Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla"

Transkriptio

1 Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi (Toim.): Avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen, Eliisa Troberg Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Abstrakti Artikkelin tavoitteena on tarkastella yhteiskunnallisia yrityksiä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin (sgei) liittyvien palvelujen tuottajina Suomen harvaan asutuilla alueilla. Artikkelissa on käyty läpi sekä ulkomaista että suomalaista yhteiskunnalliseen yrittämiseen ja sgei-palveluihin liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksessa on hyödynnetty myös Suomessa tehtyjä yhteiskunnallisen yrittämisen tapaustutkimuksia ja kunnan viranhaltijoiden sekä kyläasiamiesten haastatteluja. Tutkimus osoitti, että yhteiskunnalliset yritykset soveltuvat hyvin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamiseen, koska niiden tavoitteena on nimenomaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen harvaan asutuille alueille, paikallisuuden vahvistaminen, eri sidosryhmien yhteensaattaminen ja alueiden elinkelpoisuuden lisääminen. Yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyy monia haasteita, joista merkittävimmät ovat yhteiskunnallisen yrittämisen käsitteen epämääräisyys, rahoitushaasteet sekä yritysneuvonnan puute. Avainsanat: Yhteiskunnallinen yrittäminen, maaseutu, sgei-palvelut, osuuskunnat, järjestöt. Johdanto Tämä artikkeli tarkastelee yhteiskunnallisia yrityksiä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (services of general economic interest, sgei-palvelut) ovat palveluita, jotka katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeiksi, että niiden saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa, vaikka palveluntarjoajia ei olisi riittävästi markkinoilla. Tällöin viranomainen asettaa sgei-palvelun tuottajalle julkisen palvelun velvoitteen. Palvelun 87

2 tuottava yritys tai järjestö tarjoaa tämän viranomaisten määrittelemän palvelun julkisista varoista suoritettua korvausta vastaan (Pihlaja 2010). Sgei-palveluiksi määritellään usein harvaan asuttujen alueiden palveluita kuten sosiaali - ja terveyspalvelut, tietoliikennepalvelut, päivittäistavarakauppa, vesihuolto ja nuorisopalvelut. Harvaan asuttujen alueiden paikallinen kehittäminen ja palvelujen tuottaminen on yksi yhteiskunnallisen yrittämisen päätoimiala EU-maissa. Yhteiskunnallisia yrityksiä on perustettu alueille, joille on ollut ominaista peruspalvelujen puuttuminen. Samalla on luotu työpaikkoja ihmisille, joille ei ole ollut työtä. Yhteiskunnalliset yritykset voivat toimia yhteistyökumppaneina kunnille kehittäen palvelujen tuottamisen malleja, joissa kunta, alueen yhdistykset ja yksityiset yritykset muodostavat yhteisen yrityksen esimerkiksi osuuskunnan tuottamaan sgei-palvelut. Hyvinvointipalvelujen yksityistämisen myötä on nostettu keskusteluun epäilys palvelujen laadun heikkenemisestä. Keskustelua on myös käyty siitä, että suurten yksityisten palvelutuottajien myötä verorahoja päätyy kansainvälisille pääomasijoittajille (Pöyhönen ym. 2010). Tähän keskusteluun on tuotu vastavoimaksi yhteiskunnallinen yrittäminen, jossa pääosa voitosta investoidaan yhteiskunnallisen tavoitteen hyväksi. On esitetty kysymys siitä, voiko julkinen sektori ulkoistaa palvelut sellaisille tahoille, joiden ensisijaisena tavoitteena on mahdollisimman suuren voiton tavoittelu sijoittajille. Suomen pienet markkinat monopolisoituvat helposti. Tällöin julkisen sektorin joutuminen harvojen palveluiden toimittajien armoille on todennäköistä. Yhteiskunnallisesti vastuullisesti toimivat yhteiskunnalliset yritykset muodostavat terveen vastavoiman tällaiselle kehitykselle. Tämän kehityksen tukeminen on merkittävä poliittinen päätös. Tällainen päätös on tehty jo monissa Euroopan maissa kuten Isossa- Britanniassa, Ranskassa, Belgiassa ja Italiassa (Pöyhönen ym. 2010). Artikkelin tavoite ja metodologia Tässä artikkelissa käsitellään yhteiskunnallisten yritysten toimivuutta palvelujen tuottajina maaseudulla. Artikkelin keskeisenä näkökulmana on yhteiskunnallisten yritysten rooli yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottajina. Mitkä ovat yhteiskunnallisen yrittämisen vahvuuksia palvelun tuottamisen näkö kulmasta ja mitkä ovat haasteita? Artikkelin perustana ovat aihealueen aiempi kansainvälinen ja suomalainen tutkimus sekä vuonna 2011 tehdyt maaseudun paikallistason asiantuntijoiden haastattelut (Kettunen 2012). Lisäksi artikkelissa on esimerkkejä kuudesta yhteiskunnallista yrittämistä valaisevasta keväällä 2011 tehdystä tapaustutkimuksesta (Moilanen 2012). Aluksi tarkastellaan yhteiskunnallisen yrittämisen käsitettä ja teoriaa. Teorian kohdalla kiinnitetään huomiota näkökulmiin, jotka erottavat yhteiskunnallisen yrittämisen yksinomaan voittoa tavoittelevista yrityksistä. Yhteiskunnallisen 88

3 yrittämisen vahvuuksia ja haasteita maaseudun palvelujen tuottamisessa analysoidaan tapausesimerkkien ja haastatteluaineiston kautta. Artikkelin loppupuolella pohditaan yhteiskunnallisen yrittämisen kehittämistä sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen mittaamista. Yhteiskunnallinen yrittäminen EU-maissa ei ole yhtä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää yhteiskunnalliselle yrittämiselle. Yhteiskunnallisille yrityksille on yhteistä se, että ne pyrkivät yhteiskunnallisten tai yhteisöllisten tavoitteiden toteuttamiseen (Santos 2009). Ne eivät pyri voiton maksimointiin vaan tavoitteensa saavuttamiseen, yhteiskunnallisen hyvän toteuttamiseen. Ne käyttävät pääosan voitostaan yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko omaa toimintaansa edelleen kehittäen tai muulla tavoin (Birkhölzer 2009; Pöyhönen ym. 2010; Laiho ym. 2011). Yhteiskunnallinen yrittäjyys eroaa voittoa tavoittelevasta liiketoiminnasta keskeisten tavoitteidensa osalta. Vallalla olevat taloudelliset teoriat perustuvat käsitykseen itsekeskeisistä taloudellisista toimijoista kun taas yhteiskunnallisen yrittäjyyden perustana on käsitys yhteiskunnalliseen hyvään pyrkivistä toimijoista. Liiketaloudelliset strategisen johtamisen teoriat osoittavat yrityksille, miten ne saavuttavat kilpailuetua. Mutta yhteiskunnallisen yrittäjyyden kohdalla on enemminkin kyse yhteistoiminnasta kuin kilpailusta. Koska yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, niiden toiminta on erityisen perusteltua niillä alueilla, mistä puuttuu palveluita ja mihin voittoa tavoittelevat yritykset eivät halua mennä, koska markkinat eivät toimi (Santos 2009). Yhteiskunnallisen yritystoiminnan päätoimialat EU-maissa ovat työttömien työelämään integrointi, koulutus ja kuntoutus, lastenhoitopalvelut, ikäihmisten palvelut, palvelut heikommassa asemassa oleville henkilöille ja heikommin menestyneiden alueiden paikallinen kehittäminen. Yhteiskunnalliset yritykset voivat tukea myös taantuvia alueita, kehittää paikallisyhteisöjä, suojella ympäristöä tai käydä vastuullista kauppaa kehitysmaiden kanssa (Pöyhönen ym. 2010). Sosiaalinen yritys on yksi muoto yhteiskunnallisesta yrityksestä. Suomessa säädettiin vuonna 2003 laki sosiaalisista yrityksistä. Tässä laissa sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan hyödykkeitä liiketaloudellisin periaattein tuottavaa elinkeinonharjoittajaa, jonka työntekijöistä vähintään 30% on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkä aikaistyöttömiä (Immonen 2006). Vuonna 2011 tehdyn selvityksen perusteella lähes kaikki palvelut, joita kunnat tuottavat tai järjestävät Suomessa, voivat kuulua yhteiskunnallisen yritystoiminnan pariin, mikäli yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä perustuu toiminta-ajatukseen yhteiskunnallisen hyvän tuottamisesta. Samoin osa valtion tuottamista palveluista 89

4 sekä järjestöjen tuottamat erityispalvelut sopivat yhteiskunnallisen yrittämisen puitteisiin (Laiho ym. 2011). Yhteiskunnallisten yritysten yhtiömuodot EU-maissa ovat monipuolisia. Joissakin maissa kuten Isossa-Britanniassa on kehitetty erityisiä yritysmuotoja yhteiskunnallista yrittämistä varten. Monissa maissa osuuskunta on yleisin yhteiskunnallisen yrityksen yhtiömuoto. Joissakin maissa taas osakeyhtiömuoto on eniten käytössä. Lisäksi mukana on paljon organisaatioita, jotka yleensä luetaan kolmanteen sektoriin, mm. yhdistykset ja säätiöt (Pöyhönen ym. 2010). Suomen lainsäädäntö mahdollistaa yhteiskunnallisen yrittämisen nykyisillä yritysmuodoilla. Osakeyhtiö ja osuuskunta soveltuvat hyvin yhteiskunnallisen yrityksen muodoksi, koska näissä yritysmuodoissa voidaan kirjata osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen yhteiskunnallista tavoitetta ja voitonjakoa koskevat erityisehdot. Henkilöyhteisöt eivät sovellu niin hyvin yhteiskunnallisen yrittämiseen, koska yrittäjällä on vapaa yrityksen varojen käyttöoikeus, mikä saattaa olla ristiriidassa voitonjakoa koskevien vaatimusten kanssa (Laiho ym. 2011). Osuuskunnan soveltuvuutta yhteiskunnalliseksi yritykseksi puoltaa erityisesti se, että osuustoiminnan tavoite ja arvopohja tukevat yhteiskunnallisen yrittämisen tavoitteita. Osuustoiminnan tavoitteena ei ole mahdollisimman suuren tuoton tuottaminen ulkopuolisille omistajille vaan etujen tuottaminen jäsen/omistajille niiden taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi. Osuustoiminnassa panostetaan yhteisöllisyyteen ja paikallisuuteen. Kaikki osuustoiminnan perusarvot kuten omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu sekä muista ihmisistä välittäminen vahvistavat yhteiskunnallisen yrittämisen perustehtävää. Maaseudun paikallistason asiantuntijoiden haastatteluissa (Kettunen 2012) tuotiin esille näkemys, että yhteiskunnallinen yrittäminen nähdään sukulaissieluna suomalaiselle osuustoiminnalle. Miksi yhteiskunnalliset yritykset soveltuisivat tuottamaan palveluja maaseudulla? Yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyy monia tekijöitä, jotka puoltavat sen sopivuutta maaseudun palvelujen tuottamiseen. Ensinnäkin yhteiskunnallisten yritysten toiminnan perusajatus on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallisen hyvän tuottamisen tavoite on erityisen soveltuva tilanteissa, joissa markkinat eivät toimi ja ihmisiltä puuttuu tuotteita tai palveluita. Voittoa tavoittelevat yritykset eivät toimi alueilla, joissa ei ole markkinoita eikä täten ostokykyisiä asiakkaita (Santos 2009). Se, että yhteiskunnalliset yritykset investoivat voitostaan suurimman osan yhteiskunnallisten tavoitteiden hyväksi, luo pitkäjänteisyyttä ja turvaa tällä tavoin 90

5 palvelujen tuottamisen alueella. Palvelujen kehittämisen näkökulmasta voiton kohdentaminen yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaisen toiminnan kehittämiseen nähdään olevan yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin yksi lupaavimmista ominaisuuksista (Laiho ym. 2011). Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosan kehittämishanke on oivallinen esimerkki pitkäjänteisestä työstä, jolla on saatu katkaistua Ykspihlajan kaupunginosan syrjäytyminen ja rapistuminen ja käännettyä kehitys kohti myönteistä suuntaa. Toiminta on vaatinut paljon sinnikkyyttä, riskin ottamista ja sitoutumista kehittämistyössä mukana olleilta ihmisiltä (Moilanen 2012). Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyviä strategisia kumppaneita julkiselle sektorille. Yhteiskunnallisten yritysten tavoitteet ovat yhtenevät julkisen sektorin tavoitteiden kanssa ja niiden toimintaa ei ohjaa voiton maksimointi omistajille vaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen alueelle. Someron kunnan liikunta- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malli valottaa sitä, miten kunnan ja yhdistysten kumppanuus voi toimia menestyksekkäästi molempia osapuolia hyödyntävällä tavalla. Someron kaupunki on ulkoistanut kaikki liikunta- ja kulttuuripalvelut paikallisten urheiluseurojen ja kulttuuriyhdistysten tuotettaviksi. Kunta maksaa kuukausittaisen avustuksen Someron Liikunta ry:lle ja Someron Kulttuuri ry:lle, muu rahoitus tulee vapaaehtoistyön ja yhdistysten omien hankkeiden kautta (Moilanen 2012). Maaseudulla ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla on keskeisenä haasteena alueen elinkelpoisuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi edistää palveluntuottajien verkostoitumista ja sitä kautta vahvistaa paikallistaloutta ja luoda tehokkuutta palvelujen tuottamiseen (Laiho ym. 2011). Varsinais-Suomessa toimiva Velkuan Kummeli on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnallinen yritys kykenee maaseudun harvaan asutulla alueella vahvistamaan paikallistaloutta, voimistamaan yhteisöllisyyden tunnetta paikallisten keskuudessa sekä edistämään myös muiden yrittäjien liiketoimintaa alueella. Kummeli tarjoaa saman katon alla päiväkotipalveluja, vanhusten asumispalveluja, ylläpitää kirjastoa, lounaskahvilaa, postipalveluja sekä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottoa. Näiden palveluiden ohella Kummelissa on fysioterapeutin, kampaajan sekä jalkahoitajan palveluja. Kummelin voidaan sanoa olevan ihmisten kohtaamispaikka ja kyläläisten olohuone. Kummeli myös koordinoi Velkualle puhdistuspalveluyrittäjän palveluja. Ilman Kummelia pienten palveluyrittäjien olisi haasteellista löytää potentiaalisia asiakkaita. Kummelin toimintakonseptin vahvuus on sen kokonaisvaltainen sekä joustava, keskeiset palvelut turvaava toimintatapa (Moilanen 2012). Paikallisuus on tärkeä palvelujen ja tuotteiden ostopäätökseen vaikuttava kriteeri. Esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen ja lastenhoidon palveluissa arvostetaan läheltä saatavia, laadukkaita palveluita. Ihmiset haluavat itse vaikuttaa siihen, millaisia palveluita heille tarjotaan ja millaisia peruspalveluita heillä on käytössään (Lilja & Mankki 2010). 91

6 Yhteiskunnallisilla yrityksillä on laajat sidosryhmät ja ne saattavat yhteen eri intressiryhmiä kuten asiakkaita, yhdistyksiä, säätiöitä, yksityisiä yrityksiä ja kuntia. Niiden toimintatapaa voidaankin pitää luovana, voimia yhdistävänä ja yhteisöllisenä (Lilja & Mankki 2010). Eri tahojen intressien yhdistäminen synnyttää uutta tietoa, oivalluksia ja innovaatioita. Erityisesti yhteisöllisyyden vahvistaminen on tekijä, jolla on suurta merkitystä haja-asutusalueilla. Yhteisöllisyyden vahvistumisen seurauksena alueiden elinkelpoisuus vahvistuu monin tavoin. Monet casetutkimukset osoittavat, että pienimuotoiset, paikalliset yhteiskunnalliset yritykset toimivat joustavasti ja innovatiivisesti onnistuen tuottamaan puuttuvia palveluita erityisesti maaseudun harvaan asutuilla alueilla (Seelos & Mair 2004). Rautavaaran asukkaat ovat tarttuneet toimeen omatoimisesti kaukolämmön ja laajakaistayhteyksien toteuttamiseksi perustamalla Rautavaaran kaukolämpö- ja laajakaistaosuuskunnan. Osuuskunnan kautta on haluttu tuoda peruspalveluja kuntalaisille ja ylläpitää päätösvalta paikallisten asukkaiden hallussa. Pudasjärven Livon kylän kyläyhdistys työllistää kylän asukkaita tuottamalla kioskipalveluita sekä ylläpitämällä käsikauppalääkkeiden lääkekaappia, kirpputoria ja kirjastoa. Kannonkoskella toiminut Vuoskosken kyläyhdistys tuotti noin kymmenen vuoden ajan moninaisia kotona asumista tukevia palveluja vähävaraisillekin sopivaan hintaan. Kylän pitkäaikaistyöttömät työllistyivät ja asiakkaita palveltiin joustavasti sekä heidän tarpeitaan kuunnellen. Kunnan ja Raha-automaattiyhdistyksen vetäytyminen rahoituksesta johti kuitenkin toiminnan lakkauttamiseen (Moilanen 2012). Maaseudun asiantuntijoiden haastattelut (Kettunen 2012) toivat esille, että palvelun tuottajilta edellytetään paikallisasiantuntemusta, hyvää yhteistyötä paikallisten asukkaiden kanssa, arvopohjaisuutta ja tasa-arvoisuutta ihmisten kohtelussa, joustavuutta, nopeaa päätöksentekoa, palvelualttiutta ja palvelujen hyvää laatua. Pienten ja joustavien yritysten koettiin kykenevän vastaamaan näihin tarpeisiin. Haastatteluissa tuli myös esille, että yhteiskunnallisen yrityksen arvopohja on erilainen kuin puhtaasti voittoa tavoittelevan yrityksen. Arvopohjan koettiin olevan paremman maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Arvojen mukaan ottamista päätöksentekoon korostettiin ylipäätänsä paljon. Vielä tuotiin esille se, että yhteiskunnalliset yritykset voivat vahvistaa kylätoimintaa, mikä koetaan tärkeäksi. Kylätoiminnalla on monella paikkakunnalla suuri merkitys alueen elinvoimaisuuden näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan haastateltavat kokivat yhteiskunnallisten yritysten olevan suuri mahdollisuus maaseudun kannalta ja he toivoivat, että tähän mahdollisuuteen panostettaisiin. Työorganisaatioina yhteiskunnalliset yritykset esimerkiksi henkilöstöomisteiset osuuskunnat voimistavat työntekijäomistajiensa sisäistä motivaatiota ja luovuutta, koska työntekijäomistajilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön liittyviin tekijöihin sekä yrityksen toimintaan. Yrityksen omistajina työntekijäomistajilla on vaikutusmahdollisuus myös yrityksen johtamiseen. Lisäksi osuuskunta on joustava 92

7 yritysmuoto, joka edistää jäsenten motivoitumista työntekemiseen. Motivaatiota edistävät yhdessä tekeminen, itselle tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa sekä joustavat työnteon tavat (Troberg 2008). Yhteiskunnallisessa yrittämisessä motivaatiota vahvistavat myös tärkeiksi koettujen asioiden eteen työskenteleminen sekä yhteiskunnallisen yrityksen keskeinen toiminnan perusta, jossa tavoitteena ei ole tuottaa voittoa omistajille vaan laajempaa yhteiskunnallista hyötyä (Lilja & Mankki 2010). Maaseudun asiantuntijoiden haastatteluissa tuli esille, että yhteiskunnallisten yritysten keskeisestä tavoitteesta, yhteiskunnallisen hyvän tuottamisesta, voisi tehdä niiden brändin. Sillä nähdään olevan myönteistä painoarvoa tulevaisuudessa (Kettunen 2012). Tuoreet nuorisotutkimukset osoittavat nuorten kannattavan entistä enemmän ekologisia ja eettisiä arvoja sekä ihmis- ja ympäristölähtöistä vastuullista yrittäjyyttä (Köppä 2010; Haanpää 2011). Millaisia haasteita yhteiskunnalliset yritykset kohtaavat maaseudulla? Yksi suurimmista haasteista on se, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on vaikeasti hahmoteltava käsite sekä monille uusi toimintamalli, joka ei ole yleisesti tunnettu. Tällöin uskottavuuden saavuttaminen on haastavaa. Monet haastateltavista eivät tunnistaneet käsitettä yhteiskunnallinen yritys, mutta heidän näkemyksensä hyvistä palveluntuottajista vastasivat yhteiskunnallisen yrityksen arvopohjaa ja tavoitteita (Kettunen 2012). Osuuskunta yritysmuotona voisi toimia hyvin yhteiskunnallisen yrittämisen muotona, mutta sen mahdollisuuksien kehittämistä on jarruttanut tietämättömyys osuustoiminnallisesta yrittämisestä sekä yrityspalveluasiantuntemuksen puuttuminen. Osuustoiminnan voimistamisen esteitä ovat olleet myös yleiset ennakkoluulot tai yksittäisten osuuskuntakokeilujen epäonnistumisten synnyttämät kielteiset päätelmät osuuskuntamuodon soveltumisesta yrittäjyyteen (Köppä 2010). Osuustoiminta on ollut tuntematonta ja osuustoimintamallin opetus on pitkään puuttunut suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Nyt tilanne on korjautumassa yliopisto-opetuksen suhteen. Vuonna 2005 perustettiin osuustoiminnan ja yhteisötalouden yliopistoopintojen verkosto, joka on vakiinnuttanut asemansa Suomessa (Köppä, Troberg & Hytinkoski 2008). Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen on koettu toimivaksi yrittäjyyskasvatuksen välineeksi ammattikorkeakouluissa ja tulevina vuosina osuustoimintatietoutta viedään enenevässä määrin myös peruskouluihin ja lukioihin. Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat pieniä, muutaman ihmisen työllistäviä organisaatioita. Yrityksen pieni koko ja vähäiset resurssit luovat haasteita yritystoiminnan harjoittamiselle. Yhteiskunnallisilta yrityksiltä puuttuu usein myös yrittäjyysosaamista, jolloin on uhkana, että yritykset ajautuvat taloudellisiin vaikeuk siin. 93

8 Muita merkittäviä esille tulleita haasteita ovat puuttuva aloituspääoma sekä riittävän tulovirran synnyttäminen yritystoimintaan. Pudasjärven Livon kyläyhdistyksen keskeinen haaste on rahoitus ja Vuoskosken kyläpalvelut loppuivat rahoituksen eväämiseen (Moilanen 2012). Maaseudun monialaisten osuuskuntien kohdalla on ollut toisinaan haasteena se, että osuuskunnan toimialoista tietyt menestyvät paremmin kuin toiset ja menestyvät toimialat irtaantuvat omiksi liiketoiminnoiksi kuihduttaen osuuskunnan elinkelpoisuuden. Hyvillä palveluntuottajilla tulisi olla vahva taloudellinen pohja, henkilöstöja johtamisosaamista sekä kykyä kehittyä ja mukautua palvelutarpeen muutoksiin. Nämä vaatimukset ovat usein suuria haasteita pienille yhteiskunnallisille yrityksille (Kettunen 2012). Kilpailutuksissa painottuu hinta ja ei osata vaatia laatua eikä ole osattu määrittää laatua. Monen haastatellun mukaan laatu nimenomaan olisi tärkeä kilpailutuksissa huomioitava seikka. Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla heikommassa asemassa kilpailutuksissa, mikäli ne painottavat toiminnassaan paikallisen elinvoimaisuuden ylläpitämistä, joustavuutta, asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä palveluita mutta eivät pärjää hintakilpailussa. Haastatellut toivat myös esille sen, että toisaalta halutaan pitää maaseutu elinvoimaisena, mutta toisaalta ihmisiä ajetaan keskuksiin keskittämällä palvelut sinne (Kettunen 2012). Isossa-Britanniassa, jossa on vahva yhteiskunnallisen yrittämisen sektori, on identifioitu seuraavia yhteiskunnallisen yrittäjyyden kasvun esteitä: neuvonnan ja tuen puute, arviointimenetelmien puute, markkinoille pääsyn vaikeus, rahoituksen saamisen ongelmat sekä monimutkaiset ja kirjavat juridiset muodot (Bland 2010). Myös Suomessa on kohdattu neuvonnan ja tuen puutetta. Rautavaaran lämpöosuuskunnalle perustamiseen liittyviä haasteita loivat tiedon ja kokemuksen vähäisyys, koska tarjolla ei ollut neuvontaa ja opastusta (Moilanen 2012). Yhteiskunnalliset yritykset tulisi tunnustaa omaksi yrityssektorikseen, jolla tulee olla yhtäläinen oikeus neuvontaan ja tukeen muiden yritysten kanssa sekä niiden vaikuttavuuden arviointia tulee kehittää. Isossa-Britannissa tehtiin suositus, että heikommin menestyneiden alueiden mahdollisuuksia yrittäjyyteen parannettaisiin. Tästä suosituksesta seurasi yhteisörahoitusmalli -aloite (community finance initiative) investointien kohdentamiseksi sellaisille alueille, joita normaalit kanavat eivät kyenneet palvelemaan riittävästi. Näistä on kehittynyt tärkeä rahoituslähde yhteiskunnallisille yrityksille (Bland 2010). Yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittäminen Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi Lilja & Mankki nostavat esille keskeisiä kysymyksiä: Olisi tärkeää määritellä yhteiskunnallinen 94

9 yrittäjyys ja sen tavoitteet, mitkä ovat parhaimpia organisoitumistapoja, miten tulisi suhtautua voitonjaon kieltoon tai rajoitukseen, ketkä ovat yhteiskunnallisen yrittämisen perustajia, omistajia ja yrittäjiä sekä miten yhteiskunnallisen yrittämisen neuvontaa ja yrittäjien koulutusta tulisi kehittää (Lilja & Mankki 2010)? Työ- ja elinkeinoministeriössä vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan kuntien tulisi hankintamenettelyllä vaikuttaa palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen, tuottavuuden parantamiseen ja toimivuuteen. Tällöin tarjouspyyntöjen lähtökohdaksi tulisi ottaa halvimman hankintahinnan sijasta sopimusaikana tapahtuva palvelujen kehittäminen, palveluntuottajan motivointi palvelujen kehittämiseen sekä palvelutuotannon myönteiset vaikutukset alueen ja sen väestön hyvinvointiin (Laiho ym. 2011). Valintakriteereihin voitaisiin sisällyttää myös sosiaalisia kriteereitä kuten vajaakuntoisten työllistäminen. Julkisten kilpailutusten järjestämistä tulisi kehittää niin, että voidaan ottaa huomioon yhteiskunnallisten yritysten arvopohjan tuomat edut kuten yhteisöllisyyden ja paikallisuuden vahvistaminen ja yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen alueelle (Lilja & Mankki 2010). Velkuan Kummeli toi selkeästi esille keskeisen kysymyksen siitä, miten yhteiskunnallisen yrityksen tuottamat moniuloitteiset hyvinvointivaikutukset olisi mahdollista ottaa huomioon kilpailutuksissa. Kuntien päätösten perustalla tulisi olla arvot ja pitkän aikavälin myönteiset vaikutukset alueeseen monesta eri näkökulmasta. Palvelun tilaajan ja palvelua tarjoavien tahojen tulisi pohtia yhdessä kunnan kanssa yhteisiä tavoitteita ja tulisi panostaa hyvään vuorovaikutukseen eri toimijoiden kesken (Kettunen 2012). Yhteiskunnallisen yrityksen käsitettä ei tulisi rajata liikaa, koska monenlaiset pienet yritykset ovat tärkeitä kylien elinvoimaisuudelle ja niillä on paljon yhteiskunnallista merkitystä haja-asutusalueiden kehittämiselle (Kettunen 2012). Mahdolliset tukimuodot tulee kehittää sellaisiksi, etteivät ne riko kilpailuneutraliteetin määrityksiä. Julkisten hankintojen ohjauksessa tulee ottaa käyttöön menetelmiä, joilla arvioidaan toiminnan kokonaisvaikutuksia, taloudellisten vaikutusten ohella esimerkiksi vaikutuksia paikallisuuteen (Pöyhönen ym. 2010). Yhteiskunnallisten yritysten toiminnan vaikuttavuuden arviointi Jotta yhteiskunnallisen yrittäjyyden kokonaisvaikutukset tulevat näkyviksi, on tärkeää, että niitä arvioidaan ja arviointia kehitetään jatkuvasti. Viime vuosien aikana on kehitetty useita yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointimenetelmiä erityisesti Isossa-Britanniassa. Näille menetelmille on usein ominaista, että ne on räätälöity yksittäisille yrityksille niiden sidosryhmien tarpeita huomioiden (Bland 2010). Tämän tutkimuksen haastatteluaineisto osoitti, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia pidetään erittäin tärkeänä, mutta mittaamismenetelmiä tunnetaan 95

10 huonosti. Haastateltavat toivoivat riittävän yksinkertaisten mittausmenetelmien kehittämistä. Sosiaalinen tilinpito* on menetelmä, jonka moni haastatelluista tunsi, mutta menetelmä koettiin työlääksi ja sitoutumista vaativaksi. Haasteena on se, että monen työntekijän työn kuva on mitoitettu niin, että työn puitteissa ei ehdi tehdä sosiaalista tilinpitoa. Usein esillä ovat vain taloudelliset menetelmät ja taloudelliset arvot ja kuitenkin olisi tärkeää ottaa huomioon myös muut kuin taloudelliset arvot. Mittaamisen haasteeksi koettiin myös se, että monet yhteiskunnallisista tuloksista eivät näy nopeasti (Kettunen 2012). Vaikka yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi on haastavaa, on siitä monta hyötyä. Sen avulla voidaan ohjata yrityksen resurssien käyttöä ja varmistaa, että toimitaan oikein yrityksen tavoitteiden kannalta. Arvioinnin kautta kyetään osoittamaan sidosryhmien edustajille kuten rahoittajille ja käyttäjille toiminnan tuloksia kokonaisvaltaisesti. Tällä tavoin parannetaan yrityksen toiminnan läpinäkyvyyttä sekä viestitään kaikille kiinnostuneille toiminnan tavoitteista ja tuloksista (www. sofienet.fi/menetelma/periaatteet.) Yhteenveto ja johtopäätöksiä Yhteiskunnallinen yrittäminen tuo uudenlaisen näkemyksen taloudelliseen toimintaan ja yrittäjyyteen. Se on täydentävä taloudellinen lähestymistapa, joka perustuu yhteiskunnallisen lisäarvon tuottamiseen ja se toimii oman logiikkansa ja sääntöjensä turvin (Santos 2009). Yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseksi on tärkeää ymmärtää näiden yritysten toiminnan keskeiset tavoitteet ja miten ne eroavat puhtaasti voittoa tavoittelevista yrityksistä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat usein ruohonjuuritason aloitteita. Niille on ominaista, että yksittäiset ihmiset tarttuvat toimeen aktiivisesti ja ratkaisevat ajankohtaisia tarpeitaan ja haasteitaan yhteistoiminnalla. Toiminnassa pyritään pitkäjänteisyyteen sekä paikallisuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Tässä artikkelissa esille tuodut tapausesimerkit ovat kaikki ruohonjuuritason aloitteita, joissa paikalliset asukkaat ovat ryhtyneet toimeen ratkaistaakseen omia tarpeitaan yhteistoiminnallisesti. Yhteiskunnalliset yritykset ovat saaneet aikaan merkittäviä tuloksia niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Monet näistä organisaatioista toimivat lähellä syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä taantuvilla tai huonosti voivilla alueilla, joissa ne tuottavat sosiaalisia innovaatioita sekä kehittävät yhteisöllisyyttä ja paikallisuutta (Pöyhönen ym. 2010). Tämän tutkimuksen tapausesimerkit toivat * Sosiaalisella tilinpidolla (social accounting) tarkoitetaan tietyn ajanjakson etukäteen määriteltyjen sosiaalisten tavoitteiden toteutumisen järjestelmällistä seurantaa ja raportointia, jolle tehdään tilintarkastus. Menetelmän avulla organisaatio kykenee osoittamaan ulkoisille sidosryhmilleen toimintansa tulokset ja lisäarvon tuoton eri sidosryhmien kannalta (Merenmies & Sevon 2007). 96

11 esille yhteiskunnallisten yritysten tuottamaa moninaista lisäarvoa taantuvilla ja harvaan asutuilla alueilla. Maaseudun harvaan asutuilla alueilla palvelujen tuottamiseen liittyvät maaseudun elinkelpoisuuden ylläpitämisen ja vahvistamisen kysymykset. Tapausesimerkit ja haastattelut osoittivat, että yhteiskunnalliset yritykset soveltuvat hyvin palvelujen tuottamiseen maaseudulla. Palvelujen tuottamisen ohella ne kokoavat ihmisiä yhteen ja vahvistavat alueen yhteisöllisyyttä, edistävät yksittäisten yrittäjien liiketoimintaa ja lisäävät monin tavoin maaseudun elinvoimaisuutta. Yhteiskunnalliset yritykset kohtaavat toiminnassaan monia haasteita, joista merkittävimmät ovat yhteiskunnallisen yrittämisen käsitteen epämääräisyys, rahoitushaasteet sekä yritys neuvonnan puute. Ison-Britannian esimerkit osoittavat, että yhteiskunnalliset yritykset menestyvät ennen kaikkea mahdollistavien rakenteiden ja niitä tukevan politiikan ansiosta. Mikäli halutaan, että yhteiskunnallisen yrittämisen sektori vahvistuu Suomessa, on kehitettävä erityisesti sen rahoitusedellytyksiä, tunnettuutta, yhteiskunnallisten yrittäjien koulutusta ja yritysneuvontaa. Isossa-Britanniassa yhteiskunnallisten yritysten sektori on saanut käytännön apua ja taloudellista tukea suurelta kuluttaja osuuskuntaliikkeeltä. Myös Suomessa osuustoimintaliikkeellä olisi hyvä mahdollisuus tukea yhteiskunnallisia yrityksiä (Bland 2010). Osuuskunta yritysmuotona on erityisen sopiva yhteiskunnallisen yrittämisen harjoittamiseen. Osuustoiminnan arvot ja identiteetti tukevat paikallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnallista hyvää. Osuuskuntamalli on räätälöitävissä monenlaisiin tarpeisiin. Se voi esimerkiksi toimia yhdistyksen rinnalla ja sen omistusrakenne on perustavalla tavalla yhteisöllistä ja demokraattista. Osuustoimintamallin käyttökelpoisuutta yhteiskunnallisen yrittämisen sektorilla voitaisiin vahvistaa suuresti tulevaisuudessa. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että tutkimuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa sille annetaan riittävä painoarvo. Yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeä osa kestävää kehitystä, sillä ne pyrkivät löytämään kestäviä sekä paikallisuutta tukevia ratkaisumalleja harvaanasuttujen ja taantuvien alueiden palvelutuotannon haasteisiin. Koska niiden toiminta tuottaa myös muita kuin taloudellisia vaikutuksia, on oleellista, että kaikki vaikutukset todennetaan ja huomioidaan palvelujen järjestelykysymyksissä. Kirjallisuus Birkhölzer, K. (2009) The Role of Social Enterprise in Local Economic Development. EMES CONFE- RENCES SELECTED PAPERS SERIES. 2nd EMES International Conference on Social Enterprise Trento (Italy), July Bland, J. (2010) Yhteiskunnallinen yritys ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Ison-Britannian malli ja sen kokemukset. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Strategiset hankkeet 22/

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen

Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Koukkuniemi 2020 hankkeen tavoitteet Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen henkilöstön kiinnostuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Ohjelma 9.00-9.10 Tervetuloa koulutukseen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Työeläkeyhtiö Varma 9.10-9.30 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina. Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry

Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina. Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry 1. Osuustoiminnan arvopohja ja organisoituminen Osuuskunta, osuustoiminta, arvot OSUUSKUNTA

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma

POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma SOSIAALINEN YRITYS Yritys, jonka tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan ohella

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

KUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA

KUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA KUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta Jokainen on työn arvoinen hanke Kiipula-säätiö Heinola 1.10.2014 Forssa 2.10.2014 1 LUENNON SISÄLTÖ

Lisätiedot

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010

Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Kommenttipuheenvuoro pienosuustoiminnan tutkimustarpeet Yhdessä yrittämään! hanke Niina Immonen Suomessa vallalla yksinyrittämisen kulttuuri Yrityskannasta 93%

Lisätiedot

Miten yhteiskunnallinen yritys syntyy? Motivaatio Polku Liiketoimintamalli Luominen - Kasvu., SYY Akatemia osuuskunta

Miten yhteiskunnallinen yritys syntyy? Motivaatio Polku Liiketoimintamalli Luominen - Kasvu., SYY Akatemia osuuskunta Miten yhteiskunnallinen yritys syntyy? Motivaatio Polku Liiketoimintamalli Luominen - Kasvu, SYY Akatemia osuuskunta Kasvava asiantuntija- ja valmennusyhteisö Asiantuntijoillamme, omistajillamme ja kumppaneillamme

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen Yhteiskunnallinen yritys -merkki 24.4.2012 Saila Tykkyläinen YHTEISKUNNALLINEN YRITYS -MERKKI Yhteiskunnallinen yritys -merkki viestii yrityksistä, jotka kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin

Lisätiedot

Hyvinvointia ja säästöjä...

Hyvinvointia ja säästöjä... Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa!

Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja osuustoiminta Projektijohtaja Niina Immonen Yhdessä yrittämään! hanke / Tampereen seudun osuustoimintakeskus

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli

Lisätiedot

Yhteisetu osuuskuntamalli ja maaseudun kehitys. Salo Manu Rantanen, Hagen Henrÿ ja Tytti Klén

Yhteisetu osuuskuntamalli ja maaseudun kehitys. Salo Manu Rantanen, Hagen Henrÿ ja Tytti Klén Yhteisetu osuuskuntamalli ja maaseudun kehitys Salo 23.8.2017 Manu Rantanen, Hagen Henrÿ ja Tytti Klén 24.8.2017 1 Taustaa: Yhteisetu -osuuskuntamalli Multi-stakeholder/ solidarity / community cooperative

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Millaisia tuloksia halutaan näkyville? Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA. versio 1 6/18

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA. versio 1 6/18 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Pähee OTE Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA versio 1 6/18 MIKÄ OSUUSKUNTA? 2 19.6.2018 Pähee OTE Työtoiminnoista töihin, Osuuskuntamalli OSUUSKUNTA TYÖLLISTYMISEN

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot