Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla
|
|
- Tuomo Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi (Toim.): Avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen, Eliisa Troberg Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Abstrakti Artikkelin tavoitteena on tarkastella yhteiskunnallisia yrityksiä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin (sgei) liittyvien palvelujen tuottajina Suomen harvaan asutuilla alueilla. Artikkelissa on käyty läpi sekä ulkomaista että suomalaista yhteiskunnalliseen yrittämiseen ja sgei-palveluihin liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksessa on hyödynnetty myös Suomessa tehtyjä yhteiskunnallisen yrittämisen tapaustutkimuksia ja kunnan viranhaltijoiden sekä kyläasiamiesten haastatteluja. Tutkimus osoitti, että yhteiskunnalliset yritykset soveltuvat hyvin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamiseen, koska niiden tavoitteena on nimenomaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen harvaan asutuille alueille, paikallisuuden vahvistaminen, eri sidosryhmien yhteensaattaminen ja alueiden elinkelpoisuuden lisääminen. Yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyy monia haasteita, joista merkittävimmät ovat yhteiskunnallisen yrittämisen käsitteen epämääräisyys, rahoitushaasteet sekä yritysneuvonnan puute. Avainsanat: Yhteiskunnallinen yrittäminen, maaseutu, sgei-palvelut, osuuskunnat, järjestöt. Johdanto Tämä artikkeli tarkastelee yhteiskunnallisia yrityksiä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (services of general economic interest, sgei-palvelut) ovat palveluita, jotka katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeiksi, että niiden saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa, vaikka palveluntarjoajia ei olisi riittävästi markkinoilla. Tällöin viranomainen asettaa sgei-palvelun tuottajalle julkisen palvelun velvoitteen. Palvelun 87
2 tuottava yritys tai järjestö tarjoaa tämän viranomaisten määrittelemän palvelun julkisista varoista suoritettua korvausta vastaan (Pihlaja 2010). Sgei-palveluiksi määritellään usein harvaan asuttujen alueiden palveluita kuten sosiaali - ja terveyspalvelut, tietoliikennepalvelut, päivittäistavarakauppa, vesihuolto ja nuorisopalvelut. Harvaan asuttujen alueiden paikallinen kehittäminen ja palvelujen tuottaminen on yksi yhteiskunnallisen yrittämisen päätoimiala EU-maissa. Yhteiskunnallisia yrityksiä on perustettu alueille, joille on ollut ominaista peruspalvelujen puuttuminen. Samalla on luotu työpaikkoja ihmisille, joille ei ole ollut työtä. Yhteiskunnalliset yritykset voivat toimia yhteistyökumppaneina kunnille kehittäen palvelujen tuottamisen malleja, joissa kunta, alueen yhdistykset ja yksityiset yritykset muodostavat yhteisen yrityksen esimerkiksi osuuskunnan tuottamaan sgei-palvelut. Hyvinvointipalvelujen yksityistämisen myötä on nostettu keskusteluun epäilys palvelujen laadun heikkenemisestä. Keskustelua on myös käyty siitä, että suurten yksityisten palvelutuottajien myötä verorahoja päätyy kansainvälisille pääomasijoittajille (Pöyhönen ym. 2010). Tähän keskusteluun on tuotu vastavoimaksi yhteiskunnallinen yrittäminen, jossa pääosa voitosta investoidaan yhteiskunnallisen tavoitteen hyväksi. On esitetty kysymys siitä, voiko julkinen sektori ulkoistaa palvelut sellaisille tahoille, joiden ensisijaisena tavoitteena on mahdollisimman suuren voiton tavoittelu sijoittajille. Suomen pienet markkinat monopolisoituvat helposti. Tällöin julkisen sektorin joutuminen harvojen palveluiden toimittajien armoille on todennäköistä. Yhteiskunnallisesti vastuullisesti toimivat yhteiskunnalliset yritykset muodostavat terveen vastavoiman tällaiselle kehitykselle. Tämän kehityksen tukeminen on merkittävä poliittinen päätös. Tällainen päätös on tehty jo monissa Euroopan maissa kuten Isossa- Britanniassa, Ranskassa, Belgiassa ja Italiassa (Pöyhönen ym. 2010). Artikkelin tavoite ja metodologia Tässä artikkelissa käsitellään yhteiskunnallisten yritysten toimivuutta palvelujen tuottajina maaseudulla. Artikkelin keskeisenä näkökulmana on yhteiskunnallisten yritysten rooli yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottajina. Mitkä ovat yhteiskunnallisen yrittämisen vahvuuksia palvelun tuottamisen näkö kulmasta ja mitkä ovat haasteita? Artikkelin perustana ovat aihealueen aiempi kansainvälinen ja suomalainen tutkimus sekä vuonna 2011 tehdyt maaseudun paikallistason asiantuntijoiden haastattelut (Kettunen 2012). Lisäksi artikkelissa on esimerkkejä kuudesta yhteiskunnallista yrittämistä valaisevasta keväällä 2011 tehdystä tapaustutkimuksesta (Moilanen 2012). Aluksi tarkastellaan yhteiskunnallisen yrittämisen käsitettä ja teoriaa. Teorian kohdalla kiinnitetään huomiota näkökulmiin, jotka erottavat yhteiskunnallisen yrittämisen yksinomaan voittoa tavoittelevista yrityksistä. Yhteiskunnallisen 88
3 yrittämisen vahvuuksia ja haasteita maaseudun palvelujen tuottamisessa analysoidaan tapausesimerkkien ja haastatteluaineiston kautta. Artikkelin loppupuolella pohditaan yhteiskunnallisen yrittämisen kehittämistä sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen mittaamista. Yhteiskunnallinen yrittäminen EU-maissa ei ole yhtä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää yhteiskunnalliselle yrittämiselle. Yhteiskunnallisille yrityksille on yhteistä se, että ne pyrkivät yhteiskunnallisten tai yhteisöllisten tavoitteiden toteuttamiseen (Santos 2009). Ne eivät pyri voiton maksimointiin vaan tavoitteensa saavuttamiseen, yhteiskunnallisen hyvän toteuttamiseen. Ne käyttävät pääosan voitostaan yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko omaa toimintaansa edelleen kehittäen tai muulla tavoin (Birkhölzer 2009; Pöyhönen ym. 2010; Laiho ym. 2011). Yhteiskunnallinen yrittäjyys eroaa voittoa tavoittelevasta liiketoiminnasta keskeisten tavoitteidensa osalta. Vallalla olevat taloudelliset teoriat perustuvat käsitykseen itsekeskeisistä taloudellisista toimijoista kun taas yhteiskunnallisen yrittäjyyden perustana on käsitys yhteiskunnalliseen hyvään pyrkivistä toimijoista. Liiketaloudelliset strategisen johtamisen teoriat osoittavat yrityksille, miten ne saavuttavat kilpailuetua. Mutta yhteiskunnallisen yrittäjyyden kohdalla on enemminkin kyse yhteistoiminnasta kuin kilpailusta. Koska yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, niiden toiminta on erityisen perusteltua niillä alueilla, mistä puuttuu palveluita ja mihin voittoa tavoittelevat yritykset eivät halua mennä, koska markkinat eivät toimi (Santos 2009). Yhteiskunnallisen yritystoiminnan päätoimialat EU-maissa ovat työttömien työelämään integrointi, koulutus ja kuntoutus, lastenhoitopalvelut, ikäihmisten palvelut, palvelut heikommassa asemassa oleville henkilöille ja heikommin menestyneiden alueiden paikallinen kehittäminen. Yhteiskunnalliset yritykset voivat tukea myös taantuvia alueita, kehittää paikallisyhteisöjä, suojella ympäristöä tai käydä vastuullista kauppaa kehitysmaiden kanssa (Pöyhönen ym. 2010). Sosiaalinen yritys on yksi muoto yhteiskunnallisesta yrityksestä. Suomessa säädettiin vuonna 2003 laki sosiaalisista yrityksistä. Tässä laissa sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan hyödykkeitä liiketaloudellisin periaattein tuottavaa elinkeinonharjoittajaa, jonka työntekijöistä vähintään 30% on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkä aikaistyöttömiä (Immonen 2006). Vuonna 2011 tehdyn selvityksen perusteella lähes kaikki palvelut, joita kunnat tuottavat tai järjestävät Suomessa, voivat kuulua yhteiskunnallisen yritystoiminnan pariin, mikäli yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä perustuu toiminta-ajatukseen yhteiskunnallisen hyvän tuottamisesta. Samoin osa valtion tuottamista palveluista 89
4 sekä järjestöjen tuottamat erityispalvelut sopivat yhteiskunnallisen yrittämisen puitteisiin (Laiho ym. 2011). Yhteiskunnallisten yritysten yhtiömuodot EU-maissa ovat monipuolisia. Joissakin maissa kuten Isossa-Britanniassa on kehitetty erityisiä yritysmuotoja yhteiskunnallista yrittämistä varten. Monissa maissa osuuskunta on yleisin yhteiskunnallisen yrityksen yhtiömuoto. Joissakin maissa taas osakeyhtiömuoto on eniten käytössä. Lisäksi mukana on paljon organisaatioita, jotka yleensä luetaan kolmanteen sektoriin, mm. yhdistykset ja säätiöt (Pöyhönen ym. 2010). Suomen lainsäädäntö mahdollistaa yhteiskunnallisen yrittämisen nykyisillä yritysmuodoilla. Osakeyhtiö ja osuuskunta soveltuvat hyvin yhteiskunnallisen yrityksen muodoksi, koska näissä yritysmuodoissa voidaan kirjata osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen yhteiskunnallista tavoitetta ja voitonjakoa koskevat erityisehdot. Henkilöyhteisöt eivät sovellu niin hyvin yhteiskunnallisen yrittämiseen, koska yrittäjällä on vapaa yrityksen varojen käyttöoikeus, mikä saattaa olla ristiriidassa voitonjakoa koskevien vaatimusten kanssa (Laiho ym. 2011). Osuuskunnan soveltuvuutta yhteiskunnalliseksi yritykseksi puoltaa erityisesti se, että osuustoiminnan tavoite ja arvopohja tukevat yhteiskunnallisen yrittämisen tavoitteita. Osuustoiminnan tavoitteena ei ole mahdollisimman suuren tuoton tuottaminen ulkopuolisille omistajille vaan etujen tuottaminen jäsen/omistajille niiden taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi. Osuustoiminnassa panostetaan yhteisöllisyyteen ja paikallisuuteen. Kaikki osuustoiminnan perusarvot kuten omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu sekä muista ihmisistä välittäminen vahvistavat yhteiskunnallisen yrittämisen perustehtävää. Maaseudun paikallistason asiantuntijoiden haastatteluissa (Kettunen 2012) tuotiin esille näkemys, että yhteiskunnallinen yrittäminen nähdään sukulaissieluna suomalaiselle osuustoiminnalle. Miksi yhteiskunnalliset yritykset soveltuisivat tuottamaan palveluja maaseudulla? Yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyy monia tekijöitä, jotka puoltavat sen sopivuutta maaseudun palvelujen tuottamiseen. Ensinnäkin yhteiskunnallisten yritysten toiminnan perusajatus on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallisen hyvän tuottamisen tavoite on erityisen soveltuva tilanteissa, joissa markkinat eivät toimi ja ihmisiltä puuttuu tuotteita tai palveluita. Voittoa tavoittelevat yritykset eivät toimi alueilla, joissa ei ole markkinoita eikä täten ostokykyisiä asiakkaita (Santos 2009). Se, että yhteiskunnalliset yritykset investoivat voitostaan suurimman osan yhteiskunnallisten tavoitteiden hyväksi, luo pitkäjänteisyyttä ja turvaa tällä tavoin 90
5 palvelujen tuottamisen alueella. Palvelujen kehittämisen näkökulmasta voiton kohdentaminen yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaisen toiminnan kehittämiseen nähdään olevan yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin yksi lupaavimmista ominaisuuksista (Laiho ym. 2011). Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosan kehittämishanke on oivallinen esimerkki pitkäjänteisestä työstä, jolla on saatu katkaistua Ykspihlajan kaupunginosan syrjäytyminen ja rapistuminen ja käännettyä kehitys kohti myönteistä suuntaa. Toiminta on vaatinut paljon sinnikkyyttä, riskin ottamista ja sitoutumista kehittämistyössä mukana olleilta ihmisiltä (Moilanen 2012). Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyviä strategisia kumppaneita julkiselle sektorille. Yhteiskunnallisten yritysten tavoitteet ovat yhtenevät julkisen sektorin tavoitteiden kanssa ja niiden toimintaa ei ohjaa voiton maksimointi omistajille vaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen alueelle. Someron kunnan liikunta- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malli valottaa sitä, miten kunnan ja yhdistysten kumppanuus voi toimia menestyksekkäästi molempia osapuolia hyödyntävällä tavalla. Someron kaupunki on ulkoistanut kaikki liikunta- ja kulttuuripalvelut paikallisten urheiluseurojen ja kulttuuriyhdistysten tuotettaviksi. Kunta maksaa kuukausittaisen avustuksen Someron Liikunta ry:lle ja Someron Kulttuuri ry:lle, muu rahoitus tulee vapaaehtoistyön ja yhdistysten omien hankkeiden kautta (Moilanen 2012). Maaseudulla ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla on keskeisenä haasteena alueen elinkelpoisuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi edistää palveluntuottajien verkostoitumista ja sitä kautta vahvistaa paikallistaloutta ja luoda tehokkuutta palvelujen tuottamiseen (Laiho ym. 2011). Varsinais-Suomessa toimiva Velkuan Kummeli on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnallinen yritys kykenee maaseudun harvaan asutulla alueella vahvistamaan paikallistaloutta, voimistamaan yhteisöllisyyden tunnetta paikallisten keskuudessa sekä edistämään myös muiden yrittäjien liiketoimintaa alueella. Kummeli tarjoaa saman katon alla päiväkotipalveluja, vanhusten asumispalveluja, ylläpitää kirjastoa, lounaskahvilaa, postipalveluja sekä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottoa. Näiden palveluiden ohella Kummelissa on fysioterapeutin, kampaajan sekä jalkahoitajan palveluja. Kummelin voidaan sanoa olevan ihmisten kohtaamispaikka ja kyläläisten olohuone. Kummeli myös koordinoi Velkualle puhdistuspalveluyrittäjän palveluja. Ilman Kummelia pienten palveluyrittäjien olisi haasteellista löytää potentiaalisia asiakkaita. Kummelin toimintakonseptin vahvuus on sen kokonaisvaltainen sekä joustava, keskeiset palvelut turvaava toimintatapa (Moilanen 2012). Paikallisuus on tärkeä palvelujen ja tuotteiden ostopäätökseen vaikuttava kriteeri. Esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen ja lastenhoidon palveluissa arvostetaan läheltä saatavia, laadukkaita palveluita. Ihmiset haluavat itse vaikuttaa siihen, millaisia palveluita heille tarjotaan ja millaisia peruspalveluita heillä on käytössään (Lilja & Mankki 2010). 91
6 Yhteiskunnallisilla yrityksillä on laajat sidosryhmät ja ne saattavat yhteen eri intressiryhmiä kuten asiakkaita, yhdistyksiä, säätiöitä, yksityisiä yrityksiä ja kuntia. Niiden toimintatapaa voidaankin pitää luovana, voimia yhdistävänä ja yhteisöllisenä (Lilja & Mankki 2010). Eri tahojen intressien yhdistäminen synnyttää uutta tietoa, oivalluksia ja innovaatioita. Erityisesti yhteisöllisyyden vahvistaminen on tekijä, jolla on suurta merkitystä haja-asutusalueilla. Yhteisöllisyyden vahvistumisen seurauksena alueiden elinkelpoisuus vahvistuu monin tavoin. Monet casetutkimukset osoittavat, että pienimuotoiset, paikalliset yhteiskunnalliset yritykset toimivat joustavasti ja innovatiivisesti onnistuen tuottamaan puuttuvia palveluita erityisesti maaseudun harvaan asutuilla alueilla (Seelos & Mair 2004). Rautavaaran asukkaat ovat tarttuneet toimeen omatoimisesti kaukolämmön ja laajakaistayhteyksien toteuttamiseksi perustamalla Rautavaaran kaukolämpö- ja laajakaistaosuuskunnan. Osuuskunnan kautta on haluttu tuoda peruspalveluja kuntalaisille ja ylläpitää päätösvalta paikallisten asukkaiden hallussa. Pudasjärven Livon kylän kyläyhdistys työllistää kylän asukkaita tuottamalla kioskipalveluita sekä ylläpitämällä käsikauppalääkkeiden lääkekaappia, kirpputoria ja kirjastoa. Kannonkoskella toiminut Vuoskosken kyläyhdistys tuotti noin kymmenen vuoden ajan moninaisia kotona asumista tukevia palveluja vähävaraisillekin sopivaan hintaan. Kylän pitkäaikaistyöttömät työllistyivät ja asiakkaita palveltiin joustavasti sekä heidän tarpeitaan kuunnellen. Kunnan ja Raha-automaattiyhdistyksen vetäytyminen rahoituksesta johti kuitenkin toiminnan lakkauttamiseen (Moilanen 2012). Maaseudun asiantuntijoiden haastattelut (Kettunen 2012) toivat esille, että palvelun tuottajilta edellytetään paikallisasiantuntemusta, hyvää yhteistyötä paikallisten asukkaiden kanssa, arvopohjaisuutta ja tasa-arvoisuutta ihmisten kohtelussa, joustavuutta, nopeaa päätöksentekoa, palvelualttiutta ja palvelujen hyvää laatua. Pienten ja joustavien yritysten koettiin kykenevän vastaamaan näihin tarpeisiin. Haastatteluissa tuli myös esille, että yhteiskunnallisen yrityksen arvopohja on erilainen kuin puhtaasti voittoa tavoittelevan yrityksen. Arvopohjan koettiin olevan paremman maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Arvojen mukaan ottamista päätöksentekoon korostettiin ylipäätänsä paljon. Vielä tuotiin esille se, että yhteiskunnalliset yritykset voivat vahvistaa kylätoimintaa, mikä koetaan tärkeäksi. Kylätoiminnalla on monella paikkakunnalla suuri merkitys alueen elinvoimaisuuden näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan haastateltavat kokivat yhteiskunnallisten yritysten olevan suuri mahdollisuus maaseudun kannalta ja he toivoivat, että tähän mahdollisuuteen panostettaisiin. Työorganisaatioina yhteiskunnalliset yritykset esimerkiksi henkilöstöomisteiset osuuskunnat voimistavat työntekijäomistajiensa sisäistä motivaatiota ja luovuutta, koska työntekijäomistajilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön liittyviin tekijöihin sekä yrityksen toimintaan. Yrityksen omistajina työntekijäomistajilla on vaikutusmahdollisuus myös yrityksen johtamiseen. Lisäksi osuuskunta on joustava 92
7 yritysmuoto, joka edistää jäsenten motivoitumista työntekemiseen. Motivaatiota edistävät yhdessä tekeminen, itselle tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa sekä joustavat työnteon tavat (Troberg 2008). Yhteiskunnallisessa yrittämisessä motivaatiota vahvistavat myös tärkeiksi koettujen asioiden eteen työskenteleminen sekä yhteiskunnallisen yrityksen keskeinen toiminnan perusta, jossa tavoitteena ei ole tuottaa voittoa omistajille vaan laajempaa yhteiskunnallista hyötyä (Lilja & Mankki 2010). Maaseudun asiantuntijoiden haastatteluissa tuli esille, että yhteiskunnallisten yritysten keskeisestä tavoitteesta, yhteiskunnallisen hyvän tuottamisesta, voisi tehdä niiden brändin. Sillä nähdään olevan myönteistä painoarvoa tulevaisuudessa (Kettunen 2012). Tuoreet nuorisotutkimukset osoittavat nuorten kannattavan entistä enemmän ekologisia ja eettisiä arvoja sekä ihmis- ja ympäristölähtöistä vastuullista yrittäjyyttä (Köppä 2010; Haanpää 2011). Millaisia haasteita yhteiskunnalliset yritykset kohtaavat maaseudulla? Yksi suurimmista haasteista on se, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on vaikeasti hahmoteltava käsite sekä monille uusi toimintamalli, joka ei ole yleisesti tunnettu. Tällöin uskottavuuden saavuttaminen on haastavaa. Monet haastateltavista eivät tunnistaneet käsitettä yhteiskunnallinen yritys, mutta heidän näkemyksensä hyvistä palveluntuottajista vastasivat yhteiskunnallisen yrityksen arvopohjaa ja tavoitteita (Kettunen 2012). Osuuskunta yritysmuotona voisi toimia hyvin yhteiskunnallisen yrittämisen muotona, mutta sen mahdollisuuksien kehittämistä on jarruttanut tietämättömyys osuustoiminnallisesta yrittämisestä sekä yrityspalveluasiantuntemuksen puuttuminen. Osuustoiminnan voimistamisen esteitä ovat olleet myös yleiset ennakkoluulot tai yksittäisten osuuskuntakokeilujen epäonnistumisten synnyttämät kielteiset päätelmät osuuskuntamuodon soveltumisesta yrittäjyyteen (Köppä 2010). Osuustoiminta on ollut tuntematonta ja osuustoimintamallin opetus on pitkään puuttunut suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Nyt tilanne on korjautumassa yliopisto-opetuksen suhteen. Vuonna 2005 perustettiin osuustoiminnan ja yhteisötalouden yliopistoopintojen verkosto, joka on vakiinnuttanut asemansa Suomessa (Köppä, Troberg & Hytinkoski 2008). Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen on koettu toimivaksi yrittäjyyskasvatuksen välineeksi ammattikorkeakouluissa ja tulevina vuosina osuustoimintatietoutta viedään enenevässä määrin myös peruskouluihin ja lukioihin. Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat pieniä, muutaman ihmisen työllistäviä organisaatioita. Yrityksen pieni koko ja vähäiset resurssit luovat haasteita yritystoiminnan harjoittamiselle. Yhteiskunnallisilta yrityksiltä puuttuu usein myös yrittäjyysosaamista, jolloin on uhkana, että yritykset ajautuvat taloudellisiin vaikeuk siin. 93
8 Muita merkittäviä esille tulleita haasteita ovat puuttuva aloituspääoma sekä riittävän tulovirran synnyttäminen yritystoimintaan. Pudasjärven Livon kyläyhdistyksen keskeinen haaste on rahoitus ja Vuoskosken kyläpalvelut loppuivat rahoituksen eväämiseen (Moilanen 2012). Maaseudun monialaisten osuuskuntien kohdalla on ollut toisinaan haasteena se, että osuuskunnan toimialoista tietyt menestyvät paremmin kuin toiset ja menestyvät toimialat irtaantuvat omiksi liiketoiminnoiksi kuihduttaen osuuskunnan elinkelpoisuuden. Hyvillä palveluntuottajilla tulisi olla vahva taloudellinen pohja, henkilöstöja johtamisosaamista sekä kykyä kehittyä ja mukautua palvelutarpeen muutoksiin. Nämä vaatimukset ovat usein suuria haasteita pienille yhteiskunnallisille yrityksille (Kettunen 2012). Kilpailutuksissa painottuu hinta ja ei osata vaatia laatua eikä ole osattu määrittää laatua. Monen haastatellun mukaan laatu nimenomaan olisi tärkeä kilpailutuksissa huomioitava seikka. Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla heikommassa asemassa kilpailutuksissa, mikäli ne painottavat toiminnassaan paikallisen elinvoimaisuuden ylläpitämistä, joustavuutta, asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä palveluita mutta eivät pärjää hintakilpailussa. Haastatellut toivat myös esille sen, että toisaalta halutaan pitää maaseutu elinvoimaisena, mutta toisaalta ihmisiä ajetaan keskuksiin keskittämällä palvelut sinne (Kettunen 2012). Isossa-Britanniassa, jossa on vahva yhteiskunnallisen yrittämisen sektori, on identifioitu seuraavia yhteiskunnallisen yrittäjyyden kasvun esteitä: neuvonnan ja tuen puute, arviointimenetelmien puute, markkinoille pääsyn vaikeus, rahoituksen saamisen ongelmat sekä monimutkaiset ja kirjavat juridiset muodot (Bland 2010). Myös Suomessa on kohdattu neuvonnan ja tuen puutetta. Rautavaaran lämpöosuuskunnalle perustamiseen liittyviä haasteita loivat tiedon ja kokemuksen vähäisyys, koska tarjolla ei ollut neuvontaa ja opastusta (Moilanen 2012). Yhteiskunnalliset yritykset tulisi tunnustaa omaksi yrityssektorikseen, jolla tulee olla yhtäläinen oikeus neuvontaan ja tukeen muiden yritysten kanssa sekä niiden vaikuttavuuden arviointia tulee kehittää. Isossa-Britannissa tehtiin suositus, että heikommin menestyneiden alueiden mahdollisuuksia yrittäjyyteen parannettaisiin. Tästä suosituksesta seurasi yhteisörahoitusmalli -aloite (community finance initiative) investointien kohdentamiseksi sellaisille alueille, joita normaalit kanavat eivät kyenneet palvelemaan riittävästi. Näistä on kehittynyt tärkeä rahoituslähde yhteiskunnallisille yrityksille (Bland 2010). Yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittäminen Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi Lilja & Mankki nostavat esille keskeisiä kysymyksiä: Olisi tärkeää määritellä yhteiskunnallinen 94
9 yrittäjyys ja sen tavoitteet, mitkä ovat parhaimpia organisoitumistapoja, miten tulisi suhtautua voitonjaon kieltoon tai rajoitukseen, ketkä ovat yhteiskunnallisen yrittämisen perustajia, omistajia ja yrittäjiä sekä miten yhteiskunnallisen yrittämisen neuvontaa ja yrittäjien koulutusta tulisi kehittää (Lilja & Mankki 2010)? Työ- ja elinkeinoministeriössä vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan kuntien tulisi hankintamenettelyllä vaikuttaa palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen, tuottavuuden parantamiseen ja toimivuuteen. Tällöin tarjouspyyntöjen lähtökohdaksi tulisi ottaa halvimman hankintahinnan sijasta sopimusaikana tapahtuva palvelujen kehittäminen, palveluntuottajan motivointi palvelujen kehittämiseen sekä palvelutuotannon myönteiset vaikutukset alueen ja sen väestön hyvinvointiin (Laiho ym. 2011). Valintakriteereihin voitaisiin sisällyttää myös sosiaalisia kriteereitä kuten vajaakuntoisten työllistäminen. Julkisten kilpailutusten järjestämistä tulisi kehittää niin, että voidaan ottaa huomioon yhteiskunnallisten yritysten arvopohjan tuomat edut kuten yhteisöllisyyden ja paikallisuuden vahvistaminen ja yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen alueelle (Lilja & Mankki 2010). Velkuan Kummeli toi selkeästi esille keskeisen kysymyksen siitä, miten yhteiskunnallisen yrityksen tuottamat moniuloitteiset hyvinvointivaikutukset olisi mahdollista ottaa huomioon kilpailutuksissa. Kuntien päätösten perustalla tulisi olla arvot ja pitkän aikavälin myönteiset vaikutukset alueeseen monesta eri näkökulmasta. Palvelun tilaajan ja palvelua tarjoavien tahojen tulisi pohtia yhdessä kunnan kanssa yhteisiä tavoitteita ja tulisi panostaa hyvään vuorovaikutukseen eri toimijoiden kesken (Kettunen 2012). Yhteiskunnallisen yrityksen käsitettä ei tulisi rajata liikaa, koska monenlaiset pienet yritykset ovat tärkeitä kylien elinvoimaisuudelle ja niillä on paljon yhteiskunnallista merkitystä haja-asutusalueiden kehittämiselle (Kettunen 2012). Mahdolliset tukimuodot tulee kehittää sellaisiksi, etteivät ne riko kilpailuneutraliteetin määrityksiä. Julkisten hankintojen ohjauksessa tulee ottaa käyttöön menetelmiä, joilla arvioidaan toiminnan kokonaisvaikutuksia, taloudellisten vaikutusten ohella esimerkiksi vaikutuksia paikallisuuteen (Pöyhönen ym. 2010). Yhteiskunnallisten yritysten toiminnan vaikuttavuuden arviointi Jotta yhteiskunnallisen yrittäjyyden kokonaisvaikutukset tulevat näkyviksi, on tärkeää, että niitä arvioidaan ja arviointia kehitetään jatkuvasti. Viime vuosien aikana on kehitetty useita yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointimenetelmiä erityisesti Isossa-Britanniassa. Näille menetelmille on usein ominaista, että ne on räätälöity yksittäisille yrityksille niiden sidosryhmien tarpeita huomioiden (Bland 2010). Tämän tutkimuksen haastatteluaineisto osoitti, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia pidetään erittäin tärkeänä, mutta mittaamismenetelmiä tunnetaan 95
10 huonosti. Haastateltavat toivoivat riittävän yksinkertaisten mittausmenetelmien kehittämistä. Sosiaalinen tilinpito* on menetelmä, jonka moni haastatelluista tunsi, mutta menetelmä koettiin työlääksi ja sitoutumista vaativaksi. Haasteena on se, että monen työntekijän työn kuva on mitoitettu niin, että työn puitteissa ei ehdi tehdä sosiaalista tilinpitoa. Usein esillä ovat vain taloudelliset menetelmät ja taloudelliset arvot ja kuitenkin olisi tärkeää ottaa huomioon myös muut kuin taloudelliset arvot. Mittaamisen haasteeksi koettiin myös se, että monet yhteiskunnallisista tuloksista eivät näy nopeasti (Kettunen 2012). Vaikka yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi on haastavaa, on siitä monta hyötyä. Sen avulla voidaan ohjata yrityksen resurssien käyttöä ja varmistaa, että toimitaan oikein yrityksen tavoitteiden kannalta. Arvioinnin kautta kyetään osoittamaan sidosryhmien edustajille kuten rahoittajille ja käyttäjille toiminnan tuloksia kokonaisvaltaisesti. Tällä tavoin parannetaan yrityksen toiminnan läpinäkyvyyttä sekä viestitään kaikille kiinnostuneille toiminnan tavoitteista ja tuloksista (www. sofienet.fi/menetelma/periaatteet.) Yhteenveto ja johtopäätöksiä Yhteiskunnallinen yrittäminen tuo uudenlaisen näkemyksen taloudelliseen toimintaan ja yrittäjyyteen. Se on täydentävä taloudellinen lähestymistapa, joka perustuu yhteiskunnallisen lisäarvon tuottamiseen ja se toimii oman logiikkansa ja sääntöjensä turvin (Santos 2009). Yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseksi on tärkeää ymmärtää näiden yritysten toiminnan keskeiset tavoitteet ja miten ne eroavat puhtaasti voittoa tavoittelevista yrityksistä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat usein ruohonjuuritason aloitteita. Niille on ominaista, että yksittäiset ihmiset tarttuvat toimeen aktiivisesti ja ratkaisevat ajankohtaisia tarpeitaan ja haasteitaan yhteistoiminnalla. Toiminnassa pyritään pitkäjänteisyyteen sekä paikallisuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Tässä artikkelissa esille tuodut tapausesimerkit ovat kaikki ruohonjuuritason aloitteita, joissa paikalliset asukkaat ovat ryhtyneet toimeen ratkaistaakseen omia tarpeitaan yhteistoiminnallisesti. Yhteiskunnalliset yritykset ovat saaneet aikaan merkittäviä tuloksia niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Monet näistä organisaatioista toimivat lähellä syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä taantuvilla tai huonosti voivilla alueilla, joissa ne tuottavat sosiaalisia innovaatioita sekä kehittävät yhteisöllisyyttä ja paikallisuutta (Pöyhönen ym. 2010). Tämän tutkimuksen tapausesimerkit toivat * Sosiaalisella tilinpidolla (social accounting) tarkoitetaan tietyn ajanjakson etukäteen määriteltyjen sosiaalisten tavoitteiden toteutumisen järjestelmällistä seurantaa ja raportointia, jolle tehdään tilintarkastus. Menetelmän avulla organisaatio kykenee osoittamaan ulkoisille sidosryhmilleen toimintansa tulokset ja lisäarvon tuoton eri sidosryhmien kannalta (Merenmies & Sevon 2007). 96
11 esille yhteiskunnallisten yritysten tuottamaa moninaista lisäarvoa taantuvilla ja harvaan asutuilla alueilla. Maaseudun harvaan asutuilla alueilla palvelujen tuottamiseen liittyvät maaseudun elinkelpoisuuden ylläpitämisen ja vahvistamisen kysymykset. Tapausesimerkit ja haastattelut osoittivat, että yhteiskunnalliset yritykset soveltuvat hyvin palvelujen tuottamiseen maaseudulla. Palvelujen tuottamisen ohella ne kokoavat ihmisiä yhteen ja vahvistavat alueen yhteisöllisyyttä, edistävät yksittäisten yrittäjien liiketoimintaa ja lisäävät monin tavoin maaseudun elinvoimaisuutta. Yhteiskunnalliset yritykset kohtaavat toiminnassaan monia haasteita, joista merkittävimmät ovat yhteiskunnallisen yrittämisen käsitteen epämääräisyys, rahoitushaasteet sekä yritys neuvonnan puute. Ison-Britannian esimerkit osoittavat, että yhteiskunnalliset yritykset menestyvät ennen kaikkea mahdollistavien rakenteiden ja niitä tukevan politiikan ansiosta. Mikäli halutaan, että yhteiskunnallisen yrittämisen sektori vahvistuu Suomessa, on kehitettävä erityisesti sen rahoitusedellytyksiä, tunnettuutta, yhteiskunnallisten yrittäjien koulutusta ja yritysneuvontaa. Isossa-Britanniassa yhteiskunnallisten yritysten sektori on saanut käytännön apua ja taloudellista tukea suurelta kuluttaja osuuskuntaliikkeeltä. Myös Suomessa osuustoimintaliikkeellä olisi hyvä mahdollisuus tukea yhteiskunnallisia yrityksiä (Bland 2010). Osuuskunta yritysmuotona on erityisen sopiva yhteiskunnallisen yrittämisen harjoittamiseen. Osuustoiminnan arvot ja identiteetti tukevat paikallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnallista hyvää. Osuuskuntamalli on räätälöitävissä monenlaisiin tarpeisiin. Se voi esimerkiksi toimia yhdistyksen rinnalla ja sen omistusrakenne on perustavalla tavalla yhteisöllistä ja demokraattista. Osuustoimintamallin käyttökelpoisuutta yhteiskunnallisen yrittämisen sektorilla voitaisiin vahvistaa suuresti tulevaisuudessa. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että tutkimuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa sille annetaan riittävä painoarvo. Yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeä osa kestävää kehitystä, sillä ne pyrkivät löytämään kestäviä sekä paikallisuutta tukevia ratkaisumalleja harvaanasuttujen ja taantuvien alueiden palvelutuotannon haasteisiin. Koska niiden toiminta tuottaa myös muita kuin taloudellisia vaikutuksia, on oleellista, että kaikki vaikutukset todennetaan ja huomioidaan palvelujen järjestelykysymyksissä. Kirjallisuus Birkhölzer, K. (2009) The Role of Social Enterprise in Local Economic Development. EMES CONFE- RENCES SELECTED PAPERS SERIES. 2nd EMES International Conference on Social Enterprise Trento (Italy), July Bland, J. (2010) Yhteiskunnallinen yritys ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Ison-Britannian malli ja sen kokemukset. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Strategiset hankkeet 22/
Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla
Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,
LisätiedotYhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa
Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015
Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.
Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen
Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Koukkuniemi 2020 hankkeen tavoitteet Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen henkilöstön kiinnostuksen
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta
Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen
LisätiedotYhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa
Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2.
Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin
LisätiedotSosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt
Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden
LisätiedotKuntaesimerkkinä Oulu
Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa!
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Ohjelma 9.00-9.10 Tervetuloa koulutukseen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Työeläkeyhtiö Varma 9.10-9.30 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden
LisätiedotOSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset Suomessa
Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia
LisätiedotYhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?
Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys
Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian
LisätiedotKorkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä
Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman
LisätiedotBrändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen
Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen
LisätiedotYhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset
Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ
KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu
LisätiedotOsuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina. Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry
Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry 1. Osuustoiminnan arvopohja ja organisoituminen Osuuskunta, osuustoiminta, arvot OSUUSKUNTA
LisätiedotMaaseudun palvelujen erityiset haasteet
Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun
LisätiedotKolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak
Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys
LisätiedotToimitusjohtaja Sami Karhu Tampere
Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotOSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu
OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet
LisätiedotPalvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys
Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot
LisätiedotMillainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?
Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi
LisätiedotSOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden
LisätiedotOSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA
OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??
LisätiedotPOLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma
POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma SOSIAALINEN YRITYS Yritys, jonka tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan ohella
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukunnat
Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotKolmas sektori maaseutukunnissa
Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta
Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta
LisätiedotKUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA
KUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta Jokainen on työn arvoinen hanke Kiipula-säätiö Heinola 1.10.2014 Forssa 2.10.2014 1 LUENNON SISÄLTÖ
LisätiedotOsuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg
Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä
LisätiedotS o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö
S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotOsuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010
Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Kommenttipuheenvuoro pienosuustoiminnan tutkimustarpeet Yhdessä yrittämään! hanke Niina Immonen Suomessa vallalla yksinyrittämisen kulttuuri Yrityskannasta 93%
LisätiedotMiten yhteiskunnallinen yritys syntyy? Motivaatio Polku Liiketoimintamalli Luominen - Kasvu., SYY Akatemia osuuskunta
Miten yhteiskunnallinen yritys syntyy? Motivaatio Polku Liiketoimintamalli Luominen - Kasvu, SYY Akatemia osuuskunta Kasvava asiantuntija- ja valmennusyhteisö Asiantuntijoillamme, omistajillamme ja kumppaneillamme
LisätiedotEktakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI
ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotSosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla
Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana
Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen
Yhteiskunnallinen yritys -merkki 24.4.2012 Saila Tykkyläinen YHTEISKUNNALLINEN YRITYS -MERKKI Yhteiskunnallinen yritys -merkki viestii yrityksistä, jotka kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotSGEI-palvelut pähkinänkuoressa
SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)
LisätiedotYhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa!
Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja osuustoiminta Projektijohtaja Niina Immonen Yhdessä yrittämään! hanke / Tampereen seudun osuustoimintakeskus
LisätiedotVaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13
Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotOsuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia
Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan
LisätiedotKysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille
Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli
LisätiedotYhteisetu osuuskuntamalli ja maaseudun kehitys. Salo Manu Rantanen, Hagen Henrÿ ja Tytti Klén
Yhteisetu osuuskuntamalli ja maaseudun kehitys Salo 23.8.2017 Manu Rantanen, Hagen Henrÿ ja Tytti Klén 24.8.2017 1 Taustaa: Yhteisetu -osuuskuntamalli Multi-stakeholder/ solidarity / community cooperative
LisätiedotVaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.
Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotYhteisötalouden käsitteestä
Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011
LisätiedotLUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON
LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa
LisätiedotSosiaalinen yritys. Case: PosiVire
Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät
LisätiedotESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI
ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista
LisätiedotMillaisia tuloksia halutaan näkyville?
Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve
LisätiedotMerkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula
Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotYhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén
Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotSosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely
Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotMallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA. versio 1 6/18
Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Pähee OTE Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA versio 1 6/18 MIKÄ OSUUSKUNTA? 2 19.6.2018 Pähee OTE Työtoiminnoista töihin, Osuuskuntamalli OSUUSKUNTA TYÖLLISTYMISEN
LisätiedotYRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen
YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä
LisätiedotUUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen
12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen
LisätiedotStrategiamme Johdanto
Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.
LisätiedotEktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot
LisätiedotJärjestö palveluiden tarjoajana
Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotESKOLAN KYLÄPALVELU OY
ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011
Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen
LisätiedotKilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen
Lisätiedot