Kohti onnistunutta nuorisotakuuta?

Transkriptio

1 Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? Nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuun toteutuksesta ja kehittämisestä Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen loppuraportti Suvi Ervamaa 1

2 2

3 Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? Nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuun toteutuksesta ja kehittämisestä Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen loppuraportti Suvi Ervamaa 3

4 Onnistunut nuorisotakuu -selvitys on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tekijä: Suvi Ervamaa Taitto ja kansi: Asmo Koste Yhteistyössä: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Keravan kaupunki Lohjan kaupunki Loviisan kaupunki Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Helsinki, 2014 Paino: Sälekarin Kirjapaino Oy 4

5 Sisällys YHTEENVETO... 6 Esipuhe Johdanto Hankkeen tavoitteet Selvityksen toteutus ja tiedonkeruu Nuorisotakuun hyvät käytännöt, kehittämistarpeet ja ratkaisut ammattilaisten näkökulmia Hyvät käytännöt Kehittämistarpeet ja ratkaisut...13 Yhteistyön lisääminen toimijoiden ja sektorien välillä...13 TE-palvelut...15 Koulutusmahdollisuuksiin ja oppilaitosten toimintaan liittyvä kehittäminen...17 Kuntoutuspalvelut ja osallisuuden tukeminen...19 Yhdenvertaisuus palvelujen toteutuksessa...20 Vammaisille suunnatut palvelut Maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnatut palvelut Eri sukupuolille ja seksuaalivähemmistöille suunnatut palvelut Nuorten näkemyksiä nuorisotakuun ideasta ja toimenpiteistä Nuorten tiedot ja näkemykset nuorisotakuusta Nuoret ja monialainen yhteistyö Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorten näkemyksiä TE-palveluista Koulutusjärjestelmää koskevat huomiot Ulkopuolelle jääneet nuoret Nuorten kokemuksia yhdenvertaisuudesta Lopuksi: kohti onnistunutta nuorisotakuuta?...33 Lähteet...35 Liitteet

6 YHTEENVETO Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tavoitteena on ollut selvittää ja arvioida nykyisen hallitusohjelman mukaisen nuorisotakuun toteutumista tarkastellen erityisesti nuorten ja heille palveluita järjestävien ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuusta ja monialaisen yhteistyön toimivuudesta. Mukana on ollut kolme kuntaa Uudeltamaalta: Kerava, Lohja ja Loviisa. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. Selvityksessä on kartoitettu haastattelu- ja kyselymenetelmin, miten nuorisotakuuta toteuttavat ammattilaistoimijat tekevät yhteistyötä 4P-mallin (public-private-people-partnership) puitteissa, millaiset käytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi ja millaisia kehittämistarpeita ilmenee. Lisäksi selvitettiin ryhmä- ja yksilöhaastattelujen avulla, mitä nuoret ajattelevat nuorisotakuusta ja millaisina he kokevat erilaiset toimenpiteet sekä monialaisen yhteistyön vaikutukset. Ammattilaiset toivat esiin yleisen taloustilanteen vaikutukset sekä tarjolla olevien työpaikkojen määrään että kuntien resursseihin. Nuorisotakuun toteuttaminen näissä raameissa on haasteellista. Osa palveluista toimii siitä huolimatta hyvin. Esimerkkeinä tällaisista palveluista voidaan mainita etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta sekä erilaiset nuorten yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen perustuvat työllistymistä edistävät hankkeet. Haastatellut ammattilaiset olivat yksimielisiä monialaisen yhteistyön merkityksestä nuorisotakuun kehittämisessä. Sen avulla voidaan välttää päällekkäistä työtä ja tarjota asiakkaan kokonaistilanteen huomioivaa tukea. Nuorten palveluita parantaisi ammattilaisten mukaan myös niiden toteuttaminen matalalla kynnyksellä ja keskittäminen saman katon alle. Lisäksi olisi pohdittava, miten tiedon jakamista ammattilaisten kesken voisi helpottaa asiakkaan suostumuksella. Eri sektorien välisen yhteistyön tiivistäminen nuorisotakuun toteutuksessa nähtiin tärkeäksi kehityssuunnaksi. Järjestöjen potentiaali nuorisotakuun toteutuksessa esimerkiksi nuorten työllistäjinä ja muun osallisuuden vahvistajina on tällä hetkellä alihyödynnetty resurssi. Myös yritysten ja muiden työnantajien roolia haluttiin kasvattaa. Tähän voitaisiin pyrkiä esimerkiksi tarjoamalla työnantajille aktiivisemmin tietoa erilaisista nuorten työllistämistä helpottavista tukimuodoista, kuten Sanssi-kortista. Kuntoutuspalveluiden kysyntää heikompi tarjonta mainittiin toistuvasti yhtenä nuorisotakuun suurimmista vuotokohdista. Erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä erilaisiin sosiaalitoimen tukipalveluihin tarvittaisiin lisäpanostuksia. Toisen asteen koulutuksen osalta toivottiin koulutuslinjojen tarkempaa suuntaamista hyvin työllistäville aloille sekä tarjonnan monipuolistamista pienillä paikkakunnilla, joilla koulutuslinjoja on vain muutama. Ammattilaiset toivoivat oppilaitoksiin myös lisää erilaisia tukitoimia, kuten 9.-luokkalaisten opinto-ohjausta, koulunkäyntiavustajia sekä panostuksia erityisopetukseen ja tekemällä oppimiseen. Erityisesti toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet nuoret nähtiin ryhmänä, jonka tilanteeseen olisi puututtava nykyistä enemmän. TE-palveluiden kehittäminen puhutti sekä ammattilaisia että nuoria. Molemmat ryhmät toivoivat TE-palveluihin liittyvän byrokratian vähentämistä, nuoren oman motivaation ja taipumusten huomiointia sekä palveluiden saavutettavuuden parantamista (lähipalvelut, mahdollisuus kasvokkaiseen asiointiin, selkeämmät ja helppokäyttöisemmät sähköisen asioinnin palvelut). Nuoret korostivat lisäksi joustavuuden ja tilannekohtaisen harkinnan tarvetta tilanteissa, joissa säännösten jäykkä noudattaminen johtaa nuoren kannalta epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Tällaisista tilanteista mainittiin usein esimerkkinä nuoren jaksamisongelmien seurauksena määrätyt useiden kuukausien pituiset karenssijaksot. 6

7 Haastatellut nuoret suhtautuivat nuorisotakuun ideaan ja sisältöön (joihin tutustuttiin haastattelun aluksi esitteen avulla) positiivisesti. Nuorisotakuun koettiin tarjoavan mahdollisuuksia ja parantavan nuorten asemaa. Sen sijaan puhuttaessa erilaisista konkreettisista toimenpiteistä ja palvelumuodoista näkemyksissä ilmeni enemmän hajontaa: etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta keräsivät varauksetonta kiitosta, kun taas TE-palveluissa nähtiin runsaasti kehittämistarpeita. Enemmistö nuorista oli ennen haastattelutilannetta kuullut tai lukenut nuorisotakuusta, mutta sen sisältö oli jäänyt heille osittain tai kokonaan hämäräksi. Olisikin aiheellista pohtia, miten nuorten tietoisuutta nuorisotakuun tarjoamista mahdollisuuksista voitaisiin lisätä. Haastateltujen nuorten kokemukset ammattilaisten monialaisesta yhteistyöstä jakautuivat seuraavasti: 1) Nuorella ei ollut kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä. 2) Yhteistyötä voi nuoren tilanteen perusteella olettaa tapahtuneen, mutta nuori ei tiennyt tai osannut kuvata, mitä yhteistyö oli sisältänyt. 3) Nuorella oli kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä ja hän oli kokenut sen hyödylliseksi. 4) Kokemus, että yhteistyölle olisi ollut tarvetta, mutta sitä ei ollut tapahtunut. Seurauksena esimerkiksi vaikeuksia oman koulutuspolun löytämisessä, työnhaussa tai kuntoutuksen saamisessa. Nuoret (kuten myös ammattilaiset) toivat esiin tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena. Koettiin hankalana, että tieto eri viranomaisten välillä ei aina liiku, vaikka nuori haluaisi antaa siihen luvan. Nuori joutuu kulkemaan luukulta toiselle selittäen asioitaan yhä uudelleen vaihtuvalle joukolle ammattilaisia. Nuoret toivoivat myös palvelujen kokoamista saman katon alle. Ammattilaisten haastatteluissa korostunut kuntoutuspalvelujen kysyntää heikompi tarjonta tuli toistuvasti esiin myös nuorten taholta. Nuoret toivat oma-aloitteisesti esiin varhaisen puuttumisen merkityksen: ongelmiin pitäisi tarttua jo päiväkodissa ja ala-asteella. Nuoret mainitsivat myös harrastusten ja muun vapaa-ajan yhteisöllisyyden merkityksen ulkopuolisuuden ehkäisemisessä. Pienillä paikkakunnilla näitä mahdollisuuksia on usein niukasti, ja nuorilta puuttuu mielekästä tekemistä. Nuorisotakuun toteutuksen osalta Suomen kunnat ovat tällä hetkellä varsin erilaisissa vaiheissa, koska takuuta on tähän mennessä toteutettu kuntavetoisesti ilman valtakunnallista koordinaatiota. Nuorisotakuun toimenpiteisiin kuuluu laaja kirjo erilaisia palvelumalleja, ja uusia kehitetään parhaillaan. Kunnissa ilmaistiin kiinnostusta laajempaan, vähintään alueellisen tason koordinaatioon ja nuorisotakuun hyviä käytäntöjä koskevan tiedon levittämiseen. Toisaalta on tärkeää huomioida, että kuntien erilaisten tilanteiden vuoksi myös niiden nuorisotakuuta koskevat kehittämistarpeet ja ratkaisuiksi soveltuvat mallit vaihtelevat kuntakohtaisesti. Selvityksen tulokset osoittavat, että hankkeeseen osallistuneissa kunnissa nuorisotakuuta toteutetaan monilta osin onnistuneesti. Esimerkkeinä hyvin toimivista palveluista voidaan mainita työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö sekä erilaiset nuorten työllistymistä edistävät hankkeet, joissa nuoret saavat yksilöllisistä ohjausta ja tukea. Näitä toimenpiteitä yhdistää se, että niiden vaikutukset ovat nuorten omaa motivaatiota, aktiivista toimijuutta ja yhteiskunnallista luottamusta lisääviä. Nuorisotakuun onnistumista ei pitäisikään mitata pelkästään työttömyyslukujen kautta, vaan huomioiden nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden erilaiset ulottuvuudet. 7

8 Esipuhe Kohti onnistunutta nuorisotakuuta Nuorisotakuu on tuonut näkyvyyttä nuorten asioille. Kun takuu astui voimaan vuoden 2013 alussa, Allianssi koki tärkeäksi, että nuorten näkemyksiä kuullaan takuun toteuttamisessa riittävästi. Nuoren rooli ei voi olla vain toimenpiteiden kohde, vaan nuorten tulee olla itse aktiivisia toimijoita omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Tämän ajattelutavan pohjalta syntyi Allianssissa Onnistunut nuorisotakuu -selvityshanke. Kumppaniksi hankkeeseen saatiin kolme kuntaa Uudeltamaalta ja ESR-rahoittajaksi Uudenmaan ELY-keskus. Hankkeessa haluttiin selvittää kyselyin ja haastatteluin nuorten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten käsityksiä nuorisotakuusta ja erityisesti monialaisen yhteistyön toimivuudesta. Näiden selvitysten pohjalta syntyy kunnissa näin uskomme esityksiä ja toimenpiteitä toimivien tai entistä tehokkaampien nuorisotakuu- ja palvelumallien synnyttämiseksi. Voidaan todeta, että Onnistunut nuorisotakuu -hanke onnistui keskeisissä tavoitteissaan. Projektin ansiosta nuorisotakuun toimivuudesta tiedetään nyt enemmän. Ammattilaisten haastattelujen tuloksista on syytä nostaa esille ainakin kolme teemaa. Ensinnäkin onnistuneen nuorisotakuun toteuttamista hankaloittaa kuntien kehno taloustilanne. Tämä ei ole yllättävää, mutta miten saada aikaan toimiva nuorisotakuu, kun rahaa sen toteuttamiseksi ei ole riittävästi? Toiseksi kunnissa ollaan yksimielisiä siitä, että nuorisotakuu voi onnistua vain silloin, jos moniammatillinen yhteistyö toimii. Tällöin nuoren kokonaistilanne voidaan ymmärtää paremmin. Kynnystä palvelujen piiriin pääsemiseksi tulee madaltaa, mutta sitä ennen palveluita pitäisi ylipäätään olla. Esimerkiksi työvoimapalvelut ovat monille nuorille hankalasti tavoitettavissa, ja sama pätee ammatillisen koulutuksen paikkoihin. Kolmas johtopäätös liittyy kolmanteen sektoriin. Nuorisotakuun lähtökohtanahan on ollut, että sitä ovat toteuttamassa myös järjestöt. Tavoitteena oli selvittää sitä, millainen rooli järjestöillä on nuorisotakuun toteuttamisessa. Tältä osin tulos on varsin yksiselitteinen: järjestöjen rooli nuorisotakuussa on tällä hetkellä marginaalinen. Tilanteen korjaaminen vaatisi aktiivisuutta etenkin nuorisotakuun rahoittajien suunnalta. Selvityshankkeessa on löydetty hyviä jo toimivia nuorisotakuu-ratkaisuja, mutta samalla on syntynyt useita kehittämisehdotuksia nuorisotakuun tehostamiseksi. Nuorisotakuun kehittäminen vaatisi vielä parempaa toimivien käytäntöjen levittämistä kuntien välillä. Lisäksi alueellista ja valtakunnallista koordinaatiota tulisi tehostaa. Mikäli tähän saataisiin yhdistettyä järjestöjen mukaantulo ja riittävän laaja rahoitus, voitaisiin ehkä jo puhua aidosti onnistuneesta nuorisotakuusta. Olennaista on myös nuoren motivaatio ja toimijuus. Onnistunut nuorisotakuu -hanke selvitti nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä. Kokemukset palveluista ovat sekä hyviä että huonoja. Yhteistä monelle ulkopuolelle jääneelle nuorelle on ongelmien pitkäkestoisuus. Nuorten näkemyksissä korostuvat varhaisen puuttumisen ja nuoren yksilöllisen tilanteen huomioinnin merkitys. Luottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin ei ole aina korkealla. Juuri tähän kohtaan tarvitaan nuorisotakuuta: rakentamaan luottamusta omaan tulevaisuuteen ja luomaan mielekkään tekemisen paikkoja. Helsingissä Markus Söderlund johtaja, palvelut ja kehittäminen Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry 8

9 1.1 Hankkeen tavoitteet 1. Johdanto Vuoden 2013 alussa voimaan astuneesta nuorisotakuusta on käyty vilkasta julkista keskustelua. Nuorisotakuu on vuoroin nähty epävakaan talouden kanssa kamppailevan Euroopan nuorison pelastajana, vuoroin tuomittu epäonnistuneeksi. Todellinen tilanne on näiden ääripäiden välissä. Nuorisotakuun ansioksi voidaan laskea, että se on nostanut nuorten hyvinvointiin tähtäävien toimenpiteiden painoarvoa politiikan asialistoilla sekä luonut kunnille painetta kehittää nuorten palveluita ja ammattilaisten keskinäistä yhteistyötä paikallistasolla. Samalla olosuhteet toimivan nuorisotakuun rakentamiselle ovat olleet haasteelliset: yleinen taloustilanne vaikuttaa sekä tarjolla olevien työpaikkojen määrään että kuntien resursseihin toteuttaa erilaisia palveluita. Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tavoitteena on ollut selvittää ja arvioida nykyisen hallitusohjelman mukaisen nuorisotakuun toteutumista erityisesti nuorten ja heille suunnatun monialaisen yhteistyön näkökulmista. Mukana on kolme kuntaa Uudeltamaalta: Kerava, Lohja ja Loviisa. Hankkeessa on kartoitettu haastattelu- ja kyselymenetelmin, miten nuorisotakuuta toteuttavat toimijat tekevät yhteistyötä 4P-mallin (public-private-people-partnership) puitteissa, millaiset käytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi ja millaisia kehittämistarpeita ilmenee. Lisäksi on selvitetty ryhmä- ja yksilöhaastattelujen avulla, mitä hankekuntien nuoret ajattelevat nuorisotakuusta ja millaisina he kokevat nuorisotakuun toimenpiteet. Painopiste tässä kohden on ollut nuorisotakuun eri toimijoiden välisen yhteistyön vaikutuksissa nuorten kannalta. Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvat toimijat voivat kehittää keskinäisiä yhteistyömuotojaan ja nuorille suunnattuja palveluita nykyistä paremmin toimiviksi. Hankkeen lähtökohtiin kuuluu myös nuorisotakuun tavoitteiden ymmärtäminen nuorten omaa toimijuutta tukevina työkaluina. Nuorisotakuun onnistumista ei tästä näkökulmasta tulisi mitata vain työttömyyslukujen kautta, vaan huomioiden nuorten hyvinvoinnin erilaiset ulottuvuudet: saavatko nuoret sen kaltaisia palveluja, jotka vahvistavat heidän omaa toimijuuttaan, kasvuaan ja hyvinvointiaan? Selvityksen aineistoihin perustuva osuus jakautuu kahteen osaan. Ensin tarkastellaan ammattilaisten esiin tuomia toimiviksi havaittuja käytäntöjä, kehittämistarpeita ja niiden ratkaisuja. Toisessa osiossa esitellään haastatteluihin osallistuneiden nuorten näkemyksiä nuorisotakuun ideasta ja erilaisista toimenpiteistä. Lopuksi pohditaan selvityksen tulosten valossa nuorisotakuun tilaa: miltä osin nuorisotakuun voidaan nähdä onnistuneen, miltä osin se kaipaa vielä kehittämistä? 1.2 Selvityksen toteutus ja tiedonkeruu Hanke toteutettiin ajalla Selvityksestä vastasi projektipäällikkö Suvi Ervamaa ( % työajalla, keväällä täysipäiväisesti). Projektityöntekijä Kristiina Lampinen ja asiantuntija Kirsi Uusitalo osallistuivat tiedonkeruuseen marras-joulukuussa Haastattelujen litteroinnissa avustivat Allianssin harjoittelija Johanna Hirvonen ja siviilipalvelushenkilö Leo Herranen. Hanketta ohjasi työryhmä, jossa olivat mukana VTT Sanna Aaltonen Nuorisotutkimusverkostosta, Lohjan nuorisotoimen päällikkö Merja Hukkanen, Loviisan vapaa-aikatoimen päällikkö Leif Eriks- 9

10 son, Keravan nuorisopalvelujohtaja Jari Päkkilä sekä palveluista ja kehittämisestä vastaava johtaja Markus Söderlund ja projektipäällikkö Suvi Ervamaa Allianssista. Tietopohjan rakentaminen aloitettiin perehtymällä hankekuntien nuorisotakuumallien toteutusta koskeviin dokumentteihin. Tämän jälkeen projektipäällikkö vieraili hankekunnissa. Haastattelurungot lähetettiin kommentoitavaksi järjestötoimijoille (yhdenvertaisuusnäkökulmaan liittyvä konsultointi). Tähän vaiheeseen osallistuivat Nuorisoyhteistyö Seitti (toimintaa liikuntavammaisille ja pitkäaikaissairaille nuorille), Kurvi-hanke (tukee vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria Helsingissä) ja Setan nuorisotyö. Ammattilaisten haastattelut tehtiin puhelimitse, nauhoitettiin ja litteroitiin. Niihin osallistui yhteensä 43 hankekuntien nuorisotakuun toteutuksessa keskeistä henkilöä. Haastattelussa käytetty kysymysrunko lähetettiin lisäksi laajemmalle joukolle nuorisotakuun parissa työskenteleviä ammattilaisia. Kuusi henkilöä vastasi haastattelurunkoon kirjallisesti. Ammattilaisten osalta vastaajia kertyi siis yhteensä 49. Mukana oli laaja kirjo eri alojen edustajia, esimerkiksi kuntien nuorisotoimen johtoa, etsivän nuorisotyön, työpajojen, sosiaalityön, päihdetyön, mielenterveyspalveluiden, poliisin ja terveydenhuollon henkilökuntaa, hanketoiminnan koordinaattoreita, TE-palvelujen virkailijoita, opinto-ohjaajia, kuraattoreita, oppilaitosten johtoa, seurakunnan nuorisotyön henkilökuntaa sekä yrittäjien yhdistysten edustajia. Onnistunut nuorisotakuu -selvityksen tavoitteena on tuoda esiin erityisesti nuorisotakuun toteutumisen kannalta haastavimmassa asemassa olevien nuorten ääni. Tämä fokus ohjasi nuoria koskevan aineiston keruuta. Nuorille järjestettiin yhdeksän ryhmähaastattelua, kolme jokaisessa hankekunnassa (ks. Liite 2: Ryhmähaastattelurunko nuorisotakuun toimenpiteissä oleville nuorille). Ryhmähaastatteluihin rekrytoitiin 3-8 nuorta (15 29-v.) per haastattelu. Ryhmähaastattelujen kohderyhmät olivat 1) etsivän nuorisotyön asiakkaat, 2) työpajatoiminnassa mukana olevat nuoret ja 3) TE-toimistojen asiakkaat (Loviisassa ja Keravalla uravalmennusryhmään osallistuvat nuoret, Lohjalla Ratas-hankkeessa mukana olevat). Lisäksi tehtiin seitsemän yksilöhaastattelua nuorille, jotka olivat haastatteluhetkellä nuorisotakuun toimenpiteiden ulkopuolella. Nämä nuoret tavoitettiin sosiaalityöntekijöiden (Lohjalla Nuorten tuki- ja neuvontakeskus Linkin) kautta. Kohderyhmän tavoittaminen osoittautui haastavaksi. Käytännössä monet etsivän nuorisotyön asiakkaat ovat kuitenkin varsin samankaltaisessa elämäntilanteessa kuin toimenpiteiden ulkopuolelle jääneet. Kaikki nuoret saivat haastatteluihin osallistumisesta palkinnoksi elokuvaliput. 10

11 2. Nuorisotakuun hyvät käytännöt, kehittämistarpeet ja ratkaisut ammattilaisten näkökulmia 2.1 Hyvät käytännöt Hankkeeseen osallistuneiden kuntien ammattilaiset toivat esiin monia käytäntöjä, jotka koettiin jo nykyisellään hyviä tuloksia tuottaviksi. Seuraavassa esitellään esimerkkejä näistä käytännöistä. Selvityksessä haastatellut ammattilaiset olivat yksimielisiä monialaisen yhteistyön merkityksestä nuorisotakuun kehittämisessä. Sen avulla voidaan välttää päällekkäistä työtä ja tarjota asiakkaan kokonaistilanteen huomioivaa tukea. Uudenmaan TE-toimiston asiantuntija (Porvoon toimipiste) kuvaili monialaisen yhteistyön hyötyjä seuraavasti: Heti saadaan paljon kattavampi näkemys siitä, että missä tilanteessa ollaan ja mitä pitää ottaa huomioon ja mitä on järkevää tehdä. Myös asiakkaalle aukeaa eri tavalla se, mikä kaikki on mahdollista. Voidaan nopeammin varata lääkäriaika, sosiaalitoimen ja TE-toimiston aika (tässä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä). Prosessit nopeutuvat. Jos asiakas on sosiaalitoimistossa, ja me soitamme etsivään nuorisotyöhön, kerrotaan asiakkaan tilanne ja sovitaan aika etsivälle nuorisotyölle. Kaikki osapuolet tietävät tilanteen. Asiakas saa ihan eri tavalla tukea. Työtekijöiden työ tehostuu ja helpottuu, kun he tietävät, mitä muualla tapahtuu näiden verkostojen ansiosta. Työpajatoiminta sai runsaasti kiitosta sekä ammattilaisilta että nuorilta kaikissa hankekunnissa. Pajojen nähtiin tukevan nuorten elämänhallintaa, auttavan kadonneen vuorokausirytmin löytämisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa sekä vahvistavan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä ja tekemällä oppimista. Myös etsivä nuorisotyö keräsi kaikissa hankekunnissa varauksetonta kiitosta sekä nuorilta että ammattilaisilta (ks. tarkemmin tämän selvityksen etsivää nuorisotyötä käsittelevä luku). Loviisassa pidettiin hyödyllisenä vuodesta 2010 asti julkaistua palveluesitettä, johon on koottu samojen kansien väliin Loviisassa nuorille tuotettavat matalan kynnyksen palvelut. Esite on suunnattu nuorille, nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä kunnan palveluja arvioiville päättäjille. Nuorten työllistämiseen liittyen mainittiin useita hyviksi koettuja palveluita, joista osa oli hankkeiden, osa TE-palveluiden tuottamia. Näitä olivat mm.: u Työkokeilu, jossa nuori saa itse vapaasti valita työpaikan oman kiinnostuksensa pohjalta u TE-toimistojen uravalmennukset u TE-toimiston täsmähaut, jossa työpaikka ilmoitetaan haettavaksi nuorisotakuun kohderyhmälle u Lohjan kaupungin vuonna 2010 toteuttama nuorisotyöllisyyshanke u Hiiden YTY yhdistykset seudullisina työllistäjinä -hanke Lohjalla: järjestää kolmannen 11

12 sektorin työpaikkoja asiakkaille, jotka eivät työllisty suoraan avoimille markkinoille. Toimintamenetelmänä yksilöllinen valmennus ja räätälöity ohjaus. u Ratas-hanke (jatkoa aikaisemmalle Stara-hankkeelle): saavutettu hyviä tuloksia nuorten työllistämisessä. Projektipäällikkö kertoo Ratas-hankkeesta: Järjestetään nuorille erilaisia valmennuksia eli polkuja: työnhakupolku, urapolku ja vipuvalmennus. Tähtäämme siihen, että nuori aktivoituisi tulemalla toimenpiteeseen, ja saisimme hänet väylättyä eteenpäin. Näitä kaikkia ryhmiä on ollut; työnhakupolku on 15 päivää, se on ovien avaaja niille, joilla on jo tutkinto. Sellainen jakso, joka aktivoi nuorta ja kasvattaa itsetuntoa ja luottamusta itseen. Urapolku on niille, joilla ei ole tutkintoa tai on keskeytyneet opinnot tai ovat alan vaihtajia. 40 päivää räätälöityä ryhmämuotoista urasuunnittelua. Tapahtuu hyvin toiminnallisin menetelmin. Herättelevä, aktivoiva kokonaisuus. Sitten vipuvalmennus on henkilökohtaista valmennuspalvelua, joka on yksittäiselle henkilölle, joka ei tarvitse ryhmätoimintaa vaan vain pienen tuen. Näillä nuorille se on hyvin pienestä kiinni, että he saavat työ- ja koulutuspaikan. Voimme antaa pienen määrän yksilöllistä tukea. u Yhteisiä vierailuja työkokeilupaikkoihin siten, että mukana on TE-hallinnon asiantuntija ja oppilaitoksen puolelta koulutustarkastaja. Tapaamisten tarkoituksena on haastatella työkokeilussa olevaa ja työantajaa, kartoittaa miten on mennyt ja arvioida nuoren poluttamisen mahdollisuuksia. u TE-toimiston yritysharavaan liittyvä nuorisoharava : neuvotellaan yritysten kanssa, ovatko he halukkaita vastaanottamaan nuoria ja millä edellytyksillä. Oppilaitosten toimintaan liittyen mainittiin mm. seuraavat hyviksi koetut käytännöt: u Mahdollisuus siirtyä kesken lukuvuoden lukiosta ammatilliseen koulutukseen yhtenäistä viisjaksojärjestelmää hyödyntäen u Mahdollisuus siirtyä lukiosta aikuislukioon suorittamaan opinnot joustavammalla aikataululla ja pienemmissä ryhmissä u Oppilaitoksen ja TE-toimiston yhdessä järjestämät työtreffit, joissa työnhakijat ja työnantajat kohtaavat u Koulupoissaoloihin puuttuminen monialaisella tiimillä ja varhaisessa vaiheessa u Koulukiusaamiseen puuttuminen, Kiva koulu -toiminta u Kuntoutukseen liittyvien palvelujen osalta voidaan mainita Lohjan kaupungin työttömien terveystarkastukset sekä Loviisassa toteutettu verkostosairaanhoitajan vastaanotto, jolla hoidetaan etsivän nuorisotyön, pajojen, sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten lähettämiä nuoria. Verkostosairaanhoitaja kertoo toimenkuvastaan: Olen Loviisan terveyskeskuksessa, kaupungilla töissä, teen ns. verkostosairaanhoitajan työtä. Kutsun etsivän nuorisotyön lähettämiä nuoria sekä pajanuoria tai sosiaalitoimen tai muun [lähettämiä nuoria], ja katsotaan mikä on se ongelma ja miten siihen voidaan puuttua. Nuori lähtee tarvittaessa meidän suunnitellun hoitopolun mukaan kulkemaan, että saadaan hänet työ- tai koulumaailmaan takaisin. Pyritään mahdollisia syrjäytyviä poimimaan sieltä. --- Nuorisoetsivät lähettävät minulle, vaikka heillä saattaa olla ihan hyvä suhde tähän asiakkaaseen, ongelmat terveydelliseltä näkökannalta jäävät ehkä kartoittamatta. Mä oon [terveyskeskus]organisaation edustaja, niin ehkä se tuo sellaista oloa, että mulla on vaitiolovelvollisuus ja ne asiat ei lähde eteenpäin, ja pystyy hankalistakin asioista puhumaan. Joskus siellä on hyvinkin yksinkertaisia ongelmia taustalla, ja päästään avaamaan solmuja, asiakas on hyötynyt ja päässyt elämässä ainakin pienen askeleen eteenpäin. Ehkä suurin hedelmä on ollut se, että asiakas ymmärtää, mistä ne ongelmat ovat lähtöisin. Mun tehtävä on tehdä ongelmat näkyviksi, jotta niihin voidaan keksiä ratkaisu. Joskus oirehtimista on ollut vuositolkulla, eikä ole tietoa, mistä nämä ovat lähtöisin. 12

13 2.2 Kehittämistarpeet ja ratkaisut Ammattilaisten identifioimat nuorisotakuun kehittämistarpeet liittyivät viiteen aihekokonaisuuteen: 1. Yhteistyön lisääminen toimijoiden ja sektorien välillä 2. TE-palveluiden kehittäminen 3. Koulutusjärjestelmä ja oppilaitosten toiminta 4. Kuntoutuspalvelut ja osallisuuden tukeminen 5. Yhdenvertaisuus palvelujen toteutuksessa Tässä luvussa esitellään kuhunkin teemaan liittyviä kehittämisehdotuksia ja ratkaisuja. Yhteistyön lisääminen toimijoiden ja sektorien välillä Monialainen yhteistyö mainittiin ammattilaisten haastatteluissa toistuvasti esimerkkinä nuorisotakuuseen liittyvistä hyvistä käytännöistä (ks. edellinen luku). Toisaalta monialaisesta yhteystyöstä puhuttiin paljon myös kehittämistarpeiden yhteydessä. Yhteistyö toimii monilta osin, mutta sitä olisi myös syytä kehittää edelleen esimerkiksi neuvottelemalla vastuualueista, karsimalla tehtävien päällekkäisyyksiä ja sopimalla hyvissä ajoin säännöllisistä tapaamisista ammattilaisten kesken. Tällä hetkellä erityisesti TE-toimistojen asiantuntijoita ja sosiaalityöntekijöitä on hankalaa tavoittaa keskusteluihin, koska heidän kalenterinsa ovat täynnä asiakastapaamisia. Yhteistyöverkostojen mainittiin myös tarvitsevan omat resurssinsa, jotka olisi budjetoitava kaupunkien talousarvioihin. Keski- Uudenmaan koulutuskuntayhtymän oppisopimusjohtaja kuvaa kehittämistarpeita seuraavasti: Tämä nuorisotakuun toteutukseen liittyvä yhteisyö vaatii vahvaa johtajuutta ja koordinaattorivastuun ottamista sekä tietysti kunkin verkostossa toimijan oman roolin tunnistamista. Keskiössä pitää olla se nuori, jota palvelemme ja meidän näkökulmasta myös yritykset, joita palvelemme. Yhteiset arjen prosessit pitää määritellä. Pitäisi tehdä paikallistason projektisuunnitelma ja kuvata visiomme esim. vuoden 2014 joulukuussa ja vaiheistaa se selkein välitavoittein. Jokaisen välitavoitteen osalta uskon, että pitää monialaisessa verkostossa sopia, kuka tekee: mitä, milloin ja kenen kanssa tekee. Jos verkostossa on 20 osapuolta erilaisista organisaatioista, eihän siinä kaikki hääri koko ajan kaikkien kanssa, vaan sovitaan, kuka on vastuullinen milloinkin. Oleellista on, että jokaisella verkostossa toimivalla on ainakin jonkinlainen käsitys muiden työstä, jotta asiakkaan palveluohjaus voi toimia optimaalilla tavalla. Ennen kaikkea tuloksia pitää saada, pelkät puheet ei riitä. Ammattilaiset mainitsivat toistuvasti tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena: olisi mietittävä, miten tiedon jakamista voisi helpottaa asiakkaan suostumuksella. Verkostoyhteistyössä nähtiin pulmallisena myös toimijoiden suuri vaihtuvuus, jonka taustalla vaikuttavat nuorisoalan matala palkkaus ja usein määräaikaiset työsuhteet. Sekä ammattilaisten että nuorten haastatteluvastauksissa tuli toistuvasti (ammattilaisten kohdalla lähes poikkeuksetta) esille näkemys, että nuorille olisi luotava matalan kynnyksen palveluita, jotka keskitetään saman katon alle. Tällaisen keskittämisen etuna on, että nuoren ei tarvitse kulkea luukulta luukulle, vaan hänen tarvitsemansa apu voidaan helpommin räätälöidä tarkoituksenmukaisella tavalla. Lohjalla tämänkaltaisesta nuorisokeskuksesta on laadittu suunnitelma, jonka toteuttaminen ei kuitenkaan toistaiseksi ole mahdollistunut. 13

14 Nuorisotakuuseen liittyvissä palveluissa nähtiin edelleen ilmenevän jonkin verran aukkoja. Toiminnanjohtaja Loviisasta ehdottaa kehittämissuunnitelman laatimista: Palvelutarjonnan aukkoja tulee tarkastella kriittisesti ja tehdä niiden pohjalta kehittämissuunnitelma. Siitäkin huolimatta, ettei kaupungilla mahdollisesti ole taloudellisia resursseja vastata esiintyvään tarpeeseen (vaikka ei tänään, kenties kuitenkin huomenna). Osa ennaltaehkäisevästä työstä (mm. perhetyö, nuorten tuettu asuminen, päivätoiminnan järjestäminen nuorille aikuisille) tuo kuitenkin pitkällä tähtäimellä säästöjä kaupungille. Nuorisotakuun valtakunnallisen ja alueellisen koordinaation ja kokonaisnäkemyksen lisäämisen tarve toistuivat myös ammattilaisten haastatteluissa. Tähän asti nuorisotakuun käytännön toteutus on tapahtunut kuntavetoisesti ja vailla kattavaa tietoa muissa kunnissa hyviksi havaituista toimintamalleista. Ammattilaiset toivoivat hyviä käytäntöjä koskevan tiedon kokoamista ja levittämistä, jotta kuntien ei tarvitsisi keksiä tahoillaan pyörää uudelleen. Toisaalta on huomioitava kuntien tilanteiden, sijaintien ja väestöpohjien erilaisuus. Yhdellä muotilla tehdyn mallin sijaan kunnat tarvitsevat omiin tilanteisiinsa räätälöityjä toteutuksia. Kartoitettaessa kolmannen sektorin tämänhetkistä roolia nuorisotakuun toteutuksessa kaikkien kuntien kohdalla tuli esiin samankaltainen tilanne: kolmannen sektorin potentiaali nuorisotakuun toteutuksessa on toistaiseksi pitkälti hyödyntämättä. Sekä ammattilaiset että nuoret tiedostivat tässä kohtaa ilmenevän kehittämistarpeen. Ammattilaisten haastatteluissa korostui järjestöjen rooli nuorten työllistäjinä. Nuoret painottivat erityisesti järjestöjen roolia nuorten harrastusten ja sitä kautta muunkin osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Loviisassa kolmannen sektorin hyödyntämistä nuorisotakuussa pohditaan parhaillaan Yksillä purjeilla -hankkeessa, joka pyrkii mm. kehittämään yhteistyöverkostoja kaupungin ja järjestöjen välille. Lohjalla puolestaan on käynnissä Hiiden YTY yhdistykset seudullisina työllistäjinä -hanke, jonka tavoitteena on kehittää kolmannen sektorin työnantajaroolia. Hankkeen koordinaattori luonnehtii työhön liittyviä haasteita seuraavasti: Kun työllistetään järjestöihin, rahoitus on ongelma. Pitkäaikaistyöttömien palkkatuki on paljon suurempi kuin Sanssi-kortin tarjoama tuki. Eli järjestöillä on paljon työtä ja he ottaisivat mieluusti nuoria, mutta kun Sanssi-tuki on niin paljon alhaisempi kuin pitkäaikaistyöttömien tuki, ei järjestöillä ole mahdollisuutta työllistää nuoria. He valitsevat rahan takia pitkäaikaistyöttömän. Sanssi-tuki on 600 ja pitkäaikaistyöttömän palkkatuki jopa 1200, johon voi vielä sisällyttää työllistämisen sivukulut. 600 ei tähän riitä. Nuorille pitäisi mahdollistaa tämä korkeampi palkkatuki, mikäli he menevät yhdistyksiin ja järjestöihin töihin. Lohjalla helpottaa vähän, kun meillä on työllistämisen kuntalisä yrityksille, eli kunta maksaa yritykselle vielä vuoden ajan 300 /kk/nuori, jos se työllistää nuoren. Ongelmina nähtiin myös hallintorakenteen pirstaleisuus ja kokonaisvastuun puute työllisyyden hoidossa. Kolmannen sektorin lisäksi myös yrityksiä kaivattiin tiiviimmin mukaan nuorisotakuun toteutukseen. Loviisan kaupungin henkilöstöpäällikkö näkee yritysten mukaan saamisen vaativan aktiivista otetta: Elinkeinoelämän haastaminen mukaan vaatisi sellaista jalkatyötä, johon kaupunki ei saa vauhtia. Tämä vaatisi, että alueella olisi joku, joka tekisi tätä jalkatyötä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi TE-toimiston vetäytyminen Loviisasta, niin käytännössä heidän lupauksistaan huolimatta tämä on tarkoittanut sitä, että sellaista moottoria ei ole, joka pitäisi tätä työtä yllä. Kaupunki tietenkin omien 14

15 keinojensa ja mahdollisuuksiensa puitteissa tekee voitavansa, mutta nuorisotakuu kokonaisuutena ontuu. Loviisan seudun yrittäjien puheenjohtaja toteaa oppisopimuskoulutuksen kehittämisen olevien yrittäjien näkökulmasta keskeinen nuorisotakuuseen liittyvä toimenpide: Meillä on nämä koulutusasiat päällimmäisenä siellä puolella. Suomessa ei oikein ole siihen toimivaa koulutusjärjestelmää, esimerkiksi oppisopimuskoulutus ei toimi nuorison kohdalla, sitä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että nuoriso hyötyisi jotain. Pulmana on Loviisan yrittäjien puheenjohtajan mukana tällä hetkellä se, että ei pystytä ottamaan täysin kouluttamatonta nuorta ihmistä, koska korvaus mikä siitä saadaan, on niin pieni, ettei pystytä maksamaan sitä palkkaa. TE-palvelut Loviisassa ja Keravalla TE-palvelujen osalta polttavimmaksi ongelmaksi koettiin se, että niitä ei ole enää saatavilla omalla paikkakunnalla, vaan lähin toimisto sijaitsee naapurikunnassa (Porvoossa ja Järvenpäässä). Keravalainen nuorten opinto-ohjaaja toteaa, että lähipalvelujen puuttuminen vaikuttaa erityisesti niihin nuoriin, joilla on jaksamisongelmia: Tulevaisuutta ajatellen, TE-toimisto on lakkautettu Keravalla, ja työttömäksi ilmoittaudutaan netissä. Mutta nämä opiskelijat, joilla se opiskelukyky tai työkyky on kohtuullisen heikko, jos he eivät ole jaksaneet opiskella, he eivät myöskään jaksa lähteä Järvenpäähän asti työvoimatoimistoon käymään. Se saattaa kariutua siihen. Toiminnanjohtaja (Loviisa) kertoo, että joillekin nuorille sähköisten palveluiden käyttäminen on vaikeaa: Suurimmaksi kompastuskiveksi tällä hetkellä koetaan TE-toimiston puuttuminen Loviisasta. Vaikka sähköisiä palveluja kehitettäisiin kuinka hyvin toimiviksi tahansa, ei se koskaan voi korvata ihmisen kohtaamista. --- Sähköinen asiointi on myös haastavaa nuorille, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia (esim. alle 18-vuotiaat) on oppimisvaikeuksia (luki- tai hahmotushäiriö) ei ole omaa tietokonetta ja/tai verkkoyhteyttä (esim. taloudellisten häiriöiden vuoksi) ja jotka sosiaalisten pelkotilojen vuoksi eivät pysty hoitamaan työasioitaan esim. kirjaston asiakaspäätteillä. Loviisassa lähipalvelujen puutteen ongelmallisuus korostuu myös siksi, että liikenneyhteydet kunnan haja-asutusalueilta ovat heikot. Esimerkiksi Lapinjärven suunnalta ei ole koulujen lomaaikoina lainkaan julkista liikennettä. TE-palveluihin kaivattiin Loviisassa ja Keravalla lähipalvelupisteitä tai lähipalvelupäiviä. TE-palveluiden kehittämisen osalta ammattilaisten (kuten myös nuorten) haastatteluissa nousi toistuvasti esiin nuorten yksilöllisten taipumusten ja mielenkiinnon kohteiden tunnistamisen merkitys. Tätä kautta on mahdollista vahvistaa nuoren omaa motivaatiota sekä tarjota oikein kohdistettua tietoa työmarkkinoiden ja eri ammattien mahdollisuuksista. Keravan työllisyysyksikön edustaja kuvaa tätä tarvetta seuraavasti: 15

16 Just se, että saataisiin se luova ajattelu siitä, että mitä oikeasti se työ, mitä voi tehdä, on tai olisi. Luulisi, että nuoret ihmiset ajattelevat ehkä laajemmin, mutta se ei välttämättä olekaan niin. Ei tiedetä, minkälaisia työtehtäviä on, minkälaista työtä tässä maailmassa on. Ei ehkä osata löytää niiden omien kykyjen ja taitojen kautta sitä, mitä kaikkea voisi kokeilla ja tehdä. Haetaan ehkä osittain vääränlaisia työpaikkoja, koska haetaan niitä työpaikkoja, jotka tiedetään ja tunnetaan. Minäkin yritän aina sanoa, että voidaan lähteä asiakaslähtöisesti, esimerkiksi siitä henkilöstä, että mitä oikeasti osaa tehdä, mihin on orientoitunut, missä on hyvä. Sitä voi lähteä myös sitä kautta, eikä vain että mitä töitä on. Sen kuulee hirveän usein, että mitä ne ammatit nyt sitten on, että niitähän on miljoona, että se on vain taivas rajana näissä jutuissa. Ja se herätteleminen niin kuin siihen, että voi lähteä ihan uudeltakin pohjalta miettimään sitä, mitä se voisi olla. Myös Lohjan Nuorisoverkoston toiminnassa mukana oleva poliisi, kenttätoiminnan vastaava esimies korostaa nuoren tilanteen ja motivaation kartoittamista ja tuen yksilöllisen räätälöinnin merkitystä: Kaikki nuoret eivät ole samanlaisia. Ylätason julistuksissa asiat ovat yksinkertaisia, mutta tosiasiassa kaikki on kohdattava yksilöinä. Viisaus ei asu päättäjissä eikä auttajissa, viisaus tulee nuoresta tai yksilöstä itsestään. On löydettävä yksilöllinen tapa auttaa nuorta. Kaikille ei esimerkiksi voi tarjota varastotyötä, jos et ota sitä, olet huono ihminen. Ei. Tarvitaan räätälöityä toimintaa. Ammattilaiset totesivat haastatteluissa toistuvasti, että TE-palvelujen asiakastyön resursointi tekee yksilöllisen avun tarjoamisesta vaikeaa. Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö (Järvenpää) toteaa, että resurssipulaa voitaisiin helpottaa fokusoimalla: tulisi pyrkiä herkemmin tunnistamaan, ketkä tarvitsevat työnhaussa apua ja millaista apua he tarvitsevat: Kun meillä on vain tietty määrä henkilöstöä, ja meidän nuorten työllisyystilanne nyt periaatteessa, tilastot näyttävät, menee huonommaksi ja huonommaksi, niin kyllä se tosi haastavaa meillä on. Sekä nuorten työllisyystilanne että työllisyystilanne muutenkin huononee, niin ei se voi olla näkymättä siinä, että me emme ehdi paneutumaan, että yksi yksilö ei saa meiltä niin paljon sitä aikaa kuin olisi tarvetta. Toisaalta se on sitten meille sellainen työnorganisointikysymys, että pyritään sitten yhä enemmän satsaamaan niihin nuoriin, jotka tarvitsevat enemmän aikaa. --- Minusta se on juuri se, että pystyisimme yhä paremmin, yhä nopeammin huomaamaan ne nuoret, jotka tarvitsevat apua. Ja että pystyisimme kohdistamaan sen meidän aikamme oikein, eikä tuhlata niihin, jotka pystyvät ihan itsekin hoitamaan asiansa. Keravan nuorisopalveluille toivottiin TE-toimistolta tilastotietoa oman paikkakunnan nuorten tilanteista ja työttömyyden syistä. Tietoa tarvitaan, jotta nuorille voitaisiin suunnitella paremmin tarpeita vastaavia palveluita. Sekä ammattilaiset että nuoret toivoivat TE-palveluiden kehittämistä kohti joustavampia, asiakasystävällisempiä ja vähemmän byrokratiaa vaativia käytäntöjä. Hankekoordinaattori (Lohja) kuvailee nykyisen järjestelmän ongelmia: TE-keskuksen uudistus on mennyt metsään, voi puhua Työn Esto -toimistosta. Hyvästä yrityksestä huolimatta kaikkia ei aina saada sijoitetuksi työhön. Mutta uskon, että vika ei ole menetelmissä. Vika on järjestelmässä, joka on byrokraattinen. Esimerkiksi koulutukset alkavat puolen vuoden tai vuoden välein jos on valinnut väärin, joutuu odottamaan liian kauan. Ei voi jatkaa joustavasti. 16

17 TE-toimistojen lomakkeita ja sähköisen asioinnin palveluita toivottiin kehitettävän selkeämmiksi ja helppokäyttöisemmiksi. Nykyisellään ne koettiin sekaviksi ja vaikeiksi. Myös työnantajille suunnattujen erilaisten työllistämistukien, kuten Sanssi-kortin, hakemista toivottiin helpotettavan. Uudenmaan TE-toimiston Lohjan toimipisteen nuorten palvelujen asiantuntija toteaa: Pulmana on myös se, että työnantajat kokevat erilaisten työllistämistukien hakemisen liian monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi. Järjestelmää pitäisi yksinkertaistaa. --- Sitä pitää kehittää, miten työnantajat työllistäisivät nuoria enemmän kuin mitä nyt on tapahtunut. Hankekuntien ammattilaiset toivat esiin myös yleisen taloustilanteen vaikutukset kuntien mahdollisuuksiin työllistää nuoria. Tällä hetkellä kunnilla on paineita vähentää jo olemassa olevaa henkilöstöä, jolloin mahdollisuudet nuorten tukityöllistämiseen ja muihinkin rekrytointeihin ovat varsin rajalliset. Koulutusmahdollisuuksiin ja oppilaitosten toimintaan liittyvä kehittäminen Loviisassa ja Lohjalla korostui koulutusmahdollisuuksien osalta tilanne, joka epäilemättä on tuttu monissa muissakin pienissä kunnissa: toisen asteen koulutustarjonta on erittäin kapea. Nuori ei välttämättä löydä omaa alaansa kotikunnassa tarjolla olevien koulutuslinjojen joukosta ja voi olla liian nuori tai muuten haluton muuttamaan opintojen vuoksi toiselle paikkakunnalle. Ammattilaiset (kuten myös nuoret) toivoivat pienten kuntien koulutustarjonnan monipuolistamista. Koulutustarjonnan osalta tuotiin toistuvasti esiin myös ehdotus linjojen tarkemmasta kohdentamisesta aloille, joilla työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Toisen asteen koulutukseen johtavassa nivelvaiheessa tärkeää on myös, että mahdolliset oppimisvaikeudet tai erilainen oppijuus on diagnosoitu ennen peruskoulun päättymistä, ja jatko-opinnot valitaan siten, ettei niiden suorittaminen ole nuorelle liian vaikeaa. Muuten vaarana on opintojen keskeytyminen. Verkostosairaanhoitaja (Loviisa) toteaa: Olen itse huomannut selkeästi omassa työssäni, että jos siellä on oppimisvaikeutta, niin ne jotka on koulumaailmasta luovutettu pihalle ilman diagnooseja niitä ei ole onneksi montaa he jäävät hyvin helposti kaiken avun ulkopuolelle. Tämä on yksi epäkohta, johon olemme selkeästi puuttumassa. Tehostetaan diagnoosin saamisia. Kun peruskoulu on loppu, niin ammatilliset opinnot määräytyvät sen pohjalta, mihin asiakas on kykenevä eikä vaan niin, että on mentävä muiden mukana, jos perusedellytykset jo sanovat, ettei onnistu. Ammattilaiset toivoivat lisäpanostuksia myös 9.-luokkalaisten oppilaanohjaukseen, oppisopimusjärjestelmän kehittämiseen, erityisopetukseen ja tekemällä oppimiseen sekä koulunkäyntiavustajien määrään. Myös yhteishaku puhutti sekä ammattilaisia että nuoria. Nykyisessä yhteishakujärjestelmässä alle 25-vuotiaiden työttömien on haettava opiskelemaan, vaikka omasta alasta ei olisi käsitystä. Tämä käytäntö synnyttää toisen asteen opiskelut keskeyttäneitä pudokkaita sekä väärälle alalle kouluttautuneita nuoria. Osa nuorista tarvitsisi enemmän tukea ja aikaa omien taipumusten, kiinnostuksen kohteiden ja oikean opiskelualan löytämiseen. Keskusteluissa TE-viranomaisten kanssa tuli esiin, että säännökset eivät kaikissa tapauksissa edellytä pakollista osallistumista yhteishakuun, ja tätä poikkeusta myös välillä sovelletaan. Usein nuoret eivät kuitenkaan 17

18 ole tietoisia tästä mahdollisuudesta. Ammattilaiset näkivät toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet nuoret ryhmänä, joiden riski ajautua ulkopuolisuuteen on korostunut ja joiden tilanteeseen olisi muutenkin puututtava nykyistä enemmän. Yhteishakujärjestelmässä pulmallisena nähtiin myös koulutusohjelman vaihtaminen tilanteessa, jossa nuori haluaisi keskeyttää lukio-opinnot ja siirtyä ammatilliseen koulutukseen. Keravan lukion opinto-ohjaaja kertoo: Sellainen vähän uusikin ilmiö, mikä tänä vuonna tulee vastaan: yhteishakusysteemi on muuttunut. Yhdeksännen luokan päättävät saa huomattavan määrän pisteitä siitä, että päättää yhdeksännen luokan. Eli niillä, joilla lukio-opiskelu ei tunnu mielekkäälle ja haluaisivatkin hakeutua ammatilliselle puolelle, niin ensinnäkin heidän odotetaan eroavan ensin lukiosta eli heillä ei saisi olla opiskelupaikkaa silloin hakuaikana, mikä tietysti itselle tuottaa ajatuksen, että hän on hakoteillä koko kevään ja kesän. Mitä sinä aikana ehtii tapahtua, mihin me ohjataan heidät? Ei olla tätä ehditty edes kunnolla miettiä, vaikka se tulee tuossa helmikuussa vastaan. Pystyykö esim. etsivä nuorisotyö nielemään kaikki nämä opiskelijat? Ja se, että näiden lukion keskeyttäneiden pisteet eivät tule riittämään siihen, että he pääsisivät ammatilliseen koulutukseen. Joten he tulevat luultavasti jäämään aika tyhjän päälle. Se on huolestuttavin asia tällä hetkellä. Keravan lukion opinto-ohjaaja näkee haasteita myös uudistetussa korkeakoulujen hakujärjestelmässä: Lisäksi tämä korkeakouluhaku-uudistus on myös haastava juttu - kun abit joutuu laittaa jatkossa korkeakouluhaut suosituimmuusjärjestykseen, tulee ne kiintiöt niille, joilla jo on opiskelupaikka, niin opiskelijat ei välttämättä ota sitä paikkaa, joka ei oo se ykköstoive. Siinä voi tulla sellaisia turhia välivuosia ja niille, jotka on lopettaneet lukion. Ei ole oikeastaan muuta kun TE-toimiston ohjaus tarjolla, ja he eivät sinne oikeastaan osaa hakeutua, koska se on Järvenpäässä asti. Tässä [uudessa hakujärjestelmässä] on vaaran paikkana se, etteivät opiskelijat välttämättä ota vastaan paikkoja, jotka he sais, koska se ei oo se mieleisin paikka. He pelkäävät, että jos ottavat sen vastaan niin he syö ensinnäkin opintotukikuukausiaan ja sen lisäksi he joutuvat hakemaan jatkossa pienemmässä kiintiössä. Ongelmana on myös se, ettei heille ole muuta kuin TE-toimiston ohjaus, jota he eivät ole tottuneet hakemaan, vaan tottuneet hakemaan sitä omasta koulustaan, joten he ovat aika tyhjän päällä. Keudan oppisopimusjohtaja (Kerava) toi esiin ehdotuksen ylioppilaiden sisällyttämisestä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja siihen kuuluvaan oppisopimuskoulutukseen: Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan liittyy se käytännön haaste, että nyt on ylioppilaat rajattu pois. Oppisopimuksen näkökulmasta ylioppilaat olisivat ehdottomasti hyvin potentiaalista ryhmää. Tiedämme, että työnantajat vastaanottaisivat heitä mielellään ja kouluttaisivat oppisopimuksella ammattiin, koska he omaavat tiettyjä perusvalmiuksia. Oppisopimustoimijat laajamittaisesti ovat sitä mieltä, että ylioppilaat ovat ihan yhtä suuressa syrjäytymisvaarassa kun muutkin tähän kohderyhmään kuuluvat. Hankekoordinaattori (Lohja) ehdottaa työnhaun kursseja kouluihin: Kouluihin tarvitaan työelämän taitoja. Ammattioppilaitoksissa on opetettava työnhakua, sähköistä työnhakua, ja siihen on panostettava todella. Se ei ole äidinkielen tunnin asia tehdä CV tai 18

19 hakemus kuvitteelliselle työnantajalle, vaan se on oltava oikeaa ja aktiivista. Kaikki verkostot on otettava käyttöön. Hakemuksella ei vielä saa töitä, vaan siihen työnhakuun on oikeasti panostettava viimeistään ammattikoulussa. Nuoret eivät tiedä, miten töitä haetaan. Työhönvalmentajia tarvitaan oppilaitoksiin. Kuntoutuspalvelut ja osallisuuden tukeminen Kuntoutuspalvelut ovat olennainen osa nuorisotakuuta tai niiden pitäisi olla. Ammattilaiset toivat haastatteluissa toistuvasti esiin, että kuntoutuspalvelujen riittämätön tarjonta on tällä hetkellä yksi nuorisotakuun suurista vuotokohdista. Erityisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalvelujen, kuntouttavan työtoiminnan sekä sosiaalitoimen tukipalveluiden saatavuutta olisi parannettava. Ammattilaiset ehdottivat palveluihin lähipalvelupisteitä tai lähipalvelupäiviä, jos kuntoutusta ei ole saatavilla omalla paikkakunnalla. Verkostosairaanhoitaja (Loviisa) totesi, että päihdekuntoutuksen palveluissa on tärkeää huomioida myös ehkäisevä työ, joka on aloitettava ala-asteella. Selvityksessä pyrittiin kartoittamaan myös hankekuntiin sijoittuvien nuorten vapaa-ajan toimijoiden roolia osana 4P-yhteistyötä. Havaittiin, että tämä potentiaali on hankekunnissa pitkälti hyödyntämättä, mutta kehittämistarve tältä osin tunnistettiin kunnissa laajasti (ks. myös kolmannen sektorin roolia käsittelevä kohta luvussa Yhteistyön lisääminen toimijoiden ja sektorien välillä ). Keravalla seurakunnan nuorisotyön edustaja on mukana kaupungin nuorisotakuuryhmässä. Hän kertoi seurakunnan nuorisotyön kytkeytyvän nuorisotakuun toteutukseen esimerkiksi TET- ja muiden harjoittelujen, isos- ja kerhonohjaajakoulutuksen sekä nuorten kerhotoiminnan kautta. Keravalla ja Loviisassa paikkakunnan yrittäjien yhdistykset ovat mukana nuorisotakuuta koordinoivissa ryhmissä. Nuoria hoitava verkostosairaanhoitaja (Loviisa) esitti ehdotuksen harrastusseteleiden tarjoamisesta perheille, joiden lapset eivät muuten pääse harrastamaan. Näin voitaisiin ehkäistä tilanteita, joissa perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa negatiivisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksiin osallistua vapaa-ajan toimintaan ja yhteisöihin. Verkostosairaanhoitaja totesi myös, että syrjäytyneistä nuorista puhuminen voi olla leimaavaa - siitä kannattaisi luopua, jotta nuorille ei pääse muodostumaan negatiivista kierrettä vahvistavaa syrjäytyneen identiteettiä: Pitkin syksyä on puhuttu syrjäytyneistä, ainahan pitää jollain tavalla luokitella. Musta on hyvä, että nuorisotakuu menee positiivisuuden eikä negatiivisuuden kautta. Nuoret, jotka tulevat ovesta sisään, ovat itse leimanneet itsensä tän mediakeskustelun pohjalta: Minähän olen sellainen syrjäytynyt. Mä sanon heille, että ethän sä ole missään nimessä syrjäytynyt, jos sä pidät vaikka välivuotta koulusta. Siihen tulee lupa epäonnistua. Ajatellaan, että ehkä mulla ei mennytkään kaikki niin kuin suunnitelmissa luki, kun mä en nyt jo tiedä, mitä mä haluan isona tehdä. Vielä kun merkitsemme nämä nuoret niin sanotuiksi hyviksi tai huonoiksi ja lisäämme paineita pärjätä yhteiskunnassa, niin onnea vaan, että sieltä saa itsensä ponnistettua ylöspäin. Yhdenvertaisuus palvelujen toteutuksessa Selvitykseen osallistuneilta ammattilaisilta kysyttiin osana haastatteluja, miten heidän edustamissaan organisaatioissa on nuorisotakuuseen liittyvien palvelujen toteutuksessa huomioitu sukupuolinäkökulmat sekä ryhmät, joilla on kohonnut riski kohdata syrjintää, kuten vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat sekä seksuaali- ja sukupuolivä- 19

20 hemmistöihin kuuluvat nuoret. Valtaosassa haastatteluja vastaajat reagoivat näihin kysymyksiin toteamalla, että kaikkia palvellaan samanarvoisesti ja samalla tavalla. Myös erityisryhmille tarjotuista palveluista annettiin jonkin verran tietoja, joita tarkastellaan seuraavaksi. Vammaisille suunnatut palvelut Tilojen esteettömyys on hankkeeseen osallistuneissa kunnissa useimmiten huomioitu, mutta erityisesti vaikeammin vammaisille tarkoitetut palvelut eivät välttämättä toteudu normipalvelujen puitteissa, vaan ne eriytetty. Lohjalla vammaisdiagnoosin saaneet nuoret pääsevät erityishuoltopiirin palvelujen pariin. Lohjan nuorisotyöpaja ei ole esteetön tila, ja työtehtävät ovat hyvää liikuntakykyä vaativia. Vammaiset nuoret ohjataan Lohjalla usein Kovak Oy:lle, joka työllistää vammaisia ja osatyökykyisiä. Lohjan TE-toimistossa kuulovammaisille järjestetään tarvittaessa viittomakielen tulkki. Tilat ovat esteettömät. Loviisassa erityistuen palvelut on järjestetty osana vammaispalveluita. Työrajoitteisille ja kehitysvammaisille on omaa päivätoimintaa. Loviisalaisia nuoria on mahdollista ohjata myös Vammaissäätiön Hyvää työtä -projektiin. Porvoon TE-toimisto, jossa loviisalaiset nuoret asioivat, on tiloiltaan esteetön. Vammaisilla nuorilla on myös mahdollisuus tavallista korkeampaan palkkatukeen. Loviisan koulutuskuntayhtymän ja ammattiopiston edustaja huomautti, että ammattiopistosta puuttuu vammaisten kuntouttava tai valmentava linja. Myös luokkakohtaisille vammaisten opiskelijoiden avustajille olisi tarvetta. Keravalla on vammaisille suunnattu työkeskus sekä oma sosiaalityöntekijä. Keravan nuoria palveleva Järvenpään TE-toimisto on esteetön tila. TE-palveluissa kuulovammaisille järjestetään tarvittaessa viittomakielen tulkki. Näkövammaisille ei ole erityispalveluita. Järvenpäässä sijaitsee Invalidiliiton koulutuskeskus. Opinto-ohjaaja (Kerava) kuvaa vammaisten opiskelijoiden tilannetta ammatillisessa koulutuksessa seuraavasti: Siitä näkökulmasta, että ammatillisen koulutuksen erityisryhmiä supistetaan, heitä sijoitetaan yhä enemmän yleisryhmiin. Ja se, miten he siellä pärjää Meillä on samaan aikaan ammatillisia erityisoppilaitoksia, joihin jo nykyisellään hakijoita on ollut paljon. Jos ajatus on ollut, että vammaiset nuoret hakeutuisivat yhä enemmän niihin erityisoppilaitoksiin (Järvenpäässä invalidisäätiön erityisoppilaitos), niin todennäköisesti paikat ei tule riittämään. Meillä on paljon oppilaita, jotka on liian vammaisia selvitäkseen edes erityisoppilaitoksessa tai sitten eivät ole tarpeeksi vammaisia päästäkseen sinne, mutta eivät pärjää täällä. Haastattelija: Onko ajatuksia, mitä tälle asialle voisi tehdä? Opinto-ohjaaja: No ei hirveästi, se on aika puhtaasti ammatillisen koulutuksen osaamisaluetta, siihen en osaa tarkasti ottaa kantaa. Paikkojen riittävyys olisi se oleellisin, että tällaisille nuorille, joilla on joku vammadiagnoosi, pystyttäisiin takaamaan opiskelupaikka. Nimenomaan sellainen opiskelupaikka, jossa otetaan huomioon se vamma, että he pärjäävät siellä koulutuksessa. Entä millä tavoin työnantajat suhtautuvat vammaisten nuorten oppisopimuskoulutukseen? Ovatko työnantajat avoimia tässä asiassa? Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan oppisopimusjohtaja (Kerava) luonnehtii tilannetta: 20

21 En uskalla tehdä tässä asiassa mitään yleistyksiä. Meillä on kokemuksia siitä, että jotkut työnantajat ovat hyvin menestyksellisesti palkanneet tällaisia henkilöitä. Kysymys on siitä, että nämä asiat kolmikannassa yhdessä sovitaan. Työnantaja tekee sen oman osuutensa hyvin sitoutuneesti, me tehdään koulutuksen järjestäjänä oma osuutemme, joka yleensä kilpistyy siihen, että järjestetään ehkä vähän tiiviimmin tsekkauspalavereja. Että onko kaikki hyvin ja eteneekö kaikki niin kuin on suunniteltu. Ja sitten ne mainitsemani tukitoimenpiteet, jotka voivat olla hyvin monenlaisia. Sitä vaikuttavuutta koko ajan saamme ja joudumme arvioimaan. Tämä aika on hirveän hankala, kaiken kaikkiaan se näkyy, että on voimallisesti yt-neuvotteluja tällä alueella. Jos mietitään sitä yritysten lähtötilannetta, niin tätä aikaa ei voida verrata mihinkään muuhun. Tässä on ihan uniikkeja ilmiöitä. Maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnatut palvelut Ammattilaiset toivat esiin, että Lohjalla ja Loviisassa on hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia nuoria, Keravalla enemmän. Tämä näkyy palvelujen toteutuksessa. Lohjan nuorisopalveluiden edustaja totesi, että nuorisopalvelut tavoittavat heikosti maahanmuuttajataustaisia nuoria. Lohjalla maahanmuuttajanuoria palvelevat monitoimikeskus ja maahanmuuttajakoordinaattori. Terveydenhuollon ja poliisin edustajat kertoivat, että tulkkipalveluita on saatavilla tarvittaessa. Loviisassa venäjänkieliset asukkaat ovat suurin (ja lähes ainoa) maahanmuuttajataustainen ryhmä. He ovat yleensä hyvin integroituneita Suomeen. Loviisalaisia nuoria palvelevassa Porvoon TE-toimistossa on maahanmuuttajiin erikoistunut virkailija. Maahanmuuttajille on Loviisassa järjestetty jonkin verran erityispalveluita, kuten kotouttamistoimintaa. Pääosin maahanmuuttajille tarjottavat palvelut ovat kuitenkin samoja kuin muillekin kuntalaisille. Loviisan perusturvakeskuksen palvelupäällikkö toteaa: Maahanmuuttajanuoret eivät ole nousseet millään tavalla esiin erityisryhmänä tässä meidän nuorisotakuussa tai ylipäätään nuorten palveluissa. Ei ole niin suuri ryhmä, että se tarvitsisi erityisiä toimenpiteitä. Keravalla maahanmuuttajien osuus kunnan asukkaista on huomattavasti muita hankekuntia suurempi. Maahanmuuttajille tarjottavat palvelut ovat pääosin samoja kuin muillekin kuntalaisille. Keravalla on järjestetty kotoutumiskoulutuksia, ja kunnalla on oma maahanmuuttajakoordinaattori. Järvenpään TE-toimistossa maahanmuuttajille on tarjottu omia työnhakuryhmiä sekä työntekijöitä, jotka keskittyvät erityisesti maahanmuuttajien palveluihin. Kerava on ollut mukana myös Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Mamupaja-hankkeessa, jossa on toteutettu maahanmuuttajavalmennuksen käsikirja. Työpajan ohjaajat ovat myös suorittaneet Mamupaja-valmennuksen. Lisäksi Kerava on mukana Tasku-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuutta sekä ehkäistä koulujen eriytymistä. Maahanmuuttajia varten on myös mallinnettu tuetun oppisopimuksen prosessi. Opinto-ohjaaja (Kerava) kuvaa maahanmuuttajanuorten tilanteita lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa seuraavasti: Maahanmuuttajataustaisten on vaikeampi päästä ammatilliseen koulutukseen, koska siellä on kielikoe. Siihen ehkä tulee muutos, jos tulee valtakunnallinen suomen kielen koe, se olisi tasa-arvoisempi kaikille. Voisin väittää, että meiltä lukion läpäisevät maahanmuuttajataustaiset opiskelijat sijoittuvat aika hyvin jatko-opintoihin. Sitten ne opiskelijat, joiden kielitaito tai muut kognitiiviset taidot ovat sel- 21

22 laiset, että he eivät lukiota selvitä, heidän kohdallaan tilanne on ongelmallisempi. Ideaalitilanne olisi se, että maahanmuuttajastatuksella voisi saada jonkin lisäpisteen yhteishaussa. Meillä on suomi toisena kielenä -opetusta, mutta siinä annetaan tosi vähän lähiopetusta, koska niitä opiskelijoita on niin vähän, että se ei ole taloudellisesti mahdollista antaa niitä paljon. Ne jotka tarvitsisi suomenkielen tunteja, saa niitä vähemmän kuin alkuperäisväestö, se on iso ongelma. Mutta toisaalta ollaan ajateltu niin, että me yritetään koulun sisällä valita heille sellaisia kursseja, joilla he pärjäävät puhekielellä, ja sellaiset abstraktia kielitaitoa vaativat kurssit jätetään mahdollisimman myöhäiseksi. Ollaan mietitty niin, että jos meillä viettää vuoden tai kaksi, kielitaito kehittyy sinä aikana. Vaikka vaihtaisivat ammatilliselle puolelle, he ovat oppineet täällä riittävän kielitaidon. Eri sukupuolille ja seksuaalivähemmistöille suunnatut palvelut Sukupuolinäkökulma on huomioitu muutamissa hankekuntien nuorisotakuuseen liittyvissä palveluissa. Lohjan Ratas-hankkeessa on pyritty huomioimaan, että valmennuksissa olisi tarpeeksi poikia kiinnostavaa sisältöä, koska heidän nähdään olevan enemmän avun tarpeessa. Loviisan työpajalla on voimassa sukupuolijakauman osalta 60/40-periaate, eli vähemmistössä olevan sukupuolen osuus on oltava vähintään 40 %. Esimerkiksi Keravan seurakunnan nuorisotyössä on järjestetty isä-poika- ja äiti-tyttö -toimintaa sekä satunnaisesti erilaisia tyttöjen tai poikien te toja. Pääsääntöisesti ammattilaiset kuitenkin vastasivat, että sukupuolta tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ei koettu tarpeelliseksi huomioida erikseen palvelujen toteutuksessa. He korostivat, että kaikkia palvellaan tasavertaisesti samalla tavalla kohdistaen huomio yksilön tarpeisiin, ei ryhmäidentifikaatioon. Tämä näkökulma tuli esiin valtaosassa yhdenvertaisuutta käsittelevissä vastauksissa. Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö (Järvenpää) tiivistää tämä ajattelutavan: Kaikessa toiminnassa me yritämme kuitenkin minimoida tällaisten asioiden korostaminen. Me huomioidaan se, mutta meillä on nykyään tässä palvelussa se toimintatapa, että korostamme asiakkaan palvelutarvetta. Se on se keskeinen. Ei se, että onko maahanmuuttaja vai onko kuuro vai onko vaan palvelun tarve. Me emme laita eri laatikoihin. 22

23 3. Nuorten näkemyksiä nuorisotakuun ideasta ja toimenpiteistä 3.1 Nuorten tiedot ja näkemykset nuorisotakuusta Haastatellut nuoret suhtautuivat nuorisotakuun ideaan ja sisältöön (joihin tutustuttiin haastattelutilanteen aluksi esitteen avulla) positiivisesti. Nuorisotakuun koettiin tarjoavan mahdollisuuksia ja parantavan nuorten asemaa. Sen sijaan puhuttaessa erilaisista konkreettisista toimenpiteistä ja palvelumuodoista näkemyksissä ilmeni enemmän hajontaa: etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta keräsivät varauksetonta kiitosta, kun taas TE-palveluissa nähtiin runsaasti kehittämistarpeita. Loviisassa nuorten TE-palvelut saivat kuitenkin poikkeuksellisen paljon myös positiivista palautetta. Suurimmalle osalle haastatelluista nuorista nuorisotakuu oli ennen haastattelutilannetta kokonaan tai osittain tuntematon käsite. Olisikin syytä pohtia, miten nuorten tietämystä nuorisotakuun tarjoamista mahdollisuuksista voitaisiin lisätä. Nuorten keskustelua ja kommentteja nuorisotakuusta Loviisa, uravalmennus-ryhmän keskustelua: Hlö1: Ehkä ne on ottanu tän vähän liian hätiköiden. Jos nyt tehdään tällä hetkellä noita selvityksiä ja muita. Ehkä liian suuret tavoitteet liian nopeesti. Hlö4: Kun tää on tullu voimaan vasta 2013 alussa, menee varmaan vuosia ennen kun alkaa kunnolla toimia. Hlö3: Kyl mä voisin kuvitella, että tää olis jo ens vuoden aikana alkanu noussu piikillä ylöspäin. --- Nyt kun mä katon tätä paperia, niin kyllähän tästä tosi paljon tulee olemaan apua näille nuorille, koulun lopettaneille. Aivan mahtavaa. Hlö5: Kuulostaa mielenkiintoiselta toi nuorten aikuisten osaamisohjelma. Sen jos sais toimimaan, niin tulee olemaan paljon apua, mäkin tunnen paljon ihmisii, jotka ei oo peruskoulun jälkeen tehny mitään. Haastattelija: Tietääkö sun kaverit tästä [nuorisotakuusta]? Nainen, 23, Loviisa, toimenpiteiden ulkopuolella: Ei itse asiassa tiedä. Jos toi sais enemmän näkyvyyttä, sitä useammat tietäis. Netissä vois olla linkkejä ja paikallislehdessä ilmotuksia. Vaikka sillei, et siel missä on avoimia työpaikkoja, vois olla isompana niitä linkkejä tohon ja lehdissä haastatteluja ja juttuja. Loviisassa aika monet lukee Lovaria tai lukee netistä. Haastattelija: Onko nuorisotakuu-termi susta ymmärrettävä, kun tästä paljon puhutaan? Saako siitä selvää, mitä se tarkoittaa? Nainen, 23, Loviisa, toimenpiteiden ulkopuolella: No ei siitä sillei ihan heti saa selvää, et mitä se tarkottaa. Ensimmäisenä kun kuulin ton, tuli sellanen, et se on aika aggressiivinen hanke, siinä on se takuu. Se tulee se juttu, et saadaan se opiskelu- tai työpaikka. Mut sit se ei kuitenkaan ole sellaista, kun tutustuu tuohon materiaaliin. Nainen, 23, Loviisa, toimenpiteiden ulkopuolella: Kunhan ne [nuorisotakuun toimenpiteet] toimii, ne on todella hyviä. Mä ite itse asiassa uravalmennuksessa kiinnostuin tuosta nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Se herätti sillei, aikasemmin kun oon ajatellu, ettei valtio tee mitään nuorille, 23

24 kun on nuorille niin huonosti kaikennäköistä. On hyvä, et tällasta ruvetaan niin sanotusti painamaan eteenpäin, et nuorille ois. 3.2 Nuoret ja monialainen yhteistyö Haastateltujen nuorten kokemukset ammattilaisten monialaisesta yhteistyöstä jakautuivat seuraavasti: 1) Ei kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä. 2) Yhteistyötä voi nuoren tilanteen perusteella olettaa tapahtuneen, mutta nuori ei tiedä tai osaa kuvata, mitä yhteistyö on sisältänyt. 3) Nuorella on kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä, ja hän on kokenut sen hyödylliseksi. 4) Kokemus, että yhteistyölle olisi ollut tarvetta, mutta sitä ei ole tapahtunut. Seurauksena esim. vaikeuksia oman koulutuspolun löytämisessä, työnhaussa tai kuntoutuksen saamisessa. Nuoret (kuten myös ammattilaiset) toivat esiin tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena. Koettiin hankalaksi, että tieto eri viranomaisten välillä ei liiku, vaikka nuori haluaisi antaa siihen luvan. Nuori joutuu kulkemaan luukulta toiselle selittäen asioitaan yhä uudelleen vaihtuvalle joukolle ammattilaisia. Nuoret toivoivat palvelujen kokoamista saman katon alle. Nuorten kommentteja monialaisesta yhteistyöstä Haastattelija: Kun olet hakenut apua koulutukseen, töihin, työpajalle, työkokeiluun tai kuntoutukseen pääsyyn liittyvissä asioissa, ovatko eri ammattilaiset tehneet keskenään yhteistyötä auttaakseen sinua? Missä asioissa he ovat tehneet yhteistyötä? Onko tästä yhteistyöstä ollut sinulle jotain apua? Mies, 23, toimenpiteiden ulkopuolella, asunnoton, Kerava: On itse asiassa. Se toimii tosi hyvin, se että ammattilaiset linkittää toisilleen Se on tosi hyvä. Esimerkiks tämä perheneuvolatyöntekijä, mä kerroin sille siit mielenterveys- ja päihdehommasta, niin sit se otti ite yhteyttä sinne ja kerto siitä. Ammattilainen osaa kertoo sen paljon paremmin. Tuolla [sosiaalitoimiston] yläkerrassa on semmosii, joista tulee niitä lastensuojeluilmotuksii, et pitää kartottaa se lastensuojelun tarve. Siinäki tosi hyvin ohjaa eteenpäin, antaa tietoo. Se toimii hyvin. Ja sit tarvittaessa ottaa yhteyttä jonnekki, jos ei ite tiiä, miten siinä mennään. Sit esimerkiks kun tuolt diakonist soitetaan, niin tääl reagoidaan tosi nopeesti. Esimerkiks jos täst kuka vaan työntekijä soittas tonne Nikkarikruunuun, nii mä luulen, et ei ois kovin pitkä prosessi se asunnon saanti sillon. Haastattelija: Mainitsisitko vielä jotain konkreettisia esimerkkejä, että mitä hyötyä ammattilaisten välisestä yhteistyöstä on ollu sulle? Mies, 23, toimenpiteiden ulkopuolella, asunnoton, Kerava: Kerran oli semmonen, et mä en ollu saanu rahaa pitkään aikaan mistään, mä en oikee saanu mitään aikaseks. Ja sitte mä kävin tuolla kirkolla juttelemassa. Nii sitte tosi hyvin toimi se, kun he soitti tänne [sosiaalitoimistoon] ja sit soitti ystävällisesti mulle. Se konkreettisesti helpotti sitä tekemistä, että ku vähän tultiin vastaan. Eihän nyt voi tulla aina, mut että ku yks ihminen ymmärtää, nii se ehkä saattaa tietää, miten vaikuttaa toiseen ja sit saattaa viedä sitä eteenpäin. Se on hyvä, et on semmosii linkkejä toisiinsa, ettei tarvii sitte ite käydä kyselee ihan jokaselta välttämättä erikseen. Nainen, TE-toimiston asiakas, Lohja: Kyllähän se helpottais paljon asioita, ettei tarvitsis mennä moneen virastoon ja monta kertaa ilmottaa samasta asiasta. 24

25 Keskustelua Lohjan nuorisotyöpajalla: Haastattelija: Jos tai kun olet hakenut apua koulutukseen, töihin, työpajalle, työkokeiluun tai kuntoutukseen pääsyyn liittyvissä asioissa, ovatko eri ammattilaiset tehneet keskenään yhteistyötä auttaakseen sinua? Missä asioissa he ovat tehneet yhteistyötä? Onko tästä yhteistyöstä ollut sinulle jotain apua? Hlö1: Eivät tee yhteistyötä, ei ainakaan mun tapauksessa. Kukaan ei tiedä mistään mitään. Koulun ja työkkärin ois pitänyt jo pitkän aikaa tehdä yhteistyötä. Kaikki sanoo, tee itte. Motivaatio jäi uupumaan. Olin kauppiksella. Haastattelija: Eli koulusta tiedon pitäisi siirtyä työkkäriin? Hlö1: Niin, että työkkäri sais selvitettyä noita asioita. Siinä apuna, ettei oo sitä.. Et ei voida antaa tietoja. Kun ei oo mitään, mihin voit antaa luvan, että.. Sit kun on lapsen asioita, niin siellä on selkeesti ne, että annatko luvan eri tahojen olla yhteydessä toisiinsa. Joku semmoinen, et saa keskustella asioista muittenkin kanssa. Hlö2: Ainakin on ennen tätä joutunu käydä työkkärissä ja Kelassa vuorotellen. Hlö1: Joo, se on kans yks, et ne ei oo missään yhteydessä toisiinsa. Nainen, Lohjan nuorisotyöpaja: Mä oon ollu kolme vuotta valmentavalla Järvenpäässä. Opettajat ei ottanu selvää, kun mä sanoin, et onks pienryhmiä, mä yritin ite ottaa selvää, et kosmetologiksi tai parturi-kampaajaksi, niin ne sanoi, että ei ole. Sit mä löysin yhen mun käsityönopettajan kanssa pienryhmän Itä-Pasilasta. Et ne ei ottanu selvää. Et mä oisin nyt valmistunu parturi-kampaajaksi tai kosmetologiksi, mutta ne ei ottanu selvää. Jo ysin jälkeen. Nyt mä oon käyny kolme vuotta valmentavaa ysin jälkeen, kun mä oon miettiny, mitä mä haluan, kun mulla ei oo kuulemma.. kun ei oo mitään aloja, mihin pääsisin. Ku oon ollu pienryhmissä koko ikäni. 3.3 Etsivä nuorisotyö Etsivät auttavat nuoria mitä erilaisimpien asioiden hoitamisessa: työnhaussa, opiskelumahdollisuuksien selvittämisessä, yleisissä elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä, lasten huoltajuusasioiden selvittelyssä, viranomaisten kanssa asioimisessa. Yhteyttä pidetään tarpeen mukaan kasvokkain, puhelimitse ja Facebookin välityksellä. Etsivän nuorisotyön piiriin pääsemistä luonnehdittiin useimmiten helpoksi. Nuoret tulevat mukaan oman yhteydenoton tai tuttujen kautta tai toisen ammattilaisen lähettämänä. Etsivien yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa koettiin pääsääntöisesti erittäin hyvin toimivaksi. Etsivät toimivat usein nuorten asianajajina suhteessa erilaisiin viranomaisiin ja palveluihin, joissa asioimisen nuoret kokisivat muuten vaikeaksi. Etsiviä pidettiin myös asiantuntevina tietolähteinä ja hyvinä selvittämään nuorille tarpeellisia asioita. Etsivä nuorisotyö keräsi nuorilta varauksetonta kiitosta. Nuorten kommentteja etsivästä työstä Etsivän asiakas, Loviisa: Oon huomannu, et nää nuorisoetsivät avittaa, kysyvät haluaako tai tarvitseeko apua. Se avarsi maailmaa, että eihän kaikkee tarviikaan tehä ihan yksin, jotain konkreettistakin on. Aluksi sitä oli vaikea hahmottaa, kun ei tiennyt siitä työnkuvasta. Oon huomannu, että niitä voi lähestyä näillä kysymyksillä ilman, että tuntee ittensä hirveen avuttomaksi. Ei tarvii hävetä. Voi kysyä ihan vapaasti kaikkee, mikä liittyy vaikka työn tai kämpän etsimiseen. 25

26 Mies, 22, työtön ja etsivän asiakas, uravalmennusryhmässä, Loviisa: Loviisan etsivä nuorisotoimi tekee niin paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, ja tietää nää kaikki alan kommervenkit ja sen, miten asiat saa sitten hyvin tehtyy. Mä oon kuullu niistä tosi paljon positiivista, ja ite oon tällä hetkellä asiakkaana. 3.4 Työpajatoiminta Nuorten kokemukset työpajatoiminnasta olivat erittäin myönteisiä. Varsinkin ohjaajien tarjoama henkinen tuki ja apu käytännön asioiden hoitamisessa sekä pajojen tarjoama yhteisöllisyys koettiin suureksi voimavaraksi. Työllistyminen pajajakson jälkeen mainittiin haasteellisena puolena. Osa nuorista oli joutunut itse vaatimaan pajalle pääsemistä hyvin aktiivisesti ennen paikan järjestymistä. Jotkut nuorista eivät olleet saaneet tietoa pajatoiminnasta TE-toimistosta, vaan vasta myöhemmin tullessaan etsivän nuorisotyön piiriin. Nuorten kommentteja työpajatoiminnasta Keskustelua Työpaja Jengalla Keravalla Haastattelija: Mitä apua koet saaneesi täältä? HLÖ3: Saa rytmiä elämään. Ei tarvii lojuu himas vaan voi tulla tekee jotain kivaa tänne. HLÖ4: Ja sit noi sosiaaliset taidot pysyy yllä, näkee muitakin ihmisiä. HLÖ1: Jos on jotain noissa kouluasioissa, jos haluu hakee kouluun, nää osaa auttaa. HLÖ2: Aika lailla noi edellä mainitut. Haastattelija: Mitä apua pajatoiminnasta on? Nainen, Lohjan Kulttuuripaja: No just se, et on vähän sisältöä päiviin. Et joutuu lähtemään pois kotoota. Ettei jää sinne vaan olemaan yksin ja oman päänsä sisällä. Että kyllä se rauhoittaa ihan hirveesti. Vähän avoimempi oon uusissa tilanteissa. Et ei oo sellasta fiilistä, et ihmiset syö mut, jos mä yritän jotain sanoo. Mies, työtön, keskeytyneet toisen asteen opinnot, ollut pajalla, nyt uravalmennuksessa: Työpaja on tosi hyvä ponnahduslauta, sain itse innokkuutta töihin ja uusia mahollisuuksia. Ennen mua ei kiinnostanut mikään raksa tai tällanen, kun olin siellä pajalla, innostuin kaiken maailman töistä. Nainen, Lohjan nuorisotyöpaja: Oon tykänny kovasti, että saa tehdä käsillä. Ehdin olla yli kolme kuukautta, nyt saa rytmiä päivään. Tuntuu hyödylliseltä olla täällä. Nainen, Työpaja Jenga, Kerava: Mä voisin jäädä tänne asumaan. Nainen, Lohjan kulttuuripaja: Mulla oli sellanen sosiaalisten tilanteiden pelko, et mä en uskaltanu lähteä kotoota edes käymään. Mut nyt voin puhuu puhelimessa vieraiden ihmisten kaa ja tekee ihan semmosia asioita, mitä en ois uskonu. Kyl tääkin on vaikuttanu siihen tosi paljon. Niinkun sekin, et mä teen niitä omii lauluja täällä, ne äänitettiin ihan oikeassa studiossa, mä sain valtavasti positiivista palautetta siitä. Sit mä uskalsin siis esiintyä, vaikka mä en oo ennen ees laulanu kenellekään. Mä menin esittämään mun oman biisin. Ihan varmasti se on lisänny itseluottamusta. 26

27 3.5 Nuorten näkemyksiä TE-palveluista Nuoret arvioivat TE-palvelujen tilaa ja kehittämistarpeita pääosin samansuuntaisesti kuin ammattilaisetkin. Tällaisia toistuvia teemoja olivat: 1) Nuoren taipumusten ja kiinnostuksen kohteiden huomiointi sekä niihin perustuvan ohjauksen tarve. Nuoret toivoivat TE-toimiston virkailijoiden auttavan heitä löytämään nuoren omaa motivaatiota vastaavaa työtä. 2) Joustavuuden ja tilannekohtaisen harkinnan tarve tilanteissa, joissa säännösten pilkuntarkka noudattaminen johtaa nuoren kannalta epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. TE-palvelut koettiin usein byrokraattisiksi ja asiakkaan näkökulmasta heikosti toimiviksi. Toisaalta nuorilla oli myös hyviä kokemuksia yksittäisistä ruohonjuuritason työntekijöistä. Saadun palvelun tason koettiin riippuvan paljolti yksittäisen työntekijän tavasta ja motivaatiosta auttaa nuorta. 3) Nuoret kaipasivat TE-toimistolta enemmän tietoa kursseista ja koulutuksista. 4) Keravalla ja Loviisassa nuoret (kuten myös ammattilaiset) pitivät TE-toimiston muuttoa naapurikuntaan merkittävänä heikennyksenä, joka nostaa kynnystä asiointiin. Tilanne korostuu erityisesti haja-asutusalueilla, joilla on heikot liikenneyhteydet. 5) TE-toimistojen sähköisen asioinnin palvelut koettiin hankaliksi käyttää. Niitä toivottiin kehitettävän selkeämmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi. Nuorten kommentteja TE-palveluista Mies, 28, työpajalla, Loviisa: Välillä työkkärissä tai sosiaalitoimistossa se riippuu niin paljon siitä ihmisestä, kenelle sä meet. Jotkut osaa hoitaa ne asiat tosi hyvin ja jotkut taas ei, ja tuntuu, et ne ei välitä. Nainen, 20, työpajalla, Kerava: Aina kun menee käymään siel [TE-toimistossa] Mä haluun mennä sinne sen takii, et mä saisin töitä, ne ei auta mitenkään, et saisin sitä työtä. Aluks mä en saanu mitään työtarjouksia tai lappuja, ne vaan kysy: Ootsä hakenu tähän, tähän, tähän? Aa hyvä, mee hakee lisää. Ei se auta yhtään mitenkään. Haastattelija: Minkälaista apua sä olisit toivonut? Nainen, 20, työpajalla, Kerava: Esimerkiks just sillon, kun mä en ollu saanu niitä lappui, ne ois voinu ettii sellasii Vaikka kysyä, mikä mua kiinnostaa tai vaikka tulostaa tai näyttää mulle niitä numeroita, et mihin mä voin soittaa, eikä vaan sanoo et mee hakee lisää. Haastattelija: Sellaista konkreettisempaa? Nainen, 20, työpajalla, Kerava: Joo, ja itselle sopivaa. Nainen, 23, Loviisa, toimenpiteiden ulkopuolella: Työkkärikin, on sekin yrittänyt auttaa, välillä tuntuu, et siel vaan patistetaan, et ota itte selvää. Sieltä ei voida antaa tietoa näistä kursseista tai tällasista. Aika vähän sieltä saa tietoa esim. Edupolin koulutuksista. Nainen, 23, toimenpiteiden ulkopuolella, Loviisa: Työkkärissä mä en oo kovin monen muun kans jutellu kun tän [TE-toimiston työntekijän nimi], ja hän kyl osaa hommansa. - - Hän on kyllä ihan 27

28 hyvä ja osaa ottaa huomioon sen, kun on työtön. Hän ei mitenkään puhu alentavasti, kun toinen on työtön. Mies, 22, työpajalla, Kerava: Ois mulla muitakin hyvii kokemuksii TE-toimistoon liittyen. No esimerkiks, kun mä olin kesällä puhelinmyyntihommissa. Sanotaan vaik tällei, et mun psyyke ei kestäny sitä hommaa. Aluks se meni ihan hyvin, mut sit kun joutu joka päivä kuuntelee sitä, kun sulle auotaan päätä, niin se rupes vaan keittään ylitte. Sit oli vielä ihan älyttömät uniongelmat, mitkä oli ollu jo vuosii. Jouduin lopettaa sen homman, kun huomasin, ettei se sovi mulle, enkä mä päässy sinne ees ajoissa, ja se oli muutenkin p***aa hommaa. Sit työkkäri kysy, et minkä takii mun hommat loppuu. Mä käyn lääkärissä, ja lääkäri kirjottaa lappua, että joo, potilaalla on todettu pitkäaikaisia uniongelmia ja siihen on suunniteltu hoito. Ja työkkärihän vaatii näissä selvityslapuissa, et jos vedotaan lääkärilausuntoihin, niin pitää sit tuoda ne paperit sun muut. Ne vetos siihen, ettei toi vaikuta mitenkään sun työkuntoon. Se, et sä et saa yöllä unta! Kolmen kuukauden karenssi sen takii! Revin sen selosteen ja heitin sen siellä toimistossa. Heitin sen vaan menee, en vaan jaksanu enää oikeesti. Siinä on hyvä sossun masseilla elää, kun saat maksimissaan kolme hunttii kuukaudessa ittelles, ja sit ruuat, netit ja kaikki maksaa. Ei siinä paljoo naurata. Helppo siellä tiskin toisella puolella on. Ei mua ainakaan naurata. Menee into koko järjestelmään, kun näkee, millasta p***aa se on. Mies, 22, uravalmennuksessa, Loviisa: Ehkä tosta työkokeilusta ja noista harjoitteluista, niistä vois olla enemmän infoo ja tarjousmahdollisuuksii järjestää esimerkiksi työvoimatoimiston kautta. Ne on kolmen kuukauden jaksoja, ja sillon pääsee näkemään, millasta se työ on. Ei siitä paljon rahaa saa, mut korvauksen saa, ja on jotain tekemistä, rutiinii arkeen. Kun olin siellä kuntouttavassa työtoiminnassa, siitä oli ihan järkyttävän paljon apua. Te-toimiston asiakas, uravalmennuksessa, Loviisa: Vois panostaa enemmän siihen, et tällaset kurssit ja muut ois paremmin esillä. Uravalmennusryhmän keskustelua, Loviisa: Hlö2: Sekin, kun se on siel Porvoossa, ja jos ei oo kulkumahdollisuutta ja pitää lähettää jotain lappuu, ja sit ne vaatii jotain uutta lappuu, niin se on sellasta edestakaista ravaamista. Se ois sieltä mettästä missä mä asun, niin bussilla ihan turha kulkee Porvooseen, menis kaks tuntii per suunta. Hlö3: Se sama vanha [TE-toimiston]paikka olis ollut niin hyvä. Hlö2 Kaikki muuttaa täältä Loviisasta pois, työkkäristä lähtien. Varmaan lähtee ties mitä vielä pois. Hlö3: Sit on nää kaikki kurssijutut, pitäs paremmin esille laittaa niitä, nehän ei täl hetkellä tee mitään muuta kun soita. Hyvin harva näistä nuorista ite hakee niille kursseille. Hlö4: Vois olla samalla sivulla tai palstalla avoimet työpaikat ja kurssit. Sit lähettäis pyynnön sinne ja sais sähköpostivastauksen. Mies, 22, työtön ja etsivän nuorisotyön asiakas, Loviisa: Mitä TE-toimistoon tulee, ne on lähteny täältä ihan muualle, niihin ei saa kunnon yhteyttä paitsi netin kautta. Mä meen mieluummin toimistoon suoraan sisään. Ihan ensimmäiseksi, tuokaa se TE-toimisto tänne takaisin! TE-toimiston uravalmennus-ryhmän keskustelua, Loviisa Hlö1: Mäkin vietän netissä hirveen paljon aikaa, mut täytyy sanoo, et suurin osa sivustoista on ihan kauheita. Jos tahdot ettii sieltä tiettyä asiaa, sun täytyy ettii sieltä puol tuntii yhtä sivustoo. Sitten se linkkaa sut ihan toiselle sivustolle. Puhumattakaan noista sähköisen asioinnin palveluista, Kelan ja TE-toimiston, niin nekin sivujärjestelmät on ihan kauheet. Hlö3: Kylhän ne on yrittäny parantaa niit monta kertaa. 28

29 Hlö1: Mut onhan se vaikee asia saada kaikki asiat sinne. Sinne halutaan kaikki asiat, ja haluttas et tehtäis sähköisesti, mut ne asiat on niin sellasii, vaikka itekin toimin sosiaali- ja terveysalalla, niin niiden papereiden kans kun näprää, niin pakko välillä soittaa tai mennä paikan päälle niiden papereiden kaa ja kattoo, miten tää homma toimii. Kun sitä ei päivittäin tee. Hlö3: Mulle puhelimella soittaminen on vaikeempaa. Oli niin paljon helpompaa, kun pysty menee sinne paikan päälle puhumaan, kun se oli täällä Loviisassa. Kasvotusten puhuminen on paljon helpompaa mulle. Hlö4: Mulla on sama juttu. Ei se oo sama asia, kun sä soitat jollekin puhelimille, puhelimen kautta johonkin, mistä vastaa joku stressaantunut henkilö. Ei sitä jaksa kuunnella. Mies, 22, uravalmennuksessa, Loviisa: Esimerkiksi TE-toimisto tällä alueella kun on organisoitu, pääpisteenä toimii Porvoo. Se tuottaa täl hetkellä ongelmii, se ihan organisaatiomuutos. Ja sitten toi, kun siihen ei oo tarpeeks resursoitu tai ainakin siltä tuntuu. TE-toimistossa kun käy, niin ne tekee aika paljon. Ei oo ylimäärästä aikaa, mitä laittaa sillei kiinni. Ja vaikuttaa vähän siltä, ettei niille oo annettu tarpeeks työvälineitä tähän. Et [nuorisotakuu on] hieno idea, hieno laki, mut ehkä tää ei vaan oo kypsyny tarpeeks vielä tähän mennessä. Uravalmennus-ryhmän keskustelua, Loviisa: Haastattelija: Mitä uravalmennuksessa tehdään? Hlö4: Parannellu CV:tä, koittaa hakee jokunen työpaikka, käyty läpi, miten haetaan töitä, haastatteluja ollaan katottu, minkälaisii kysymyksii sieltä tulee ja mitä siellä kannattaa vastata. Ollaan opittu työnhakua perusteellisesti. Hlö1: Tässä on ollut sitten viikon työtehtäviin tutustuminen. Hlö4: Kaikki ollu eri paikoissa. Vaihtelevaa ja kivaa. Hlö3: Ihan uus kokemus, mä olin tossa [yrityksen nimi]. Siellä sai myyntiä harrastaa ja tämmöstä. Se oli tosi kivaa, et pääsi kokeilemaan uutta. Se on tällasissa kursseissa tosi auttavaa. Hlö1: Mua vaan vähän häiritsi, et se oli vaan viis päivää, joku päivää olis ollut hyvä, et pääsee kunnolla näkee. Ite kun olin yläasteella, niin siinä viidessä päivässä siirryin vaan luokasta toiseen ja katoin, millasia nää erilaiset tukimuodot siellä on, kun mä menin tutustumaan kouluavustajan tehtäviin sinne. Ei päässyt kunnolla arkeen mukaan. Kun tulee vieras, niin luokka vierastaa. 3.6 Koulutusjärjestelmää koskevat huomiot Nuoret tekivät myös koulutusjärjestelmään liittyen samoja huomioita kuin ammattilaiset. Muun muassa yhteishaku puhutti monia nuoria: koettiin epätarkoituksenmukaisena, että alle 25-vuotiaan työttömän on karenssin uhalla osallistuttava yhteishakuun, vaikka nuori olisi vasta pohtimassa itselleen sopivaa alaa. Pakkohaun seurauksena aloitetut opinnot johtavat valitettavan usein opintojen keskeyttämiseen, väärälle alalle kouluttautumiseen tai opintojen läpäisyyn minimituloksilla, joiden antamat valmiudet ovat työelämässä riittämättömät (ks. myös työvoimaviranomaisten huomiot tästä aiheesta luvussa Koulutusmahdollisuuksiin ja oppilaitosten toimintaan liittyvä kehittäminen ). Pienissä kunnissa toisen asteen koulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja on niukasti. Monille nuorille kynnys lähteä opiskelemaan tai töihin lähikuntiin on yllättävän korkea. Nuoret jäävät kotikuntaan, mutta eivät löydä mielekästä tekemistä. Tämä näkökulma tuli esiin toistuvasti sekä nuorten että ammattilaisten haastatteluissa Lohjalla ja Loviisassa. Keravalla pääkaupunkiseudun koulutustarjonta ja työpaikat ovat selvästi lähempänä. 29

30 Monet nuorista haastatelluista tiedostivat myös parhaillaan tehtävien säästöjen ja nuorisotakuun tavoitteiden vastakkaisuuden. Samalla kun nuorille luvataan oikeus koulutukseen, opiskelupaikkoja leikataan. Tämä herätti nuorissa hämmennystä. Nuorten kommentteja koulutuksesta Loviisa, uravalmennus-ryhmän keskustelua: Hlö2: Loviisas vois olla enemmän näitä koulutuksii, eihän Amistol oo kun toi autopuoli ja... Hlö4: Ja lähihoitaja ja sit siinä on se turva-ala. Hlö1: Siinä on auto, turva ja lähihoitaja. Enää ei oo sitä kokkipuoltakaan, kun tuli se keskuskeittiö. Sehän on ollut ihan Loviisan päätös, et se päätettiin jossain vaiheessa lopettaa [ammattioppilaitos], mut se on Loviisan ainoa Amisto, joka on tässä lähellä, mihin nuoret pääsee. Hlö4: Vois laajentaa, et ois enemmän linjoja. Ja sit on keskustassa noi kaks lukioo, ruotsin- ja suomenkielinen lukio. Etsivän asiakas ja työtön, Kerava: Opiskelupaikkoja leikataan, vaikka niitä pitäisi lisätä. Siinäkin on yksi syy, miksi nuoret eivät pääse opiskelemaan, vaikka nuorisotakuun nimessä pitäisi päästä. Keskustelua Lohjan nuorisotyöpajalla: Hlö 1: Se on kans yks, mun mielestä, että siitä ei pitäisi enää nykyään antaa karenssia, et jos sä et hae kouluun. Et jos sä tiedät, et ei oo mitään, mikä kiinnostaa, jos ei oo mitään motivaatioo, ja siitä annetaan sit karenssii sen takia, et kun sä tiedät, että jos mä meen väkisin, sen tietää mitä siitä seuraa. Sit mennään ihan minimituloksella. Onks siitä mitään hyötyy, jos saa todistuksen, jossa keskiarvo on just hyväksytty. Hlö 2: Niin, tai sit käy pahimmassa tapauksessa niin, et käy sen koulutuksen loppuun ja toteaa, ettei tää oo oikea. Se lisää mutkia matkaan, kun sulla on se koulutus. Hlö 1: Niin, sit työkkäri tunkee vaan niitä. Hlö 2: Tännekään ne ei meinannu ottaa meikäläistä, kun mulla on koulutus. Ne yrittää ottaa näitä nuoria, joilla ei oo koulutusta. Hlö 3: Aijaa, kyllä mulla oli ainakin Hlö 4: Ei mulla ollu ainakaan mitään ongelmaa sen kanssa. Hlö 2: Mulle vaan sanottiin. Ehkä silloin oli enemmän nuoria täällä, et piti karsia. Nyt on viime aikoina ollut vähän vähemmän. On ollu tilaa. Mulla on koulutus, joka ei mua kiinnosta (sähköasentaja). Yhteishaussa, niin näillä uusilla muutoksilla, en voi enää hakea. Hlö 1: Ei voi hakea, mikä juttu tää on? Hlö 5: Ei voi hakea, jos on koulutus alla. Hlö 1: Miten sä sitten lähdet opiskelemaan uutta alaa? Hlö 2: Aikuiskoulutukseen. Kaikki yhdessä: Herranjumala, voi eih, toihan on fiksu muutos... (yleistä päivittelyä) Hlö 1: Hyvä tietää toi nyt tässä vaiheessa. Hlö 6: Mä oon ikuinen datanomi. (naurua) Hlö 5: Mulla ei oo mitään ammattia vieläkään. Hlö 1: Tuossa on se ongelma, kun aikuiskoulutuksessa ei ole läheskään kaikkia aloja. Hlö 2: Niin, sen takia joudun muuttamaan Kauhajoelle, et voin opiskella sitä mitä haluan, datanomiksi. 30

31 3.7 Ulkopuolelle jääneet nuoret Selvityksessä haastateltiin (yksilöhaastattelu) seitsemää nuorta, jotka olivat haastatteluhetkellä kaikkien toimenpiteiden ulkopuolella. Nuoret tavoitettiin sosiaaliviranomaisten kautta. Useimpien etsivän nuorisotyön asiakkaiden (joille järjestettiin ryhmähaastatteluja) elämäntilanne oli käytännössä varsin samankaltainen kuin ulkopuolelle jääneillä. Haastatteluissa toistuivat tarinat pitkään jatkuneista vaikeuksista. Ulkopuolelle jäämisen taustalla oli usein koulukiusaamista, päihdeongelmia, oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia, näköalattomuutta yhtä tai useampaa näistä. Osalla ulkopuolelle jääneistä oli tavoitteita ja haaveita tulevaisuudesta, opinnoista ja työllistymisestä. Näiden kuitenkin nähtiin yleensä edellyttävän sitä, että nuori pääsisi ensin kuntoutumaan. Osa ei tiennyt, mitä toivoisi tulevalta. Osalla nuorista luottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin sekä ympäröivään yhteisöön oli varsin matala. Ammattilaisten haastatteluissa korostunut kuntoutuspalvelujen kysyntää heikompi tarjonta esiintyi toistuvasti myös nuorten kohdalla. Nuoret toivat oma-aloitteisesti esiin myös varhaisen puuttumisen merkityksen: ongelmiin pitäisi tarttua jo päiväkodissa ja ala-asteella. Nuoret puhuivat myös harrastusten ja muun vapaa-ajan yhteisöllisyyden merkityksestä ulkopuolisuuden ehkäisemisessä. Pienillä paikkakunnilla näitä mahdollisuuksia on usein niukasti, ja nuorilta puuttuu mielekästä tekemistä. Nuorten kommentteja kuntoutuspalveluiden saatavuudesta ja ulkopuolisuuden ehkäisystä Nuori, kuntoutustuella, Lohja: Mun mielestä se syrjäytymisen ehkäisy pitäis lähteä ekasta luokasta. Täytyy pystyä erottamaan ne, jotka on syrjäytyneet jo. Ensinnäkin sen takia, et koulukiusaaminen, se on niin hurjaa. Se jo aiheuttaa pienessä lapsessa syrjäytymisen. On ihan turha enää siinä vaiheessa, vaikka jos nuori on saanu koulutuspaikan 16-vuotiaana. Sitä ahdistaa mennä kouluun. Ei siitä tule mitään. Se on jo valmiiksi syrjäytynyt lapsuudessa. Pitää aloittaa jo paljon aiemmin. Työpajanuori, Lohja: Mulla on lähitulevaisuuden suunnitelmissa, että alan käydä yksityisellä terapiassa. Mä en saa enää apua tuolta peruspuolelta, kunnalliselta. Sitä varten piti ottaa pankkilaina. Ja pankki ei anna lainaa, kun mulla ei ole tiedossa tuloja. Se Kelan määräaikainen, se ei oikein riitä. Onneksi miehen isä suostui lainaamaan meidän puolesta pankista, niin me voidaan sitten maksaa hänelle. Eli mun pitää ottaa lainaa, et pääsen terapiaan, et mä kuntoudun, et voin hakee kouluun ja voisin sit päästä lopulta töihin. Mut sellainen on suunnitelma. Mies, 24, etsivän nuorisotyön asiakas ja työtön, Kerava: Haluaisin mennä töihin vaan, mutta syy miksi en ole hakenut töitä on se, että haluisin sen [hammashoidon] nukutusajan. Mulla on hampaat oikeasti niin huonossa kunnossa, että voin sanoa, että joka toinen päivä sattuu hampaaseen. Se on siitä kiinni, että en uskalla mennä sinne h******n hammaslääkäriin ilman nukutusta, ja sossu ei maksa sitä. Etsivän nuorisotyön asiakas, Loviisa: Kun näkee noi vanhat tuttavat samasta kotikylästä, kuinka rappiolle ne on joutunu huumeitten tai muiden ongelmien takii, kyl se herättää kysymyksen, eiks kukaan oo reagoinu tähän mitenkään. Tai ylipäätään haluuko ne edes apua tai kehtaako ne pyytää. Siinä on menty vähän hutiin. Nyt kun kattoo näitä muita nuoria, en mä kovin paljon keksi paikkoja, vapaa-ajan tekemistä. Mitä mä oon nähny ja seurannu, enemmän se menee semmoseen pikku rötös- 31

32 telyyn, vandalismiin, puhtaasti tekemisen puutteesta. Mies, 23, toimenpiteiden ulkopuolella, Kerava: Varsinki täällä hirveesti vaikuttaa se, että on asioita, joille on tosi vaikee tehä mitään. Mut se et suurin osa, oikeestaan varmaan kaikki nuoret kaipaa ja haluu, varsinki sellaset, joilla ei oo niit kavereit sun muuta, kuulua johonki yhteisöön. Esimerkiks kaikki harrastukset mitä on, jengipelit Sillon kaikki on siellä niinku veljeksii. 3.8 Nuorten kokemuksia yhdenvertaisuudesta Nuorten kokemuksia yhdenvertaisuudesta tai sen puutteesta nuorisotakuun palvelujen toteutuksessa kartoitettiin kysymällä, onko nuori kohdannut ammattilaisten taholta syrjintää. Yhdeksän ryhmähaastatteluporukan ja seitsemän yksilöhaastatteluihin osallistuneen nuoren joukossa oli muutamia maahanmuuttajataustaisia nuoria sekä yksi ammattilaisten vammaiseksi luokittelema (joka ei itse kokenut olevansa vajaakuntoinen). Sukupuolijakauma oli suurin piirtein tasainen. Tämän otoksen kautta ei tietenkään voi syntyä kattavaa kuvaa nuorten kohtaamista tilanteista. Yhdenvertaisuuskysymysten osalta olisikin syytä toteuttaa erillinen selvitys, jossa hyödynnettäisiin tilastollisia aineistoja ja erityisryhmiin kohdennettuja menetelmiä. Enemmistö haastatelluista nuorista totesi, ettei ollut kokenut ammattilaisten taholta syrjintää. Niillä joilla syrjintäkokemuksia oli, syy liittyi useimmiten terveydentilaan: nuoret kokivat, että ammattilaiset olivat syrjineet heitä sairauden, kuten masennuksen takia. Syrjinnän yhteydessä mainittiin myös kokemuksia asiattomasta kohtelusta joidenkin sosiaaliviranomaisten taholta. Yksi nuori koki tulleensa leimatuksi sukulaistensa tilanteen vuoksi. Nuori mies, joka ei mieltänyt itseään vammaiseksi, oli vastoin tahtoaan työllistetty vammaisten työkeskukseen. Hän irtisanoutui työkeskuksesta ja joutui sen seurauksena karenssiin. Hän koki tilanteen syrjintänä. Nuoren haaveena olivat normaalit toiseen asteen opinnot. 32

33 4. Lopuksi: kohti onnistunutta nuorisotakuuta? Nuorisotakuun toteutuksen osalta Suomen kunnat ovat tällä hetkellä varsin erilaisissa vaiheissa, koska takuuta on tähän mennessä toteutettu kuntavetoisesti ilman valtakunnallista koordinaatiota. Nuorisotakuun toimenpiteisiin kuuluu laaja kirjo erilaisia palvelumalleja, ja uusia kehitetään parhaillaan. Kunnissa ilmenee kiinnostusta laajempaan, vähintään alueellisen tason koordinaatioon ja nuorisotakuun hyviä käytäntöjä koskevan tiedon levittämiseen. Toisaalta on tärkeää huomioida, ettei kunnissa ole mielekästä ryhtyä toteuttamaan yhdellä muotilla valmistettua nuorisotakuumallia. On huomioitava kuntien erilaiset väestöpohjat, sijainnit, erityispiirteet ja muut tilanteet sekä tunnistettava nuorisotakuuta koskevat kehittämistarpeet ja ratkaisuiksi soveltuvat mallit kuntakohtaisesti. Tässä raportissa on esitelty Keravalta, Lohjalta ja Loviisasta kerätyistä nuorten ja ammattilaisten haastatteluaineistoista nousseita näkemyksiä nuorisotakuun toteutuksesta ja kehittämisestä. Merkille pantavaa on, että ammattilaiset ja nuoret toivat esiin paljon samoja kehittämistarpeita. Ratkaisuehdotuksetkin olivat pääosin samansuuntaisia. Selvityksen tulokset osoittavat, että hankkeeseen osallistuneissa kunnissa nuorisotakuuta toteutetaan monilta osin onnistuneesti. Esimerkkeinä hyvin toimivista palveluista voidaan mainita työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö sekä erilaiset nuorten työllistymistä edistävät hankkeet, joissa nuoret saavat yksilöllisistä ohjausta ja tukea. Näitä toimenpiteitä yhdistää se, että niiden vaikutukset ovat nuorten omaa motivaatiota, aktiivista toimijuutta ja yhteiskunnallista luottamusta lisääviä. Sekä ammattilaiset että nuoret toivat esiin myös runsaasti kehittämistarpeita. Nämä liittyivät eritoten seuraaviin teemoihin: u Matalan kynnyksen palveluiden kokoaminen yhden katon alle u Tiedonkulun helpottaminen monialaisessa yhteistyössä asiakkaan suostumuksella u Yhteistyötä lisääminen toimijoiden ja sektorien välillä u Järjestöjen roolin kehittäminen nuorisotakuussa: nuorten työllistäminen ja osallisuuden vahvistaminen mm. harrastustoiminnan tarjoamisen kautta u Työnantajien roolin kasvattaminen esim. tarjoamalla heille lisää tietoa nuorten työllistämiseen liittyvistä tukimuodoista ja tekemällä tukien hakeminen helpommaksi u TE-palvelujen kehittäminen nuorten yksilölliset tarpeet huomioiviksi, byrokratian vähentäminen ja sähköisten palvelujen parantaminen. Lähipalvelupisteiden tai -päivien saaminen paikkakunnille, joilta puuttuu oma TE-toimisto. u Ohjauksen ja tukitoimien lisääminen oppilaitoksissa u Kuntoutuspalvelujen saatavuuden parantaminen u Kohderyhmien moninaisuuden, erilaisten tarpeiden ja yhdenvertaisuusnäkökulmien huomiointi nuorisotakuussa kuitenkin ilman tarpeetonta marginalisointia Samansuuntaisia kehittämistarpeita on tuotu esiin muissakin nuorisotakuuta käsittelevissä viimeaikaisissa selvityksissä (ks. esim. Gretschel ja Mulari 2013; Junttila-Vitikka 2013; Kallio-Savela, 33

34 Sjöholm & Selkee 2013; Kuure ja Lidman 2013; Nousiainen et al. 2011; Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu (1/2013) Nuorten syrjäytyminen. Tietoa, toimintaa ja tuloksia ; Tuusa et al. 2014). Tänä vuonna (2014) muut EU-maat ovat Suomen jalanjäljissä ryhtyneet toteuttamaan omia versioitaan nuorisotakuusta. Talouskriisin ja korkean työttömyyden kurittamassa Euroopassa nuorisotakuun lanseeraaminen ja kehittäminen on tärkeä päämäärä. Suomella on tässä prosessissa rooli muun Euroopan esikuvana, jolta haetaan mallia nuorisotakuun onnistuneeseen toteutukseen. Onkin olennaista pohtia, miten suomalaista nuorisotakuuta kehitetään niin, että se paitsi lunastaisi kotimaiset odotukset, myös toimisi hyvänä mallina muille EU-maille. 34

35 Lähteet Gretschel, Anu ja Mulari, Timo: Ryhmistä verkostoksi ja verkoston toiminta laadukkaaksi. Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankkeen loppujulkaisu. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Junttila-Vitikka, Pirjo: Nuorten palvelujen kehittäminen Rovaniemellä. Julkaisematon esiselvitysraportti. Rovaniemi Kallio-Savela, Maarit, Sjöholm, Kari ja Selkee, Johanna: Nuorisotakuu uusi tapa toimia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia. Kuntaliitto Kuure, Tapio ja Lidman, Jukka (toim.): Yhteisellä työllä parempaa. Opaskirja monialaisen yhteistyön kehittämiseksi nuorten hyvinvointipalveluissa. Sosiaalikehitys Oy Nousiainen, Kirsi, Paasivirta, Annukka, Pitkänen, Sari, Turunen, Saija ja Vehviläinen, Jukka: Monialainen yhteistyö ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa. Loppuraportti Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Osaaminen, työ ja hyvinvointijaostolle. Socca, Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus, Sosiaalikehitys Oy ja DiaLoog tutkimuspalvelut Notkola Veijo, Pitkänen Sari, Tuusa Matti, Ala-Kauhaluoma Mika, Harkko Jaakko, Korkeamäki Johanna, Lehikoinen Tuula, Lehtoranta Pirjo, Puumalainen Jouni (Kuntoutussäätiö) & Ehrling Leena, Hämäläinen Juha, Kankaanpää Eila, Rimpelä Matti, Vornanen Riitta (konsortiokumppanit): Nuorten syrjäytyminen. Tietoa, toimintaa ja tuloksia. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu (1/2013). Eduskunta Tuusa, Matti, Pitkänen, Sari, Shemeikka, Riikka, Korkeamäki, Johanna, Harju, Henna, Saares, Aurora, Pulliainen, Marjo, Kettunen, Aija ja Piirainen, Reijo: Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti. Kuntoutussäätiö ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskus

36 Liite 1: Haastattelurunko nuorisotakuun toimenpiteissä työskenteleville ammattilaisille Nimi Saako vastauksiasi siteerata tunnistettavasti (ei nimellä, mutta virka-aseman ja kunnan nimen mainiten) hankkeen loppuraportissa ja muissa materiaaleissa? Organisaatio ja toimenkuva Miten (organisaation nimi) osallistuu nuorisotakuun toteuttamiseen? Mitkä nuorisotakuuseen liittyvät toimenpiteet ovat organisaatiossanne osoittautuneet erityisen hyvin toimiviksi? Miksi juuri nämä? Mitkä nuorisotakuuseen liittyvät toimenpiteet ovat organisaatiossanne osoittautuneet ongelmallisiksi tai haastaviksi? Miksi juuri nämä? Millä tavoin nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä voisi mielestänne kehittää omassa organisaatiossanne paremmin toimiviksi? Millaisia yhteistyön muotoja organisaatiollanne on muiden toimijoiden kanssa nuorisotakuun toteuttamiseen liittyen? Mitä hyötyä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa on havaittu olevan? Millaisia tuloksia yhteistyön avulla on saavutettu? Miten yhteistyötä voisi mielestäsi kehittää paremmaksi? Millaisia ongelmia tai haasteita yhteistyön toteuttamiseen liittyy? Miten näitä ongelmia tai haasteita voisi mielestänne ratkaista? Miten organisaatiossanne on nuorisotakuuseen liittyvien palvelujen toteutuksessa huomioitu sukupuolinäkökulmat? Miten organisaatiossanne on nuorisotakuuseen liittyvien palvelujen toteutuksessa huomioitu muut ryhmät, joilla on kohonnut riski kohdata syrjintää, kuten vammaiset nuoret (esim. esteettömyys, palvelujen saavutettavuus ja näkö-, kuulo- ja puhevammaisten tarvitsema apu) maahanmuuttajataustaiset ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret? muu ryhmä, mikä? Muita ajatuksia nuorisotakuun toimenpiteiden kehittämisestä? Tiedonkeruuta jatketaan toimittamalla tätä haastattelua muistuttava kyselylomake erilaisille toimijoille, jotka osallistuvat nuorisotakuuseen liittyvään monialaiseen yhteistyöhön (esim. kunnan ja seurakunnan nuorisotyö, päihdekuntoutus, perheneuvolat, nuorten psykiatrinen sairaanhoito ja psykologipalvelut, kuraattorit, oppilaitosten henkilökunta, erilaiset kolmannen sektorin toimijat). Ehdotuksia, keihin kannattaisi ottaa yhteyttä? 36

37 Liite 2: Ryhmähaastattelurunko nuorisotakuun toimenpiteissä oleville nuorille Nuorisotakuun idea on (haastattelija esittelee ensin lyhyesti nuorisotakuun tavoitteet). Sen jälkeen kysymys: mitä ajatuksia tämä herättää? Mitä mieltä olet nuorisotakuun ideasta? Milloin ja miten tulit mukaan (palvelun nimi)? Oliko (palvelun nimi) toimintaan helppo päästä mukaan? Mitä sinun täytyi tehdä, jotta pääsit mukaan? Auttoiko joku sinua pääsemään mukaan? Miten? Mitä täällä (palvelun nimi) tehdään? Paljonko käytät viikoittain aikaa toimintaan osallistumiseen? Mitä apua koet saaneesi täältä? Onko täällä (palvelun nimi) jotain sellaista, mikä ei sinusta ole toiminut kovin hyvin? Miten asiat kannattaisi mielestäsi täällä hoitaa, jotta saisit paremmin apua? Jos tarvitset apua koulutukseen, töihin tai kuntoutukseen pääsyyn liittyvissä asioissa, tiedättekö kenen tai minkä tahojen puoleen voit kääntyä Loviisassa/Keravalla/Lohjalla? Jos tai kun olet hakenut apua koulutukseen, töihin, työpajalle, työkokeiluun tai kuntoutukseen pääsyyn liittyvissä asioissa, ovatko eri ammattilaiset tehneet keskenään yhteistyötä auttaakseen sinua? Missä asioissa he ovat tehneet yhteistyötä? Onko tästä yhteistyöstä ollut sinulle jotain apua? Jos he eivät ole tehneet yhteistyötä, mitä vaikutuksia yhteistyön puuttumisella on ollut sinun kannaltasi? Oletko kohdannut edellisissä kysymyksissä mainittujen ammattilaisten taholta syrjintää? Millaista apua toivoisit jatkossa? Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Uskotko, että sinun on mahdollista saavuttaa tulevaisuuden tavoitteesi? Nyt kun olet kuullut, mitä nuorisotakuu tarkoittaa, mitä se voisi mielestäsi antaa sinulle? Mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu siihen, ettei nuorten tarvitsisi olla ilman mitään tekemistä? Mitä muuta haluaisit vielä sanoa nuorisotakuusta? 37

38 Liite 3: Yksilöhaastattelurunko nuorisotakuun toimenpiteiden ulkopuolelle jääneille nuorille Kertoisitko lyhyesti itsestäsi ja taustastasi: Minkä ikäinen olet? Oletko suorittanut / milloin suoritit peruskoulun ja mitä olet tehnyt sen jälkeen? Millainen elämäntilanteesi on tällä hetkellä? Miten asut (kotona vanhempien kanssa, yksin omassa asunnossa, kimppakämpässä, kaverien luona tms.)? Millainen on tavallinen päiväsi? Haastattelija esittelee ensin lyhyesti nuorisotakuun tavoitteet. Sen jälkeen kysymys: mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Oliko nuorisotakuu sinulle entuudestaan tuttu? Millaisia kokemuksia sinulla on niiltä kerroilta, kun olet koettanut saada apua oman elämäntilanteen tai hyvinvoinnin kohentamiseksi tai koulutuspaikan, työpaja-, kuntoutuspaikan tai työpaikan saamiseksi? Millaista apua toivoisit jatkossa? Millaisena koet sinua auttaneiden eri työntekijöiden (esim. kaupungin työntekijöiden, te-toimiston työntekijöiden ja sosiaaliviranomaisten) toiminnan? Mikä heidän toiminnassaan on ollut hyvää, mitkä asiat voisi tehdä paremmin? Oletko kohdannut edellisissä kysymyksissä mainittujen ammattilaisten taholta syrjintää? Kun olet hakenut apua koulutukseen, töihin, työpajalle, työkokeiluun tai kuntoutukseen pääsyyn liittyvissä asioissa, ovatko eri ammattilaiset tehneet keskenään yhteistyötä auttaakseen sinua? Missä asioissa he ovat tehneet yhteistyötä? Onko tästä yhteistyöstä ollut sinulle jotain apua? Jos he eivät ole tehneet yhteistyötä, mitä vaikutuksia yhteistyön puuttumisella on ollut sinun kannaltasi? Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Uskotko, että sinun on mahdollista saavuttaa tulevaisuuden tavoitteesi? Nyt kun olet kuullut, mitä nuorisotakuu tarkoittaa, mitä se voisi mielestäsi antaa sinulle? Mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu siihen, ettei nuorten tarvitsisi olla ilman mitään tekemistä? Mitä muuta haluaisit vielä sanoa nuorisotakuusta? 38

39 39

40 Miltä nuorisotakuun idea ja sen erilaiset toimenpiteet näyttävät nuorten silmin? Entä miten nuorisotakuuta toteuttavat ammattilaistoimijat tekevät yhteistyötä 4P-mallin (public-private-people-partnership) puitteissa? Mitkä käytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi ja millaisia kehittämistarpeita ilmenee? Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toteuttama selvitys Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? Nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuun toteutuksesta ja kehittämisestä vastaa näihin kysymyksiin. Selvityksen tavoitteena on tuoda esiin nuorten näkökulmia sekä tarjota tietoa, jonka avulla nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvat ammattilaiset voivat kehittää keskinäistä yhteistyötään ja nuorille suunnattuja palveluita paremmin toimiviksi. Selvityksessä on mukana kolme kuntaa Uudeltamaalta: Kerava, Lohja ja Loviisa. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. 40