EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0142(COD) LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista (KOM(2008)0414 C6-0257/ /0142(COD)) Valmistelija: Harald Ettl PA\ doc PE v01-00

2 PA_Legam PE v /23 PA\ doc

3 LYHYET PERUSTELUT Valmistelija pitää komission ehdotusta direktiiviksi "rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista" myönteisenä, koska sillä pyritään lisäämään avoimuutta ja potilaiden oikeusvarmuutta. Terveydenhuoltolaitosten tarjoamien laadukkaiden palvelujen kasvu ja parempi potilasinformaatio johtanevat potilaiden liikkuvuuden lisääntymiseen. Paremmin verkottuneiden eurooppalaisten terveydenhuoltolaitosten terveydenhuoltopolitiikalle tuottamaa lisäarvoa olisi pyrittävä edistämään. Samalla on varmistettava, ettei direktiiviehdotuksella sälytetä kustannuksia yksipuolisesti jäsenvaltioiden kannettavaksi ja ettei valtioiden sisäinen terveydenhuolto tai palvelujen tarjonta kärsi, mikäli terveydenhuoltopalvelujen kysyntä kasvaa kohtuuttomaksi. Terveydenhuoltopalvelut jätettiin palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle, koska nämä palvelut ovat erityisen tärkeitä ja niille on tarkoitus laatia omat säädökset Euroopan tasolla. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti kehotti toukokuussa 2008 antamassaan valiokuntaaloitteisessa mietinnössä komissiota esittämään ehdotuksen rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevaksi uudeksi sääntelykehykseksi. Komissio julkaisi heinäkuussa 2008 osana sosiaalipakettia tämän direktiiviehdotuksen, jolla ennen kaikkea kodifioitiin rajatylittävää terveydenhuoltoa koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Valmistelija kannattaa komission ehdotusta potilaiden rajatylittävän liikkuvuuden helpottamisesta ja potilaiden oikeuksien selkeyttämisestä sekundaarioikeuden avulla. Ainakin olisi voitava hyödyntää kaikkia terveydenhuoltoalan tarjoamia synergiaetuja. Tämä edellyttää talouspoliittisia, vakuutusteknisiä ja organisatorisia toimia, esimerkiksi kun on kyse jäsenvaltioiden vuode- ja rahoituskapasiteetista. Jotta muista jäsenvaltioista tulevien potilaiden virta ei vaikeuttaisi omista kansalaisista huolehtimista, potilaille olisi annettava mahdollisuus saada hoitoa eurooppalaisissa laitoksissa siten, että otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion kapasiteetti ja taloudelliset mahdollisuudet. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklan ja EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava terveyden korkeatasoinen suojelu. Terveydenhuoltopalvelujen tarjonta vaihtelee tätä nykyä suuresti jäsenvaltioittain. Palveluja on kehitettävä edelleen ja ne on pidettävä laadullisesti korkeatasoisina. Koska terveys on arvokasta, sitä on edistettävä sopimuksin, laadun varmistamisella ja oikeusasiamiehen säännöin. Mahdollisuus rajat ylittävään terveydenhuoltoon ei saa kannustaa yksittäisiä jäsenvaltioita luopumaan omien terveydenhuoltolaitostensa kehittämisestä ja sen sijaan kannustamaan hoitoihin maan ulkopuolella. Valmistelija yhtyy ehdotukseen siitä, että jäsenvaltioille, joiden terveydenhuoltojärjestelmän taloudellinen tasapaino tai sairaalakapasiteetti on vakavasti heikentynyt, annetaan mahdollisuus ottaa käyttöön kustannusten korvaamista koskeva ennakkolupa. Tässä yhteydessä on myös todettava, että jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus laskuttaa palveluista aiheutuneet todelliset kustannukset niiltä järjestelmiltä, joihin kyseiset potilaat kuuluvat. Sairaalahoito rahoitetaan joissakin jäsenvaltioissa osittain sosiaalivakuutusmaksuista ja osittain verovaroista. Jos toisesta jäsenvaltiosta tulevalta potilaalta laskutetaan vain sosiaalivakuutusmaksut, saisivat ne jäsenvaltiot, joiden riittämätön palvelujentarjonta mahdollisesti pakottaa potilaat hakeutumaan hoitoon toiseen jäsenvaltioon, perusteetonta etua kohdemaan veronmaksajien maksamista verovaroista. PA\ doc 3/23 PE v01-00

4 TARKISTUKSET Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset: 1 Johdanto-osan 2 kappale (2) Kun otetaan huomioon, että edellytykset perustamissopimuksen 95 artiklan käyttämiseksi oikeusperustana täyttyvät, yhteisön lainsäätäjän on nojauduttava tähän oikeusperustaan silloinkin, kun kansanterveyden suojelu on ratkaiseva tekijä tehtävissä päätöksissä; tältä osin perustamissopimuksen 95 artiklan 3 kohdassa nimenomaisesti vaaditaan, että yhdenmukaistamiseen pyrittäessä ihmisten terveyden suojelun korkea taso olisi taattava ottaen erityisesti huomioon kaikki tieteelliseen tietoon perustuva uusi kehitys. (2) Kun otetaan huomioon, että edellytykset perustamissopimuksen 95 artiklan käyttämiseksi oikeusperustana täyttyvät, yhteisön lainsäätäjän on nojauduttava tähän oikeusperustaan silloinkin, kun kansanterveyden suojelu on ratkaiseva tekijä tehtävissä päätöksissä; tältä osin perustamissopimuksen 95 artiklan 3 kohdassa nimenomaisesti vaaditaan, että ihmisten terveyden suojelun korkea taso olisi taattava ottaen erityisesti huomioon kaikki tieteelliseen tietoon perustuva uusi kehitys Tämän direktiivin tavoitteena on oltava potilaiden oikeuksien selkeyttäminen eikä terveydenhuoltoalan organisoinnin yhdenmukaistaminen. Tämä kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. 2 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) PE v /23 PA\ doc

5 (3 a) Terveyspoliittisten tavoitteiden ja sisämarkkinoilla tuotettavia palveluja koskevien tavoitteiden välisen jännitteen vuoksi konfliktitilanteissa on yleisen edun mukaisista pakottavista syistä (esim. kansanterveys, sosiaalipoliittiset tavoitteet, sosiaaliturvajärjestelmän taloudellisen tasapainon ylläpito) aina asetettava etusijalle terveyspoliittiset tavoitteet. Siten taataan muun muassa, että terveyspoliittiset tavoitteet ovat etusijalla ja että terveydenhuollon parantamista koskeva komission tavoite saavutetaan. 3 Johdanto-osan 4 kappale (4) Yhteisön terveysjärjestelmät ovat Euroopan korkeatasoisen sosiaalisen suojan keskeinen osatekijä, ja ne edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja oikeudenmukaisuutta samoin kuin kestävää kehitystä. Ne kuuluvat myös osana yleishyödyllisten palvelujen laajempiin puitteisiin. (4) Yhteisön terveysjärjestelmät ovat Euroopan korkeatasoisen sosiaalisen suojan keskeinen osatekijä, ja ne edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja oikeudenmukaisuutta samoin kuin kestävää kehitystä. Ne kuuluvat myös osana yleishyödyllisten palvelujen laajempiin puitteisiin. Näiden joukossa niillä on potilaiden turvallisuuden takaamista ja kansanterveyden suojelua koskevien ensisijaisten tavoitteidensa vuoksi erityisasema. Vaikka tällä direktiivillä luodaan paleludirektiivin ulkopuolelle jätetyille terveydenhuoltopalveluille omat säännökset, aihetta käsitellään samalla tavoin kuin palveludirektiivissä oli tarkoitus tehdä. On varmistettava, että terveydenhuoltopalvelut PA\ doc 5/23 PE v01-00

6 asetetaan etusijalle muihin palveluihin nähden. 4 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a) EY:n perustamissopimuksen 16 artiklassa tunnustetaan siksi yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen painoarvo unionin yhteisten arvojen joukossa sekä niiden merkitys unionin sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisen kannalta. Nämä palvelut edistävät osaltaan niiden yhteisön päämääränä olevien tärkeimpien tavoitteiden saavuttamista, jotka mainitaan perustamissopimuksen 2 artiklassa ja joita ovat taloudellisen toiminnan sopusointuinen, tasapainoinen ja kestävä kehitys, työllisyyden ja sosiaalisen suojelun korkea taso, hyvä kilpailukyky ja talouden suorituskyvyn korkea lähentymisaste, ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen, elintason ja elämänlaadun nousu, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuullisuus. 5 Johdanto-osan 5 kappale (5) Kaikenlainen terveydenhuolto kuuluu perustamissopimuksen soveltamisalaan, kuten yhteisöjen tuomioistuin on useaan (5) Kaikenlainen terveydenhuolto kuuluu perustamissopimuksen soveltamisalaan, kuten yhteisöjen tuomioistuin on useaan PE v /23 PA\ doc

7 otteeseen vahvistanut, ottaen huomioon kuitenkin terveydenhuollon erityisen luonteen. otteeseen vahvistanut, ottaen huomioon kuitenkin terveydenhuollon erityisen luonteen. Amsterdamin sopimuksen julistuksessa n:o 13 todetaan kuitenkin, että perustamissopimuksen 16 artiklan täytäntöönpanossa "noudatetaan täysimääräisesti yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, muun muassa tasa-arvoisen kohtelun sekä palvelujen laadun ja jatkuvuuden periaatteita". 6 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a) Jotta tämä oikeuskäytäntö voidaan rajata tarkasti perustamissopimuksen 16 artiklan mukaisesti ja jotta sitä voidaan täydentää, tässä direktiivissä on yleisen edun mukaisia palveluja tuottavien yritysten sekä kaikkien niiden kansalaisten ja asukkaiden, joille palveluja tuotetaan, oikeusvarmuuden takaamiseksi tehtävä yhteenveto näiden palvelujen toimivuutta koskevista yleisistä periaatteista ja yhteisistä edellytyksistä ja ne on määriteltävä tarkemmin. Pyrkimys konsolidointiin ja selkeyteen on sitäkin pikemmin tarpeen, kun tavoitteena on edistää Euroopan unionin perusoikeuskirjan 36 artiklan mukaista kaikkien oikeutta käyttää yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja, erityisesti solidaarisuusperiaatteen vuoksi sekä yleisesti jatkuvissa ponnisteluissa perusoikeuskirjaan sisältyvien oikeuksien ja vapauksien kunnioittamiseksi. PA\ doc 7/23 PE v01-00

8 7 Johdanto-osan 5 b kappale (uusi) (5 b) Lopuksi tällä direktiivillä on tarkoitus täydentää sisämarkkinoita koskevien säännösten ja kilpailusääntöjen soveltamista yleisen taloudellisen edun mukaisiin palveluihin yhteisillä säännöillä, joilla taataan yleisen edun suojelu sekä näiden palvelujen käyttäjien ja kuluttajien tyytyväisyys. Niinpä tätä direktiiviä sovelletaan perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan hengen ja kirjaimen mukaisesti ja sitä täysimääräisesti noudattaen, ottaen huomioon, että siinä muistutetaan, että yrityksiin, jotka tuottavat yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja, sovelletaan perustamissopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä, "siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä". Tässä yhteydessä muistutettakoon, että tämän määräyksen tarkoitus on tuomioistuimen mukaan sovittaa yhteen jäsenvaltioiden edun mukainen tiettyjen, erityisesti julkisen alan, yritysten käyttö talous- tai veropolitiikan välineenä ja yhteisön edun mukainen kilpailusääntöjen noudattaminen ja yhteismarkkinoiden yhtenäisyyden säilyttäminen ja että sen soveltamisehtojen tarkoituksena on antaa yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja tuottaville yrityksille mahdollisuus täyttää erityistehtävänsä ilman perustamissopimuksen määräyksistä aiheutuvia oikeudellisia tai tosiasiallisia esteitä, haittaamatta kaupan kehitystä siinä määrin, että se on yhteisön edun vastaista. PE v /23 PA\ doc

9 8 Johdanto-osan 9 kappale (9) Tätä direktiiviä potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa sovelletaan kaikenlaiseen terveydenhuoltoon. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut, terveydenhuollon erityinen luonne tai sen järjestämis- tai rahoitustapa eivät ole sellaisia, että se jäisi vapaata liikkuvuutta koskevan perusperiaatteen soveltamisalan ulkopuolelle. Pitkäaikaishoidon osalta direktiiviä ei sovelleta sellaisille perheille tai henkilöille tarkoitettuun apuun ja tukeen, joilla on pitkäaikaisia erityistarpeita. Sitä ei esimerkiksi sovelleta hoitokoteihin taikka vanhuksille tai lapsille sosiaalityöntekijöiden tai vapaaehtoishoitajien tai muiden ammattihenkilöiden kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden tarjoamaan apuun. Poistetaan. Tässä direktiivissä säädetään potilaiden liikkuvuudesta. Tästä johdanto-osan kappaleesta aiheutuu rajanveto-ongelmia, kun on kyse perinteisistä sosiaalipalveluista, jotka eivät sisälly tähän direktiiviin. Johdanto-osan kappale on siksi poistettava. Kun on kyse pitkäaikaisesta oleskelusta toisessa jäsenvaltiossa (esim. oleskelusta hoitokodissa) sovelletaan asetuksen 1408/71 mukaan joka tapauksessa kyseisen valtion säädöksiä. 9 Johdanto-osan 10 kappale PA\ doc 9/23 PE v01-00

10 (10) Tässä direktiivissä rajatylittävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan seuraavia terveydenhuoltotapoja: terveydenhuollon käyttö ulkomailla (eli potilas menee toisessa jäsenvaltiossa toimivan terveydenhuollon tarjoajan luo saadakseen hoitoa); tästä käytetään nimitystä potilaiden liikkuvuus valtioiden rajat ylittävä terveydenhuollon tarjonta (eli palvelun tarjoaminen yhden jäsenvaltion alueelta toisen jäsenvaltion alueelle); esimerkiksi etälääketieteen palvelut, etädiagnoosit ja - lääkemääräykset, etälaboratoriopalvelut terveydenhuollon tarjoajan pysyvä läsnäolo (eli terveydenhuollon tarjoajan sijoittautuminen toiseen jäsenvaltioon) ja henkilöiden tilapäinen läsnäolo (eli terveydenhuollon ammattihenkilöiden liikkuvuus, esim. muuttaminen tilapäisesti potilaan jäsenvaltioon tarjoamaan palveluja). (10) Tässä direktiivissä rajatylittävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan seuraavia terveydenhuoltotapoja: terveydenhuollon käyttö ulkomailla (eli potilas menee toisessa jäsenvaltiossa toimivan terveydenhuollon tarjoajan luo saadakseen hoitoa); tästä käytetään nimitystä potilaiden liikkuvuus valtioiden rajat ylittävä terveydenhuollon tarjonta (eli palvelun tarjoaminen yhden jäsenvaltion alueelta toisen jäsenvaltion alueelle); esimerkiksi etälääketieteen palvelut, etädiagnoosit ja - lääkemääräykset, etälaboratoriopalvelut (Kääntäjän huomautus: a ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) Der 3. Unterstrich beschäftigt sich mit der Niederlassung von Gesundheitsdienstleistern, diese ist in der RL 2006/123/EG über Dienstleistungen im Binnenmarkt geregelt. Er ist daher redundant und im Sinne der Rechtssicherheit und Abgrenzung zu anderen Rechtsvorschriften zu streichen. Der 4. Unterstrich beschäftigt sich mit der Freizügigkeit von Angehörigen der Gesundheitsberufe diese ist in der RL 2005/36/EG über die Anerkennung von Berufsqualifikationen geregelt. Er ist daher redundant und im Sinne der Rechtssicherheit und Abgrenzung zu anderen Rechtsvorschriften zu streichen. 10 Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) PE v /23 PA\ doc

11 (11 a) Tämä direktiivi ei jäsenvaltioiden ja Euroopan yhteisön välisen toimivallanjaon sekä perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti vaikuta yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen sääntelyn asianmukaiseen tasoon. Tällainen määritelmä voidaan näin ollen, ottaen huomioon tuomioistuimen toteamus, jonka mukaan jäsenvaltioilla on käytettävissään paljon liikkumavaraa yleisen edun mukaisia palveluja määritellessään, kyseenalaistaa yhteisön oikeudessa vain kun kyse on selvistä virheistä. Tämä liikkumavara olisi ulotettava koskemaan jäsenvaltioiden suorittamaa yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen luokittelua ja niitä koskevien sopimusten tekoa. Tässä yhteydessä muistutettakoon yhteisön oikeuskäytännöstä, jonka mukaan EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan sanamuodosta eikä myöskään tätä määräystä koskevasta yhteisön oikeuskäytännöstä käy ilmi, että yleisen taloudellisen edun mukainen palvelu voidaan antaa toimijan tehtäväksi vain tarjouskilpailun järjestämisen jälkeen artikla Tätä direktiiviä sovelletaan terveydenhuoltoon riippumatta siitä, miten se on järjestetty, tarjottu tai rahoitettu, tai Tätä direktiiviä sovelletaan rajatylittävään terveydenhuoltoon riippumatta siitä, miten se on järjestetty, tarjottu tai rahoitettu, tai PA\ doc 11/23 PE v01-00

12 onko se julkista tai yksityistä. onko se julkista tai yksityistä. Saksankielinen sana "jegliche" on korvattava sanalla "grenzüberschreitende" (rajatylittävä), koska teksti ei muutoin ole yhdenmukainen EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan kanssa (täydentävä yhteisön toiminta) artikla 1 kohta g a alakohta (uusi) g a) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/83/EY, annettu 5 päivänä marraskuuta 2002, henkivakuutuksesta 1 ; 1 EYVL L 345, , s artikla 1 kohta g b alakohta (uusi) g b) Ensimmäinen neuvoston direktiivi 73/239/ETY, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1973, muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 1 1 EYVL L 228, , s. 3. PE v /23 PA\ doc

13 14 3 artikla 1 kohta g c alakohta (uusi) g c) Neuvoston direktiivi 92/49/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1992, muuta ensivakuutusta kuin henkivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (kolmas vahinkovakuutusdirektiivi) 1 1 EYVL L 228, , s artikla 2 kohta Kun sellaiset edellytykset täyttyvät, joiden mukaan on myönnettävä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan mukainen lupa mennä toiseen jäsenvaltioon saamaan asianmukaista hoitoa, sovelletaan kyseisen asetuksen säännöksiä eikä tämän direktiivin 6, 7, 8 ja 9 artiklan säännöksiä sovelleta. Vastaavasti kun vakuutettu henkilö hakeutuu terveydenhuoltoon toiseen jäsenvaltioon muissa olosuhteissa, sovelletaan tämän direktiivin 6, 7 8 ja 9 artiklaa eikä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklaa sovelleta. Jos asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan 2 kohdassa esitetyt luvan myöntämistä koskevat edellytykset kuitenkin täyttyvät, lupa on myönnettävä ja etuudet tarjottava kyseisen asetuksen Kun sellaiset edellytykset täyttyvät, joiden mukaan on myönnettävä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan mukainen lupa mennä toiseen jäsenvaltioon saamaan asianmukaista hoitoa, sovelletaan kyseisen asetuksen säännöksiä eikä tämän direktiivin 6, 7, 8 ja 9 artiklan säännöksiä sovelleta. Jos asetuksen (ETY) N:o 1408/71 22 artiklan 2 kohdassa esitetyt luvan myöntämistä koskevat edellytykset kuitenkin täyttyvät, lupa on myönnettävä ja etuudet tarjottava kyseisen asetuksen mukaisesti. Tällöin tämän direktiivin 6, 7, 8 ja 9 artiklaa ei sovelleta. PA\ doc 13/23 PE v01-00

14 mukaisesti. Tällöin tämän direktiivin 6, 7, 8 ja 9 artiklaa ei sovelleta. Poistettavalla virkkeellä sisällytetään tähän direktiiviin asetuksesta 1408/71/EY peräisin oleva vaihtoehto. Seuraukset ja hallinnoitavuus ovat epäselviä. Asetuksen 1408 heikentämistä on pyrittävä välttämään artikla b alakohta b) rajatylittävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltoa, joka tarjotaan muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa potilas on vakuutettuna tai jossa terveydenhuollon tarjoaja asuu tai on rekisteröityneenä tai sijoittautuneena b) rajatylittävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltoa, joka tarjotaan muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa potilas on vakuutettuna; Virkkeen loppuosa on harhaanjohtava ja epäasianmukainen, koska direktiivissä on kyse potilaiden oikeuksista. Tekstin luettavuuden parantamiseksi tämä kohta olisi poistettava artikla l a alakohta (uusi) l a) 'julkisen palvelun velvoitteilla' tarkoitetaan erityisiä velvoitteita, jotka toimivaltainen viranomainen voi asettaa palveluntarjoajalle varmistaakseen sellaisten yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamisen, jotka valtion PE v /23 PA\ doc

15 viranomainen on tätä ennen nimenomaisesti ja yksiselitteisesti vahvistanut; 18 4 artikla l b alakohta (uusi) l b) 'yleishyödyllisillä palveluilla'' tarkoitetaan palveluja, joissa on erotettava toisistaan luonteeltaan markkinalähtöiset palvelut, jotka käyttäjät pääsääntöisesti rahoittavat ja jotka EY:n perustamissopimuksessa määritellään yleisen taloudellisen edun mukaisiksi palveluiksi, ja palvelut, jotka eivät ole luonteeltaan markkinalähtöisiä, jotka rahoitetaan pääsääntöisesti julkisin varoin ja jotka määritellään yleisen muun kuin taloudellisen edun mukaisiksi palveluiksi, kuten yleishyödylliset palvelut, jotka ovat luonteeltaan yksinomaan sosiaalisia tai joita ensisijaisesti käytävät jäsenvaltioiden viranomaiset; 19 4 artikla l c alakohta (uusi) l c) 'yleispalvelusäännöksillä' Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vahvistamia julkisen palvelun velvoitteita koskevia sääntöjä, joiden tarkoituksena on PA\ doc 15/23 PE v01-00

16 mukauttaa universaaliuden vaatimus tiettyjen yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen erityisominaisuuksiin, 20 4 artikla l d alakohta (uusi) l d) 'julkisten palvelujen tuottamisesta maksettavalla korvauksella'' etuja, erityisesti taloudellisia etuja, jotka toimivaltainen viranomainen myöntää julkisista varoista suoraan tai välillisesti julkisen palvelun velvoitteiden järjestelmän tai yleispalvelun tai erityisten velvoitteiden soveltamisen aikana tai yhteydessä artikla 1 a kohta (uusi) 1 a. Perustamissopimuksen 152 artiklan mukaan hoitojäsenvaltiolla on vastuu terveyden- ja sairaanhoidon täysimääräisestä organisoinnista. "Vastaanottajapuolta" ei mainita. Siksi tässä viitataan EY:n perustamissopimukseen. PE v /23 PA\ doc

17 22 5 artikla 1 b kohta (uusi) 1 b. Hoitojäsenvaltion viranomaiset suorittavat 12 artiklan 2 kohdan da alakohdan mukaisesti kerättyihin tietoihin perustuvaa jatkuvaa valvontaa. Viranomaiset toteuttavat tulosten perusteella tarvittaessa pikaisesti toimia kansanterveyden ja sosiaaliturvajärjestelmän taloudellisen tasapainon säilyttämisen takaamiseksi. Koska tietoja joka tapauksessa kerätään, jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää niitä kansallisen terveyspolitiikkansa kehittämiseen ("act instead of reacting") artikla 1 c kohta (uusi) 1 c. Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on runsaasti liikkumavaraa määritellessään yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja, jos ne noudattavat tässä direktiivissä vahvistettuja määritelmiä ja periaatteita ja varmistavat, etteivät näihin palveluihin sovellettavat säännökset vaikuta jäsenvaltioiden väliseen vaihtoon yhteisön edun vastaisesti eivätkä mene pitemmälle, kuin on tarpeen sisämarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi. PA\ doc 17/23 PE v01-00

18 24 5 artikla 1 d kohta (uusi) 1 d. Jäsenvaltioiden toimivalta ei vaikuta Euroopan yhteisön toimivaltaan vahvistaa tarvittaessa säännöt julkisen palvelun velvoitteille tai yleispalveluille sisämarkkinoiden tai yleisen taloudellisen edun mukaisen palvelun käyttäjien eduksi artikla 1 kohta 1. Rajoittamatta tämän direktiivin ja erityisesti sen 7, 8 ja 9 artiklan soveltamista potilaan vakuutusjäsenvaltion on varmistettava, että vakuutettuja, jotka matkustavat toiseen jäsenvaltioon terveydenhuollon saamista varten tai haluavat saada toisessa jäsenvaltiossa tarjottua terveydenhuoltoa, ei estetä saamasta toisessa jäsenvaltiossa tarjottua terveydenhuoltoa, jos kyseinen hoito kuuluu etuuksiin, jotka tarjotaan vakuutusjäsenvaltion lainsäädännössä ja joihin he ovat oikeutettuja. Vakuutusjäsenvaltion on korvattava vakuutetulle kustannukset, jotka olisi maksettu sen lakisääteisestä sosiaaliturvajärjestelmästä, jos sama tai samankaltainen terveydenhuolto olisi tarjottu sen alueella. Vakuutusjäsenvaltio 1. Rajoittamatta tämän direktiivin ja erityisesti sen 7, 8 ja 9 artiklan soveltamista potilaan vakuutusjäsenvaltion on varmistettava, että vakuutettuja, jotka matkustavat toiseen jäsenvaltioon terveydenhuollon saamista varten tai haluavat saada toisessa jäsenvaltiossa tarjottua terveydenhuoltoa, ei estetä saamasta toisessa jäsenvaltiossa tarjottua terveydenhuoltoa, jos kyseinen hoito kuuluu etuuksiin, jotka tarjotaan vakuutusjäsenvaltion lainsäädännössä ja joihin he ovat oikeutettuja. Vakuutusjäsenvaltion toimivaltaisen viranomainen on korvattava vakuutetulle kustannukset, jotka olisi maksettu sen lakisääteisestä terveydenhuoltojärjestelmästä, jos sama tai samankaltainen terveydenhuolto olisi PE v /23 PA\ doc

19 joka tapauksessa päättää korvattavasta terveydenhuollosta riippumatta siitä, missä se tarjotaan. tarjottu sen alueella. Vakuutusjäsenvaltio joka tapauksessa päättää korvattavasta terveydenhuollosta riippumatta siitä, missä se tarjotaan. Tarkistuksella selvennetään, että korvausta ei maksa jäsenvaltio vaan toimivaltainen sosiaaliturvaviranomainen. Lisäksi selvennetään, että ei korvata vain lakisääteisestä sosiaaliturvasta korvattavia kustannuksia vaan myös valtion rahoittamista terveydenhuoltojärjestelmistä korvattavat kustannukset artikla 2 kohta 2. Vakuutusjäsenvaltion on korvattava toisessa jäsenvaltiossa tarjotun terveydenhuollon kustannukset tämän direktiivin säännösten mukaisesti enintään saman tasoisena kuin olisi korvattu, jos sama tai samankaltainen hoito olisi annettu vakuutusjäsenvaltiossa, ylittämättä saadun hoidon tosiasiallisia kustannuksia. 2. Vakuutusjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on korvattava toisessa jäsenvaltiossa tarjotun terveydenhuollon kustannukset tämän direktiivin säännösten mukaisesti enintään saman tasoisena kuin olisi korvattu, jos sama tai samankaltainen hoito olisi annettu vakuutusjäsenvaltiossa, ylittämättä saadun hoidon tosiasiallisia kustannuksia. Tarkistuksella selvennetään, että korvausta ei maksa jäsenvaltio vaan toimivaltainen sosiaaliturvaviranomainen artikla 4 kohta PA\ doc 19/23 PE v01-00

20 4. Jäsenvaltioilla on oltava käytössä mekanismi, jolla lasketaan yhteen kustannukset, jotka on korvattava vakuutetulle lakisääteisestä sosiaaliturvajärjestelmästä toisessa jäsenvaltiossa tarjotusta terveydenhuollosta. Mekanismin on perustuttava puolueettomiin ja syrjimättömiin kriteereihin, jotka tiedetään ennalta, ja mekanismin mukaisesti korvattavat kustannukset eivät saa olla vähemmän kuin mitä korvattaisiin, jos sama tai samankaltainen terveydenhuolto olisi tarjottu vakuutusjäsenvaltion alueella. 4. Jäsenvaltioilla on oltava käytössä mekanismi, jolla lasketaan yhteen kustannukset, jotka on korvattava vakuutetulle hänen lakisääteisestä terveydenhuoltojärjestelmästään toisessa jäsenvaltiossa tarjotusta terveydenhuollosta. Mekanismin on perustuttava puolueettomiin ja syrjimättömiin kriteereihin, jotka tiedetään ennalta, ja mekanismin mukaisesti korvattavat kustannukset eivät saa olla vähemmän kuin mitä korvattaisiin, jos sama tai samankaltainen terveydenhuolto olisi tarjottu vakuutusjäsenvaltion alueella. On selvennettävä, että ei korvata vain lakisääteisestä sosiaaliturvasta korvattavia kustannuksia vaan myös valtion rahoittamista terveydenhuoltojärjestelmistä ja sekajärjestelmistä korvattavat kustannukset artikla 2 kohta 2. Komissio laatii tämän luettelon, ja se voi päivittää luetteloa säännöllisesti. Tällaiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin oleellisia osia täydentämällä sitä, on hyväksyttävä 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti. 2. Jäsenvaltiot laativat tämän luettelon, päivittävät tarvittaessa luetteloa säännöllisesti ja toimittavat sen komissiolle. PE v /23 PA\ doc

21 Koska terveydenhuoltojärjestelmät ovat hyvin erilaisia, Euroopan laajuisen yhtenäisen luettelon laatiminen ei muutoin mahdollista a artikla (uusi) 8 a artikla Sairaalahoidon ja erityishoitojen antamisesta kieltäytyminen Hoitojäsenvaltiot voivat myöntää yksittäisille terveydenhuoltopalvelujen tarjoajille oikeuden kieltäytyä antamasta sairaalahoitoa tai erityishoitoja toiseen jäsenvaltioon hoitoon hakutuville potilaille, jos tästä aiheutuu muille samankaltaisia terveyspalveluja tarvitseville potilaille haittaa, kuten hoidon odotusaikojen pidentymistä. Tekstiin on sisällytetty johdanto-osan kappaleen 12 viimeinen lause. Tämä tärkeä johdantoosaan sisältyvä lause puuttuu direktiivitekstistä. Oikeusvarmuuden ja luettavuuden parantamiseksi on paikallaan sisällyttää lause tähän kohtaan. Tavoitetta siitä, että potilaille mahdollistetaan terveydenhuoltopalvelujen saaminen mahdollisimman lähellä asuin- tai työpaikkaa, ei pitäisi vesittää sillä, että muista jäsenvaltioista tulevilla potilailla on rajoittamaton oikeus terveyspalveluihin artikla 2 kohta d a alakohta (uusi) d a)rekisteröitävä kaikki toimet hoitojäsenvaltiossa 6, 7, 8, 9 ja 15 artiklan PA\ doc 21/23 PE v01-00

22 mukaisesti ja ilmoitettava niistä hoitojäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien on ilmoitettava tarvittavat tiedot heti ne saatuaan. Tarkistuksella pyritään tekemään menettelystä mahdollisimman toimiva artikla 1 a kohta (uusi) 1 a. Vakuutusjäsenvaltio velvoitetaan korvaamaan toisessa jäsenvaltiossa annetulla reseptillä määrätyt lääkkeet vain, jos nämä kustannukset korvataan myös vakuutusjäsenvaltiossa (esim. korvauksista annettujen sääntöjen tai korvattavia lääkkeitä koskevan luettelon perusteella). Muutoin tämä kohta on ristiriidassa 11 artiklan kanssa artikla 4 a kohta (uusi) 4 a. Vakuutusjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on korvattava vakuutetulle toisessa jäsenvaltiossa annetusta PE v /23 PA\ doc

23 reseptistä aiheutuneet kustannukset, jotka olisi maksettu vakuutetun lakisääteisestä terveydenhuoltojärjestelmästä, jos saman reseptin olisi antanut laillistettu terveydenhuollon ammattilainen vakuutusjäsenvaltiossa. Toisessa jäsenvaltiossa annetun reseptin tunnustamisesta ei saa aiheutua lisäkustannuksia vakuutusjäsenvaltion terveydenhuoltojärjestelmälle. Vakuutusjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat velvollisia korvaamaan kustannukset vain. jos kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä korvaa nämä kustannukset (esim. korvauksista annettujen sääntöjen tai korvattavia lääkkeitä koskevan luettelon perusteella), myös silloin kun resepti on annettu vakuutusjäsenvaltiossa. PA\ doc 23/23 PE v01-00