishers. Guba,EgonG., Lincoln,Yvonna, S. (1989). Fourth Generation Evaluation. Newbury Park:Sage. Järvikoski, Aila, Härkäpää, Kristiina &Nouko-Juvonen Susanna (toim.) (2002). Monia teitäkuntoutuksen arviointiin. Kuntoutussäätiö. Mäkitalo, Jorma, Turunen, Jari & Vilkkumaa, Ilpo (2008). Vaikuttavuus muutoksessa. Verve. Patton, Michael Quinn(1997). Utilization Focused Evaluation. The New Century Text. Edition 3. London: Sage. Pawson, Ray, Tilley Nick (1997). Realistic Evaluation. London: Sage. Preskill, Hallie, Torres, Rosalie T. (1999). Evaluative Inquiry for Learning in Organizations. Thousand Oaks ym.: Sage. Rajavaara, Marketta (2006). Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus vaikuttavuuden käsitteisiin ja arviointiin. Sosiaalija terveysturvan katsauksia 69. Rajavaara, Marketta (2007).Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalistenolojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 84 Rossi, Peter H., Freeman, Howard, E., Lipsey, Mark (1999). Evaluation. A Systematic Approach. Sage: New York. Scriven, Michael (1991). Evaluation Thesaurus. Newbury Parkym.: Sage. Virtanen, Petri (2007). Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. KIITOS!
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää?
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää? Vaikuttavuus ja arviointi etsivässä työsää Valli ry:n seminaarissa 24.8.2018 Petri Uusikylä, Suomen arviointiyhdistys Mitä on arviointi? Arviointi (evaluaatio)
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotNäkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta
LisätiedotMoniulotteinen vaikuttavuusarviointi
Tiedosta hyvinvointia Pekka Karjalainen FinSoc 1 Moniulotteinen vaikuttavuusarviointi Työkaluja arviointiin -seminaari Pikassos Oy 4.5.2007 Pekka Karjalainen Stakes, FinSoc Tiedosta hyvinvointia Pekka
LisätiedotPekka Kettunen 12.12.2014
Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN -SEMINAARI Hamina
VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN -SEMINAARI 3.5.2017 Hamina Vapaaehtoistyö näkyväksi - kuinka mittaan ja todennan vapaaehtoistyön tuloksellisuutta? Samuli Koiso-Kanttila STM / STEA Miten
LisätiedotKommunikatiivisen arviointikulttuurin jäljillä
PUHEENVUORO Jari Lindh ja Asko Suikkanen Kommunikatiivisen arviointikulttuurin jäljillä Johdanto Nykyisin kuntoutukselta odotetaan tehokasta toimintaa sekä kykyä vastata asiakkaiden ja muuttuvan toimintaympäristön
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotArvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana
Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotKokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma
Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotVaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma
Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotTULOKSET JA VAIKUTUKSET NÄKYVIKSI -ITSEARVIOINTIKOULUTUS
TULOKSET JA VAIKUTUKSET NÄKYVIKSI -ITSEARVIOINTIKOULUTUS RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING tarjoaa johdon konsultointi- ja koulutuspalveluja sekä arviointi- ja tutkimuspalveluja julkisen sektorin, kolmannen
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotArviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta
Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Alustuksen teemoja Mitä arviointivallan demokratisoituminen tarkoittaa? Mitä merkityksiä sillä on, että
LisätiedotMitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?
Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta
LisätiedotVaikuttavuuden tutkimus sosiaalityössä
Vaikuttavuuden tutkimus sosiaalityössä 22/V/2019 Timo Toikko Professori UEF // University of Eastern Finland Vaikuttavuuden talo Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas, UEF 2 VEDUNG PAWSON & TILLEY GUBA & LINCOLN
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotVaikuttavuuden yhteiskunnallinen merkitys
Vaikuttavuuden yhteiskunnallinen merkitys Vaikuttavuus haasteena Vaikuttavuudesta puhutaan paljon, mutta se ymmärretään huonosti se on stiiknafuula, jonka kukin saa määritellä omalla tavallaan; Vaikuttavuuden
LisätiedotSOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki
SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotVAIKUTTAVUUSARVIOINTI HALLITUKSEN STRATEGIA- ASIAKIRJAPROSESSISSA
VAIKUTTAVUUSARVIOINTI HALLITUKSEN STRATEGIA- ASIAKIRJAPROSESSISSA Tienpidon vaikutusten hallinnan seminaari 26.1.2005 Markku Harrinvirta, valtioneuvoston kanslia Esityksen rakenne Hallituksen strategia-asiakirjaprosessi
LisätiedotKeskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010
Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotToimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä
asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.
LisätiedotCAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi
CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotArvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste
Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotYrityskohtaiset LEAN-valmennukset
Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen
LisätiedotSTEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU
STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU 29.1.2019 Miten ja mitä mitataan? Mittaa tehokkaalla tavalla tavoitteen mukaista muutosta! Miten ja mitä mitataan? MITTAA tehokkaalla tavalla tavoitteen
LisätiedotTYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT
TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle
Lisätiedot++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)
Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
LisätiedotTuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä
Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotVAIKUTTAAKO ARVIOINTI?
VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation
LisätiedotSekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.
Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden
LisätiedotTulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä
Antti Pelto-Huikko 050 553 0736 antti.pelto-huikko@ajatustalo.fi Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä Sote-järjestöjen alueverkoston tapaaminen 19.2.2019 Arvioinnin kehityskaaria Suomessa 90-luvulla
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotHyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen
LisätiedotKuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.
Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
LisätiedotKim Polamo T:mi Tarinapakki
Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten
LisätiedotOsahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos
ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi
LisätiedotArvioinnin ja seurannan tiekartta
Arvioinnin ja seurannan tiekartta Henna Harju 1 Toiminnan kehittäminen 2 RAY:n seurantajärjestelmä 3 Seurannan ja arvioinnin eroavaisuuksia SEURANTA Seurannassa on päähuomio siinä, miten tavoitteiden mukaisissa
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotHankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi
Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas
LisätiedotArviointi hakemuksissa
Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Arviointi hakemuksissa Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA
MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt
LisätiedotLähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta. Petri Puroaho
Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Petri Puroaho Taustalla syksyn 2014 yhteistyö Keskeiset yhteistyön odotukset TE-toimiston ja välityömarkkinoiden välillä: Yhteydenotto Te-toimiston kanssa palvelun aikana
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotAVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen
AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,
LisätiedotToimintakyky vaikuttavuuden mittarina
Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa 12.12.2014 Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotSukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita
Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotMittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä
Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotMitä arviointi on? Miksi pitää arvioida?
Mitä arviointi on? Arviointi on prosessi, jossa tehdään todistusaineistoon pohjautuen ja tiettyjä perusteita käyttäen päätelmiä projektin / toiminnan arvosta. Perusteet ovat arviointikriteerejä, joiden
LisätiedotOHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotKohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotPerimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)
Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle
LisätiedotSosiaalipolitiikan uudistumisen esteet
Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät
LisätiedotReflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen
LisätiedotSOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki
SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset
LisätiedotAVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015
1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotVAIKUTTAVUUS- KETJU 1
VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6
LisätiedotAsiakashyötyjen arviointi
Asiakashyötyjen arviointi esimerkkinä lastensuojelun systeemisen toimintamallin arviointitutkimus 2017-2018 Elina Aaltio Tutkija Lapset, nuoret ja perheet THL Systeemisen mallin pilotointi 2017-2018 Pilotoidaan
LisätiedotAVAIN-mittari aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa
AVAIN-mittari aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen Pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 22.5.2013 FinSoc 1 Osa I: Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
Lisätiedot