MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/2072(INI)

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta /2072(INI) MIETINTÖLUONNOS Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta (2010/2072(INI)) Budjettivaliokunta Esittelijä: Miguel Portas PR\ doc PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...Error! Bookmark not defined. PERUSTELUT...8 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO...16 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO...17 PE v /17 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta (2010/2072(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 1 ja erityisesti sen 28 kohdan, ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/ (EGRasetus), ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 546/2009 3, ottaa huomioon päätöslauselmat, joita se on hyväksynyt 23. lokakuuta 2007 alkaen, ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti 4, ottaa huomioon 2. heinäkuuta ja 28. heinäkuuta päivätyt komission tiedonannot Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuosina 2007 ja 2008, ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan ja 119 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0000/2010), A. toteaa, että lievittääkseen joukkovähentämisen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden kokemia globalisaation kielteisiä vaikutuksia ja osoittaakseen näille työntekijöille solidaarisuutta Euroopan unioni on perustanut Euroopan globalisaatiorahaston (jäljempänä "EGR"), josta annetaan taloudellista tukea yksilöllisille työelämään palauttamisohjelmille; 1 EUVL C 139, , s EUVL L 406, , s EUVL L 167, , s Hyväksytyt tekstit, (P7_TA-PROV(2010)0071 ja P7_TA-PROV(2010)0070), (P7_TA- PROV(2010)0044, P7_TA-PROV(2010)0043 ja P7_TA-PROV(2010)0042), (P7_TA- PROV(2009)0107), (TA-PROV(2009)0087), (P7_TA(2009)0049), (P7_TA(2009)0009), (P6_TA(2009)0339), (P6_TA(2008)0536), (P6_TA(2008)0490), (P6_TA(2008)0114), (P6_TA(2007)0602) ja (P6_TA(2007)0443). 5 KOM(2008)0421 lopullinen. 6 KOM(2009)0394 lopullinen. PR\ doc 3/17 PE v02-00

4 ottaa huomioon, että rahaston varojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa, joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta tai kahden edellisen varainhoitovuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 b liittyviä tällaisia määrärahoja, B. toteaa, että voidakseen vastata talous- ja rahoituskriisin aiheuttamaan työttömyyden lisääntymiseen ja hyödyntää vuosien 2007 ja 2008 kokemukset Euroopan unioni muutti EGR:n käytön sääntöjä kesäkuussa 2009; toteaa, että muutoksilla laajennettiin tilapäisesti EGR:n soveltamisalaa, joustavoitettiin ja täsmennettiin toimintakriteerejä, nostettiin tilapäisesti yhteisrahoitusosuutta ja pidennettiin aikaa, jona jäsenvaltiot voivat käyttää rahaston rahoitustuen, C. toteaa, että vuoden 2007 alun ja vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon lopun välillä käyttöön otettujen EGR-varojen arviointi paljastaa alkuperäisen asetuksen puutteet, sillä teoriassa yhteensä 1,5 miljardin euron rahavaroista käytettiin vain 80 miljoonaa euroa 18 ehdokashankkeeseen, jotka hyödyttivät :tä työntekijää kahdeksassa jäsenvaltiossa, ja että kyseisiä puutteita kuvastaa myös valtaisa ero alun perin myönnettyjen ja lopulta toteutuneiden määrien välillä, sillä 11 ensimmäisen tapauksen määrärahoista maksettiin takaisin 24,8 miljoonaa euroa eli 39,4 % käyttöönotetuista varoista 1, D. toteaa, että vaikkei EGR:n toimintaa muutetun asetuksen nojalla vielä voida arvioida, toukokuusta 2009 alkaen esitettyjen, päätöstä odottavien tai toteutusvaiheessa olevien tukihakemusten perusteella voidaan jo nyt todeta EGR-varojen käytön selvästi lisääntyneen, mikä osoittaa tehdyt muutokset hyviksi: toukokuun 2009 ja huhtikuun 2010 välillä esitettyjen hakemusten määrä kasvoi 18:ta 42:een, haetun tuen määrä kasvoi 80 miljoonasta eurosta 197 miljoonaan euroon, hakemuksen esittäneiden jäsenvaltioiden määrä 8:sta 17:ään, tukea saaneiden työntekijöiden määrä lähes kaksinkertaistui ( työntekijän lisäys) ja tukea annettiin yhä moninaisemmilla talouden aloilla, E. panee kuitenkin merkille, että 10 jäsenvaltiota ei ole vieläkään käyttänyt EGR:a, että käyttöönotetut määrät jäävät tuntuvasti alle käytettävissä olevien määrien ja että pääosa hakemuksista koskee alueita, joiden BKT asukasta kohti ylittää EU:n keskiarvon ja joilla työttömyysaste on pysynyt melko alhaisena, mistä voidaan päätellä, että vaikka alkuperäiseen asetukseen tehdyt muutokset olivat merkittäviä, ne ovat viime vuosina havaittuun joukkovähentämisten määrän lisääntymiseen nähden riittämättömiä, F. arvelee sen, että yhteisrahoitusosuus nostettiin 50 prosentista 65 prosenttiin kesäkuun 2009 tarkistamisen yhteydessä, selittävän osaltaan kilpailukykytavoitteeseen kuuluvia alueita koskevien hakemusten määrän kasvua, mutta että tällä muutoksella ei ole ollut vastaavaa kerrannaisvaikutusta lähentymistavoitteeseen kuuluvilla alueilla, G. uskoo, että EGR:n vähäinen käyttö unionin köyhimmillä alueilla liittyy joko siihen, että jäsenvaltiot soveltavat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja EGR:n yhteisrahoitusosuuden mukaan eriytettyjä strategioita, tai käytännön vaikeuksiin toteuttaa ehdokashankkeita huhtikuuta 2010 saatavilla olleiden tietojen perusteella. PE v /17 PR\ doc

5 ennen kuin unionin toimielimet ovat tehneet päätöksen, H. panee merkille, että huolimatta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17. heinäkuuta 2009 antamasta yhteisestä lausumasta, jossa vedottiin EGR:n mahdollisimman nopean ja tehokkaan rahoitustuen puolesta, koko prosessi joukkovähentämisestä siihen, että EGR antaa tuen sitä hakeneelle jäsenvaltiolle, vie yhä noin kuukautta, ja että tämä viive selittää osaltaan eroa niiden työntekijöiden määrän, joita varten EGR-tukea on haettu, ja tukea tosiasiallisesti saaneiden työntekijöiden määrän välillä, I. huomauttaa, että luonnoksessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission toimielinten väliseksi sopimukseksi budjettiyhteistyöstä 1 muutetaan EGR:n varojen käyttöönottomenettelyä vain marginaalisesti tekemällä kolmikantaneuvotteluista harkinnanvaraisia, niin kuin ne käytännössä ovatkin, ja että tämä muutos ei poista menettelyn raskautta ja hitautta, J. toteaa, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen toiminnan arvioinnista laaditun komission kertomuksen 2 mukaan menettelyä hidastaa muun muassa se, että budjettivallan käyttäjien on tehtävä EGR:n käyttöönotosta erityinen päätös, K. toteaa, että vuoden 2007 alun ja huhtikuun 2010 välillä tehdyistä 27 päätöksestä jokainen oli myönteinen ja vastasi määrältään komission ehdotuksia myös tapauksissa, joissa Euroopan parlamentti oli esittänyt epäilyjä tuen asianmukaisuudesta 3, L. panee merkille, että jäsenvaltioiden enemmistön työmarkkinoilla ilmenevät vaikeudet johtuvat paitsi talous- ja rahoituskriisiin liittyvistä suhdannesyistä, myös rakenneongelmista, joihin unionin ja jäsenvaltioiden elvytyssuunnitelmilla kyetään vastaamaan vain osaksi; toteaa tämän perusteella, että EGR-tukihakemusten määrän lisääntyminen vaikuttaa myös pysyvältä suuntaukselta, 1. katsoo, että EGR:n lisäarvo Euroopan unionin sosiaalipolitiikan välineenä tulee sen erityisestä kertaluonteisesta rahoitustuesta yksilöllisille ohjelmille, joilla helpotetaan joukkovähentämisen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden työelämään palaamista ja uudelleenkoulutusta aloilla tai alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden ja yhteiskunnan häiriötila; 2. katsoo, että koska EGR-tukihakemusten määrä on kääntynyt pysyvään kasvuun ja rahaston käyttöönotto- ja toteutusmenetelmää on vaikea soveltaa, sen menettely- ja talousarviomääräyksiä on kiireesti muutettava; pyytää siksi komissiota esittämään väliarviointinsa suunniteltua aiemmin eli jo 30. kesäkuuta 2011 ja antamaan sen yhteydessä ehdotuksen EGR-asetuksen muuttamisesta, jotta rahaston ilmeisimmät puutteet saadaan korjattua ennen nykyisten rahoitusnäkymien päättymistä; 3. kehottaa komissiota arvioimaan myönnettyä tukea seuraavista näkökulmista: tuensaajien 1 KOM(2010)0073, KOM(2010)0185, Ks. EGF/2009/008 - DELL. PR\ doc 5/17 PE v02-00

6 työelämään palaaminen, erot tukea tarvitsevien ja sitä tosiasiassa saaneiden työntekijöiden määrissä, jäsenvaltioiden väliset erot työntekijää kohden käytetyissä varoissa ja erojen perusteet, syrjimättömyysvaatimuksen noudattaminen vähennettyjen työntekijöiden työsuhdetyypin mukaan, ehdokashankkeiden valmistelussa mahdollisesti sovellettavat työmarkkinaosapuolten vuoropuhelumenettelyt ja niiden täytäntöönpanon valvonta, tuen toteutuksen valvontamenettelyt sekä rahoitustuki, joka jäsenvaltioita on vaadittu maksamaan takaisin; kehottaa komissiota ottamaan tämän arvioinnin tulokset huomioon ehdotuksessaan asetuksen muuttamisesta; 4. katsoo, että asetusta muutettaessa on otettava huomioon EGR:n toiminnan arvioinnin tulokset ja saadut kokemukset ja että uuteen asetukseen on sisällytettävä toimet, joilla voidaan tuntuvasti lyhentää rahaston käyttöönottomenettelyn kestoa; 5. uskoo, että EGR:n käyttöönoton vaatima aika voidaan puolittaa, mitä varten jäsenvaltion olisi laadittava tukihakemus alustavasti heti, kun joukkovähentämisaikeesta ilmoitetaan, eikä vasta vähentämisen toteuduttua, sillä näin hakemus voitaisiin jättää nopeammin kuin säädetyn 10 viikon kuluessa toiminnan edellytysten täyttymisestä; katsoo, että jäsenvaltion olisi jätettävä hakemus omalla kielellään ja yhdellä unionin toimielinten työkielellä, jotta hakemusten arvioinnista komissiossa vastaava yksikkö voisi ryhtyä työhön viipymättä, että komission olisi osoitettava jäsenvaltioiden jättämien hakemusten käsittelyyn enemmän henkilöresursseja ja että sen olisi noudatettava tinkimättä määräaikaa, jossa rahoitustuki on määrä maksaa jäsenvaltiolle ja joka on 15 päivää rahaston käyttöönottopäätöksen hyväksymisestä; 6. sitoutuu osaltaan yksinkertaistamaan omaa päätöksentekoprosessiaan niin, että ellei budjettivaliokunta tai työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta sitä vastusta, ennen kuun loppua esitetyistä komission ehdotuksista päätetään seuraavassa täysistunnossa, tarvittaessa erissä, kuten EGR:n perustamisasetuksessa nimenomaisesti säädetään; 7. toteaa, että nämä välittömät EGR:n käyttöönottomenettelyn yksinkertaistamis- ja joustavoittamistoimet voitaisiin sisällyttää asetukseen, kun sitä muutetaan, jos se katsotaan perustelluksi siihen mennessä saadun kokemuksen perusteella; 8. katsoo, että menettelyn parantamisen lisäksi on jatkettava nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun saakka kesäkuussa 2009 hyväksyttyä poikkeusta, jonka nojalla tukea myönnetään työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa talous- ja rahoituskriisin vuoksi, sekä nostettava yhteisrahoitusosuus 50 prosentista 65 prosenttiin, mikäli syyt, joiden nojalla tukea on myönnetty, eivät ole lähimainkaan poistuneet, ja pitää myös tarpeellisena soveltaa ESR:n lähentymistavoitteeseen kuuluviin alueisiin EGR:n 75 prosentin yhteisrahoitusosuutta, jotta ESR:n käyttöä puoltava vinouma saadaan poistettua; 9. toivoo, että seuraavista rahoitusnäkymistä alkaen EGR:a pidetään pysyvänä rahastona, jolla on omat maksusitoumus- ja maksumäärärahat, sen sijaan, että se on riippuvainen aiempien vuosien talousarviomäärärahojen käyttämättä jäämisestä tai vajaakäytöstä; 10. painottaa, että EGR:n muuttaminen pysyväksi aktiivisten työnhakutoimien tukivälineeksi olisi osoitus poliittisesta tahdosta luoda jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaa täydentävä PE v /17 PR\ doc

7 eurooppalainen sosiaalinen tukipilari, jolla voitaisiin uudistaa ammatillista koulutusta koskeva unionin toimintamalli; toteaa tässä yhteydessä, että EGR:n riippumattomuus ESR:sta ja unionin elinikäisen oppimisen ohjelmista on säilytettävä, sillä EGR keskittyy hyödyntämään kunkin tukea saavan työntekijän kykyjä eikä vastaamaan yritysten huoliin tai tarjoamaan oppilaitoksille monialaisia palveluja; 11. pyytää komissiota tekemään paremmin selkoa EGR:n käytöstä: laajentamaan vuosittaisten tiedonantojen sisältöä ja toimittamaan Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoa rahoitustuen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa; pyytää lisäksi, että jos päätöksenteko siirretään komissiolle seuraavien rahoitusnäkymien puitteissa, se antaisi EGR:n toteutuksesta puolivuotiskertomuksen vuosikertomuksen sijasta; 12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\ doc 7/17 PE v02-00

8 PERUSTELUT Tätä valiokunta-aloitteista mietintöä annettaessa Euroopan globalisaatiorahastoa on käytetty yli kolme vuotta 20. joulukuuta 2006 annetun asetuksen 1 nojalla ja muutettu huomattavasti 18. kesäkuuta 2009 annetulla asetuksella 2. Mietinnössä esitetään näiden kolmen vuoden kokemuksen ja 28. huhtikuuta 2010 kuultujen kansallisten asiantuntijoiden lausuntojen perusteella yhteenveto rahaston rahoituksesta ja toiminnasta ennen ja jälkeen oikeusperustan muuttamisen. Koska työttömyys kasvaa rakenteellisesti ja joukkovähentämisten määrä on Euroopan unionissa moninkertaistunut, mietinnössä suositetaan, että EGR muutetaan heti seuraavien rahoitusnäkymien alusta alkaen pysyväksi välineeksi, jolla osoitetaan solidaarisuutta joukkovähennetyiksi tulleille työntekijöille. Lyhyemmällä aikavälillä esitetään suppeampia muutoksia, joilla pyritään paikkaamaan kaikkein ilmeisimmät puutteet. Jotkut muutosehdotuksista ovat välittömästi sovellettavissa. Toiset on otettava huomioon, kun EGRasetusta muutetaan välineen väliarvioinnin jälkeen. Siksi komissiota pyydetään aikaistamaan kyseistä arviota 31. päivään heinäkuuta Seuraava yhteenveto perustuu yhtäältä EGR:n käyttöönoton oikeudellisten edellytysten perinpohjaiseen analyysiin (1) ja toisaalta rahaston tosiasialliseen käyttöön vuoden 2007 alun ja huhtikuun 2010 välillä (2). I. EGR:N KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTYKSET Sisällölliset vaatimukset EGR:n alkuperäinen tarkoitus oli yksinomaan lieventää globalisaation haitallisia vaikutuksia tiettyjen alojen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ja heikoimmin koulutetuille työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi maailmankaupan suurten muutosten aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan vuoksi. Kesäkuussa 2009 sen toiminnan alaa laajennettiin työntekijöihin, jotka ovat jääneet työttömiksi rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena ja joita koskevat tukihakemukset on jätetty 1. toukokuuta joulukuuta 2011 välisenä aikana. Onko EGR:n tarkoitusta tarkistettava työttömyyden rakenteellisen kasvun ja EU:ssa tapahtuvien joukkovähentämisten määrän moninkertaistumisen vuoksi? Onko kesäkuussa 2009 käyttöön otettu poikkeus riittävä vastaus kriisin tuottamiin ongelmiin? Jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n rahoitustukea, jos yksi seuraavista kolmesta toimintakriteeristä täyttyy: jos vähennetään vähintään 500 työntekijää (1 000 työntekijää ennen vuotta 2009) neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä, mukaan luettuna työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta (2 artiklan 1 kohdan a alakohta) 3, 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta. 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta. 3 Artiklaviittaukset ovat asetukseen (EY) N:o 1927/2006. PE v /17 PR\ doc

9 jos vähennetään vähintään 500 työntekijää (1 000 työntekijää ennen vuotta 2009) NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella (2 artiklan 1 kohdan b alakohta) 1, jos vähentämisillä on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen talouteen ja työmarkkinat ovat pienet tai olosuhteet poikkeukselliset, vaikka edellä mainitut toimintakriteerit eivät kokonaan täyttyisi (2 artiklan 1 kohdan c alakohta) 1. Onko työntekijöiden vähimmäismäärän laskeminen 1000:sta 500:aan riittävä? Ovatko ajankohdat ja maantieteelliset alueet, joilta työntekijöiden vähentäminen lasketaan, asianmukaiset? EGR myöntää rahoitustukea aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, jotka ovat osa koordinoitua yksilöllisten palvelujen pakettia, jonka tarkoituksena on integroida työttömiksi joutuneet työntekijät uudelleen työmarkkinoille. Aktiivisia toimia ovat esimerkiksi työnhaussa avustaminen, koulutus, liikkuvuusavustukset tai toimet, joilla epäedullisessa asemassa olevia tai ikääntyneitä työntekijöitä kannustetaan jäämään tai palaamaan työmarkkinoille. Sen sijaan EGR ei rahoita passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. Miten säilyttää EGR:n innovatiivinen toimintamalli, jossa keskitytään hyödyntämään ja ottamaan huomioon kunkin tukea saavan työntekijän kyvyt ja toiveet, ja samalla edistää sen ulottamista muihin välineisiin? EGR-tuen on määrä täydentää jäsenvaltioiden toteuttamia toimia, ei korvata niitä. Täydentävyysvaatimusta tukee yhteisrahoituksen enimmäismäärän asettaminen 50 prosenttiin suunniteltujen toimien kustannuksista, joka rahoitusosuus nostettiin vuonna prosenttiin kaikkien ennen 31. päivää joulukuuta 2011 esitettyjen hakemusten tapauksessa. Onko EGR:n yhteisrahoitusosuuden tilapäinen nostaminen riittävää? EGR:n toiminta on sovitettu yhteen Euroopan unionin muiden politiikanalojen toiminnan kanssa. Koordinointivaatimus tarkoittaa käytännössä, että suunniteltujen toimien kustannuksia ei saa osarahoittaa muilla yhteisön rahoitusvälineillä. Jäsenvaltioiden on erityisesti huolehdittava siitä, että EGR:n tukemat toimet eivät saa myös ESR:n rahoitusta, sillä yhden ESR-suuntaviivan painopisteenä on "työntekijöiden ja yritysten mukautumiskyvyn kehittäminen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen," 1. Noudatetaanko koordinointivaatimusta täysimääräisesti? Menettelyvaatimukset EGR:n varojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa, joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta tai kahden edellisen vuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 b liittyviä tällaisia määrärahoja. 1 Neuvoston päätös 2006/702/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 2006, yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista. PR\ doc 9/17 PE v02-00

10 EGR:a koskevat maksusitoumusmäärärahat otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varauksena (momentti ) tavanomaisessa talousarviomenettelyssä, kun komissio on yksilöinyt riittävät liikkumavarat ja/tai peruutetut maksusitoumukset. Vastaavat maksumäärärahat voidaan ottaa varaukseen, ne voivat olla peräisin budjettikohdista, joiden määrärahat on alitettu, tai ne voidaan ottaa EGR:n omaan budjettikohtaan ( ). Onko EGR:n jatkossakin oltava varaton rahasto? EGR:n käyttöönottomenettelyssä on neljä vaihetta: jäsenvaltio esittää EGR-tukihakemuksen komissiolle kymmenen viikon kuluessa päivästä, jona EGR:n toiminnan edellytykset täyttyvät, ja se voi täydentää hakemusta jälkikäteen; komissio tutkii hakemuksen jäsenvaltiota kuullen ja aloittaa tarvittaessa talousarviomenettelyn tekemällä ehdotuksen päätökseksi EGR:n käyttöönotosta, jossa vahvistetaan myönnettävän rahoitustuen määrä ja esitetään pyyntö vastaavien määrärahojen siirtämiseksi; budjettivallan käyttäjät tutkivat ehdotuksen päätökseksi EGR:n käyttöönotosta ja määrärahasiirtopyynnön ja tarvittaessa hyväksyvät ne tarkistuksin tai ilman tarkistuksia; jäsenvaltiolle myönnetty rahoitustuki maksetaan kertasuorituksena periaatteessa 15 päivän kuluessa siitä, kun budjettivallan käyttäjä on hyväksynyt päätöksen EGR:n käyttöönotosta. Onko tapauskohtainen budjettivallan käyttäjän päätös rahaston käyttöönotosta yhä välttämätön? Ovatko säädetyt määräajat tarpeen, ja noudatetaanko niitä? Miten jäsenvaltiot voisivat paremmin ennakoida, mihin tulokseen hakemuksen tarkastelu komissiossa johtaa? EGR:n toteutusmenettely voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: jäsenvaltio käyttää rahoitustuen 24 kuukauden kuluessa hakemuksen jättöpäivästä tai toteutettavien toimenpiteiden alkamispäivästä edellyttäen, että toimenpiteet on aloitettu viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättöpäivästä (12 kuukauden kuluessa hakemuksen jättöpäivästä ennen vuotta 2009); jäsenvaltio esittää kuuden kuukauden kuluessa rahoitustuen viimeisestä käyttöpäivästä kertomuksen rahoitustuen käytöstä; komissio päättää rahoitustuen tilit kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sille on toimitettu rahoitustuen käyttöä koskeva kertomus. Onko riittävää antaa jäsenvaltioille kaksi kertaa enemmän aikaa käyttää rahoitustuki? Onko menetelmä, jolla komissio valvoo rahoitustuen käyttöä, optimaalinen? II. EGR:N KÄYTTÖ VUODEN 2007 ALUN JA HUHTIKUUN 2010 VÄLILLÄ EGR:n käyttöönottoa koskevien päätösten ja hakemusten analyysi Pääosan hakemuksista esittää ja eniten tukea hakee pieni määrä jäsenvaltioita, joilla ei ole suurten varallisuuserojen ja työttömyyden ongelmaa: PE v /17 PR\ doc

11 Vuoden 2007 alun ja huhtikuun 2010 välillä hyväksyttiin 27 päätöstä EGR:n käyttöönotosta ja esitettiin ja vahvistettiin 58 hakemusta. Päätökset koskivat 13:a jäsenvaltiota ja hakemuksia oli esittänyt 17 jäsenvaltiota. Näin ollen 10 jäsenvaltiota ei ole vielä halunnut tai voinut käyttää rahastoa. Suurimpia tukimääriä hakeneen viiden jäsenvaltion (Ranska, Italia, Espanja, Irlanti ja Saksa) osuus kaikista haetuista määrärahoista oli noin 70 %, kun taas pienimpiä tukimääriä hakeneiden viiden jäsenvaltion (Tšekin tasavalta, Puola, Malta, Suomi ja Liettua) osuus mainitusta kokonaismäärästä oli noin 2 %. EGR:n käyttöönottopäätökset koskivat NUTS II -tason alueita, joiden keskimääräinen BKTL asukasta kohti on 109,3 % Euroopan unionin keskiarvosta ja joiden keskimääräinen työttömyysaste on vain 5,9 % 1. Vertaileva esitys hakemuksista ja haetusta rahoitustuesta (2007-huhtikuu 2010) Määrä (milj. ) 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Alankomaat Espanja Italia Liettua keskiverto Saksa 3, Jäsenvaltiot Itävalta Belgia Tanska Ranska Irlanti Portugali Puola Suomi Malta Tšekin tasavalta Slovenia Ruotsi Tuki/jäsenvaltio Tuki/tapaus Hakemuksia/j-valtio Miksi EGR hyödyttää pääasiassa alueita, joiden asukasta kohden laskettu BKT on yli Euroopan unionin keskiarvon ja työttömyysaste melko alhainen, ja miten korjata tämä vinouma? Hakemusten ja haetun rahoitustuen määrä kasvavat tasaisesti, mutta määrät ovat yhä vaatimattomat käytettävissä oleviin määrärahoihin verrattuna: Ennen asetuksen muuttamista kesäkuussa 2009 oli hyväksytty vain 16 päätöstä, jotka koskivat kahdeksaa jäsenvaltiota ja yhteensä 80 miljoonan euron käyttöönottoa. 1 Lähde: Eurostat, tiedot BKTL:sta asukasta kohti vuodelta 2007 ja tiedot työttömyysasteista vuodelta PR\ doc 11/17 PE v02-00

12 Eri varainhoitovuosien vertailu paljastaa, että käyttöaste on kasvanut muun muassa EGR:n käyttöedellytysten joustavoittamisen vuonna 2009 ja talous- ja rahoituskriisin vuoksi. Määrärahojen käyttöaste on kasvanut 3,7 prosentista vuonna 2007 (18,6 miljoonaa euroa) 9,8 prosenttiin vuonna 2008 (49 miljoonaa euroa) ja 10,5 prosenttiin vuonna 2009 (52 miljoonaa euroa). Suuntaus näyttäisi jatkuvan vuonna Kesäkuun 2009 ja huhtikuun 2010 välillä hyväksyttiin, tutkittiin tai jätettiin 42 hakemusta, jotka koskivat :ta uutta työntekijää, ja tukea haki yhdeksän uutta jäsenvaltiota yhteensä 197 miljoonan euron arvosta. Onko hakemusten ja haetun rahoitustuen määrän merkittävä kasvu pysyvää ja jos on, mistä se johtuu ja miten siihen voidaan reagoida tehokkaasti? Työntekijäkohtainen haetun tuen määrä vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen: Hyväksytyt päätökset koskevat :ta vähennettyä työntekijää ja jätetyt hakemukset :ää tukea tarvitsevaa työntekijää. Rahoitustukea pyydetään keskimäärin euroa työntekijää kohden. Haetuista työntekijäkohtaisista rahoitustuista pienimmän (511 euroa) 1 ja suurimman ( euroa) 2 välinen suhdeluku on yhden suhde 40:een. Vertaileva esitys tukea tarvitsevista työntekijöistä ja haetusta työntekijäkohtaisesta tuesta (2007-huhtikuu 2010) Työntekijöitä Italia Espanja Saksa Ranska Alankomaat Irlanti keskiverto Liettua Portugali Belgia 0 Jäsenvaltiot Slovenia Tanska Ruotsi Itävalta Suomi Puola Malta Tšekin tasavalta Tuettavat työntekijät/j-valtio Tuettavat työntekijät/tapaus Tuki/työntekijä Ovatko jäsenvaltioiden väliset erot työntekijää kohden käytetyissä varoissa täysin perusteltuja ja jos eivät ole, miten korjata tilanne? 1 EGF/2010/010, Unilever (Tšekin tasavalta). 2 EGF/2010/007, Steiermark-Niederoesterreich (Itävalta). PE v /17 PR\ doc

13 EGR-rahoitustukihakemuksissa viitataan kaikkiin toimintakriteereihin, mutta epäsuhtaisesti: Jäsenvaltioiden hakemuksista 57,7 % perustuu EGR-asetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun toimintakriteeriin, 36,5 % 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun kriteeriin ja 5,8 % 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuun kriteeriin. Vain yksi jäsenvaltio (Liettua) on ainakin yhdessä hakemuksessa vedonnut kaikkiin kolmeen toimintakriteeriin. Kesäkuun 2009 jälkeen on hakemusperusteena käytetty aiempaa enemmän 2 artiklan b alakohdan mukaista toimintakriteeriä (60 prosentissa hakemuksista aiemman 50 prosentin sijasta). Hakemuksissa esitetyt toimintakriteerit (2007-huhtikuu 2010) Osuus kriteereistä (%) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Saksa 3 Itävalta 2 Belgia 2 1 Tanska 2 Espanja 8 1 Suomi 1 Ranska Jäsenvaltiot Irlanti Italia Liettua Malta Alankomaat Puola Portugali Tšekin tasavalta Slovenia Ruotsi Kriteeri a Kriteeri b Kriteeri c Miten jäsenvaltioiden väliset erot eri toimintakriteerien käytössä ovat selitettävissä? EGR:n rahoitustukea annetaan vain muutamille taloudenaloille, vaikka ne ovatkin monipuolistumassa: EGR:n perustamisasetuksen nojalla tehdyt 16 päätöstä koskivat yksinomaan tekstiilialaa (50 %), autoteollisuutta (31 %) ja matkapuhelinalaa (19 %), mutta muutetun asetuksen nojalla jätetyissä hakemuksissa on kyse myös uusista aloista, kuten mekaniikka, elektroniikka, painatus ja rakennus. PR\ doc 13/17 PE v02-00

14 Hakemusten perusteella tukea saaneet alat (2007-huhtikuu 2010) 24% 9% 3% 5% 10% 5% 19% 24% Autoteollisuus Tekstiiliteollisuus Matkapuhelimet Elektromekaniikka Rakennusteollisuus Kodinkoneet Painatus Muut Ovatko erot alojen edustuksessa aina perusteltavissa globalisaatioon tai kriisiin liittyvillä seikoilla? EGR:n käyttöönotto- ja toteutusmenettelyn analyysi Vaikka EGR:lla ei ole tähän asti ollut omia määrärahoja, tilanne saattaa muuttua vuodesta 2011: Kaikki maksumäärärahat sitoumusten kattamiseksi on otettu budjettikohdista, joissa määrärahojen käytön alittuminen oli odotettavissa. Tarpeista 97,6 % katettiin ESR:oon liittyvistä budjettikohdista ja loput määrärahoista otettiin siviili- ja rikosoikeuden budjettikohdasta. Mahdollisuutta ottaa maksumäärärahoja varaukseen maksusitoumusmäärärahojen rinnalle ei ole vielä käytetty, mutta vuoden 2011 talousarviossa on tarkoitus ensi kertaa ottaa EGR:n budjettikohtaan maksumäärärahoja yhteensä 50 miljoonaa euroa. Miten maksumäärärahojen ottaminen EGR:n budjettikohtaan vaikuttaisi käyttöönoton kestoon? EGR:n käyttöönottomenettely on aivan liian hidas, mikä heikentää rahaston tehokkuutta ja sen kiinnostavuutta jäsenvaltioiden kannalta: EGR-tukihakemuksen jättämisestä myönnetyn rahoitustuen maksamiseen kuluu keskimäärin yli 9 kuukautta. Eri vaiheisiin kuluu aikaa seuraavasti: 6 kuukautta jäsenvaltion hakemuksen jättämisestä siihen, kun komissio hyväksyy ehdotuksen päätökseksi EGR:n käyttöönotosta; 2 kuukautta EGR:n käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksen hyväksymisestä komissiossa siihen, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen; PE v /17 PR\ doc

15 1 kuukausi siitä, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyy EGR:n käyttöönottopäätöksen, siihen, kun komissio maksaa rahoitustuen 1. Hitaus vähentää EGR:n houkuttavuutta jäsenvaltioiden silmissä, koska jäsenvaltiot joutuvat rahoittamaan työmarkkinatoimet alustavasti menettelyn lopputulosta tietämättä. Se selittää osaksi eroja niiden työntekijöiden määrän, joille haetaan EGR-tukea, ja tukea tosiasiallisesti saaneiden työntekijöiden määrän välillä, koska vähennetyt työntekijät voivat päättää jättäytyä pois työmarkkinoilta, tai he saattavat saada töitä tukea odoteltaessa. Ääritapauksessa jäsenvaltio saattaa näiden erojen vuoksi joutua maksamaan myönnetyn tuen kokonaisuudessaan takaisin, jos työntekijöiden lukumäärää koskeva peruste ei enää jälkikäteen täytykään. Miten lyhentää EGR:n käyttöönottomenettelyn kestoa, jotta rahasto olisi jäsenvaltioiden kannalta kiinnostavampi? 1 Tiedot ajasta, joka kuluu koko prosessiin ja myönnetyn tuen maksamiseen, perustuvat 15 ensimmäiseen päätökseen EGR:n käyttöönotosta, koska myöhemmistä päätöksistä ei ole tietoja. Kaksi muuta kestoa on laskettu kaikkien hyväksyttyjen päätösten perusteella. PR\ doc 15/17 PE v02-00

16 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO PE v /17 PR\ doc

17 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO PR\ doc 17/17 PE v02-00