POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA

Transkriptio

1 - KALATUTKIMUSRAPORTTI nro 3 - POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA Matti Hiltunen Muhoksen kalatalouspalvelut

2 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA KALATUTKIMUSRAPORTTI nro 3 29 Matti Hiltunen Muhoksen kalatalouspalvelut Valokuvat Matti Hiltunen

3 SISÄLLYS 1. Johdanto 1 2. Yleistä velvoitteista 1 3. Tarkkailualue 2 4. Aineisto ja menetelmät Kalastuskirjanpito Kalakantanäytteet Kalastustiedustelut 7 5. Istutukset 7 6. Ylä-Suolijärven tarkkailutulokset Kalastuskirjanpito Yleistä Saalis eri pyydyksillä Yksikkösaaliit Yleistä Siika Taimen Muikku Harjus Kalakantanäytteet Yleistä Siika Siikamuodot Siikojen kasvu Planktonsiikamuodon ikäjakauma Siikojen terveydentila Harjus Harjuksen kasvu ja kunto Kalastustiedustelu Ylä-Suolijärvi Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö Ylä-Suolijärven tulosten tarkastelu Kalasto ja kalastus Siika Järvitaimen ja lohi Harjus Muut lajit Ala-Suolijärven tarkkailutulokset Kalastuskirjanpito Yleistä Saalis eri pyydyksillä Yksikkösaaliit Yleistä Siika Taimen Muikku 4

4 Harjus Kalakantanäytteet Yleistä Siika Siikamuodot Siikojen kasvu Siikojen ikäjakauma pyyntimuodoittain Siikojen terveydentila Kalastustiedustelu Ala-Suolijärvi Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö Ala-Suolijärven tulosten tarkastelu Kalasto ja kalastus Siika Järvitaimen ja lohi Harjus Muut lajit Isojärven tarkkailutulokset Kalastuskirjanpito Yleistä Saalis eri pyydyksillä Yksikkösaaliit Yleistä Siika Taimen Kirjolohi Harjus Muikku Kalastustiedustelu Isojärvi Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö Isojärven tulosten tarkastelu Nolimo-/Oivanjärven tarkkailutulokset Kalastustiedustelu Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö Nolimo-/Oivanjärven tulosten tarkastelu Niemijärven tarkkailutulokset Kalastustiedustelu Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö Niemijärven tulosten tarkastelu Vierus-/Irnijärven tarkkailutulokset Kalastustiedustelu Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö Vierus-/Irnijärven tulosten tarkastelu Suolijärvien alueen tulosten tarkastelu Kalastus ja kokonaissaalis Siika Järvitaimen ja lohi 72

5 12.4 Kirjolohi Harjus Muikku Muut lajit Velvoitetarkkailun kehittäminen Yhteenveto Tiivistelmä 77 KIITOKSET KIRJALLISUUS JA LÄHDELUETTELO

6 1 JOHDANTO PVO-Vesivoima Oy vastaa Posion Suolijärvien kalanistutuksista Pohjois-Suomen vesioikeuden ja vesiylioikeuden antamien säännöstelypäätösten mukaisesti. Istutustoimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailu perustuu samoihin päätöksiin. Kalanhoitotoiminta aloitettiin vuonna Vuodesta 1987 alkaen istutusvelvoitteet on käytännössä toteuttanut Voimalohi Oy. Tarkkailuvelvoite on vuodesta 27 lähtien toteutettu PVO-Vesivoima Oy:n toimesta. Seuraavassa esitettävä raportti käsittää yhteenvedon tarkkailun tuloksista vuosilta Se sisältää myös edellisissä raporteissa vuosilta esitetyt tiedot keskeisimmiltä osiltaan. Ensimmäisen raportin (v. 199) eräs keskeinen tavoite oli tarkastella tarkkailumenetelmien toimivuutta ja luotettavuutta. Toinen kooste (v. 1995) paneutui enemmän kalanhoidon tuloksellisuuden ja tulevaisuuden kehittämistavoitteiden arviointiin. Tässä raportissa jatketaan vuosien 2 sekä 24 raporttien tapaan arviointia toteutettujen istutusmuutosten vaikutuksista kalakantoihin ja kalastukseen. Tarkkailussa on käytetty menetelminä kalastuskirjanpitoa, kalakantanäytteiden keruuta sekä kalastustiedustelua. Lohensukuisten kalojen Carlin-merkinnöistä luovuttiin vuosituhannen alussa koska menetelmällä ei saatu enää mitään oleellista uutta tietoa. Hoitolajien, siian ja taimenen, yksikkösaalista ja saalisosuutta on tarkkailtu kalastuskirjanpidolla. Kalakantanäytteistä on seurattu siikakantojen tilaa tarkastelemalla kalojen kasvua suhteessa ikään ja kuntoa ns. kuntokertoimen avulla. Hoitolajien ohella alueen muikkukannan tilaa on tarkkailtu lähinnä Ala-Suolijärvellä pyydysyksikkösaaliiden perusteella ja vuodesta 1992 alkaen myös kalakantanäytteiden perusteella. Suolijärvien kalastuksia ja saaliin määrää on selvitetty vuodesta 1986 eri tahojen tekemillä kalastustiedusteluilla vuosilta 198, , 1998, 23 sekä YLEISTÄ KALAVELVOITTEISTA Pohjois-Suomen vesioikeuden päätösten nro 49/78/I ( ) sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nro 284/79 ( ) mukaan on Pohjolan Voima Oy:n Jumiskon voimalaitoksen rakentajana ja Suolijärvien sekä Köykenöjoen vesistöjen säännöstelijänä hoidettava alueen kalakantoja istutuksin. Vuosittainen istutusvelvoite Ylä- ja Ala-Suolijärveen, Irni- ja Vierusjärveen, Nolimojärveen ja Isojärveen on yhteensä 45 yksilöä 1-kesäisiä siian poikasia sekä 27 yksilöä vähintään 18 cm:n pituisia taimenen poikasia. Istutusmäärä em. järvien kesken on jaettu pinta-alojen suhteessa. Samojen päätösten mukaan Pohjolan Voima Oy:n tuli tarkkailla istutustoimenpiteiden tuloksia. Tarkkailutoimenpiteisiin hakija ei ollut velvollinen käyttämään varoja enempää kuin 3 mk vuodessa. Suolijärvien lopputarkastuspäätöksessä nro 75/89/I Pohjois-Suomen vesioikeus poisti tarkkailulle asetetun kustannuskaton. Vesioikeuden lopputarkastuspäätös sai lainvoiman vesiylioikeuden päätöksellä (nro 17/1991). Vuosittaiset istutus- ja tarkkailusuunnitelmat on toteutettu kalatalousviranomaisten hyväksymällä tavalla. Vuonna 1992 maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi (kirje nro 836/743 MMM 1992) pitkän aikavälin suunnitelman kalakantojen ja kalanhoitotoimenpiteiden vaikutuksia koskevaksi tarkkailuohjelmaksi. Suolijärvien alueelle on kuntien, osakaskuntien, kalatalousviranomaisten ja Pohjolan Voima Oy:n yhteishankkeena asennettu mekaanisia aitoja rajoittamaan kalojen vaelluksia pois istutusalueiltaan. Esteaitojen suunnittelusta, rakentamisesta ja aiheutuneista kustannuksista on vastannut Pohjolan Voima Oy. Luksuan kanavaan esteaita rakennettiin vuonna 1984, Vierus-Irnijärveen vuonna 1988 sekä Isojärven luusuaan vuonna Vaellusesteiden kunnossapidosta ja hoidosta vastaa Suolijärvien kalastusalue. 1

7 3 TARKKAILUALUE Velvoitetarkkailualue kuuluu Jumiskon voimalaitoksen vesistöalueeseen, jonka pinta-ala on km 2 ja järvisyys 14,6 % (Ekholm 1993). Velvoitetarkkailualueen kartta esitetään kuvassa 1. Vesistöalueen suurimmat järvet ovat Ylä-Suolijärvi, Ala-Suolijärvi, Isojärvi, Niemijärvi, Nolimojärvi, Irnijärvi sekä Vierusjärvi. Järvien pinta-alat ovat vuonna 21 tehdyn tarkistuksen perusteella seuraavat: ha %/ha Ylä-Suolijärvi ,6 Ala-Suolijärvi ,7 Irni-/Vierusjärvi 43 3,7 Niemijärvi 344 3,2 Nolimojärvi 176 1,6 Isojärvi 477 4,4 Oivanjärvi 22 1,9 Yhteensä , Järvien rantaviiva on rikkonainen ja järvet ovat syvyydeltään suhteellisen matalia. Vesistöalue on poikkeuksellisen järvinen yleensä Lapin jokivaltaisiin vesistöihin verrattuna. Tyypillistä on myös järvien lahtisuus ja siitä johtuva hidas veden vaihtuvuus. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) OIVA-tietopalvelun Hertta-tilastoinnin mukaan vesistöalueen järvien pintavesien tila 1-5 m:n syvyydellä on ainakin vesinäytteistä analysoitujen liukoisen hapen (mg/l), kyllästyneisyysasteen (%) sekä happamuuden (ph) osalta ollut ajanjaksolla vähintäänkin kohtuullinen. Tarkkailualueen järviä säännöstellään Jumiskon tunnelivoimalaitoksen tarpeita varten. Luonnontilassa vesi virtasi Ala- Suolijärvestä Jumiskonjokea pitkin Kemijärveen. Rakentamisen jälkeen vesi on johdettu voimalaitoksen ylätunneliin 3 km:n pituisena järviketjuna Ala-Suolijärvestä Niemijärven, Vierusjärven, Irnijärven ja Ala-Askanjärven kautta. Yli-Suolijärven vedet laskevat Ala-Suolijärveen. Suurin osa Isojärven kautta Jumiskonjokeen virtaavista vesistä pumpataan Ala- Suolijärveen. Jumiskon voimalaitos säännöstelyineen on valmistunut vuonna Isojärven säännöstely on aloitettu Säännöstelyrajat ovat seuraavat: Ylin korkeus Alin korkeus Alin korkeus Ylä-Suolijärvi NN +245, m NN +243,6 m NN +245, m Ala-Suolijärvi NN +243, m NN +241,7 m NN +24, m Isojärvi NN +227, m NN +224, m Isojärven alin korkeus kesäkuussa on NN+ 225,3 m ja elokuussa NN+ 225, m. Säännöstelyn toteutuminen Ylä- ja Ala-Suolijärvellä sekä Isojärvellä vuosina 27-8 esitetään kuvasarjassa 2. 2

8 Kuva 1. Suolijärvien tarkkailualue 3

9 245, Ylä-Suolijärven vedenkorkeus ,5 244, 243,5 Yläraja Max Ka , Min Alaraja ,5 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 243, Ala-Suolijärven vedenkorkeus , Yläraja 241, Max Ka Min Alaraja , Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 4

10 Kuva 2. Säännöstelyn toteutuminen Ylä- ja Ala-Suolijärvellä sekä Isojärvellä vuosina (tiedot P. Lahtonen/PVO-Vesivoima Oy/29). 5

11 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Kalastuskirjanpito Taulukossa 1 esitetään hoitoalueilla vuosittain kalastaneiden henkilöiden määrä, jotka kirjasivat päivittäin pyydys- sekä saalistiedot. Taulukko 1. Suolijärvien hoitoalueen kalastuskirjanpitäjien määrä tarkkailujaksoittain vuosina Hoitoalue Ylä-Suolijärvi Ala-Suolijärvi Isojärvi Yhteensä Hoitoalue Ylä-Suolijärvi Ala-Suolijärvi Isojärvi Yhteensä Hoitoalue Ylä-Suolijärvi Ala-Suolijärvi Isojärvi Yhteensä Hoitoalue Ylä-Suolijärvi Ala-Suolijärvi Isojärvi Yhteensä Hoitoalue Ylä-Suolijärvi Ala-Suolijärvi Isojärvi Yhteensä Kalastuskirjanpitoaineisto käsiteltiin Generoi Ky:n laatimalla HST-ohjelmistolla. Pyydyksittäin laskettiin kunkin kalalajin keskimääräinen painoon perustuva yksikkösaalis ja sen hajonta (± 95 % luotettavuusväli) pyydyksen koentakertaa kohti. Yksikkösaaliilla tarkoitetaan yhdellä koentakerralla (vapapyynnissä kalastuskerralla) yhtä pyydystä kohti saatua painomääräistä saalista. Yksikkösaalis lajeittain laskettiin jakamalla koentakertainen saalis koettujen pyydysten lukumäärällä. Pyydyskohtaiselle yksikkösaaliille laskettiin keskiarvo ja hajonta. Verkkokalastuksessa käytettiin painomääräisen saaliin yksikköjakajana noin 3 metrin pituutta/2,5 metrin korkeutta. Yksikkösaaliin vuosittaisia tunnuslukuja (muutokset) tulkittaessa tulee huomioida, että kaikissa tapauksissa ne eivät ole suorassa suhteessa kalakannan koon muutoksiin. 4.2 Kalakantanäytteet Pyynnin kohteena olevien siian, muikun ja harjuksen osakantojen vaihtelun (dynamiikan) varmentamiseksi ostettiin hoitoalueilta lajinäytteitä kalastuskirjanpitoa harjoittaneilta henkilöiltä ja muilta kalastajilta. Niistä määritettiin pituus, paino, sukupuoli, sukukypsyysaste,ikä suomusta sekä mahdollisen haukimatoinfektion ja kidustäiesiintymän voimakkuus. Osalta selvitettiin suolistorasvaisuus ja mahan täyteisyys. Siialla ensimmäinen kiduskaari mikroskopoitiin laskien siivilähammas- 6

12 määrä kaikkine hammasaiheineen. Määritykset toteutti Voimalohi Oy. Kalakantanäytteiden tilastollisen käsittelyn toteutti Muhoksen kalatalouspalvelut SPSS-ohjelmistolla (ver. 17.). Kalakantanäytteitä kertyi vuosina yhteensä 1 13 siiasta ja 91 harjuksesta. Tarkemmat järvikohtaiset määrät lajeittain, vuosittain sekä tarkkailujaksoittain on esitetty taulukoissa 3-5. Taulukko 2. Kalakantanäytteiden määrä jaksoittain Suolijärvien alueella vuosina Ylä-Suolijärvi Ala-Suolijärvi Isojärvi Siika Muikku Harjus Siika Muikku Harjus Siika Muikku Jakso I (v ) Jakso II (v ) Jakso III (v ) Jakso IV (v ) Jakso V (v ) Kalastustiedustelut Kalastustiedusteluja on toteutettu Suolijärvien kalastusalueen ja kalastuskuntien toimesta vuodesta 1986 alkaen. Vuosien kalastustiedustelujen toteutuksesta vastasi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Vuosina tiedusteluissa kaikille kalastusluvan lunastaneille henkilöille jaettiin tiedustelulomake, joka tuli palauttaa ennen seuraavan kalastuskauden alkamista. Vuodesta 199 alkaen kalastustiedustelut on toteutettu postikyselynä luvan lunastaneille. Tulokset on laajennettu koskemaan kaikkia luvan lunastaneita olettamalla, että lomakkeen palauttamatta jättäneet kalastivat ja saivat saalista yhtä paljon kuin lomakkeen palauttaneetkin. Viimeisin toteutettu tiedustelu käsitteli vuoden 27 kalastuksia. Kalastustiedustelut käsitellään omana kokonaisuutenaan kappaleessa 9. 5 ISTUTUKSET Suolijärvien alueen säännöstelylupaehtojen mukainen istutusmäärä on 45 yksikesäistä siikaa ja 27 vähintään 18 cm:n pituista järvitaimenta. Istutuksissa on siian osalta käytetty vaellus- ja planktonsiian lisäksi alkuvuosina peledsiikaa. Vaellussiiat ovat olleet alkuperältään Suolijärvien omaa kantaa sekä Kitkan ja Iijoen kantaa, planktonsiiat Pohjois-Karjalan Koitajoen kantaa. Siian istutustiheydet olivat vuoteen 1991 saakka noin 41 yksilöä/ha. Vuosina määrä puolitettiin istutustiheyteen noin 22 yksilöä/ha. Vuosina istutustiheys oli noin 33 yksilöä/ha ja vuosina keskimäärin 19 yksilöä/ha. Vuoden 1991 jälkeen istutuksissa on käytetty ainoastaan planktonsiikaa. Siikaa korvaavina lajeina on käytetty 2-vuotiaita ja 3-kesäisiä järvitaimenia, järvilohia, harjuksia ja kirjolohta. Isojärven siikaistutuksista on toistaiseksi luovuttu niissä vuonna 23 havaitun voimallisen haukimatoloisinnan takia. Kuvassa 3 esitetään siian velvoiteistutusten toteutus vaihtolajeineen ja kuvassa 4 pelkästään harjuksen velvoiteistutusmäärät. Yksityiskohtaiset siian ja harjuksen istutusmäärät järvialueittain v esitetään liitteissä 1/1 ja 1/3. 7

13 Siika 1-kes. Järvilohi 3-kes. Järv ilohi 2-v. Harjus Muikku Kirjolohi Järv itaimen 3-kes. 7 Yksilöä Kuva 3. Siian velvoiteistutusten toteutus vaihtokalalajeineen vuosina Yksilöä Kuva 4. Harjuksen velvoiteistutusmäärät vuosina Järvitaimenvelvoitetta muutettiin vuonna 1988 osin järviloheksi. Rautalammin reitin kantaa olleet järvitaimenilla on käytetty ns. suoraistutus- että viivästettyä istutustekniikkaa. Isojärvellä taimenistukkaita on vaihdettu kirjoloheksi. 8

14 Vuosina istutettiin taimenista valtaosa (noin 3 / 4 ) ja vuosina kaikki 3-kesäisenä. Istukkaiden vaihtoperusteena on käytetty viranomaisen hyväksymää kerrointa. Suolijärvien kalastusalue on kasvattanut verkkokasseissa osan 2-vuotiaista 3-kesäisiksi. Kuvassa 5 esitetään taimenen velvoiteistutusten toteutus vaihtolajeineen. Kuvissa 6 ja 7 esitetään taimenen yksilö- ja kilomääräiset istutukset ikäluokittain vuosina Yksityiskohtaiset järvitaimenen ja -lohen sekä kirjolohen istutusmäärät vuosilta esitetään liitteessä 1/2. 35 Yksilöä Järv itaimen 2-v. Järv itaimen 3-kes.-3-v. Järv ilohi 2-v. Kirjolohi Kuva 5. Taimenen velvoiteistutusten toteutus vaihtokalalajeineen vuosina

15 45 Istutus yks. Järvitaimen 2-v. Järvilohi 2-v. Järvitaimen 3-kes. Järvitaimen (häkki 2 v. -> 3-kes.) Kuva 6. Taimenen ja järvilohen yksilömääräiset istutukset vuosina

16 Istutus KG Järvitaimen 2-v. Järvilohi 2-v. Järvitaimen 3-kes. Järvitaimen (häkki 2 v. -> 3-kes.) Kuva 7. Taimenen ja järvilohen kilomääräiset istutukset v Verkkokasseissa jatkokasvatettujen taimenten sekä muiden taimen- ja kirjolohi-istutusten kilomäärät esitetään kuvassa 8. Vuosittain kolmannen kesän jatkokasvatukseen (pl. vuodet 27-28) on sijoitettu 2-vuotiaita järvitaimenyksilöitä noin 7. 11

17 1 Kg Kirjolohi Järvitaimen 4-kes Järvitaimen (häkki) 3-kes Järvitaimen 3-v Järvilohi 3-kes Järvitaimen 3-kes Järvilohi 2-v Järvitaimen 2-v Kuva 8. Suolijärvien alueelle istutettujen järvitaimenten ja -lohien sekä kirjolohen kokonaiskilomäärät velvoitekalanhoidon ja kalastusalueen jatkokasvatuksen yhteissummina (KG) istukasikäluokittain vuosina YLÄ-SUOLIJÄRVEN TARKKAILUTULOKSET 6.1 Kalastuskirjanpito Yleistä Kalastuskirjanpito käynnistyi Ylä-Suolijärvellä vuonna Seuraavissa kappaleissa kuvataan kalastuskirjanpitäjien kalastusta, tarkastellaan saalislajien jakautumista eri pyydysten kesken sekä esitetään yksikkösaaliita tärkeimmillä pyydyksillä. Kaikki osiossa 6.1 esitetyt tulokset ovat kalastuskirjanpitoaineistoista laskettuja. Kalastuskirjanpitoaineistoa käsitellään tässä yhteydessä etupäässä vuosilta Edellisten tarkkailujaksojen tuloksia esitellään keskeisimmiltä osin. Niitä esitetään mm. kalalajikohtaisissa yksikkösaaliita sekä pyydysten käyttöä ja kalalajien runsaussuhteita käsittelevissä diagrammeissa ja liitetaulukossa (Liite 2/1) Saalis eri pyydyksillä Vuosina kalastuskirjanpitoa toteutti Ylä-Suolijärvellä kahdeksan (8) henkilöä. Kalastus oli lähinnä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Taulukosta 3 voidaan havaita eniten pyyntiponnistusta olleen harvuudeltaan (solmuväliltään) 34-4 mm:n verkoilla. Muikkuverkkojen käyttö väheni edelliseen jaksoon (v ) verrattuna lähes puoleen. 12

18 Taulukko 3. Laji- ja pyydysprosentit sekä pyydyskohtainen kokonaiskalansaalis koenta- tai käyntikertaa kohden kalastuskirjanpitäien saaliissa Ylä-Suolijärvellä vuosina (Kokonaissaalis kg, N=koenta-/käyntikertojen määrä). Pyydys N Hauki Muikku Ahven Siika Särki Made Taimen Harjus Muut Yht. g/koentakerta Muikkuverkko 2 238,1 25,8,6,5 2,6,2 - -,2 3, mm:n verkko mm:n verkko ,4-1,3 21,9 3,1 4,4 3,4,6-45, mm:n verkko , -,1 1,5,1 3,4 4,4,1-14,7 861 >55 mm:n verkko 882 1,6 - -,1 -,9 1, ,4 592 Koukkukalastus Vetouistelu 58, ,5 - -, Vapakalastus 38,1 -,6 -, ,1 1,3 4 Katiska 342 1,1-2, , Yhteensä 18,4 25,8 5,2 24,1 6,4 8,9 1,1,8,3 1, Kalastuskirjanpitäjien saaliin jakautuminen lajeittain eri tarkkailujaksoilla on esitetty kuvassa 9. 6 % v v v v v Hauki Muikku Ahven Siika Särki Made Taimen Harjus Muut Kuva 9. Ylä-Suolijärven kalastuskirjanpitäjien saaliin jakautuminen lajeittain (%/KG) eri tarkkailujaksoilla. Kalastuskirjanpidon rysäsaaliista pääosa on muikkua (taulukko 4). Rysäsaaliissa muikun osuus on hiukan noussut 199- luvun alun tilanteeseen verrattuna. Siian osuus vähentynyt merkitsevästi noin 3 %:sta noin 5 %:iin (kuva 1). Taulukko 4. Laji- ja pyydysprosentit sekä kokonaiskalansaalis koentakertaa kohti kalastuskirjanpitäjien rysäsaaliissa Ylä-Suolijärvellä vuosina (Kokonaissaalis kg, N=koentakertojen määrä). Metsähallitukselle saalisilmoituksen antaneet kalastajat ovat tiedoissa mukana. Pyydys N Hauki Muikku Ahve n Siika Särki Made Taime n Muut Yhteens ä Kg/N Rysä 77,8 78,7 2,5 5,5 4,7,2,4 7,4 1, 28,2 13

19 Rysäsaalis v (N=88, yht Siika 3 % Taimen 1 % Muikku 69 % Rysäsaalis v MH (N=9, yht Ahven 2 % Siika 19 % Särki 3 % Muut 2 % Muikku 74 % Rysäsaalis v MH (n= 77, yht kg) Muut 9 % Särki 5 % Ahv en 2 % Siika 5 % Muikku 79 % Kuva 1. Ylä-Suolijärven rysäsaaliin prosentuaalinen lajijakauma Voimalohi Oy:n/PVO-V:n ja Metsähallituksen yhdistetystä kalastuskirjanpidosta kausina , sekä

20 6.1.3 Yksikkösaaliit Yleistä Seuraavissa kappaleissa esitetään Ylä-Suolijärven hoitolajien pyydysyksikkösaaliin vuosittaiset vaihtelut verkoilla vuosina Yksikkösaaliin laskennassa on huomioitu solmuväliltään kaikenkokoiset verkot painottaen koentakertojen määrää. Taustatiedoksi esitetään eriharvuisten verkkojen käyttö (ei sisällä muikkuverkkoja) suhteellisina osuuksina ja käytössä olleiden verkkojen keskimääräinen solmuväliharvuus vuosina (kuva 11). Lisäksi kuvataan käytetyimpien pyydysten vuosittainen keskimääräinen saalis kokukertaa kohden sekä saaliin koostumus po. pyydyksillä. Hoitolajien lisäksi esitetään alueella merkittävän lajin, muikun, yksikkösaaliin vaihtelut Ylä-Suolijärvellä vuosina Verkkokalastuksessa on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia edellisen tarkkailujakson loppupuoliskon jälkeen. Tiheiden, mm:n verkkojen käyttö loppui ja vastaavasti yli 55 mm:n harvuisia verkoilla kalastettiin ahkerammin. Keskimääräinen solmuväli oli vuosina noin 43 mm (kuva 11). Pyydysosuus %/verkkokalastus sekä solmuväli (vuosittainen keskiarvo) mm 1 >55 mm mm 34-4 mm mm verkon keskimääräinen solmuväli (painotettu/mm) N Kuva 11. Kalastuskirjanpitäjien käyttämien verkkojen suhteellinen osuus ja verkkojen keskimääräinen solmuväli (mm) vuosittain Ylä- Suolijärvellä vuosina (ei sisällä muikkuverkkoja). Kuvasarjassa (kuva 12) esitetään Ylä-Suolijärven kalastuskirjanpidossa keskimääräisen yksikkösaaliin jakautuminen eri kalalajien kesken verkon eri solmuväliluokilla. Siikaa on saatu saaliiksi 34-4 mm:n verkoilla vakaasti. Harvemmilla, yli 4 mm:n verkoilla taimenen yksikkösaalis on saavuttanut tietyn tason viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ). Hauki on käytössä olleiden verkkojen yksikkösaaliina laskettuna runsastunut. 15

21 27-33 mm:n verkot Saalis, g/koentakerta 1 Siika Taimen Hauki Särki Ahven Muut * * * * * *=ei käy tössä ko. solmuv älin v erkkoja 34-4 mm:n verkot 1 8 Saalis, g/koentakerta Siika Taimen Hauki Särki Ahven Muut >4 mm:n verkot Saalis, g/koentakerta 1 2 Siika Taimen Hauki Särki Ahven Muut Kuva 12. Ylä-Suolijärven kalastuskirjanpitäjien keskimääräisen yksikkösaaliin jakautuminen eri kalalajien kesken vuosina verkon eri solmuväliluokissa (vuosiluvun alla koentakertojen määrä). 16

22 Siika Siian osuus kalastuskirjanpitäjien saaliissa on 199-luvun loppupuolella toteutuneen merkitsevän vähenemän jälkeen pysynyt vakaana. Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut (viimemainittu vuosina 24-28). Verkon koentakertaa kohti siikasaalis vaihteli vuosina noin g:n välillä (kuva 13). Siian istutustiheys vuosina oli keskimäärin 22 yksilöä hehtaarille. g/koentakerta g/koentakerta koentakertoja Koentakertoja Kuva 13. Siian pyydysyksikkösaaliin vaihtelu sekä verkkojen koentakertojen kehittyminen Ylä-Suolijärvessä vuosina kalastuskirjanpidon mukaan. Rysäkalastuksen koentakertakohtainen siikasaalis on vaihdellut 6-12 kg:n välillä (taulukko 5) ja osuus rysien painosaaliissa 5-3% (kuva 1). Taulukko 5. Ylä-Suolijärven siian yksikkösaalis (kg/koentakerta) rysällä (VLO/PVO-Vesivoima Oy ja Metsähallitus). Vuosi N Kg/koentakerta , , , , ,5 Siian verkkokalastus on painottunut kalastuskirjanpidossa myöhäissyksyyn (kuva 14). 17

23 %/siikasaalis (kg) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 14. Verkkokalastuksen siikasaaliin kuukausittainen jakauma (%/kg) eri tarkkailujaksoilla Ylä-Suolijärvellä Taimen Taimenen osuus kalastuskirjanpitäjien saaliissa on pysynyt vakaana. Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut (viimemainittu vuosina 24-28). Verkon koentakertaa kohti taimensaalis oli vuosina keskimäärin 59 grammaa, vuosina keskimäärin 69 grammaa ja vuosina 2-28 keskimäärin 121 grammaa (kuva 15). 35 g/koentakerta g/koentakerta koentakertoja Koentakertoja Kuva 15. Taimenen pyydysyksikkösaaliin vaihtelu sekä verkkojen koentakertojen kehittyminen Ylä-Suolijärvessä vuosina kalastuskirjanpidon mukaan. Vuosina kalastuskirjanpidon verkkokalastuksessa taimensaaliista suuri osa pyydettiin loka-joulukuussa (kuva 16). Taimenen saalispaino oli kalastuskirjanpidossa keskimäärin 1,1 kg. Solmuväliltään 34-4 mm:n verkoilla keskipaino on ollut vuosittain,8-,9 kg. Harvemmilla (yli 55 mm) verkoilla taimenen keskipaino on vuosittain ollut 1,4-1,5 kg. 18

24 %/taimensaalis (kg) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 16. Verkkokalastuksen taimensaaliin kuukausittainen jakauma (%/kg) eri tarkkailujaksoilla Ylä-Suolijärvellä. Vetouistelun ja vapakalastuksen keskimääräistä taimenen pyydysyksikkösaalista ei tässä yhteydessä käsitellä vähäisen kalastuksen (vuosina käyntikertoja vuosittain -3) johdosta, vaan luotettavampi tieto esitetään kalastustiedustelutuloksista Muikku Muikun osuus on vaihdellut (normaalisti). Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut (viimemainittu vuosina 24-28). Verkon koentakertaa kohti muikkusaalis oli vuosina keskimäärin grammaa (kuva 17). g/koentakerta 5 g/koentakerta koentakertoja koentakertoja Kuva 17. Muikun pyydysyksikkösaaliin vaihtelu sekä muikkuverkkojen koentakertojen kehittyminen Ylä-Suolijärvessä vuosina kalastuskirjanpidon mukaan. Rysäpyynnissä muikun yksikkösaalis vuosina vaihteli 4-38 kg/koentakerta (taulukko 6). 19

25 Taulukko 6. Ylä-Suolijärven muikun yksikkösaalis rysällä eri vuosina (Metsähallitus ja Voimalohi Oy/PVO-V, n= koentakertojen määrä). Vuosi n Kg/koentakert a Harjus Harjusta on istutettu Ylä-Suolijärvelle velvoitteena vuodesta 1998 alkaen. Alkuperältään ne olivat vuonna 1998 Iijoen kantaa ja vuosina Kitkajärven järvikutuista kantaa. Koska harjussaalis oli kalastuskirjanpidossa vähäinen (vuosina yhteensä alle 1 kg), aineistoa ei käsitellä tässä yhteydessä, vaan kokonaissaalis todetaan kalastustiedustelutulosten yhteydessä. 6.2 Kalakantanäytteet Yleistä Pyynnin kohteena olevien siian, muikun (ja harjuksen) osakantojen vaihtelun varmentamiseksi on vuodesta 1985 alkaen ostettu lajinäytteitä kalastuskirjanpitoa harjoittaneilta henkilöiltä ja muilta alueen kalastajilta.ylä-suolijärveltä kerätyt näytemäärät esitetään taulukossa 2. Jakson kaikki näytteet ovat vuodelta 26. Seuraavassa tarkastellaan kalakantanäytteistä määriteltyjä muuttujia kuten siivilähammasjakaumaa (siika), ikäryhmittäistä keskipituutta, pituus-paino -suhdetta, kuntokerrointa, ikäjakaumaa sekä haukimato- ja kidustäitilannetta Siika Vuosina istutuksiin käytettiin alkuperältään Suolijärvien omaa ja Kitkan kantaa olevaa vaellussiikaa sekä vuodesta 1991 lähtien ainoastaan Pohjois-Karjalan Koitajoen planktonsiikaa (kuva 18). Osa siioista on korvattu vuodesta 1991 alkaen (kuva 3) 2- ja 3-vuotiaalla järvilohella sekä kesänvanhalla harjuksella. Siian kalakantanäytteet olivat peräisin nuottakalastuksesta 2

26 Istutus yks Peledsiika Planktonsiika Vaellussiika Kuva 18. Säännöstelijän siikaistutukset muodoittain Ylä-Suolijärveen vuosina Siikamuodot Ylä-Suolijärven siikakanta koostuu harva- ja tiheäsiivilähampaisista siikamuodoista. Harvasiivilähampaisiksi luokitellaan tässä yhteydessä siiat, joiden siivilähammasmäärä on enintään 43 ja tiheäsiivilähampaisia ovat siiat, joiden siivilähammasmäärä on yli 43. Harvasiivilähampaisia kutsutaan tässä yhteydessä vaellus- ja tiheäsiivilähampaisia planktonsiioiksi. Kuvassa 19 esitetään vaellus- ja planktonsiikojen osuudet tarkkailujaksoittain. Luonnonvaraisen vaellussiian osuus on 2-luvulla vähentynyt merkitsevästi. Keskimääräinen siikamuotojen välinen suhde (%) sekä siivilähampaiden määrä (sh) ± 95 % luotettavuusvälillä tarkkailujaksoittain on ollut seuraava: Jakso (v) Vaellussiika (%) Planktonsiika (%) Vaellussiika (sh) Planktonsiika (sh) ,5±,2 55,2±, ,8±,3 54,2±, ,6±,2 56,±, ,7±,4 55,3±, ,7±,6 55,4±,2 21

27 % v v Siivilähampaita, kpl % v v Siivilähampaita, kpl % v Siivilähampaita, kpl Kuva 19. Siikojen siivilähammasjakauma Ylä-Suolijärvellä vuosina (N = 131, N = 928, N = 729, N = 795 sekä N24-28 = 433). 22

28 Siikojen kasvu Siikojen kasvun tarkastelussa näytemateriaali on jaettu tarkkailujaksojen mukaan kuten siikamuotojen tarkastelussa. Vaellussiikamuotoa ei käsitellä tässä yhteydessä näytemäärän vähäisyyden vuoksi. Planktonsiian kasvunopeus hiipui vuosina verrattuna edellisiin jaksoihin (kuva 2). Erityinen hidastuminen toteutui ikäluokilla 2-4, joiden pituuskasvu oli vuosien keskiarvoon verrattuna 13-2 % vähäisempää (kuva 21). Myös kuntokerroin po. ikäluokilla oli alempi (kuva 22). 45 Pituus, cm v v v v v Ikä, v Kuva 2. Planktonsiikamuodon ikäryhmittäinen keskipituus Ylä-Suolijärvessä eri tarkkailujaksoilla vuosina (n = 372, n = 37, n = 383, n = 641 sekä n23-28 = 412). Kasvu- % v / keskiarvo v Ikäluokka Kuva 21. Planktonsiikamuodon pituuskasvu (%) Ylä-Suolijärvessä vuosina verrattuna vuosien keskiarvoon (n = 372, n = 37, n = 383, n = 641 sekä n23-28 = 412). 23

29 Kuntokerroin v ,88,84,8,76, Ikäluokka Kuva 22. Planktonsiikamuodon ikäluokittainen kuntokerroin Ylä-Suolijärvessä vuosina (n = 412). Kuvassa 23 on esitetty pituus-paino -suhde planktonsiikamuodolla vuosina sekä vuosina Siitä voidaan havaita, että vuosien näytemateriaalin perusteella planktonsiiat ovat yksilöpainoltaan olleet hieman kevyempiä. Suhde laskettiin yhtälön W=aL b mukaan, missä W=paino [g] ja L=pituus [cm] sekä a ja b vakioita (mm. Weatherley & Gill 1989). Pituus-paino -suhteeksi saatiin vuosina W=,9 * L 2,974 ja sekä vuosina W=,8* L 2,99. Pituudeltaan 3 cm:n planktonsiika painoi vuosina keskimäärin 222 g ja vuosina keskimäärin 29 g Paino, g v v Pituus, cm Kuva 23. Ylä-Suolijärven näyteaineiston planktonsiikamuodon pituus-paino-suhde vuosina (n = 1889 ja n24-28 = 41). Siikojen kuntokerroin laskettiin yhtälöllä K=1 * W/L 3, jossa W=paino [g] ja L=pituus [cm] (mm. Everhart ym. 1975). Vertailun vuoksi taulukossa 7 esitetään myös vaellussiikanäytteistä lasketut kuntokertoimet vuosina Planktonsiian kuntokerroin (,78) oli vuosina aiempiin tarkkailujaksoihin verrattuna merkitsevästi alhaisempi. 24

30 Taulukko 7. Vaellus- ja planktonsiikamuotojen kuntokerroin vuosina tarkkailujaksoittain Ylä-Suolijärvellä kalakantanäyteaineistojen mukaan. Vuodet Vaellussiika Planktonsiika *kuntokerroi n *kuntokerroi n ,81, ,83, ,82, ,86, , Planktonsiikamuodon ikäjakauma Vuosien planktonsiikanäytteistä keskimäärin % oli kalastettu solmuväliltään (harvuudeltaan) 34-4 mm:n verkoilla. Vuosien näytteistä noin 3 % oli peräisin rysäkalastuksesta, joka selittää osan nuorempien (2+) siikojen osuudesta. Vuosien näytteet olivat peräisin nuottapyynnistä. Keskimäärin pyynti on painottunut ikäluokkiin 3+ ja 4+ (kuva 24). Vanhempien ikäluokkien (6 ja yli) osuus oli vähäinen %/yks. v v v v v Ikä, v Kuva 24. Planktonsiikamuodon ikäjakauma Ylä-Suolijärvessä vuosina (n =46, n =384, n= =383, n =641, n24-28=412) Siikojen terveydentila Vuoden 26 näytteiden perusteella siian haukimato oli levinnyt Ylä-Suolijärveen (kts. Lovikka ym. 24 s. 37). Suolijärven kalastusalueelle on tilanteesta raportoitu erikseen. Kuvassa 25 esitetään haukimadon esiintyminen siikamuodoittain eri ikäluokissa. Planktonsiialla haukimatoa esiintyi kaikilla näytteenottoalueilla (Lehtoselkä, Ahvenselkä, Koivuselkä), vaellussiialla vain Koivuselän näytteissä. 25

31 Loisinta-% Vaellussiika Planktonsiika Ikäluokka Kuva 25. Haukimadon esiintyminen siikamuodoittain Ylä-Suolijärven näytteissä vuonna 26 (vaellussiika n= 21, planktonsiika n= 412) Harjus Harjusnäytteitä kerättiin yhteensä 65. Niistä noin 72 % oli kalastettu solmuväliltään mm:n verkoilla. Näytteet oli pyydetty huhti-heinäkuun välisenä aikana (toukokuu n. 65 %) Harjuksen kasvu ja kunto Kuvassa 26 esitetään harjuksen pituuskasvu sekä ikäjakauma. Noin 3 cm:n pituus saavutettiin keskimäärin neljännellä kasvukaudella. Keskimääräinen kuntokerroin oli,8. Pituus, cm 5 %/yks , 26,8 31,3 32,9 36, Ikä, v Ikä, v Kuva 26. Harjuksen ikäryhmittäinen keskipituus (vas.) sekä ikäjakauma (oik.) Ylä-Suolijärvessä vuosina (n= 65). 26

32 6.3 Kalastustiedustelu Ylä-Suolijärvi Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö Ylä-Suolijärven (pinta-ala ha) kokonaissaalis oli kg. Hehtaarisaalis oli 5,1 kg. Kokonaissaaliista noin 51 % kalastettiin verkkopyydyksillä. Ylä-Suolijärven kalansaaliista suurin osa, noin 45 %, oli muikkua. Hoitokalalajeista siian osuus oli vuonna 27 noin 15 %, taimenen/lohen noin 7 % ja harjuksen hieman alle 1 %. Vuosina 2-27 Ylä-Suolijärven istutukset koostuivat Lapin TE-keskuksen kalatalousyksikön istutusrekisterin mukaan yksinomaan velvoiteistutuksista. Planktonsiikaa on istutettu vuodesta riippuen 15-4 yksilöä hehtaarille, taimenta 1-2 yksilöä/ha sekä harjusta 1-1 yksilöä/ha. Merkittävimmät erot vuoden 23 tiedusteluun olivat siian, muikun ja hauen osalla. Siikasaalis väheni vuoteen 23 verrattuna lähes 6 % ja sen osuus kokonaissaaliissa Ylä-Suolijärvellä pieneni vuoden 23 noin 27 %:sta vuoden 27 noin 15 %:iin. Muikkusaalis oli vuonna 27 selvästi runsaampi kuin vuonna 23. Haukisaalis runsastui kilomääräisesti laskettuna vain hieman, mutta sen osuus suureni noin 36 % (vuonna 23/9.7 % - vuonna 27/13,2 %). Taimen/lohen sekä harjuksen osuus kokonaissaaliissa oli vuonna 27 lähes sama kuin vuonna 23. Ahvenen, kiisken ja ns. muiden lajien osuudet vaihtelivat vuoteen 23 verrattuna alueen erimuotoisista hoitokalastustoimista johtuen. Kuvassa 27 esitetään Ylä-Suolijärven kalansaaliin jakautuminen kalalajeittain ja pyydyksittäin vuonna 27. Taulukossa 8 esitetään Ylä-Suolijärven kalansaalis- ja pyyntitiedot vuonna 27. Taimen/lohi 7 % Muut 4 % Siika 15 % Verkot 51 % Harjus 1 % Onki & pilkki 1 % Muikku 44 % Hauki 13 % Made 3 % Ahv en SärkiKiiski 8 % 4 % 1 % Heittokalastus 1 % Nuotta 17 % Rysä 22 % Katiska Vetokal. & perho 6 % 2 % Kuva 27. Ylä-Suolijärven kokonaissaaliin ( kg) jakautuminen kalalajeittain (vas.) ja pyydyksittäin (oik.) vuonna

33 Taulukko 8. Ylä-Suolijärven kalansaalis- ja pyyntitiedot kalastustiedustelun perusteella vuonna 27. Pyydys Koentakertoja Siika Harjus Hauki Made Ahven Kiiski Särki Muikku Taimen Muut Yhteensä %/kg kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg Verkot määrittämätön ,3 Muikkuverkko ,8 Verkko 34-4 mm ,8 Verkko mm ,8 Verkko yli 55 mm ,5 Katiska ,8 Koukkukalastus ,1 Vetokalastus & perho ,3 Heittokalastus ,6 Onki ,1 Pilkki ,1 Nuotta ,6 Rysä ,2 Yhteensä , %-osuus/kg-saalis 14,8,8 13,2 2,7 7,8,5 4,4 45, 6,6 4,1 1, Kg-saalis/ha (3217 ha),8,,7,1,4,,2 2,3,3,2 5,1 Taulukossa 9 esitetään Ylä-Suolijärvellä vuonna 27 kalastajien ilmoitusten mukaan käytössä olleet verkkopyydysten määrät. Eniten oli käytössä solmuväliltään (harvuudeltaan) 27-4 mm:n verkkoja, joiden osuus kokonaisverkkomäärästä oli noin 45 %. Taulukko 9. Verkkopyydysten määrä (laajennettu) Ylä-Suolijärvellä vuonna 27 kalastustiedustelun perusteella. Verkkotyyppi Kpl % Muikkuverkko , mm verkko , mm verkko 191 2,4 Yli 55 mm verkko 91 9,7 Yhteensä 935 1, Kuvassa 28 ja taulukossa 1 verrataan eri kalalajien kokonaissaaliita ja lajien osuuksia kokonaissaaliissa vuosina 23 ja 27 kalastustiedustelujen tulosten perusteella. Saalis, kg 8 v. 23 v Saalis,%/ kg 5 v v Siika Harjus Hauki M ade Ahven Kiiski Särki M uikku Taimen M uut Siika Harjus Hauki M ade Ahven Kiiski Särki M uikku Taimen M uut Kuva 28. Ylä-Suolijärven kalansaalis lajeittain (vas.) ja eri kalalajien %-osuudet kokonaissaaliissa (oik.) vuosina 23 ja 27 kalastustiedustelujen mukaan. 28

34 Taulukko 1. Ylä-Suolijärven kalansaalis lajeittain sekä lajiosuudet kokonaissaaliissa vuosina 23 ja 27 kalastustiedustelujen mukaan. KG Siika Harjus Hauki Made Ahven Kiiski Särki Muikku Taimen Muut v v %/kg Siika Harjus Hauki Made Ahven Kiiski Särki Muikku Taimen Muut v ,1 1,2 9,7 2,3 16,5 5,6 5,9 26, 5,3,5 v ,8,8 13,2 2,7 7,8,5 4,4 45, 6,6 4,1 sis. lohi 6.4 Ylä-Suolijärven tulosten tarkastelu Kalasto ja kalastus Säännöstelty Ylä-Suolijärvi on pinta-alaltaan ha. Ylä-Suolijärven säännöstelypadon yläpuolelle Luksuaan on rakennettu vuonna 1984 esteaita, joka uusittiin vuonna 23. Sen tavoitteena on rajoittaa kalojen vaeltamista järven alapuolisille vesialueille. Ylä-Suolijärven kalastoon kuuluivat vuosina kalastustiedustelujen sekä kalastuskirjanpidon mukaan ainakin siika, muikku, järvitaimen ja -lohi, hauki, ahven, made, särkikalat, harjus, kiiski sekä kirjolohi. Kilomääräisesti runsaimmat lajit tarkkailujaksolla olivat kalastustiedustelun (v. 27) mukaan muikku (45 %), siika (15 %), hauki (13 %), ahven (8 %) ja taimen (7 %). Vuosien 23 ja 27 kalastustiedustelujen perusteella on verkkopyydysten käyttö vallitsevan kalastuksen koentakertoina puolittunut vuosien 199 ja 1998 kalastustiedusteluihin verrattuna (n. 5 koentaa). Kalastuskirjanpidon verkkopyydysten käytössä on toteutunut vain vähäisiä muutoksia edellisen tarkkailujakson (v ) loppupuoliskon jälkeen. Tiheiden, mm:n verkkojen käyttö loppui ja vastaavasti yli 55 mm:n harvuisilla verkoilla kalastettiin ahkerammin. Keskimääräinen solmuväli oli vuosina noin 43 mm. Ylä-Suolijärven kalastuskirjanpidossa siikaa saatiin saaliiksi 34-4 mm:n verkoilla vakaasti, kun huomioidaan vuosituhannen vaihteessa toteutunut merkitsevä saaliin alenema. Harvemmilla, yli 4 mm:n verkoilla taimenen yksikkösaalis on saavuttanut tietyn tason viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ). Hauki on käytössä olleiden verkkojen yksikkösaaliiksi laskettuna runsastunut. Kalastustiedustelun perusteella vapakalastajat saivat kilomääräisesti eniten haukea ja taimenta. Rysä- ja nuottakalastussaalis oli valtaosin muikkua. Kuvassa 29 esitetään vuoden 27 kalastustiedustelun perusteella Ylä-Suolijärven pyyntiponnistuksen sekä kalansaaliin kilomääräisen saaliin jakautuminen eri pyydysten suhteellisina osuuksina. Siitä voidaan havaita, että verkkokalastuksen osuus kokonaispyyntiponnistuksesta oli noin 75 % ja kokonaissaaliista noin 51 %. Ammattimaisten pyydysten (rysä, nuotta) osuus kokonaispyyntiponnistuksesta oli noin 4 %, mutta kokonaissaaliista noin 39 %. Niillä on hoidettu mm. muikku- ja särkikantoja. 29

35 1 % 1 % 9 % 9 % Rysä (54) 8 % 8 % Ry sä (3 648) Nuotta (8) Nuotta (2 721) Pilkki (26) 7 % 7 % Pilkki (179) Onki (37) Onki (23) Heittokalastus (114) 6 % 6 % Heittokalastus (12) Vetokalastus & perho (421) Vetokalastus & perho (385) Koukkukalastus (131) 5 % 5 % Koukkukalastus (9) Katiska (2 271) Katiska (958) Verkko y li 55 mm (126) Verkko mm (616) 4 % 4 % Verkko y li 55 mm (76) Verkko mm (459) Verkko 34-4 mm (74) Verkko 34-4 mm (1 123) Muikkuverkko (39) 3 % 3 % Muikkuverkko (786) Verkot määrittämätön (1 317) Verkot määrittämätön (5 963) 2 % 2 % 1 % 1 % % % Py y ntiponnistus (y ht ) Kilomääräinen saalis (y ht ) Kuva 29. Ylä-Suolijärven pyyntiponnistuksen (vas.) sekä kalansaaliin kilomääräisen saaliin (oik.) jakautuminen eri pyydysten suhteel-lisina osuuksina vuoden 27 kalastustiedustelun perusteella Siika Ylä-Suolijärveen istutettiin siikaa vuosina keskimäärin 7 yksilöä/ha, vuosina keskimäärin 38 yksilöä/ha, vuosina keskimäärin 22 yksilöä/ha, vuosina keskimäärin 32 yksilöä/ha ja vuosina keskimäärin 22 yksilöä hehtaarille. Istutuksiin on käytetty vuodesta 1991 alkaen ainoastaan planktonsiikaa. Aiem- 3

36 min sen lisäksi istutettiin myös vaellus- ja peledsiikamuotoja. Siikavelvoitetta korvaavana on toteutettu järvilohi-, järvitaimen- sekä harjusistutuksia. Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus kalastuskirjanpitäjien painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut (viimemainittu vuosina 24-28). Rysäkalastuksen koentakertakohtainen siikasaalis on vaihdellut 6-12 kg:n välillä ja osuus rysien painosaaliissa 5-3%. Kalastuskirjanpidon mukaan siian kalastus on painottunut loppusyksyyn. Kalastustiedustelun perusteella siian osuus kokonaissaaliissa vuonna 27 kaikki pyyntimuodot huomioiden oli noin 15 % ja sitä saatiin yhteensä noin 2,4 tn (=,8 kg/ha). Kalakantanäytteiden mukaan Ylä-Suolijärvessä elää kaksi siikamuotoa. Vaellussiian ja planktonsiian suhteellinen osuus oli vuoteen 1998 saakka lähes yhtä suuri. Vuosina planktonsiian osuus oli 89 % ja vuosina luonnontuotosta peräisin olevaa vaellussiikamuotoa oli näytteissä enää 5 %. Planktonsiian kasvunopeus hiipui vuosina verrattuna edellisiin jaksoihin. Keskimäärin 3 cm:n pituus saavutettiin kuudennella kasvukaudella. Erityinen hidastuminen toteutui ikäluokilla 2-4, joiden pituuskasvu oli vuosien keskiarvoon verrattuna 13-2 % vähäisempää. Myös kuntokerroin po. ikäluokilla oli alempi. Vuoden 26 siikanäytteistä määritettiin haukimato (Triaenophorus crassus), jota ei aiemmilla jaksoilla ollut esiintynyt Järvitaimen ja -lohi Järvitaimenta ja -lohta istutettiin vuoteen 1995 asti pääosin 2-vuotiaana. istutustiheyden oltua keskimäärin noin 3 yksilöä/ha. Vuodesta 1996 lähtien taimenella siirryttiin verkkokassikasvatuksen myötä osin 3-kesäiseen istukkaaseen. Mentelmällä istutustiheys laski noin 1,6 yksilöön hehtaarille, mutta massana lähes kaksinkertaistui noin,7 kiloon hehtaarille. Taimenen osuus kalastuskirjanpitäjien saaliissa on pysynyt vakaana. Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus kalastuskirjanpitäjien painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut (viimemainittu vuosina 24-28). Kalastustiedustelun mukaan vuonna 27 taimenta kalastettiin yhteensä noin 1,1 tn (=,3 kg/ha). Verkon koentakertaa kohti taimensaalis oli vuosina keskimäärin 59 grammaa, vuosina keskimäärin 69 grammaa ja vuosina 2-28 keskimäärin 121 grammaa. Vuosina kalastuskirjanpidon verkkokalastuksessa taimensaaliista suuri osa pyydettiin loka-joulukuussa. Taimenen saalispaino on kalastuskirjanpidossa ollut keskimäärin 1,1 kg. Harvemmilla (yli 55 mm) verkoilla keskipaino on vuosittain ollut 1,4-1,5 kg. Edellisessä tarkkailuraportissa todettiin taimenen Carlin-merkintätulosten perusteella Luksuan esteaidan toimineen hyvin, koska palautuksia alapuolisilta vesialueilta oli tullut vähän (Lovikka ym. 24) Harjus Harjusta on istutettu Ylä-Suolijärvelle velvoitteena vuosina 1998 alkaen. Harjukset olivat vuonna 1998 Iijoen kantaa ja vuodesta 1999 alkaen Kitkajärven järvikutuista kantaa. Harjusta saatiin vuosien kalastuskirjanpidossa saaliiksi vähäisiä määriä mm:n harvuisilla verkoilla sekä kalastutiedustelun perusteella myös vapavälineillä. Järvikutuiset Kitkajärven kannan istukkaat ovat ehtineet kasvaa pyyntikokoisiksi, mutta saalismäärä oli vuonna 27 kalastustiedustelun perusteella vähäinen. Näytteiden perusteella harjus kasvaa 3 cm:n pituiseksi keskimäärin neljännellä kasvukaudella. 31

37 6.4.5 Muut lajit Muikkusaaliin määrässä on ollut normaalia vaihtelua. Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus kalastuskirjanpitäjien painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut (viimemainittu vuosina 24-28). Kalastustiedustelun mukaan vuonna 27 muikkua kalastettiin yhteensä noin 45 tn (= 2,3 kg/ha). Kalastuskirjanpidon perusteella verkon koentakertaa kohti muikkusaalis oli vuosina keskimäärin grammaa sekä. Rysäpyynnissä muikun yksikkösaalis vuosina vaihteli 4-38 kg/koentakerta. Hauen %-osuus eri tarkkailujaksoilla kalastuskirjanpitäjien painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut (viimemainittu vuosina 24-28). Kalastustiedustelun mukaan vuonna 27 haukea kalastettiin yhteensä noin 2,2 tn (=,7 kg/ha) ja sen osuus tiedustelun kokonaispainosaaliista oli noin 13 %. 7 ALA-SUOLIJÄRVEN TARKKAILUTULOKSET 7.1 Kalastuskirjanpito Yleistä Kalastuskirjanpito käynnistyi Ala-Suolijärvellä vuonna Seuraavissa kappaleissa kuvataan Ala-Suolijärven kalastuskirjanpitäjien kalastusta, tarkastellaan saalislajien jakautumista eri pyydysten kesken sekä esitetään yksikkösaaliita tärkeimmillä pyydyksillä. Kaikki kappaleessa 7.1 esitetyt tulokset ovat kalastuskirjanpitoaineistoista laskettuja. Kalastuskirjanpitoaineistoa käsitellään tässä yhteydessä etupäässä vuosilta Edellisten tarkkailujaksojen tuloksia esitetään keskeisimmiltä osin kuten kalalajikohtaisia yksikkösaaliita sekä pyydysten käyttöä ja lajien runsaussuhteita (liite 2/2) Saalis eri pyydyksillä Tällä tarkkailujaksolla kalastuskirjanpitoa Ala-Suolijärvellä harjoitti 9-11 henkilöä. Kalastus oli etupäässä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Käytetyimpiä verkkoja olivat solmuväliltään 34-4 mm:n verkot (taulukko 11). Kalastuksen määrä pyyntiponnistuksena väheni vuosiin verrattuna muikkuverkoilla noin 27 % ja muilla verkkopyydyksillä keskimäärin 28 %. Ammattikalastusta harjoitettiin isorysillä. Taulukko 11. Laji- ja pyydysprosentit sekä pyydyskohtainen kokonaiskalansaalis koenta- tai käyntikertaa kohden kalastuskirjanpitäjien saaliissa Ala-Suolijärvellä vuosina (Kokonaissaalis kg, N=koenta-/käyntikertojen määrä). Pyydys N Hauki Muikku Ahven Siika Särki Made Taimen Harjus Muut Yht. g/koentakerta Muikkuverkko 2 215,1 29, 1,7-3, - - -,4 34, mm:n verkko 21,2 - -,9,3,1, , mm:n verkko ,4-1,7 21,1 1,9 3,9 3,5,3-42, mm:n verkko , -,1 1,1-1,8 2, ,1 76 >55 mm:n verkko 615 1, ,7, ,3 465 Koukkukalastus , ,1 379 Vetouistelu 146,9-1,2,1,5-1, , 2 39 Katiska 114,3-1,4 -, , Yhteensä 2,8 29, 6,2 23,2 5,8 6,6 7,6,3,4 1, Kalastuskirjanpitäjien saaliin jakautuminen lajeittain eri tarkkailujaksoilla on esitetty kuvassa 3. 32

38 %/KG v v v v v Hauki Muikku Ahven Siika Särki Made Taimen Harjus Muut Kuva 3. Ala-Suolijärven kalastuskirjanpitäjien saaliin prosentuaalinen jakautuminen lajeittain eri tarkkailujaksoilla. Kalastuskirjanpitäjien rysäsaalis koostui vuosina lähes yksinomaan siiasta, muikusta ja särjestä (taulukko 12, kuva 31). Taulukko 12. Laji- ja pyydysprosentit sekä kokonaiskalansaalis koentakertaa kohti kalastuskirjanpitäjien rysäsaaliissa Ala-Suolijärvellä vuosina (Kokonaissaalis kg, N=kokukertojen määrä). Metsähallitukselle saalisilmoituksen tehneet kalastajat ovat tiedoissa mukana. Pyydys N Hauki Muikku Ahven Siika Särki Taime n Harjus Muut Yhteens ä Kg/N Rysä 61,4 28,3,5 42,3 26,3,4-1,8 1, 191,6 33